• Matkatarjoukset:
Valikko

Kuvia taas.

Eilen näytin jotain kuvia kännykästä. Nyt sit olis vuoro purkaa kamerasta jotain otoksia. Valokuvaushan on ”se mun juttu”, vaikken mikään alan ihminen oo, kuitenkin muistutan japanilaista turistia varmaan, sillä aina olen kamera kourassa.

Meinasin kasata jotain peruskuvia ja sitten ehkä toisenlaista näkökulmaa tähän kaupunkiin.

Ehkä tunnetuin näkymä kaupungille.

Mun oma versio samasta

Ja näin edellinen foto syntyi...

ja taas Pietari-Paavalin linnoitus, mutta eri suunnasta. Tästähan se koko Pietari lähtikin kasvamaan...

Ja nyt sitten ollaankin linnoituksen edustalla, rannalla jota katselee edellisen kuvan mies.

tämäkin on turisteille varsin tuttu näky

tästä näkökulmasta Kristuksen ylösnousemuksen katedraali onin vähemmän tuttu näky.

"Jeee! Vesi!"

"Minähän sanoin että täällä ON kaloja!"

Kesällä oli aika kuumat oltavat. Uuden tyylinen lähiö.

Ja tässä sitten se "vanhanaikainen" lähiö. Kääpiökoirat on muuten todella muodissa tällä hetkellä.

Tämäkin on aika tyypillinen näkymä...

Tässä kaupungissa aina läytyy puitteet erilaiseen kuvaukseen.

Epä tarvitse maksaa kenellekkään sisustajalle....

Talvella tämä kaupunki ei sit ole mikään nätti...

Ja ah niiiiiiiiin tyyppilistä! Kyltissä lukee "Jäällä käveleminen on kielletty"

Samoin avannossa uinti on kielletty

Lumen määrä oli ihan mahoton. Tosin tämä kuva on otettu talven alkupuolella, eikä kerro todellisuutta.

eikä edes tämäkään

Katuja rempataan. Gorohovaja on ollut koko talven tuon näköinen.

Kuvia olis tosiaankin vielä vaikka kuinka paljon. Kun alan esittelemään niitä niin en osaa pysähtyä. Joten lopetan vaan tähän, etten innostuu liika :)

Tattoos

joo, ihan oikeat sellaiset nuo on!

Otin ekan tatskan joskus 10v sitten. Se oli -ah niin siihen aikaan muodikas- kiinalainen merkki. Genren klassikko. Tietenkin sen oikea merkitys on jotain ihan muuta. Mulle tosin kävi säkä ja merkkini tarkoitta kättä, ei sentään nuudelin ainesosia :)
Siitä sitten se alkoi. Tällä hetkellä kuvia onkin jo 8.
Yleensä ihmiset näkee tietty just nää, yläkuvassa olevat tatskat. Ensimmäinen kysymys ”onko ne oikeasti ihan oikeat?!” tai ”Nooh, kui kauaan nä kestää? Eiks ne oo hennaa tai jotain?” Seuraavaksi, kun selviä että ne on ihan oikeat ja pysyvät seuraa kaksi eri reaktiota. Se on joko ”voihan hlv et oot menny tekee noin tyhmää!” tai ”ei hitto et on siistiit!”.

Eka näistä oli tuo ”sapelikikkeliveikko”. Oikeasti se oli alunperin naispuolinen.
Pitkään olen halunut teettä itselleni mun lasten piirroksia, mutta aina siihen ei ollut sopivaa tilannetta.
Kunnes Thaimaassa, Krabilla, näin tuon kuvan. Se ei siis ollut mun lapsen piirros, mutta se oli just SE ja oli pakko tehdä se juuri nyt ja tässä. En halunut kuitenkaan olla se, jolla on sama taska kuten monella muulla nuorella miehellä jotka ovat kännäneet samoilla mestoilla, niinpä muutettiin kuva alkuperäisestä hieman erilaiseksi. Ja, ei, en ollut kännissä :)

siitä se sitten lähti...

Aasiasta palasin Suomeen ja sielt sitten suuntasin Pietariin.
Täällä tuttava pyysi minua äänestämään kilpailissa jossa voi esitellä tatskaideansa ja eniten ääniä saanut saa ko. tatuoinnin ilmaiseksi. Äänestin ja lähetin saman tien oman idean. Tällä kertaa se oli tyttäreni teos. Hän oli 2 vuotiaana piirtänyt muista kuvan. Säilytin sen. Ja nyt, 10 vuoden päästä, oli aika kaivaa se kaapista ulos.
Voitin kilpailun ylivoimasesti.

Kuvan naputtelin ystäväni kanssa yhdessä. Hän tykkäsi ideasta niin paljon, että otatti itselleen tuon koiran, joka on 10v pojan kädenjälkeä.

Syöpäosastolla, jossa käyn lasten kanssa piirtelemässä on eräs aivan erilainen tyttö, Inna. Hän entisen Neuvostoliitton entisestä tasavallasta. Hän on niin perusrinsessa kun vaan olla ja voi :) Aina vaalenapunaisissa, aina piirtämässä vaalenpuinaisilla, jopa mörkköjä. Hän ei valita kipuja koskaan, en ole nähnyt häntä itkevän, en ole nähnyt häntä edes pahalla päällä – aina iloinen hymy ja into päällä. Ja tiedän, että hänen hoidot ei todellakaan ole siitä kevyemmästä päästä.
Innan kädestä syntyy aivan uskomattomia teoksia. Kun hän piirsi linnun yhteen pätkään päätin että hänen kuvan otan tatskana, mutta en halunut värillistä tatuointia itselleni ja hänhan käytti runsaasti vaalenpunaista. Ja siinä kävi taas niin, että vielä yksi ystävä innostui ideasta ja Innan kuva päättyi ystäväni käteen.

Tattoo, lintu, Inna

Pyysin Innaa piirtämän minulle toisenlaisen, mustavalkoisen linnun. Hän piirsikin linnun ja lentävän kalan. En osanut päättää kumpaa otan iholleni. Joten otin molemmat :)

H-hetkeä odottamassa

täältä se sit näyttää

Seuraavaksi mietin et minne laittais kaksi hyttystä, kuva on pitkään jo odottanut hetkeään. Ne on tehtävä vain yhdessä, yhtenä piirustuksena. Nekin on lasten käsialaa.
Mutta minne ne sopis parhaiten….?