Heissan muruset!

Ootte pyydelly enemmän videoita, ja lupaan pyhästi niitä blogiin laittaa enemmän, tähän väliin saatte pienen postauksen ja lyhyen videon, mutta ees jotain, eiks jeh?

Oli aika jännää, ku lähettii Las Vegasista ajelee tänne Torontoon päin… Me nimittäin pari päivää ennen lähtöä käytettiin päivä Vegasissa Caesar’s Palacen altaalla makoillen. (mä postailen Vegasin kuvat seuraavaks, promise!!), ja asteita Vegasissa saatto päiväsaikaan olla helposti päälle 30.. Siks oliki hauskaa, että ku ajettiin reilu 200 km Coloradoon, sää näytti aika erilaiselta.

Oli Merin ajovuoro ja olin just nuokahtanu siihen pelkääjän paikalle, ku Meri lätkii mua reiteen ja semihysteerisenä ilmottaa, että nyt ois toiselle silmäparille tarvetta.

Ihmettelin siinä unenpöpperössä, että mitä vittua ulkona tapahtuu…

LUNTA! AIVAN SAATANASTI LUNTA!

Lunta tuli joka tuutista ja näkyvyys ihan nolla. Kauaa ei ajettukkaa, vaan kohta jo pysähdyttiin, koska edessä oli joku jäätävä kolari… Siinä sitten seistiin reilu tunti. Tiedättekö sen tunteen ku heräätte sillai, että on aika kova vessahätä? Kuvitelkaa kuinka kupla otsassa hengaatte sitten tollasessa reilun tunnin kestävässä tieseisonnassa, kun ykskään auto ei liiku… Meri kyllä ilmotti, että voin toki mennä puskapissalle siihen kymmenien autojen eteen kinokseen. En menny.

Pääsin jo jossai vaiheessa vessaan, ku autot vähän liikku ja ensimmäinen huoltsika tuli meidän kohdalle. Siellä huoltsikalla porukka oli lumen keskellä sandaaleissa, ja ajattelin, että okei, tällanen luonnonilmiö ei oo normaali, vaan se yllätti paikallisetki. Mut sit ku kuunteli niitä juttuja, nii tää on vissii ihan normaalia Coloradolle? Haistakaa huilu ja varottakaa turistejaki.

Mä oon meistä kahdesta itsevarmempi (huom., en yhtään parempi, vaan itsevarmempi) kuski, ja meen aika pelottomana tilanteisiin. Meri ajaa autoa niin paljon vähemmän Suomessa ku minä, että vaikka kortti on ollu pidempään, mä oon ajanu varmaan 90 % enemmän, joten aika usein jako on se, että mä meen ne pahemmat kohat. Vaihettii siis kuskia, mut ei mullakaan kaukana ollu, että auto ois lähteny hallinnasta.

Seuraavaa totaalistoppia ei kauaa tarvinnu odotella…

Naurettii tälle miesten kokoontumiselle ihan hirveesti. Naisia ei ehkä ollu liikenteessä, tai sitten niitä oli kielletty osallistumasta tähän palaveriin.

300 km Vegasin +30 asteesta. Että sellasta. Näyttää enemmän Lapilta.

Tää oli jo ihan törkeen hyvä näkyvyys. Eka pari tuntia myräkän alkamisesta näkyvyys oli n. 3 m etees. Ihan jäätävää.

Sellanen pieni myräkkä.

Ja jottei ois liian normaalia luonnon käyttäytymistä, niin vajaa 100 km tän jälkeen näyttiki tältä. Ihan oikeesti… Ei voi olla näin järjettömät luonnonolosuhteet!!

Me oltiin tosi surkeita kuvaajia tossa matkan aikana. Kun kaikki hienot kohdat ajaa aina autolla ohi, eikä vaan voi pysähtyä nonstop tollasilla 800 km päivärytmeillä joka paikkaan kuvailee, joten itse road tripistä on aika vähän kuvatusta:/ Ajettiin kuitenki Nevadasta Arizonan, Utahin, Coloradon, Kansasin, Iowan, Illinoisn ja Michiganin läpi tänne Torontoon.

Toi, kuinka paljon maa muuttuu koko ajan, on aika mieletöntä! Kauneinta on ollu mun mielestä Arizonassa ja Utahissa, sekä Coloradossa siellä, missä ei ollu enää sitä pirun lunta. Noissa on sellasia upeita kivisiä maisemia, joka melkeen näkyy tossa tokavikassa kuvassa. Kansas ja Iowa oli mun mielestä vaan peruslandea, jossa oli vaan peltoa pellon perään, ja jotenki tosi lande vaan. Kansasissa myös ihan kaikkialla, missä oltiin, hais ihan törkeen pahalle:D Iowassa oli hysteerisen tarkat poliisit, Illinois ja Michigan ei jättäny mitään suurempia mielipiteitä.

Tollanen tosi fiksu ja todella väsyny video teille. Tajuttii kuvata tää siinä vaiheessa, ku oltiin oikeestaan jo sen lumisimman vaiheen ohi mut ihan sama. Video ku video.

Iowa oli hieno. Ilta, jona sinne saavuttii päätty meidän osalta sakkoihin. Ykskas takana vilkkuu poliisin valot ja meille ilmotettiin, että mentiin jossai päin punasia. Mä saatan joskus ajella hieman ylinopeutta epähuomiossa, mutta punaset valot harvemmin jää huomaamatta. Me ei vieläkään Merin kanssa tiedetä, mitkä pirun valot ne oli, koska kumpikaan ei niitä huomannu. Ollaan edelleen sitä mieltä, että poliisi teki virheen, mut hei, en ala väittää vastaan. Ku se poliisi meni omaan autoonsa kirjoittamaan sakkoa meille, mä nousin autosta ku yritin kuikuilla, että mitkä vitun valot. Sit kuuluu poliisin kajarista todella käskevä “get back in the car m’me!!” Anteeksi herra poliisi, olinki just tulossa ampumaan sua. Näissä mun sydämillä varustetuissa pyjamapöksyissä ja pastellisessa hupparissa oonki saatanan suurrikollisen ruumiillistuma.

No, poliisi helty meille, ku tajus, ettei oikeesti vieläkää tajuta, mitkä perkeleen valot. Kun meillä ei USA-osotetta ollu, se kirjotti meidän sakkoon sit jonku ihan todella jännittävän Oklahoman osotteen. Totes, että oikeuteen ei tarvii tulla, mutta että 195 dollarin sakko pitäis maksaa toukokuun puoleenväliin mennessä. Kaikin puolin tilanne oli outo, koska se ei koskaan kattonu mun passia, vaan meni vaan nimellä ja syntymäajalla, osote on tuulesta temmattu ja lopuks se totes vaan, että “and if you’re leaving country anyway, then I guess you don’t need to pay for it”. Selkee innuendo, että jättäkää se sakko maksamatta, mut ollaan nyt vieläki ihan hämillämme, että mitäs tässä pitäs tehä.. Kiltisti maksaa se sakko Iowan osavaltiolle vai tehdä, niinku poliisi sano? Ja sit onki pärstäkerroin seuraavassa America’s Most Wanted -ohjelmassa. Mun tuurilla ainaki. Tässä sitä siis pohdiskellaan….

No ei siinä mitään, oltiin jo tarpeeks hämillämme tästä, ku seuraavana aamuna Meri pysäytettiin ykskaks moottoritiellä. Sillä oli 3 km yli nopeusrajoituksen mittarissa ja ajateltiin jo, että nollatoleranssi. Ei suinkaan. Poliisisetä halus vaan pysäyttää meidät ja kertoa, että ei ollut kunnolla nähnyt Mein näyttävän vinkkaria. Mä oon vinkkarin ylikäyttäjä, mut Meri käyttää vinkkaria sillai “miehekkäästi”, eli näyttää sitä, ja sammuttaa sen siitä huutamasta. Varsinki puolityhjällä motarilla, ku vaihtaa kaistaa. Poliisisetä oli vaan huolissaan, ettei käy huonosti. Kiitti sydäristä.

Ja jottei liian helpoks menis, niin valehtelematta tunti sen jälkeen, mut pysäytettiin. En itekää enää keksiny, mitä oisin voinu tehä tän ansaitakseni. “Neiti, renkaanne olivat tuon ulkokaistaviivan päällä, oletteko varma, ettei väsytä?!” Anteeks mitä!? Siis jumalauta, jos ohi menee rekka, niin toki mä ajattelin ajaa varmuuden vuoks sillai aika oikeella… Hirvee kysely, että vaihdetaanko kuskia tarpeeks usein, eihän väsytä jnejne. Herra halus myös nähdä meidän takakontin (sillä oli huumekoira mukana), ja oletan, että se halus tutkia, ettei olla aineissa. Koska ajetaan 10 sekuntia kaistaviivan päällä!!

Kamut, onks teillä vähän tylsää?!

Nohh, sen jälkeen oikeestaan jokainen valkoinen auto aiheutti semisydärin, ja jokainen kerta, ku poliisivilkut menee päälle, ollaan varmoja, että ne haluaa pysäyttää just meidät. Iowa, ihan oikeesti nyt.

Translation:// Some very interesting natural phenomena. Las Vegas, sunny and +30 and 3 hours later 200 miles away started snowstorm and it was 0 degrees. Wtf?!

53 kommenttia