Nixi

Hara kuuluu Nixin hallintoalueeseen. Nixi sijaitsee n. 10 km päässä kylästä ja se on kuuluisa mustasta keramiikastaan. Kävin tänään katsomassa keramiikkamestarin työskentelyä ensimmäisten varsinaisten vieraideni kanssa.

Suomalainen ystäväni työskentelee ruotsalaisen matkatoimiston oppaana ja he tuovat ruotsalaisia turisteja Yunnanin kautta Tiibetiin. Tänään ryhmä oli Shangri-lassa ja he päättivät tulla tänne lounaalle. Samalla kävimme myös Nixissä. Valitettavasti vain kahdeksan hengen ryhmästä kolme oli mahataudissa, joten he eivät jaksaneet tulla vierailulle.

Keramiikka-mestari työssään

Keramiikan tekijät ovat aina erikoistuneet tekemään tiettyjä astioita. Tämä mestari teki hiiliastioita. Koska taloissa ei ole lämmitystä, käyttävät paikalliset näitä hiiliastioita antamaan lämpöä kylminä talvi-iltoina. Astian päälle voi laittaa myös kattilan porisemaan, siksi yläosassa on kolme ”kolmiota”, jotka muotoillaan lohikäärmeen pään muotoisiksi. Mustan värinsä keramiikka saa poltossa.

Polttoa odottelevia astioita

Keramiikan hinta vaihtelee tekijästä riippuen. Todellisten mestareiden töistä saa maksaa huomattavasti enemmän kuin nuorten harjoittelijoiden. Useimmiten mestareiden tuotteet ovat myös pienempi kokoisia ja yksityiskohtaisempia. Nämä hiilipannut olivat 100 yuania eli reilut 10 euroa.

Hara

Hara on parin kymmenen talon tiibetiläiskylä, joka sijaitsee n. 20 km päässä Shangri-lasta. Kylä sijaitsee Shangri-la – Deqin -maantien varrella, joten vaikka kylältä ei ole bussia, Shangri-lassa käynti on varsin helppoa. Kävelee vain maantien varteen ja pysäyttää ensimmäisen ohi ajavan auton.

Tuon altaan varsinaista tarkoitusta en oikein tiedä

Meidän talomme on kuvassa toinen oikealta (talon edessä on pysäköitynä valkoinen ”leipäauto” [kiinalaiset kutsuvat näitä pieniä pakuja leipäautoiksi, koska ne muodoltaan muistuttavat vuokaleipää]).

Kylässä ei ole temppeliä, mutta rinteessä liehuvat rukousliput ja sieltä löytyy myös uuni rukousuhrien polttamiseen.

Täältä löytyy myös yksi stupa, jota voi kiertää rukoillen.

Kylällä on pikkuinen saha omiin tarpeisiin.

Ai niin, ja onhan täällä myös varmaan Yunnanin ainoa laskettelurinne ja hiihtokeskus, jolla ei tosin mene järjettömän hyvin.

Maalaiskylien tapaan lehmiä tallustaa vaapaana ympäri kylää.

Vasikalle on laitettu palikka nenään roikkumaan, ettei se voi juoda äitin maitoa. Syömistä palikka ei kuitenkaan haittaa.

Ja horisontissa häämöttävät lumivuoret.

Qizhong

Qizhong on pikkukylä, joka sijaitsee Yangtsen sivujoen varrella Diqingin piirikunnan alueella. Kylässä ja sen ympäristössä asuu naxeja, tiibetiläisiä ja lisuja. Väestö on jakautunut siten, että naxit suvat laakson viljavilla alueilla, tiibetiläiset vuorten rinteillä ja lisut karuimmilla vuorten lailla.

Qizhong

Qizhong on tunnettu Damo Bodhidarma luolasta. Kerrotaan, että Bodhidharma tuli alueella ja löysi sieltä vuoren, joka hänen mielestään muistutti Buddhaa. Bodhidarma kiipesi vuorelle ja löysi lähellä vuoren huippua sijaitsevalta kalliokielekkeeltä luolan, jossa meditoi kymmenen vuotta lopulta valaistuen Buddhaksi.

Vuonna 1151 paikalliset buddhalaiset rakensivat luolan edustalle temppelin Bodhidharman muistoksi. Temppelin rakennus kesti 30 vuotta.

Damo-temppeli

Huipun ympäri voi kävellä pyhän koran ja reitin varrelle on nykyisin rakennettu muitakin temppeleitä. Temppeliin kuuluu nykyisin myös luostarikoulu, ja monet minun alueeni korkeista lamoista ovat Qizhongin luostarista.

Mani-kiviä koran varrella

Qizhongin läheiselle vuorelle on myös rakennettu uusi luostari, jossa asustaa yksi munkki. Hän on ilmeisesti hieman yksinäinen, koska vieraillessani temppelissä, hän pyysi minua ja ystävääni teelle ja kertoi temppelillä olevan myös vierasmajan, jossa voisimme yöpyä ilmaisiksi. Kun menimme temppeliin, hän seurasi meitä ja alkoi lukea pyhiä tekstejä itseään rummulla säestäen.

Qizhongin uusi temppeli

Olen vieraillut Qizhongissa muutamaan otteeseen, eikä kylässä ole koskaan näkynyt muita turisteja minun siellä ollessani.

 

Sian tappo -päivä, osa 3

Mitä sitten saatiin aikaiseksi?

LIHAA JA LUITA

Korillinen lihaa ja luita

Lähes kaikki liha syödään tuoreena muutaman päivän sisään sian tappamisesta. Tänä iltana nautimme lihakeittoa ja paistamme ehkä kylkiluita. Sian jalat naulataan seinälle kuivumaan ja syödään viimeiseksi soppana kun siasta ei ole enää muuta jäljellä.

IHRAA

 

Nautitaan tulella paistettuna tänä iltana ja muutamina lähipäivinä.

VERIMAKKARAA

Valmistus:

Suolet pestään

Vereen sekoitetaan jauhoja

… suolaa, riisiä, valkosipulia ja korianteria

Suolet pätkitään sopivan mittaisiksi…

täytetään…

ja sidotaan.

Sitten ei kun kiehumaan.

Osa nautitaan tulella paistettuna tänä iltana, osa ripustetaan kuivamaan.

SISÄELIMET

Osa sisäelimistä keitettiin, osa vain kuivataan tai nautitaan tuoreeltaan tulella paistettuna.

Keitetyt keuhkot. Nautitaan tulella paistettuna.

maksa

PIPA-LIHA ELI SUOLATTU, ILMAKUIVATTU SIKA

Tämän päivän tärkein tuote on kuitenkin pipa-liha, jota perhe syö loppuvuoden.

Valmistus:

Lihan ja luiden poiston jälkeen siasta os jäljellä nahka, läski ja pikku riikkisen lihaa. Tämä suolataan.

Ruho ommellaan kiinni.

Ja jätetään kuivumaan.

Käyttö: Kuivatusta ruhosta leikataan pala tarvittaessa. Tönkkösuolattu liha (lue nahka+läski) liotetaan ja keitetään. Keittoliemi muodostaa keiton yhdessä kaalin kanssa ja liha tarjotaan omana ruokalajinaan tietysti riisin kera.

Tänä iltana juhlitaan! Hyvää ruokahalua!