Ystävät, matkat, muistot

 

 

Häitämme vietettiin elokuussa. Häissä myös muisteltiin yhteisiä hetkiä perheen ja ystävien kanssa. Yllätyin siitä, että todella moniin muistoihin liittyi matkustaminen tavalla tai toisella.

Häät on hyvä tilaisuus koota sukua ja ystäviä kokoon ja samalla se on merkkipaalu, johon sopii yhteisten muistojen jakaminen. Vieraat toivat häihimme mukanaan valokuvia mukavista hetkistä vuosien varrelta. Sekä valokuvissa että ohjelmanumeroissa tuli esiin matkat tavalla tai toisella.

Tärkein matka on tietysti mieheni ja minun yhteinen taival, joka nyt jatkuu avioparina.

 

Tunisian tuliaisia vuodelta 1991, kuva kummitätini arkistoista

 

Opiskelijakaverini olivat valmistelleet juhlaan yllätysohjelman. Ohjelmanumeron juonnossa tyttöporukka kertoi laskeneensa, että olen matkustanut heidän kanssaan 17 eri maassa. Siis seitsemässätoista! Jälkikäteen piti laskea, että miten ihmeessä he olivat saaneet tämän luvun kasaan. Mutta samaan lukuun pääsin itsekin.

Toinen yllätysohjelmista oli leikkimielinen tietovisa, jossa juhlavieraat yrittivät tunnistaa karttaohjelman streetview-kuvista yhteiselon aikaisia kotejamme. Samalla vieraat saivat kertoa muistoja kyseisistä kodeista. Koska olemme muuttaneet eri kaupunkeihin ja eri maihinkin, monet näistä muistoista olivat reissumuistoja kyläilyistä meidän luokse.

 

 

Vaihto-opiskelukaverini olivat keränneet yhteisistä hetkistämme valokuva-albumin. Se koostui kuvista eri kohteista, joihin olemme yhdessä matkustaneet. Matkat ovat vuosien varrella suuntautuneet toistemme koteihin eri maissa ja muutamiin muihinkin Euroopan kolkkiin.

Häissä vierailla oli myös mahdollisuus jättää treffivinkkejä meille hääparille tarkoitettuun ”treffitonkkaan” eli maitotonkkaan, jonka vieressä oli pieniä paperilappuja. Näissäkin vinkeissä oli paljon ideoita ja tehtäviä erilasille matkoille ja retkille. Kohteet vaihtelivat Berliinistä Kajaani-jokeen ja lähimetsään. Saimme lahjaksi myös sydänlukon, jossa on meidän nimet. Sen vieminen johonkin kivaan paikkaan on myös hyvä syy pieneen tai isompaan reissuun.

 

 

Ja varsinainen häämatka on meillä vielä kokonaan suunnittelematta! Haaste taitaa olla lähinnä valinnan vaikeus. Kerrankin olisi mahdollisuus valita kohde aivan oman mielemme mukaan.

Kun aloin tarkemmin miettiä asiaa, huomasin, että yleensä teen lomamatkani ystävien kanssa tai ystävien luokse. Todella harvoin olen valinnut itse matkakohdetta vain sen perusteella, että haluan mennä käymään kyseisessä paikassa muuten vain kiinnostuksesta. Oikeastaan viimeksi tällainen täysin vapaavalintaisesti valittu matka on ollut vappuna 2014, kun menimme mieheni kanssa Tukholmaan pitkäksi viikonlopuksi. Eli silloinkaan ei kovin kauas lähdetty vaikka olisi voinut revitellä kunnolla!

Muuten matkakohteet on määräytyneet sen mukaan, missä tuttuja asuu tai mihin ystävien kanssa on yhdessä päätetty mennä.

 

 

Viime vuosina meillä on kaveriporukan perinteeksi muodostunut pikkujouluristeily Tukholmaan. En ole kovin suuri Ruotsin risteilyjen fani, mutta pakko myöntää, että konsepti on kätevä varsinkin nyt kun kaveripiiriin on siunaantunut lapsia. Laivalla on helppo olla lasten kanssa isollakin porukalla ja lastenhoitovuoroja voi vaihdella niin, että kaikki pääsevät rentoutumaan myös aikuisten kesken. Tähän on tultu! Tärkeintä tälläkin reissulla on matkaseura ja mahdollisuus viettää aikaa porukalla yhdessä koko viikonloppu.

En ole siis itsenäinen solomatkailija, vaikka sitäkin on tullut kokeiltua. Pienissä määrissä pidän siitä, että saan hetkeksi lähteä omin päin pyörimään reissussa. Pieni hetki omaa aikaa voi tehdä hyvää, jos matkan päällä muuten eletään tiiviisti yhdessä. Mutta minulle tärkeintä on seura ja matkatoverit, joiden kanssa jakaa reissussa koetut elämykset sekä kurjemmat ja hurjemmatkin hetket. Ja reissut on hyvä tapa viettää aikaa ihmisten kanssa, joita ei arjen kiireisissä aikatauluissa ehdi näkemään.

Hääjuhla oli hieno päivä, joka pysäytti huomaamaan miten kivoja ihmisiä on ympärillä ja miten paljosta voin olla kiitollinen. Ja toivon, että reissuja ja reissukavereita riittää jatkossakin!

 

Ystävät! Opiskelukaverit esittivät ihanan yllätysohjelman häissä. Kuva: Lars Kastilan

 

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

6 Comments

  • Reply Janni / Lentopelko 4.10.2017 at 08:53

    Teidän häät kuulostaa aivan ihanilta! Treffitonkka on kyllä loistava keksintö ja myös tuo sydänlukko, valitkaa sille täydellinen paikka. 💕 Kivasti on matkailu ollut mukana teidän häissä.
    Tekis itekin mieli tehdä vaikka jonain vuosipäivänä postaus meidän häistä, mutta kun sitä ei saa sitten mitenkään liittymään matkailuun, niin tuntuu ettei se olisi sovelias matkablogiin. Toisaalta sen myötä lukijatkin oppisivat tuntemaan meitä paremmin, matkablogit kun on usein vähän persoonattomia… Kovat on pohdinnat asian tiimoilta, katsotaan mihin päädyn. :’D

    • Reply Kaisa 6.10.2017 at 07:18

      Kiitos! Joo, eihän häät suoraan liity matkailuun mutta mun mielestä hyvä aasinsilta on se, että avioliitto itsessään on matka. Eli reissupostausten väliin sopii hyvin mietelmä taipaalesta yhdessä puolison kanssa. Ja vuosipäivä on siihen sopiva ajankohta 🙂 Totta myös, että se toisi vähän uutta puolta sinusta esiin blogin seuraajille.

      Matkailu ei meillä häissä ollut mitenkään suunniteltu teema, itse asiassa ei ollut mitään teemaa, mutta jälkeenpäin muistellessa ja vieraiden tuomisia läpi käydessä olen huomannut, että se tuli monesti esiin. Ihana vieläkin fiilistellä!

  • Reply Elina 4.10.2017 at 09:59

    Ihana postaus!

    • Reply Kaisa 6.10.2017 at 07:20

      Oih, kiitos! Lämpimiä muistoja sekä häistä että reissuilta 🙂

  • Reply Virpi/Täynnä tie on tarinoita 10.10.2017 at 10:51

    Voi kuinka ihanan kuuloiset hääjuhlat ja todella mukavia ”leikkejä” vieraat keksineet. Minun lapsuudenkodissani on muuten tuollainen samanlainen pehmolelu-kameli Tunisiasta kuin tuossa ensimmäisessä kuvassa. 😀

  • Reply Anni 10.10.2017 at 17:24

    Ihania nuo vinkkilaput.

  • Leave a Reply