Yunnanin vähemmistöt: jingpo

Jingpo (景颇族)

Omia nimityksiä jinghpaw, tsaiva, lechi, theinbaw, singfo ja chingpaw. Jingpot tunnetaan myös nimellä kachin, koska suurin osa heistä asuu Pohjois-Burman Kachin vuorilla sijaitsevassa Kachinissa. Lisäksi heitä on Kiinassa ja Intiassa. Kiinassa heitä on n. 132 000 ja he asuvat pääosin Dehongin dai-jingpo autonomisessa prefektuurissa Yunnanissa. Joitain jingpoja asuu myös Nujiangin lisujen autonomisessa prefektuurissa. Intiassa jingpot tunnetaan nimellä singpho ja he asuvat Arunachal Pradeshissa.

Kuva wikipedia.org

Jingpot muodostuvat useista ryhmistä, jotka ovat etnisesti samaa sukua. Heidät tunnetaan itsenäisyydestään, taistelutaidoistaan, monimutkaisista klaanisuhteistaan, kristinuskon omaksumisesta, käsityötaidoistaan, yrttiparantamisesta ja selviytymistaidoistaan viidakko-olosuhteissa.

Photo exoticyunnan.com

Jingpoihin luokitellut ryhmät puhuvat ainakin kuutta eri kieltä: jingphoa, zaiwaa, marua, lashia, nungia eli rawangia ja lisua. Jingphoa puhuu n. 425 000 ihmistä Burmassa ja 40 000 Kiinassa. Se kuuluu sino-tiibetiläisten kielten tibeto-burmalaisen haaran kachin-luic kieliin. Zaiwan puhujat pystyvät myös ymmärtämään jingphoa. Kiinassa opetettava standardi-jingpo perustuu Enkunin murteeseen. Zaiwaa puhuu n. 80 000 jingpoa Kiinassa ja n. 30 000 Burmassa. Se luokitellaan sino-tiibetiläisten kielten tibeto-burmalaisen haaran yi-kieliin. 1957 Kiinan hallitus loi jingpoille virallisen kirjakielen, joka perustuu Longzunin kylän murteeseen ja jota kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.

Kuva traditions.cultural-china.com

Ennen amerikkalaisten lähetyssaarnaajien tuloa alueelle jingpojen uskonto oli animistinen. He palvoivat useita jumalia ja esi-isien henkiä. Kaikkien jongpojen esi-isä, jota palvottiin henkenä tai jumalana, oli nimeltään Madai. Jingpot uskoivat henkien asuvan kaikkialla aina auringosta eläimiin, ja nämä henget aiheuttivat hyvää ja pahaa onnea. Jingpot myös uskoivat, että kaikilla elävillä olennoilla on sielu. Erilaisia rituaaleja suoritettiin lähes kaikkien päivittäisten toimien turvaamiseksi kylvöstä sodankäyntiin. Nykyisin suurin osa jingpoista on kristittyjä, pienen osan harjoittaessa buddhalaisuutta ja animismia.

Kuva en.ynta.gov.cn

Jingpoilla oli hierarkinen avioliittosysteemi ”shanguan”-perheiden (perinnöllinen ylimystöluokka) ja tavallisten maanviljelijäperheiden välillä. Vanhemmat järjestivät nuorten avioliitot. Morsianten sieppauksset olivat tavallisia.

Kuva yunnanadventure.com

Kuollet haudattiin, paitsi jos kyseessä ei ollut luonollinen kuolema. Tällöin ruumis poltettiin ja tuhkat haudattiin.

Kuva paulnoll.com

Yunnanin vähemmistöt: yao

Yao (瑶族)

Kuva art.com

Yao vähemmistöryhmään on luokiteltu kuuluvaksi useita eri ryhmiä, joista enemmistö tunnetaan myös nimellä mien. Kiinassa yaoja asuu n. 2 600 000 Hunanissa, Yunnanissa, Guangdongissa, Guizhoussa, Jiangxissa ja Guangxissa. Lisäksi yaoja asuu Vietnamissa n. 470 000 ja heitä on myös Laosissa ja Thaimaassa. 1800-luvun lopulla yaoja vaelsi Kiinasta Thaimaaseen, Laosiin ja Vietnamiin. Kiinan mukaan syynä muuttoon oli yaojen osallisuus opium-kaupassa, mienit sanovat syynä olleen sen, että kiinalaiset veivät heidän maansa. Laon sisällissodan aikana yaoilla oli hyvät suhteet USAn joukkoihin, minkä vuoksi sodan jälkeen hallitus kosti yaoille. Monet yaoista muuttivatkin Thaimaaseen tai pakolaisstatuksen turvin Yhdysvaltoihin.

