Otanko valokuvan vai nautinko hetkestä?

Minulla on vielä paljon oppimista bloggaajana. Yksi on kuvien ottaminen. Enkä nyt tarkoita vain teknisesti kuvien laatua vaan myös sitä, että ylipäätänsä tulisi ottaneeksi valokuvia tarpeeksi ja oikeissa tilanteissa.

En osaa luontevasti kuvata kaikkea mitä teen, vaan se tuntuu usein häiritsevältä. Koen esimerkiksi vaivaannuttavaksi kuvien ottamisen ruokapöydässä muiden seurassa. Vaikka tiedän, että annoskuvien ottaminen on ihan tavallista eikä siihen ravintolassa kukaan kiinnitä huomiota.

kajaani_luminenmetsa_aurinko_web

Viime viikolla luin uutisen, että helsinkiläinen ravintola Grön on valittu vuoden ravintolaksi. Innostuin, sillä olen käynyt viime syksynä kyseisessä ravintolassa ja pidin niiden konseptista. Ajattelin, että voisin tehdä aiheesta hyvän ajankohtaisen postauksen. Aloin kaivaa kuvia ja ainoa mikä löytyi oli yksi kännykkäkameralla otettu suttuinen räpsäisy.

Silloin muistin tilanteen. Olin illallisella kahdestaan ystäväni kanssa. Ravintola on niin pieni, että pöydät ovat aivan vierekkäin. Ravintolan isoista ikkunoista näkee suoraan kadulta sisään. Muistan, että ruokailun aikana kävi mielessä ottaa annoksista kuvia, mutta en halunnut tehdä siitä numeroa vaan nauttia ruoasta ja siitä hetkestä, jonka ystäväni kanssa vietin. Tämä on huono bloggaajan piirre, mutta en halua häiritä mukavaa hetkeä ja tavallaan keskeyttää tilannetta kuvien takia. Haluan olla läsnä enkä keskittyä johonkin muuhun.

kajaani_naavaa_web

Yhden bloggaajapiirteen olen kuitenkin itsessäni huomannut. Se on instagram-hetkien bongaaminen. Katselen maailmaa ”blogilasien” läpi ja skannailen kaikkea ympärilläni sillä ajatuksella, että mikä sopisi blogiin tai someen.

Yksi tällainen hetki oli kun kävin teatterissa katsomassa Emmi Itärannan Teemestarin kirjasta tehtyä näytelmää Kajaanin kaupunginteatterissa. Lavalla oli upeasti rakennettu asetelma teehuoneesta, johon valotkin oli vielä hienosti suunnattu. Ajattelin, että tästä saisi nyt upeat kuvat blogitarkoituksiin. Mutta silti en kehdannut alkaa räpsiä kuvia teatterissa ja häiritä muita vaan koitin rauhoittua ja keskittyä taide-elämyksestä nauttimiseen. Taas jäi hienot kuvat ottamatta!

kajaani_vilhopellossa_web

Sen sijaan uusissa paikoissa turistina kierrellessä tai vaikkapa luonnossa koiran kanssa lenkkeilessä tulee otettua kuvia paljonkin. Silloin kuvien ottaminen on osa elämystä. On hauska bongailla kivoja maisemia ja yksityiskohtia ja saada ne tallennettua muistoksi. Kuvaamista voi myös tehdä omaan tahtiin.

Eilen esimerkiksi lähdin koiran kanssa lähimetsään lenkille ja otin kameran mukaan. Fiilistelin aurinkoista säätä ja räpsin läjäpäin kuvia. Sää oli upea ja puhdas lumi kimalteli hangella ja puista leijuva kevyt lumi välkkyi ilmassa. Kuvaaminen oli tapa nauttia tuosta hetkestä.

kajaani_lumenpinta_web

Olemme bloggaajakollegani Emman kanssa tästä aiheesta keskustelleet ja huomanneet, että blogin myötä olemme alkaneet valikoimaan asioita sen mukaan hyödyttääkö ne blogia. Kuvauksessa tämä näkyy siten, että jos on hieno kuvauskohde, mutta siitä ei esimerkiksi saa vaakakuvaa (joka toimii blogissa/instassa/twitterissä paremmin), kuva saattaa jäädä kokonaan ottamatta. Kun olimme Hailuodossa viime kesänä käymässä, Emma kertoi osuvan huomion tällaisesta tilanteesta. Kävimme museopihalla, jossa yksi rakennuksista oli vanha navetta. Emma sanoi kääntyneensä heti ovelta, sillä huomasi, että rakennus on liian pimeä kuvia varten. Eli tähän rakennukseen tutustuminen jäi väliin. Ehkä siellä olisi silti voinut olla jotain mielenkiintoista, vaikka kuvaa ei blogiin saanutkaan?

Bloggaaminen on kannustanut minua tekemään ja kokeilemaan monia asioita, jotka muuten olisivat varmaankiin jääneet väliin. Tämä on yksi tärkeimmistä syistä miksi bloggaan. Mutta nyt olen huomannut myös toisinpäin: jätän joitain asioita tekemättä, koska ne eivät hyödytä bloggaamista.

Tähän aion kiinnittää jatkossa huomiota. Bloggaaminen ei saa estää minua olemasta läsnä tai keskittymästä hetkeen ja muuttaa minua vain asioiden raportoijaksi.

kajaani_lapikkaat_web

 

Onko sinulla vinkkejä, miten nauttia hetkestä, mutta samalla myös jakaa ihanat kokemukset muille? Onko valokuvaus niin luonteva tapa sinulle, ettet häiriinny koko asiasta?

 

Aiheeseen liittyviä postauksia on blogikuvia pohtiva Toulouse kuin täydellisessä lifestyle-blogissa ja Emman upeita annoskuvia sisältävä Lähiruokaa uudistuneessa Bistro14:ssa.

 

*****

 

Piditkö lukemastasi? Seuraa Mutkia Matkassa -blogia myös Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *