Sonii nonii

Ensimmäiset sanat, jotka opin tiibetiksi, olivat sonii nonii, mikä tarkoittaa huomenna, ylihuomenna. Tämä kuvaa hyvin tiibetiläisten aikakäsitystä. Lattarit manjaanoineen ovat nopeita tiibetiläisiin verrattuna. Mitäpä sitä tänään tekemään, huomenna tai ehkä ylihuomenna. Odotin kerran esrästäkin tiibetiläistä kuusi tuntia ja joka kerta soittaessani hän sanoi olevansa juuri tulossa.

Mrrrrr! Yritä tässä sitten tehdä bisnestä. Nettisivut ovat viimeisiä silauksia vaille valmiit ja käyntikortitkin saisi muutamassa päivässä tehtyä, mutta eihän tätä voi alkaa mainostaa, kun eivät nuo saa lämminvesilaitteita asennettua tai lattian rakoja tukittua. Raot voisin vielä hoitaa itse, mutta en minä niitä vesilaitteita yksin paikoilleen saa. Kaiken lisäksi he saisivat päivätöistään palkkaa, mutta minun palkkani on isolta osalta provikoita.

D niin kuin Dali

Dali on toinen Yunnanin suurimmista turistikohteista (ensimmäinen on Lijiang). Vierailin Dalissa ensimmäisen kerran vuonna 1999 ja Dali oli jo silloin erittäin suosittu turistikohde. Mutta toisin kuin Lijiang, se ei ole kasvanut suosioltaan niin räjähdysmäisesti. Paikka on tupaten täynnä turisteja, mutta ne ovat keskittyneet vain muutaman kadun alueelle. Eli ei tarvitse kauas siirtyä, jos kaipaa rauhaa ja hiljaisuutta.

Eräs Dalin historiallisista nähtävyyksistä on kolme pagodaa, jotka ovat peräisin Nanzhao valtakunnan ajalta (700-800-l.). Käydessäni Dalissa vuonna 1999 pagodille voi kävellä itsekseen ottamaan kuvan lammesta heijastuvasta tornista (joka oli Dalin tavaramerkki). Nyt pagodien ympärille on kiinalaiseen tapaan rakennettu puisto ja kuvan saadakseen täytyy maksaa yli 100 yuanin pääsymaksu puistoon.

Kolme pagodaa (Kuva http://www.yunnanadventure.com)

Dalin vanhakaupunki on vanha. Tässä hieman historiaa (lähde Wikipedia):

Originally, there were several tribes that settled on the fertile land around the alpine fault lake Erhai. These tribes were called Mengshe, Mengsui, Langqiong, Dengtan, Shilang, and Yuexi. Each tribe had its own kingdom, known as a zhao. In 649 AD the chieftain of the Mengshe tribe founded a kingdom in the area of Lake Erhai. In the year 737 CE, with the support of the Tang Dynasty of China, he united the six zhaos in succession, establishing a new kingdom called Nanzhao (Mandarin, ”Southern Zhao”).

Nanzhao was made up of many ethnic and linguistic groups. Some historians believe that the majority of the population were of the Bai people (who still are the majority in the area)but that the elite spoke a variant of  Nuosu (also called Yi), a Tibeto-Burman language closely related to Burmese. In any case, the capital was established in 738 at Taihe (modern day Taihe village, a few miles south of Dali). Located in the heart of the Erhai valley, the site was ideal: it could be easily defended against attack, and it was in the midst of rich farmland.

Nanzhao came under Tibetan control from 680 CE. The Tibetans recognized its suzerainty after 703 and then took it under their control again from 750-794, when Nanzhao turned on their Tibetan overlords and helped China defeat their armies.

In 750, Nanzhao rebelled against the Tang Dynasty. In retaliation, the Tang sent an army against Nanzhao in 751, but this army was soundly defeated at Xiaguan. In 754, another Tang army was sent, this time from the north, but it too was defeated. Bolstered by these successes, Nanzhao expanded rapidly, first into Burma, then into the rest of Yunnan, down into northern Laos and Thailand, and finally, north into Sichuan. In 829, Chengdu was taken; it was a great prize, as it enabled Nanzhao to lay claim to the whole of Sichuan province, with its rich paddy fields. This was too much for the Tang Dynasty, who lost no time in counterattacking. By 873, Nanzhao had been expelled from Sichuan, and retreated back to Yunnan. Taking Chengdu marked the high point of the Nanzhao kingdom, and it was a watershed: from then on, the Nanzhao Kingdom slowly declined. In 902, the Nanzhao dynasty was overthrown. The end was bloody, for in that year the chief minister murdered all of the key members of the royal family, including the heir apparent. This was followed by three other dynasties in quick succession: Da Changhe, Da Tianxing and Da Yining. Duan Siping seized power in 937 to establish the Kingdom of Dali. Dali or Great Li was a Bai kingdom which it was ruled by a succession of 22 kings until the year 1253, when it was conquered by an invasion of the Mongol Empire. The capital city was at Dali.