Kuva chinase-tools.com

Yao-kansallisuus koostuu useista erilaisista ryhmisstä, jotka puhuvat eri kieliä. Lu mienit muodostavat n. 70 % yaoista. Mienit puhuvat mieniläisiä kieliä, jotka kuuluvat miao-yao kieliin. Mieniläisiä kieliä ovat mm. mian-jin kielet, joihin kuuluu lu mien (n. 2 172 000 puhujaa), kim mun (tunnetaan myös nimellä lanten, yli 300 000 puhujaa) ja biao mon (n. 20 000 puhujaa). Mieniläisiä kieliä ovat myös dzao min (n. 60 000 puhujaa) ja biao-jiao mien (43 000 puhujaa). Osa yaoista puhuu lakkja kieltä, joka kuuluu tai-kadai kieliin ja n. 500 000 yaoa puhuu kiinan eri murteita. 1980-luvulla kiinalais-amerikkalainen tutkijaryhmä kehitti yaoille kirjakielen, joka perustuu latinalaisiin aakkosiin. Osalla yaoista oli kirjoitettu kieli nüshu. Nüshun erikoisuus oli, että se oli kirjakieli, jota käyttivät vain naiset.

Kuva chinapictures.org

Nüshu (女书, literally ”women’s writing”), is a syllabic script, a simplification of Chinese characters that was used exclusively among women in Jiangyong County in Hunan province of southern China.

The Nüshu script is used to write a local dialect of Chinese known as Xiangnan Tuhua(湘南土话, ’Southern Hunanese Tuhua’) that is spoken by the people of the Xiao and Yongming River region of northern Jiangyong County, Hunan. This dialect, which differs enough from the Xiang Chinese dialect of southern Jiangyong and other parts of Hunan that it is unintelligible to speakers of that dialect, is known to its speakers as ”Dong language”, and it is only written in the Nüshu script.

Kuva chinahighlights.com

Unlike the standard written Chinese, which is logographic (with each character representing a word or part of a word), Nüshu is phonetic, with each of its approximately 600–700 characters representing a syllable. This is about half the number required to represent all the syllables in Tuhua, as tonal distinctions are frequently ignored, making it ”the most revolutionary and thorough simplification of Chinese characters ever attempted”. Zhou Shuoyi, the only male to have mastered the script, compiled a dictionary listing 1,800 variant characters and allographs.

A large number of the Nüshu works were ”third day missives”. They were cloth bound booklets created by ”sworn sisters” and mothers and given to their counterpart ”sworn sisters” or daughters upon their marriage. They wrote down songs in Nüshu, which were delivered on the third day after the young woman’s marriage. This way, they expressed their hopes for the happiness of the young woman who had left the village to be married and their sorrow for being parted from her. Other works, including poems and lyrics, were handwoven into belts and straps, or embroidered onto everyday items and clothing.

Kuva factsanddetails.com

Yang Huanyi, an inhabitant of Jiangyong county, Hunan province and the last person proficient in this writing system, died on September 20, 2004, age 98.” (Lähde wikipedia)

Kuva kaleidoscope.cultural-china.com

Yaojen uskonnot vaihtelevat alueittain. Lu mieneillä on uskonto, joka pohjautuu keskiaikaiseen kiinalaiseen taolaisuuteen. Osa on kääntynyt buddhalaisuuteen tai kristinuskoon.

Yunnanin vähemmistöt: naxi

Naxi (纳西族)

Useimmat naxeista asuvat Lijiangin naxien autonomisessa piirikunnassa Luoteis-Yunnanissa lähellä Myanmarin rajaa. He asuvat molemmin puolin Yangtsea. Heidän väkilukunsa on n. 309 500. Heitä asuu myös Weixin, Zhongdianin, Deqinin, Jianchuanin ja Lanpingin piirikunnissa. Joen itäpuolella asuu noin 30 000 nari/nazea ja nahua Ninglangissa Yunnanissa, samoin kuin Mulin ja Yanyuanin piirikunnissa Sichuanissa, jossa heidät virallisesti luetaan mongoleihin. Yongningissa mosuot ovat suurin etninen ryhmä.

Kuva chinahighlights.com

Naxi-kieli kuuluu sino-tiibetiläisen kielikunnan tibeto-burmalaiseeen haaraan. Kieli koostuu kahdesta päämurteesta, länsi- ja itä-naxista. Vaikkakin murteet muistuttavat toisiaan enemmän kuin muita tibeto-burmalaisia kieliä, niiden puhujat eivät ymmärrä toisiaan. Useiden tutkijoiden mukaan naxien kuvakirjoitus on yli 1000 vuotta vanhaa. Kuvakirjoitus tunnetaan nimellä dongba-kirjoitus sen luoneen papiston mukaan. Naxeilla on myös tavukirjoitus nimeltään geba. Vuonna 1957 naxeille luotiin myös aakkoskirjoitus.

Kuva beijinghikers.com

Perinteinen naxi-yhteiskunta rakentuu eksogamisista patrilineaalisista (eli avioliitto oli sallittu isän puoleisen linjasuvun ulkopuolelta) ryhmistä, joita kutsutaan ”luiksi” (coq-o). Omaisuus, kuten maa, karja ja talot, periytyy niissä ja niitä kontrolloivat miehet. Patrilateraaliset ristikkäisserkusavioliitot (tämän selittämiseksi pitäisi piitää kuva) edustavat ideaalista avioliittomuotoa naxi-yhteiskunnassa. Harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta asumisjärjestely on virilokaalinen (eli asutaan sulhasen isän taloudessa tai sen lähellä; suht sama kun patrilokaalinen).

Kuva superstock.com

Naxien perinteinen uskonto on dongba, samoin kuin sen ”papisto”. Dongbat eivät muodostaneet papistoluokkaa. He olivat osa-aikaisia spesialisteja, jotka työskentelivät pelloilla kuten muutkin ihmiset. He veloittivat pieniä summia palveluksistaan. Traditio periytyi isältä pojalle tai sedältä sisarenpojalle. Dongba-käsikirjoituksissa ei kuitenkaan käytetä missään kohtaa nimitystä dongba, vaan nimitykset vaihtelivat rituaalisesta tehtävästä riippuen. Leebu oli titteli, jota käytettiin käsikirjoituksia allekirjoitettaessa. Ddahe suoritti hautajaisia. Xiusui suoritti Uhrauksen taivaalle eli meebiuun, joka on naxien tärkein rituaali. Pubbun tehtävänä oli manata henkiä. Pa toimi aina yhdessä puppun kanssa. Pa oli aina, muista poiketen, nainen. Sanit kuvataan shamaaneiksi, jotka menevät transsiin. Päinvastoin kuin pa-meediot, sani toimii yksin. Kaikista näistä nykyaikaan ovat selviytyneet ddahe, xiusui, leebu ja sani. Leebuja ei tosin enää yhdistetä dongba-uskontoon, sillä he ovat itsenäisesti toimivia shamaaneja. Heitä kutsutaan myös saneiksi, mutta ainoastaan selän takana, sillä sania ja varsinkin sen feminiinimuotoa sanimea pidetään halventavina nimityksinä.

Mosuo (摩梭人)

Yunnanissa mosuoiden katsotaan kuuluvan naxi-kansallisuuteen, mutta heille on annettu erityisasema ”naxi-kansallisuuden mosuo-kansa”.

Kuva mosuoproject.org

Mosuoiden perinteinen järjestelmä on azhu– (ystävä) tai axiao– (rakastaja) liitto. Suhteesta käytetään myös kiinalaista termiä zouhun (kävelevä avioliitto). Tässä järjestelyssä mies vierailee naisen luona yöllä naisen perheen mentyä nukkumaan ja lähtee tämän luota aamulla ennen kuin muu perhe herää. Päivisin kummatkin asuvat ja työskentelevät omissa perheissään. Pari ei perusta perhettä yhdessä eikä heidän välillään ole taloudellisia yhteyksiä. Liitosta mahdollisesti syntyvät lapset kuuluvat äidin sukuun. Jos mies ei tule vierailulle tai häntä ei päästetä sisään, liitto on ohi. Tämän kaltainen liitto hyväksytään vain eri klaaneista olevien parien kohdalla. Jos insestisääntöjä rikotaan, paria halveksutaan ja pilkataan.

Kuva wikipedia.org

Aristokratian joukossa, mukaan lukien tusi (päällikkö) ja hänen sukunsa sivuhaarat, syntyperä ja perimisoikeus on perinteisesti tunnustettu patrilineaalisesti ja avioliitto on yleensä virilokaalinen. Tavallisen väestön ja orjien luokan keskuudessa asumistapa on duolokaalinen. Yleisin institutionalisoitujen seksuaalisten suhteiden muoto alempien luokkien miesten ja naisten välillä on zouhun.

Kuva yunnanadventure.com

Labein mosuot ovat patrilineaalisia. Nuoret ovat vapaita hienotunteisuutta käyttäen solmimaan seksisuhteita kuten haluavat ja valitsemaan puolisonsa, mutta Labeissa vanhemmat eivät kuitenkaan odota nuorten naisten tekevän lapsia miehille, jotka eivät ole valmiita aviomiehiksi. Seksuaalisuhteet tapahtuvat joko matri- tai patrilateraalisten ristikkäisserkusten välillä ja ilman vanhempien puuttumista asiaan, mutta miesten velvollisuutena on mennä naimisiin raskaana olevien kumppaneidensa kanssa.
Ennen vuotta 1956 Labein mosuot harjoittivat usein myös ”morsianten sieppausta”. Tällaiset avioliitot ovat edelleen suosittuja, koska niihin liittyy mahdollisimman vähän järjestelyjä. Lahjoja ei vaihdeta, ei järjestetä juhlia ja täten rahaa ei kulu. Usein tämä on nuorten keskinäinen asia, johon sedät tai vanhemmat eivät osallistu. Sulhanen ja muutamat hänen ystävistään (sekä tyttöjä että poikia) menevät morsiamen talolle, jossa morsian odottaa ulkona. Sulhasen seurassa olleet tytöt vievät morsiamen kotiinsa muka hakemaan jotain ja auttavat häntä vaihtamaan vaatteita, minkä jälkeen seurue lähtee tapaamaan sulhasta. Morsiamen ystävät ja sukulaiset väijyvät tällä välin kylän laitamilla valmiina yllättämään hääseurueen. He järjestävät teeskennellyn tappelun, heittävät mutaa ja vettä sulhasen seurueen päälle, mutta antavat kuitenkin morsiamen mennä. Naxi-tutkijoiden mukaan joskus tosin oli kyseessä todellinen morsiamen varastaminen, josta oli seurauksena vakavat kostotoimet.

Kuva genderacrossborders.com

Mosuoiden uskonto on daba. Heilläkin oli aiemmin pv-daba ja pa-daba, jotka olivat vastaavasti pappi ja meedio/ennustaja. Molemmat olivat miehiä. Aiemmin heilläkin on ollut naispuolisia shamaaneja, jotka saivat valtuutuksensa paikallisilta munkeilta, mutta he eivät olleet osa institutionalisoituja uskontoja. Nykyisin naiset eivät ota osaa mihinkään institutionalisoituihin uskontoihin Yongningissa, Mulissa eivätkä Lijiangissa. Näillä alueilla ei ole edes buddhalaisia nunnaluostareita. Mosuoillakin rituaalisen elämän hoitaminen kuuluu perheen päänä olevan naisen veljelle, joka myös hoitaa suhteet perheen ulkopuolelle.

