Millaista on arki Pietarissa?

Pietari on todella lähellä, mutta silti monelle tuntematon. Uutiskuvissa näkyy politiikka, matkaoppaissa hieno historia. Mutta millaista siellä on ihan tavallinen elämä? Kysyin tätä siskoltani, joka on asunut Pietarissa useamman vuoden.

Ulkomailla matkustaessa on aina mielenkiintoista pohtia, millaista paikallisten arki on ja millaista olisi itse asua kohteessa vähän pidempään. Matkoilla näkee usein vain pinnan, sillä arki paljastuu vasta pidemmän aikaa oleillessa. Arkiset eroavaisuudet, paikallinen kulttuuri ja erilaiset tavat ovat kuitenkin kaikista antoisinta opittavaa matkoilla. Miksi me edes matkustaisimme mihinkään jos kaikkialla olisi samanlaista kuin Suomessa?

Olen käynyt siskoni luona Pietarissa muutamia kertoja ja kuullut häneltä, miltä arki Pietarissa näyttää suomalaisen silmin. Pitkälti arki on samaa venäläisessä metropolissa kuin kaikkialla muuallakin: ihmiset  käyvät töissä ja koulussa. Iltaisin mennään kotiin ja laitetaan ruokaa.

Mutta pieniä erojakin löytyy. Keräsin tähän havaintoja asumisesta, liikkumisesta, syömisestä ja vapaa-ajasta Pietarissa suomalaisen silmin.

 

Asuminen

Pietarilaiset asuvat kerrostaloissa. Taloissa on yleensä keskuslämmitys, jota ei voi itse säätää, vaan lämmitys menee syksyllä päälle ja keväällä pois. Lämpöpatterit on kytketty siten, että jos oman asunnon patterin vivusta vääntää, yläkerta saattaa jäädä ilman lämpöä. Hanavesi ei ole juotavaa. Siskollani on kätevä kannu, johon kaadetaan hanavettä ja joka suodattaa sen juomakelpoiseksi. Eli pullovettä ei tarvitse kuitenkaan kantaa kotiin.

Siskoni asuu vanhassa talossa, jossa suihkusta saa valuttaa vettä pitkään, ennen kuin lämmintä vettä alkaa tulla. Aamulla kun herätään, laitetaan ensimmäisenä suihkussa vesi valumaan. Sillä aikaa kun vesi lorisee suihkukopissa, tehdään muita aamutoimia. Mietin mielessäni, moniko pietarilainen tekee aamuisin samoin ja kuinka paljon vettä valuu hukkaan. Tämä asunto on kuitenkin parempi kuin edellinen, jossa ei voinut olla ihan varma tuleeko lämmintä vettä ollenkaan. Silloin ei suihkua uskaltanut jättää aamuun.

Pietarissa voi asua edullisestikin, mutta keskustassa vuokrat ovat lähes Helsingin hinnoissa. Uuden asunnon saa kuitenkin ostettua edullisemmin kuin Helsingissä. Elintasoja on monenlaisia: toisaalla kaupungissa on todella niukkaa elämää ja toisaalla luksusta.

Vuokra maksetaan käteisellä. Vuokranantaja tulee hakemaan sen kerran kuukaudessa ja samalla vaihdetaan kuulumiset. Muutenkin tilisiirtoja käytetään vähemmän, sillä puhelimissa on prepaid-liittymät, joihin ladataan rahaa siihen tarkoitetulla automaatilla ja laskuja käydään edelleen maksamassa pankissa.

Myöskään samanlaista käytäntöä taloyhtiöistä ei ole, vaan asukkaat huolehtivat lähinnä omista asunnoistaan ja tapauskohtaisesti voivat sopia yhteisistä kunnostustöistä. Asukkaat ovat yhdessä kuitenkin voineet palkata talonmiehen tai siivoojan huolehtimaan yleisestä siisteydestä.

 

Liikkuminen

Työpäivä alkaa ja loppuu vähän myöhemmin mihin Suomessa on totuttu. Matkoihin pitää miljoonametropolissa varata myös aikaa. Työmatkapyöräilijöitä ei kaoottisessa liikenteessä juuri näy.

Metroverkko on Pietarissa laaja ja hyvin toimiva. Julkisessa liikenteessä on käytössä samanlainen matkakortti kuin suomalaisten kaupunkien joukkoliikenteessä.

Pietarissa on käytössä useita taksi-sovelluksia, jotka on helppoja ja käteviä. Uber-taksin tapaan niillä voi kutsua lähimmän vapaan taksin tai tehdä varauksen jo etukäteen. Taksilla kulkeminen on myös halpaa. Keskustan alueella saa kyydin noin 2-3 eurolla. Applikaatioista esimerkiksi Yandex ja Rutax ovat suosittuja.

Koska autoja on paljon, on pysäköintikin joskus kaoottista. Tosin viime aikoina pysäköintikulttuuri on vähän parantunut valvonnan takia. Liikenteessä ollaan kuitenkin joskus todella itsekkäitä ja ajatellaan, että ”minä nyt jätän auton juuri tähän suojatielle, vaikka tiedän että se hankaloittaa kaikkien muiden tästä kulkevien elämää”.  Ehkä tätä ei tapahdu niin usein Suomessa, missä sääntöjä kunnioitetaan paremmin?

Miljoonakaupunki ei nuku koskaan ja siinä on hyväkin puolensa. Kaduilla ei pelota illallakaan, kun ihmisiä on aina liikenteessä. Jos joku hullu hyökkäisi kimppuuni ja huutaisin apua, ohikulkijat varmasti kuulisivat sen. Turvallisuusasioissa maalaisjärjellä pärjää pitkälle. Omaisuudestaan pitää huolehtia eikä yksin liikkeellä olevan naisen kannata ottaa pimeää taksia tien varresta.

Metroasemalla lippua ostamassa. Metroasemat ovat erilaisia ja jo itsessään kiertelemisen arvoisia.

 

Syöminen

Ruoka ja ulkona syöminen on halvempaa kuin Suomessa. Ylipäätänsäkin kaikki palvelut ovat halpoja (kampaajat, suutarit, putkimiehet). Toisaalta ulkomaalaiset vaatemerkit voivat olla jopa kalliimpia kuin Suomessa. Tämä siis toisaalta kertoo siitä, että työntekijöiden palkat ovat matalia.

Silti on paljon niitä, joilla on varaa syödä ravintoloissa. Pietarissa on todella monipuolinen ravintolatarjonta ja kahvilakulttuuri on kasvanut viime vuosina kohisten. Pietarissa ei herkuttelija tylsisty.

Georgialainen ruoka on Pietarissa suosittua (yllä). Alla: Teremok-on pikaruokaketju, josta saa venäläistä kotiruokaa kuten blinejä, keittoja ja piirakoita. Kyytijuomaksi puolukkamehua ja teetä. Menu maksaa noin 4 euroa.

Ruokakaupoissa valikoimissa on eroja ja arjessa oppii ne lähistön kaupat, joissa on hyvät valikoimat ja tuoretavarat. Suomalaisille tilanne on hyvä, sillä vaikka kaikkia suomalaisten rakastamia kevyttuotteita, kilojuustoa (pelkkiä valmiita siivuja) tai tuorekaloja ei lähikaupasta löydy, on siellä silti Valion tuotteita ja Fazerin leipää. Reissumies tosin ei ole aivan samanlainen kuin Suomessa! Prismasta saa myös näkkileipää ja hapankorppua koti-ikävään.

Pietarissa arvostetaan suomalaista laatua. Suomalaiset yritykset käyttävät suomalaisuutta markkinoinnissaan, mutta myös venäläiset yritykset saattavat hyödyntää Suomea markkinointikikkana. Suomi-brändillä myydään makkaroita ja esimerkiksi juustoa, jonka nimi on Tuhat Järveä, ja jonka pakkauksen kuvassa on sinivalkoinen järvimaisema. Tuotteilla tuskin on mitään tekemistä Suomen kanssa.

Kuohuvaa, vodkaa ja kakkuja on aina pietarilaisissa ruokakaupoissa laajat valikoimat.

 

Vapaa-aika

Pietarissa harrastetaan samanlaisia asioita vapaa-ajalla kuin Suomessakin. Eri lajeille ja harrastuksille on omia kerhoja ja studioitaan. Lenkkeilyyn ei kylläkään ole niin luonnonläheisiä reittejä ja polkuja isossa kaupungissa kuin pienemmissä suomalaiskaupungeissa. Puistoissa käydään kävelemässä ja partiolaisia näkyy viikonloppuna rinkkojensa kanssa metrossa.

Yhdessä suhteessa pietarilaiset ovat samanlaisia kuin suomalaiset. Pietarilaisilla on paljon datsoja eli mökkejä ja he käyvät niillä mielellään kesäisin ja viikonloppuisin. Lapsiperheet nauttivat rauhallisesta elämästä mökillä, missä lapset saavat juosta ja leikkiä vapaasti ulkona. Kaupungissa lapsia ei voi päästää ulos keskenään leikkimään. Ihmiset harrastavat myös paljon marjastamista ja sienestämistä kaupungin ulkopuolella.

Ozerkin metroaseman vieressä on yllättävä kolmen järven viheralue, jossa pietarilaiset käyvät vapaapäivänä ulkoilemassa, piknikillä ja ottamassa aurinkoa.

Ozerkista löytyy myös vanhoja puutaloja eli datsoja.

Udelnayan kirpputorilla aarteiden etsiminen on hauskaa ajanvietettä. Ulkoilmakirppiksellä on viikonloppuisin paljon turhaa krääsää, mutta myös vanhaa antiikkia. Samovaarista voi ostaa kupin kuumaa teetä. Paikalle pääsee metrolla, aseman nimi on Udelnaya.

 

Pietarilaiset nauttivat varmasti kotikaupunkinsa kanaaleista, puistoista, historiallisesta keskustasta ja kulttuuritarjonnasta. Ja niin nautimme me turistitkin!

Entä sinä, oletko huomannut muita eroja tai samankaltaisuuksia arjessa Suomessa ja Venäjällä?

 

Olen kirjoittanut Pietarista aikaisemmin:

>> Pietarin salatut sisäpihat kuhisevat elämää 
 >> Pietari on hipsterien mekka

 

*****

Piditkö lukemastasi? Seuraa meidän seikkailuja myös FacebookissaInstagramissa ja Twitterissä!

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *