Sellainen maanantai sitten se…

Tänään olen miettinyt…

… paljon tulevaisuutta. Mitä haluan tehdä työkseni, missä haluan asua, mitkä asiat tuntuvat sellaisilta, joista haaveilen. Havahduin siihen, että en oikein haaveile mistään. Tai siis toki, mulla on unelmia vaikka millä mitalla. Perheenlisäys jossakin välissä, tietynlainen työtulevaisuus, tiettyjä matkakohteita yms. Mutta toisaalta, jos elämäni jatkuisi tällaisena aina, olisin onnellinen, enkä kokisi menettäväni mitään. Kaikki, mistä unelmoin, on tavallaan vaan bonuksia tämän nykyisen tilanteen kanssa. Toisaalta oli ihanaa jotenkin havahtua siihen, että mulla on jo kaikki, mistä oon haaveillut. Toisaalta se oli jotenkin tyhjä fiilis. Eikö mulla ole muka mitään isoja unelmiaenää elämälle? Enkö ole aina ajatellut, että unelmat ja unelmien täyttäminen on elämän tarkoitus? Mutta ehkä tämä on se tilanne, mikä on optimaalinen mulle. Isojen asioiden kohdalla haaveet on toteutettu ja pienet jutut on niitä, joita tavoitella.

… miksi aina kaupasta unohtuu se yksi tärkeä asia? Must tuntuu, että joudun käymään kaupassa joka ikinen päivä, koska aina kun palaan sieltä, huomaan, että meiltä onkin loppu keittiörätit, konetiskiaine tai joku muu samanlainen. Kohtalontovereita?  Continue Reading

5+

Hyviä viinejä ruokakaupasta?

*Kaupallisessa yhteistyössä Torres viinit

Jos ei oo elänyt ihan kuplassa, niin lienee tietoinen, että alkoholilaki muuttui sekä viime vuoden lopulla, että tämän vuoden alussa. Yksi iso muutos, oli se, että päivittäistavarakaupoissa saa nykyisin myydä mm. 5,5% alkoholeja. Tämä tarkoittaa myös entistä vahvempia vähäalkoholisia viinejä. IHANAA! Noniin, ja tohon kuuteen kirjaimeen moni teilasi meikäläisen varmaan vähintäänkin juopoksi tai mitä ikinä.

Mä en oo alkoholin suurkuluttaja enkä oo ollut humalassakaan jo yli kahteen vuoteen. Viiniä kulutan jonkin verran, ehkä neljänä iltana viikossa yhden viinilasillisen tai välillä jonkun erityissiiderin. Viinin terveysvaikutukset on todistettu tieteellisin tutkimuksin, enkä edes koe tarvetta selitellä asiaa. Viini on mulle rakas harrastus, on kiva kokeilla uusia viinejä, huomata oman makupaletin kehittyminen ja ala on kaikin puolin tosi kiinnostava. Niinpä oon ihan superiloinen, että viinejä saa nyt myös perus ruokakaupan hyllyltä, vaikka tosin vielä vaan niitä 5,5 % viinejä. Continue Reading

7+

Hammaslääkäripeikkoja ja pyjamapukuja

Ai että tekis mieli fiilistellä perjantaita ja ihanan aurinkoisen kevätviikonlopun alkua, mutta ei oikeen tunnu nyt siltä, koska takaraivossa jyskyttää pelko hammaslääkäristä. Oh jeees, huomenna olisi vuorossa pieni kidutus reiän paikkaamisen muodossa. Tai siis, tota yhtä hammasta särkee sen verran, että taitaa olla reikä. Yngh. Mulla on tosi ärsyttävät hampaat, jotka reikiintyy tosi helposti. Tästä on puhuttu eri hammaslääkäreiden kanssa, ja aina tultu siihen tulokseen, että mun sylki ja hammasluu on sellainen yhdistelmä, joka reikiintyy tosi helposti. Mikä on tietenkin aivan fantastinen yhdistelmä tän mun hammaslääkäripelon kanssa.

Mun hammaslääkäripelko juontaa juurensa jo ihan nuoresta, kun osui muutama tosi rajukourainen hammaslääkäri, jotka ei oikeen osannut huomioida mun pelkoa. Mullahan on siis valtavan suuri tukehtumisen pelko (mikä on osittain varmaan myös vaikuttanut siihen, että mulla on oksennuspelko) ja pelkään vähän kaikkea, missä saattaisin tuntea, etten saa henkeä. Se on tosi epämiellyttävä ajatus ja toisaalta sitten mua rauhoittaa ihan hirveesti syvään hengittäminen. Synnytyksessäkin sain kiksini ilokaasun sijaan ehkä enemmän siitä, että hengittelin siihen putkeen ja sain rytmitettyä hengitystäni saaden rauhoittavan fiiliksen. No anyway, tää hammaslääkäripelko on ollut nuorena tosi vahva ja alkanut varmaan siitä, kun on ollut suu täynnä tavaraa ja oon pelännyt, etten saa henkeä. Mulla on tosi ahdas nenä ja hengitän tosi paljon suun kautta, joten hammaslääkärikäynnit on ollu aina tosi pelottavia, kun siellä suussa on hitosti kaikkea. Kun olin nuori, narskuttelin hampaitani unissani ja mulle tehtiin purentakisko. Continue Reading

18+