Yunnanin vähemmistöt: lahu

Lahu (拉祜族)

Muita nimityksiä: co sung, guozhou, kha quy, khu xung, kucong, kwi, laho, lohei, mussur. Lahut itse kutsuvat itseään lahuiksi.

Kuva yunnanadventure.com

Lahuja on Yunnanissa n. 450 000, Burmassa arviolta 150 000 ja Thaimaassa, jossa he muodostavat yhden vuoristoheimoista, n. 100 000. Thait käyttävät heistä nimitystä mussur eli metsästäjät. Lisäksi Laosissa asuu n. 10 000 ja Vietnamissa n. 1 500 lahua. Noin 2/3 lahuista asuu Mekong-joen ympäristössä Langcangin lahujen autonomisessa maakunnassa ja Mengliangin dai ja lahu autonomisessa maakunnassa.

Kuva china-guide.de

Lahut jakautuvat useisiin alaryhmiin, kuten lahu na (mustat lahut), lahu nyi (punaiset lahut), lahu hpu (valkoiset lahut), lahu shi (keltaiset lahut) ja lahu shehleh.  Jos nimessä viitataan väriin, se tarkoittaa perinteisten asujen väriä. Nämä ryhmät eivät toimi heimoina tai klaaneina, sillä lahut eivät tunnusta sukulaisuusryhmiä, jotka ovat perhettä suurempia. Lahut seuraavat polveutumista bilateraalisesti eli sekä isän että äidin sukulinjan kautta. Tyypillinen asumismuoto on matrilokaalinen eli morsiammen perheessä.

Kuva colorful-china.com

Lahu-kieli kuuluu sino-tiibetiläisen kielikunnan tibeto-burmalaisen perheen lolo-burmalaiseen haaraan eli siis yi-kieliin. Siinä on seitsemän toonia. Keltaisten lahujen puhuma kieli eroaa huomattavasti muiden lahujen kielistä. Lahuilla ei ole kirjakieltä. Sekä thaimaalaiset, kiinalaiset että lähetyssarnaajat ovat kehittäneet lahu-kirjakieltä pohjautuen thaimaalaiseen, kiinalaiseen tai latinanalaiseen kirjaimistoon.

Kuva cultural-china.com

Perinteinenlahu-uskonto oli polyteistinen. Lahut uskoivat luonnon ja kuolleiden henkiin. Useimpia henkiä pidettiin oikukkaina ja niitä varottiin loukkaamasta. Henkien ”puremien” uskottiin aiheuttavan sairauksia.

”Their super god was ”Exia,” who was believed to have created the Universe and mankind, and had the power to decide the good or bad fortune of people. Exia was placed in a forbidden place in the depth of mountainous forests, unapproachable by non-Lahu peoples. They also worshipped the deities of earth and revenge. Bakanai Township in Lancang County has retained Lahu people’s traditional facilities for making offerings — erect poles carved with geometric designs.” Lähde http://www.china.org.cn/e-groups/shaoshu/shao-2-lahu.htm

 

Kuva factsanddetails.com


1600-luvulta buddhismi on levinnyt lahujen keskuudessa Kiinassa ja monet Burman lahuista ovat kristittyjä. Thai-lahujen keskuudessa harjoitetaan theravada-buddhalaisuutta.

Kuva wikipedia.com

Kucong (苦聪族)

Kucongit ovat yksi Kiinan köyhimmistä vähemmistöistä. Heitä pidetään ”näkymättöminä ihmisinä” koska he harvoin antavat muiden nähdä itseään. Heidän talonsa ovat pieniä ja kapeita muodostuen yhdestä huoneesta ilman ikkunoita. Talon keskellä on tuli, jonka ympärillä perhe nukkuu eläimineen. Kucongit ovat edelleen puoli-nomadeja eläen metsästämällä ja keräilemällä sekä valtion tuilla.

Kucongien katsotaan kuuluvan keltaisiin lahuihin. Ennen vuotta 1987  he kuuluivat luokittelemattomiin ryhmiin.

Kuva yunnanadventure.com

Yunnanin vähemmistöt: wa

Wa (佤族)

Omia nimityksiä: va, pa rauk ja a va, jotka kaikka tarkoittavat ”vuorilla usuvia ihmisiä”.

Kuva chinesetraditionalculture.org

Wa- (kirjoitetaan myös va) kansasta suurin osa (n. miljoona) asuu Burmassa. Koillis-Yunnanissa heitä on n. 400 000 Ximengin, Cangyuanin, Menglianin, Gengman, Lincangin, Shuangjiangin, Zhenkangin ja Yongden maakunnissa, joista kaksi ensimmäistä ovat wa autonomisia maakuntia.

Kuva scenery.cultural-china.com

Wa-kieli kuuluu austro-aasialaisen kielikunnan mon-khmer kieliin. Wailla ei ollut kirjakieltä enne kuin Kiinan hallitus loi sellaisen.

Wat tunnetaan eläinten uhraus -seremonioista, käsin kudotuista kankaista ja erityisistä keittomenetelmistä. Lisäksi he olivat pääkallonmetsästäjiä vielä muutama vuosikymmen sitten. Wat olivat pelottomia taistelijoita, jotka pelottelivat Britti-siirtomaaherroja, shaneja (oli valtio Burman alueella), kiinalaisia, muita Myanmarin etnisiä ryhmiä, huumeparoneja ja jopa Myanmarin kenraaleja. 1950-luvulla Guomindang palkkasi waita palkkasotilaiksi ja taistelijoiksi, ja myöhemmin samaa teki Pekingin tukema Burman kommunistinen puolue.

Kuva factsanddetails.com

Perinteinen wa-uskonto oli animistinen ja he uskoivat, että esim. huonoa säätä ja sairauksia aiheuttavat veden, puiden ja vuorten henget. Esi-isiä palvottiin. Jokaisessa kylässä oli ”pappi”, jota kutsuttiin nimellä moba. Moba oli vastuussa rituaaleista ja parantamisesta. Yleensä juhliin, kuten häihin ja vuosittaisiin juhlatilaisuuksiin, kuului eläinten uhraaminen ja kananluista ennustaminen. Nykyisin osa waista on käännytetty kristityiksiä ja osa on buddhalaisia.

Kuva yunnanadventure.com

Wailla oli oma kalenteri, jonka mukaan uusi vuosi alkoi joulukuussa. Heillä oli neljä vuosittaista juhlaa:

1) uhraukset veden hengille uuden vuoden päivänä, jolloin uhrattiin monia eläimiä ja uusi bambuinen vesiputki rakennettiin juomavettä varten.

2) ”puisen rummun raahaaminen”, jolloin hakattiin puu, joka raahattiin kylään rummun valmistamiseksi

3) pääkallonmetsästys viljan henkien lepyttelemiseksi. Päitä metsästettiin kilpailevista kylistä tai ulkopuolisilta, ja niitä pidettiin puisessa ”rumputalossa” ennen kuin ne asetettiin seipäisiin edellisinä vuosina metsästettyjen päiden seuraksi.

4) neljän härän uhraus kuolleiden saattamiseksi metsään. Härkien uhrauksen yhteydessä kyläläiset silpovat paloja monista elävistä häristä.

Wat ovat kuuluisia rumputanssistaan. Eläinten uhraukset ja pääkallonmetsästys kiellettiin kommunistien toimesta 1950-luvulla. Nyttemmin joitain perinteitä on yritetty elvyttää keskinkertaisin tuloksin, koska monet mobat kuolivat kulttuurivallankumouksen aikana.

Kuva westchinatours.com

Useimmat avioliitot ovat monogamisia, mutta perinteisest polygamia oli myös sallittua. Wat etsivät puolisonsa klaanin ja kylän ulkopuolelta. Samasta klaanista naiminen on tabu. Nuoret ovat vapaita flirttailemaan keskenään, mutta seksiä ennen avioliittoa ei suvaita. Avioliitot eivät ole järjestettyjä. Sukulinja on patrilineaalinen eli lasketaan isän kautta. Kylä muodostuu klaanista tai ryhmästä klaaneja, joilla on yhteinen esi-isä. Kylät kilpailivat keskenään ja väkivaltaiset yhteenotot eivät olleet harvinaisia.