Sukuni juuria etsimässä (Pohjois-Pohjanmaan turnee, osa 1/3)

Haapavesi

Haapavesi on paikkakunta, joka ei varsinaisesti ole pääreittien varrella, eikä sinne siten ilman erityisempää asiaa useimmiten yöksi pysähtyisi. Ouluun suuntautuneella matkallamme se valikoitui ensimmäisen illan ja yön viettopaikaksemme, koska halusin tsekata paikan jossa isovanhempani sekä äitini sisaruksineen asui 60-luvulla ja 70-luvun alussa.

 

Noin 7000 asukkaan Haapavesi vaikutti aikankin kesäkuisena maanantai-iltana kovin rauhalliselta paikalta. Keskustassa on tyypillisen suomalaisen maaseutukunnan perusarkkitehtuuri: tiilinen kunnantalo ja Osuuspankin konttori ynnä muita liikkeitä. Jonkinlaisesta vireydestä kertonee, että yökerhokin löytyy.

Illallispaikkamme, pizza-kebab -mesta. Perus.

Ihan kuihtuva kylä Haapavesi ei ole. Uuttakin rakennetaan.

 

Majoituspaikkamme oli Kylpyläsaari -camping, noin kilometrin päässä Haapaveden keskustasta. Vaatimaton leirintämökki ajoi asiansa yhden yön majoituspaikkana. Hinta-laatusuhde ihan kohdallaan. Kylpyläsaari on paitsi leirintäalue, myös huvittelupaikka. Alueella oli myös baari A-oikeuksin ja ulkoterassi esiintymislavoineen. Julisteet alueella kertoivat että lähiaikojen esiityviä artisteja ovat mm. Mikko Alatalo ja Matti-Esko. Sukulaiseni tiesivät kertoa että alueella on ollut myös tanssilava jossa oli lauantai-iltaisin meno ylimmillään.

Säräisniemi

…se Haapavedestä. Seuraavana aamupäivänä jatkoimme matkaa kohti Oulua. Poikkesimme matkalla Kainuun puolella, Oulujärven rannalla sijaitsevassa Säräisniemen kylässä. Säräisniemi on nykyään osa Vaalan kuntaa. Vuoteen 1954 asti Säräisniemi oli oman kuntansa kuntakeskus.

Kohteemme siellä oli Säräisniemen vuonna 1781 valmistunut kirkko ja sen vieressä oleva hautausmaa. Säräisniemen kirkkoa alettiin rakentaa jo1768 mutta viranomaiset keskeyttivät rakennustyöt luvattomina vuonna 1769 ja ne jatkuivat vasta kymmenen vuotta myöhemmin. Vuonna 1793 kirkon viereen valmistui kellotapuli jonka kellot ovat vuosilta 1785 ja 1870. Vanhemman kellon valaja on Gerhard Meyer ja siinä on teksti: ”Koska Gustavus oli Ruotsin valtakunnan kuningasna, Herra Ridari Joh. Fredr. Carpelan Maaherrana, herra Jacob Hartman Hippakunnan Pispana ja Magister Gust. Reinh. Appelgren seurakunnan kappalaisena on tämä kello Säräisniemen kappeli seurakunnalta ostettu. Tulkaat, kumartakaat, ja polvillanne langetkaamme ja maahan laskekaamme Herran, meidän luojamme eteen.” (Lähde: Vaala – Oulujärven pitäjä).

Säräisniemen kirkon edustalla on kaksi sukuni kannalta tärkeää hautapaikkaa.  Alla vasemmalla Henrik Schwarzberg, jota pidetään Mustakallion suvun varsinaisena kantaisänä. Schwarzberg toimi Säräisniemen kirkon kappalaisena v.1846-1857. Oikella taas isoisäni isän Jaakko Johannes (kutsumanimeltään Hannes) Mustakallion sekä puolisonsa Edla Sofian hauta.

Päivä oli kaunis ja ympäristö kesäisen rauhallinen vaikka kellotapulia olivatkin parhaillaan työmiehet kunnostamassa.  Mieleenpainuva ja tunteikas hetki oli käydä seisahtumassa tällä paikalla. Mieleen nousi myös oma vuonna 1985 kuollut isoisäni (tai vaari kuten minä kutsuin) joka oli minulle lapsuudessani valtava tärkeä ihminen ja jolta peritty arvomaailma on edelleen iso osa minua.

Sankarihautausmaa

Yllä vasemmalla Säräisniemen kirkko ja oikealla näkymä kirkkotieltä peltomaiseman yli Oulujärvelle. Kaunista seutua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *