Browsing Category

Havaintoja

8 x arjen outoja havaintoja, osa 2


1. Järjestelmälliset hedelmät

Hedelmäkojuilla lepää jokaisen järjestysfriikin sielu. Samanlaista värikoodausta ja järjestystä näkee tuskin missään muualla tässä kaoottisessa kaupungissa.

2. Päiväunet autossa

Tämä näky kuuluu jokaiseen iltapäivään. Autot ovat parkissa tiensivussa, ja kuskit vetävät sikeitä sisällä. Joskus penkki on vedetty makuuasentoon, jotta unet olisivat mahdollisimman makoisat.

3. Vastaantulijat heittelevät kehuja

Ihmiset ovat tietyllä tapaa todella sosiaalisia ja avoimia täällä – siis kaiketi tyypillisiä amerikkalaisia. Ventovieraille höpötellään helposti, ja varsinkin kehuja jaellaan reippaasti. Jos ylläsi on jotain värikästä tai muuten vain kiinnostavaa, saat siitä varmasti muutaman kehun kävellessäsi kaupungilla.

Tästä repusta olen saanut kehuja.

4. Vesi maistuu kylpyhuoneelta

Olen alkanut juoda New Yorkin vettä. Hurraa! Ostan tosin edelleen myös pullovettä, koska Nykin vesi maistuu omaan suuhun aika oudolta, vähän niin kuin kylpyhuoneelta. Toki puhtaalta sellaiselta! 🙂

5. Yhtä paljon espanjaa kuin englantia

Luin jostain, että suurin piirtein puolet New Yorkin väestöstä puhuu kotonaan jotain muuta kieltä kuin englantia. Meidän hoodeilla varsinkin espanja on kovin suosittu kieli. Väittäisin kuulevani sitä melkein yhtä paljon kuin englantia.

6. Yksisuuntainen lenkkiliikenne

Niin kuin moni tietää, täällä melkein kaikki kadut ovat one way. Sitä ei välttämättä tiedä, että yksisuuntaisuus koskee myös lenkkeilyä, jos lenkin tekee kuuluisan Jacqueline Onassis Reservoirin ympäri (se iso allas Central Parkissa, joka näkyy usein leffoissa ja sarjoissa). Ensimmäisen kerran allasta kiertäessäni en tajunnut, että lenkkiliikenne on yksisuuntaista. Tai siis tajusin, kun olin kävellyt 10 minuuttia ainoana ihmisenä väärään suuntaan…

Kyseistä allasta kuuluu siis kiertää vastapäivään, ja siitä on ohjeistuksetkin olemassa. Tuntuu, että varsinkin eurooppalaiset turistit tulevat tätä lenkkipolkua aina vastavirtaan – johtuukohan siitä, että Euroopassa luontevampi suunta olisi myötäpäivään?

Jacqueline Onassis Reservoiria kuuluu kiertää vastapäivään.

7. Kaupungin suuruus yllättää aina uudelleen

Aika ajoin Manhattania erehtyy luulemaan pienemmäksi saareksi kuin se onkaan. Kunnes sitten huomaa taas kävelleensä 8 kilometriä ihan vain asioita hoitaessa. Asian konkretisoi hyvin myös esimerkiksi se tieto, että Empire State Buildingilla on oma postinumeronsa.

8. Visiitti dinosauruksen vatsalaukkuun

The Oculus -rakennuksessa voi nauttia paitsi hulppeasta arkkitehtuurista myös tunteesta kuin olisi dinosauruksen sisällä. Katsokaa vaikka. Ilmiselvä dinon selkäranka, vai mitä? 😀


Mahtavaa viikonloppua!
xx, H
Kuvat: Thomas Engblom ja minä

Lue myös ensimmäinen osa: 8 x arjen outoja havaintoja 

Halpaa huvia New Yorkissa, osa 6: stand-up-illat

Loistava viikonloppu takana. Aloitetaan sillä, että kävimme ensimmäistä (muttemme varmasti viimeistä) kertaa katsomassa stand-up-komiikkaa täällä. Ilta alkoi intialaisella ruoalla Indikitch-nimisessä ravintolassa, josta jatkoimme vatsat täynnä Eastville Comedy Clubille.

Täällä New Yorkissa on useita komediaklubeja, joissa on joka ilta ohjelmaa. Itse löysin tämän melko autenttisen klubin TodayTix-sivustolta miettiessäni jotain kivaa tekemistä lauantai-illalle. Kyseinen sivusto tarjosi liput tähän parin tunnin komediasessioon 5 dollarin kappalehintaan(!), kun ne Eastville Comedy Clubin sivuilla maksavat yli 20 dollaria. Ihan niin halpa koko ilta ei ollut, sillä lisäksi jokaisen asiakkaan toivotaan ostavan kaksi juomaa illan aikana. Tämä on yleinen käytäntö täällä monilla ohjelmaa tarjoavilla klubeilla.

Silti pidän hintaa kokonaisuutena aika budjettivaihtoehtona, sillä New Yorkissa viihteestä voi joutua maksamaan satasiakin. Ja kyllä, naurua sai koko rahan edestä, kun viisi eri koomikkoa veti kaikki omat show’nsa ihan täysillä. Illan jälkeen oli oikeasti poski- ja vatsalihakset kipeät.

TodayTix-sivustolta voi muuten löytää lippuja myös muihin esittävän taiteen tapahtumiin kuten Broadway-esityksiin. Viimeisen minuutin liput voi saada todella edullisesti.

Palaan kuitenkin vielä tuohon maagiseen iltaan klubilla. Kyseessä on maanalainen iso kellarisali, jossa on pieni lava. Juomat tarjoillaan esitysten aikana pöytiin, ja se tapahtuu todella huomaamattomasti ja tyylikkäästi. Kokemus oli aika täydellinen. Viidestä koomikosta meille valikoitui kolme suosikkia, joista yksi oli Judah Friedlander – Netflixistäkin löytyvä, varsin persoonallinen taiteilija.

Komiikka on muutenkin aika hyvällä tasolla täällä Jenkeissä, tai ainakin se uppoaa hyvin allekirjoittaneeseen. Nykissä alkaa tiistaina myös New York Comedy Festival, joka tuo lisää naurua jo ennestään hauskaan kaupunkiin. Katsotaan, jos saisimme sen mahtumaan tulevan viikon ohjelmaan.

Tänä viikonloppuna juostiin myös New York City Marathon, joten sateinen New York täyttyi sunnuntaina tuhansista juoksijoista. Itselläni oli vähän toisentyyppinen maraton – nimittäin sellainen joka kohdistui karkkikauppaan Columbus Circlellä. Bongasin Dylan’s Candy Bar -nimisen pienen ja söpön karkkipuodin jo aiemmin tällä viikolla. Kiinnitin huomiota, että paikasta saa irtokarkkeja (ei niin yleinen juttu täällä) ja päätin, että sinne pitää mennä joku kerta paremmalla ajalla. Ja tänään sokerisella tutkimusmatkallani huomasin, että valikoimassa oli vieläpä salmiakin kaltaisia makeisia. No, eivät ne ihan salmiakkia olleet, mutta aika lähellä.

Täällä alkavat muuten illat hämärtyä nyt nopeammin, kun viikonloppuna siirrettiin kelloja, eli siirryttiin pois Daylight Saving Timesta. Onneksi kirjava kulttuuritarjonta ja kaupungin valot pitävät tunnelman valoisana marraskuussakin.

Iloa viikkoon!

xx, H

Eastville Comedy Club, 85 E 4th St. Liput saa edullisesti esim. TodayTix-sivustolta.
Kuvat: iPhone, koska on paikkoja ja tilanteita, joissa ei järkkärin kanssa viitsi koko ajan räpsiä. 🙂

Karkki vai kepponen?

Sain lukijaltani Lauralta toiveen, että tekisin postauksen halloweenista, ja mikäs olisikaan parempi ajankohta jutulle kuin juhlaa edeltävä viikonloppu, jolloin Suomessakin ollaan halloween-tunnelmissa. Täältä siis pesee. 🙂

Kyseessä on jättimäinen juhla, jonka suosio vain kasvaa vuosi vuodelta Jenkeissä. Ensimmäisiä maistiaisia halloween-tunnelmista näimme heti lokakuun alussa, kun paikalliset asukkaat laittoivat kurpitsat kököttämään townhouse-rakennusten portaille. Niin söpöä! Viime viikkojen aikana oranssien palluroiden kaveriksi on tullut luurankoja, hautakiviä, zombeja, koko talon peittäviä seittejä ja veren värisin tekstein kirjoitettuja viestejä. Ja vauhti sen kuin kiihtyy.

USAn National Retail Federationin mukaan 179 miljoonaa amerikkalaista aikoo juhlia halloweenia, ja tämän vuoden asujen, koristelujen ja herkkujen myyntiarvioksi on asetettu 86,13 dollaria per henkilö. Puhutaan siis yhteensä miljardien dollarien summista. Juhlan koristeluihin käytettävä rahamäärä on kolminkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana.

 Ja kuten kuvista huomaatte, myös täällä meidän Upper West Sidella ihmiset TODELLA panostavat. En ole ollut suuri halloween-fani, mutta amerikkalaisten valtava into juhlaa kohtaan on saanut minutkin innostumaan. Kyllähän nuo joka paikassa näkyvät ja vaivalla rakennetut koristeet ilahduttavat.

Halloween ei ole vain lasten juhla. Myös aikuiset antavat mielikuvitukselleen vallan mitä tulee pukuihin ja koristeluihin. Teema näkyy myös vahvasti ravintoloissa ja muissa liikkeissä. Vierailimme tällä viikolla kuuluisassa (ja ehdottomasti vierailun arvoisessa!) Chelsea Marketissa, jossa osa koristeluista oli Stockan jouluikkunan tasoa: isoja, liikettä ja ääniä sisältäviä kauhuasetelmia, lasin takaa kurkkivia zombeja, katossa lentäviä kummituksia ja vaikka mitä muuta!

Mitäs itse sitten ajattelin tehdä kyseisenä juhlana? Vaihtoehtojahan tässä kaupungissa riittää. Ainakin ajattelin mennä katsomaan NYC Village Halloween -paraatia ja kenties käydä katsomassa kauhuleffan, joita elokuvateattereiden ohjelmistot ovat nyt pullollaan. Jos haluat päästä seuraamaan paikallisia fiiliksiä, niin kannattaa kurkata Instagramini puolelle, jonne aion laittaa stooreja ja kuvia halloween-meiningeistä täällä.

Täytynee käydä varmuudeksi myös karkkiostoksilla. Eihän sitä koskaan tiedä, vaikka joku esittäisi päivän polttavimman kysymyksen, eli trick or treat? 🙂

Ihanaa viikonloppua ja hauskoja halloween-hulinoita myös Suomeen!

xx, H

Kuvat: Thomas Engblom

 

Punaisen maton humua ja muita elokuvakokemuksia

Ekat viikot täällä ovat kuluneet vahvasti leffojen merkeissä, ja ajattelin kertoa, minkälaista täällä on käydä elokuvissa. Tässä ekat kolme leffakokemustani New Yorkista siis:

1. Blade Runner

Kävimme katsomassa Blade Runnerin AMC-teatterissa Broadwaylla. Ja ai että, niihin penkkeihin olisi voinut vaikka nukahtaa. Vahva suositus mukavuudesta! Elokuvasta en ole oikea henkilö antamaan arviota, koska en ole nähnyt ensimmäistä osaa enkä ole muutenkaan kovin sisällä Blade Runner -maailmassa. Leffa oli kuitenkin sellainen, jota jäin miettimään poikkeuksellisen pitkäksi aikaa teatterista poistumisen jälkeen. Ja olihan siinä se Goslingin poikakin.

2. Tom of Finland

Halusimme tukea suomalaista elokuvaa, joten menimme katsomaan Tom of Finlandin New Yorkin -ensi-illan. Leffa pyörii Greenwich Villagessa QUAD Cinemassa, joka on tyylikkäästi sisustettu teatteri, jonka ohjelmisto koostuu pitkälti vaihtoehtoisista, kansainvälisistä tuotannoista. Pienenä kuriositeettina mainittakoon, että teatterin jokaisessa salissa on oma väriteemansa ja tyylinsä.

Tom of Finlandin ensi-illassa törmäsimme myös pääosan näyttelijään, Pekka Strangiin, jonka kanssa oli pakko vaihtaa pari sanaa ja onnitella onnistuneesta roolityöstä. Elokuva oli hieno ja koskettava, ajoittain pienellä huumorillakin maustettu. Oli mielenkiintoista seurata, miten eri asioille amerikkalaiset kanssakatsojat nauroivat.

Tom of Finlandissa pääosaa näytellyt Pekka Strang oli ensi-illan suosituin henkilö.

3. Wonder Wheel

Kolmanneksi oli vuorossa isomman salin näytös, nimittäin New York Film Festivalin päätöspäivänä esitettävä maailmanensi-ilta Woody Allenin uusimmalle elokuvalle, Wonder Wheelille. Elokuva esitettiin Lincoln Centerin Alice Tully Hallissa, ja paikalla oli ohjaaja Woody Allenin lisäksi näyttelijät Kate Winslet, Justin Timberlake, James Belushi ja Juno Temple. Tarjolla oli siis todella ainutlaatuinen kokemus ja vähän tähtihumuakin.

Punainen matto ammotti tyhjyyttään saapuessamme paikalle, mutta näimme näyttelijät ja ohjaajan näytöksessä.

Tilaisuus oli arvokas ja hieno, mutta nyt tällaisen kokeneena huomasin kaipaavani leffassa tiettyä rentoutta. Enemmän poppareita ja vähemmän pönötystä siis. 🙂

Leffaan New Yorkissa? Ota nämä vinkit talteen:

  1. Leffoissa käyminen on hitusen kalliimpaa touhua kuin Suomessa. Pienissä teattereissa hinta on halvempi kuin isoissa, mutta noin 15 dollaria lipusta on aika normaali hinta. Liput Film Festivaleille ovat hintavampia.
  2. Popcornit, juomat ja muut herkut ovat teattereissa superkalliita, esim. poppareista sai muistaakseni pulittaa seitsemän dollaria. Jos olet budjettimatkalla, niin nappaa omat herkut mukaan.
  3. Leffateattereissa ja kaikissa muissakin julkisissa saleissa on ilmastointi todella kovalla. Leffaan kannattaa pukeutua lämpimästi, vaikka ulkona olisi täysi helle.
  4. Jos olet äärimmäinen leffafiilistelijä ja haluat eläytyä elokuvaan kaikilla aisteilla, kokeile 4D-kokemusta, joita tarjoaa ainakin Regal Cinemas Times Squarella.

Täytyykin buukata taas seuraavat liput leffaan ja kokeilla samalla uutta teatteria. Osaako joku suositella hyvää elokuvaa? 🙂

xx, H

Kuva 1: Thomas Engblom, kuvat 2 & 3: iPhone, kuva 4: Jeremy Yap on Unsplash