Perinteisesti kiinalaiset kaupungit olivat muurein ympäröity, mutta nämä muurit ja niiden portit ovat aikojen saatossa tuhottu kaupunkien kasvaessa. Vuonna 1999 Dalissa oli kuitenkin vielä jäljellä kaksi aitoa, vanhaa kaupungin porttia. Nämä sitten tuhottiin kun vanhan kaupungin ympärille rakennettiin uusi ”vanhan kaupungin” muuri. Siis tämä ikivanha muuri on alle 10 vuoden ikäinen ja sen rakentamiseksi tuhottiin n. 1000 vuotta selvinneet portit! Ei ihan mene minun jakeluun.

Uusi ”vanha” portti (kuva http://www.yunnanadventure.com)

No, kaikesta tästä huolimatta pidän Dalista edelleen. Dali oli jo ensimmäisellä vierailullani todellinen turistikohde, joten muutos siellä ei ole niin järkyttävä kuin esim. Lijiangissa. Dali ei myöskään ole kasvanut niin kauheasti. Tosin Dalin vanhan kaupungin kanaalit on kopioitu Lijiangista ja ovat suht yhtä vanhat kuin se muuri. Mutta jos turistimassat alkaa stressaamaan, niin voi kiivetä vaikka Dalin takana olevalle vuorelle. Dalin nähtävyyksiä on myös Erhai-järvi, mutta näin suomalaista nuo järvet ei niin sykähdytä.

C niin kuin Cizhong

Cizhong on tiibetiläinen kylä, joka sijaitsee etelään Deqinistä. Erittäin mielenkiintoisen kylästä tekee se, että siellä sijaitsee roomalaiskatolinen kirkko ja monet alueen tiibetiläisistä ovat katolisia.

Alkuperäinen kirkko rakennettiin 1876, mutta se tuhottiin 1905 ulkomaalaisten lähetyssaarnaajien karkoittamiseksi. Uusi kirkko rakennettiin 1909. Kirkon arkkitehtuurissa yhdistyvät niin länsimaiset kuin kiinalaiset ja tiibetiläiset vaikutteet.

Cizhongin roomalaiskatolinen kirkko (kuva http://www.yunnanadventure.com/YunnanGuide)

Kylä sijaitsee Deqin-Weixi maantien varrella Mekong-joen laaksossa. Kävin siellä syksyllä 2009. Tarkoituksenamme oli trekata pyhä kora Meili-vuorten ympäri, mutta saapuessamme Yezhiin (joka on Cizhongista hieman pohjoiseen) alkoivat kaatosateet, mikä tarkoitti sitä, että ylhäällä vuorilla tuli lunta. Pyhiinvaeltajia tämä ei haitannut, he jatkoivat matkaansa, mutta me länkkärit emme olleet niin innostuneita kuolemanvaarasta, joten päätimme jatkaa etelään kohti Cizhongia. Artikkelin kuva ei kuitenkaan ole minun ottamani sillä kaikki tuolloiset kuvani ovat siellä varastetussa tietokoneessa.

Toinen seikka, mikä tekee Cizhongin tunnetuksi, on viini. Ranskalaiset lähetyssaarnaajat toivat viiniköynnöksiä tullessaan Burgundista ja Cizhongista on lähtöisin viinin viljely, joka nyt on levinnyt muihinkin kyliin Mekongin laaksossa. Edelleenkin Cizhongin viini on parasta laadultaan.

Torilla

Ruotsalaisryhmää varten kävin ystäväni Adzun kanssa ostamassa hieman ruokatarvikkeita (jakkia ja juureksia) Shangri-lan päätorilta. Kyllä oli ostaminen helppoa ja halpaa, kun oli ravintolan omistaja mukana shoppaamassa.

Olen toreja kuvannut aiemmin jo sen verran paljon, ettei ne niin enää innosta, mutta nyt oli pakko napata vielä yksi kuva.

Kyseessä on torin kana ja ankka osasto. Häkeissä on eläviä kanoja, jotka voi ostettuaan viedä seuraavaan kojuun tapettaviksi ja paloiteltaviksi. Lisäksi saatavana on tynnyreissä paahdettuja ankkoja, ja paahtamisesta lähtöisin on  tuo kuvassa leijuva savu. Nam!