Puutaloja, hiekkasärkkiä ja powerparkkia

Eli Pohjois-Pohjanmaan turneen osa 3/3

Oulusta matka jatkui rannikkoa pitkin kohti seuraavaa yöpymispaikkaa, Kalajokea. Sitä ennen tehtiin kuitenkin yksi pysähdys ja lisättiin Raahe paikanpäällä nähtyjen kaupunkien joukkoon. Ihan mukavan näköinen kaupunki se olikin.

Raahe

Raahen perusti tämä herra, Kreivi Pietari Brahe, vuonna 1649 kaupankäynnin edistämiseksi. Raahelle antaa tänäkin päivänä erikoisleimansa kaupungin keskustaan kiinnittyvä laaja Puu-Raahe, joka on yksi parhaiten säilyneistä 1800-luvun Suomen puukaupungeista.

Raahen Pyhän kolminaisuuden kirkko. Rakennettiin 1909-12 vanhan, palaneen puukirkon tilalle.

Puu-Raahea. Kadun päässä näkyy kaupungintalo.

Raahen porvari- ja kauppaoppilaitos. Rakennus muuten toimi vuonna 1918 pahamaineisena vankileirinä, jossa punavankien kuolleisuus oli suurta.

Raahestakin löytyi museokorttikohde. Kruunumakasiini ja sen sisällä toimiva Raahen museo, joka esittelee poimintoja Raahesta esihistoriasta nykypäiviin saakkaa. Iso paino on merenkululla ja kalastuksella.

Kalajoki – Pohjolan Playa Del Ingles

Kalajoella majoituimme vielä askeettisempaan leirintämökkiin kuin Haapavedellä. Ulkona olleet wc:tkin olivat mallia bajamaja. Toisaalta koko noin kymmenen mökin alueella oli meidän lisäksi muita vain yhdessä  joten huussit olivat siistejä. Lisäksi samaan hintaan oli käytössä viereisen hotellin wc- ja kylpy/saunatilat uima-altaineen. Eli kyllä tämäkin paikka yhdeksi yöksi menetteli oikein hyvin.

Mutta se alue muuten!  Paikka toi oikeasti mieleen jonkun Maspalomasin/Playa Del Inglesin rannan ja hiekkadyynit, joita ympäröi valtava määrä hotellien ja bungalowien ketjuja, ravintoloita ja muita huvittelukeskuksia. Lapsemmekin tuumivat, että eivät olisi kuvitelleetkaan että tällaista on Suomessa. Olihan tuokin jo tähän ikään syytä nähdä ja kokea.

Huvipuisto Lakeuksien keskellä

Minä en todellakaan ole mikään huvipuistoihminen, mutta sellainen oli lasten takia reissullemme mahdutettava. Powepark on suurehko huvipuisto Härmässä, keskellä peltoja pohjalaiseen tapaan. Huvipuiston edustalla on muuten vanhan neuvostoliittolaisen Aeroflotin matkustajakoneen hylky. Miksi?

Tosiaan laitoimme lapset rannekkeiden kanssa sinne ja koetimme aikuisten kesken saada aikaa kulumaan. Päiväkin oli hyvin lämmin joten viileä olut olisi maistunut, mutta sen saadakseen piti poistua koko puiston alueelta läheiseen ”Road House” -nimiseen ravintola- ja myymälärakennukseen. Kovin laakeaksi oli sekin rakennus tehty siihen nähden, miten vähän mitään siellä oli sisällä. Mutta näillä seuduilla kaiken näköjään pitää näyttää suurelta, silloinkin kun sisältö on vaatimatonta.

Tämmönen reissu, tällä kertaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *