8 x lapsekasta

Usein tuntuu, että vielä näin lähes kolmekymppisenäkin mulla on paljon lapsekkaita piirteitä, jotka eivät tunnu minnekään karisevan vuosien aikana. Mun mielestä tietynlainen lapsekkuus ja lapsenmielisyys on vain positiivinen asia, ja tykkään siitä, että osaan edelleen suhtautua moniin asioihin lapsenomaisella ilolla ja näin tuoreena äitinä yksi äitiyden iloja on mulle se, että voin heittäytyä lapsekkuuteen maailman parhaalla tekosyyllä. Todellisuudessa tämä lista ei ehkä ole niin hirveän lapsekas tai lapsellinenkaan, mutta usein näitä asioita yhdistetään lapsiin ja lapsekkuuteen.

Mä rakastan ilmapalloja. Todennäköisesti enemmän kuin yksikään lapsi itse asiassa :D Rakastan hakea nipun ilmapalloja mihin tahansa juhlaan ja mulle tulee aina hirveän hyvä mieli niistä. Mua jotenkin jopa harmittaa, miten vähän ilmapalloja Suomessa käytetään verrattuna joihinkin maihin. Musta kaikki sellaiset onnittelupalloniput on aivan ihania, ja mä kuorrutan kotimme ilmapalloilla aina kun on mahdollisuus.

Mä tykkään karkista. Joojoo suklaa on hyvää ja kaikki herkut muutenkin, mutta karkki, se on mun tuhoni. Oon jotenkin aina yhdistänyt karkit lapsiin ja koen tän jotenkin vähän epäaikuismaisena piirteenäni. Irttarit on maailman parasta ja ulkomailla asuessani ikävöin niitä aina.

Mä innostun asioista vähän silleen lapsenomaisesti. Innostun, saatan hypähdellä ja kiljahdella ja ylipäätään fiilistellä asioita sellaisella lapsenomaisella ilolla. Mieheni aina nauraa tälle piirteelleni ja pitää sitä suloisen lapsekkaana, mä taas pidän sitä enemmän sellaisena luontaisena elämänilonani, joka ei kulu edes vuosien aikana.

Mä rrrrrakastan huvipuistoja! En tunne ketään lähipiirissäni, joka fiilaisi huvipuistoja yhtä paljon kuin minä. Voisin mennä vuoristoradoissa aamusta iltaan ja en pelkää oikein mitään laitteita. Toki näin vanhempana on alkanut ymmärtämään tiettyjä “riskejä” ja äidiksi tultuani olen alkanut miettimään ihan höpöjä pelkopuolella, mutta ne on onneksi sellaisia alle sekunnin ajatuksia, jotka katoavat hyvin pian. Odotan innolla, kun lapseni on huvipuisto-ikäinen ja voin viedä hänet joka vuosi pyörimään laitteissa, syömään hattaraa ja nauttimaan lapsen pelottomasta ilosta.

Tykkään pukeutua pastelliväreihin. En tiedä onko se niinkään lapsekasta, mutta tietyllä tapaa usein sitä pidetään yleisesti hieman lapsellisena. Mä rakastan vaaleanpunaista ja en koe mitään ongelmaa vielä lähes kolmekymppisenä pukeutua vaaleanpunaiseen vaikka päästä varpaisiin ja koristaa koko komeutta tyllillä, ruseteilla ja ties millä. Lapsena olin tosi “poikamainen”, jos niin edes voi sanoa, ja tykkäsin pitää hiukset lyhyenä, vaatteet oli farkut + poolopaita, mielellään Turtlesilla koristettuja enkä ollut kiinnostunut meikkaamisesta tai äidin korkkareiden sovittelusta yhtään. Se kaikki tuli vasta myöhemmin, joten ehkä mä otan vielä tuota kiinni näillä mun aikuisiän valinnoilla.

Rakastan pehmoleluja ja erityisesti pehmopupuja. Danten huoneessa on arviolta kymmenen pehmopupua, mutta puolustaudun sanomalla, että osa on onneksi lahjoja :D Mulla on siis edelleen tämän ikäisenä omia pehmoleluja (joskin on myönnettävä, että D on ehkä saanut ne vähän lainaan) ja ennen kun sain Danten, nukuin aina välillä pehmolelun kanssa, varsinkin jos mies oli työmatkalla tms. Hieman nolona myönnän, että nykyään miehen ollessa työmatkalla haen yhden Danten pehmoleluista kainaloon ja nukun sen kanssa siihen asti, kunnes lapsi osoittaa ensimmäisiä merkkejä heräilystä tai kadottaa tuttinsa, jolloin käyn hakemassa Danten kainalooni :D Mulla on yleensä nukkumaan mennessä aina jo ikävä Dantea, joten häneltä tuoksuva lelu on haettava kainaloon, kun kohta kolme vuosikymmentä oon tykännyt nukkua pehmolelu tai tyyny kainalossa.

Pelkään keuhuleffoja ja säikyn jännäreitäkin kuin hullu. Katon ihan typeränä aina jotain poliisisarjoja tai jännäreitä tai jotain sarjamurhaaja-juttuja, joiden jälkeen nukun ihan pelko persiissä. Pelkään välillä ihan epäloogisia asioita, mikä on tavallaan vähän lapsellistakin.

Mä nään tosi paljon unia ja tosi hassujakin unia. Oon jostain kuullut, että lapset näkisivät aikuisia enemmän unia, joten siksi kai yhdistän tän lapsiin. Ehkä myös sen takia, että mun läheisistä aikuisista aika harva näkee unia tai ei muista niitä, kun taas mä nään unia joka ikinen yö ja useimmiten myös päikkäreilläkin ja muistan uneni hirveän hyvin. Oon joskus jopa nähnyt jatko-osan mun unelle :D

Mitä lapsimaisia piirteitä teissä on? Ja yhdistättekö tekin nää jutut lapsekkuuteen vai ei? 

21+

You Might Also Like

20 Comments

  • Reply Eeva Sunday, May 6, 2018 at 23:16

    Mä nään kans myös tooodella paljon unia ja muistankin ne aina vielä! Viime yönä ajeltiin isän kanssa ovettomalla autolla Oulun motaria pitkin :D
    Inhoan myös kauhuleffoja syvästi! Oon täysin kuset housussa ja nään painajaisia…
    Innostun myös helposti asioista ja alan fiilaamaan ihan kympillä! Hihkun ja nauran aivan tohinoissani :D
    Muita “lapsellisia” tapoja on mm. päiväunet (rrrrakastan!), kyselen vähän erikoisia kysymyksiä kuten “mitä tekisitte jos hirvi hyppäis tuosta ikkunasta sisään? Joojoo, ollaan viidennessä kerroksessa Espoossa, mutta mitä tekisitte?” ja poikaystävän mielestä mulla on todella suloinen lapsenomainen hymy ja ilmeet :D

    • Reply Idamar Monday, May 7, 2018 at 19:41

      Ihana toi hirvijuttu :D olisitpa mun kaveri. Ei varmaan käy heillä aika pitkäksi :D

  • Reply Have an Ice Day Sunday, May 6, 2018 at 23:33

    Mun kaverin kanssa aina ihmettelee mun unien näkemisen määrää ja ne on siis ihan pöhköjä.

    Huvipuistot on ihan parasta, edelleen käyn kaikissa laitteissa, ainoastaan iän myötä olen tullut ihan neuroottiseksi ja rynkytän niitä turvakaaria aina ennen lähtöä ja pelkään koko ajan että ne pettää.

    Irttarit on just parhaita!

  • Reply Emma Monday, May 7, 2018 at 00:23

    Pehmolelun kanssa nukkuminen on tuttua! Vaihdossa ollessani ostin ensimmäisinä päivinä itselleni heräteostoksena pehmolelun, joka nukkui kanssani joka yö ja oli mulle oikeasti tukena ja turvana kaiken uuden ja jännän äärellä. Hassu ihmismieli! :) Oon myös miettinyt sitä, kuinka suomalaiset aikuiset eivät ehkä koe oikeudekseen säilyä lapsekkaan innokkaina? Monissa muissa maissa on hyvin ok aikuistenkin leikkiä, vitsailla ja hupsutella lapsekkaasti, mikä tuntuu omassa suomalaisessa tuttavapiirissäni olevan harvinaista. Etenkin lasten saannin myötä osa kai kokee velvollisuudekseen olla kokonaan “aikuinen”. Tai tiedä häntä, mutta itse tykkään sopivasta lapsekkuudesta! :)

  • Reply Jmp Monday, May 7, 2018 at 01:30

    Ihana postausaihe ja samaistun moneen! :)

    – Huvipuistot! Mitä hurjempi laite, sen parempi!
    – Lasten leikkipuistot ja muut seikkailupuistot! Keinut, karusellit, jousiratsut, vaijeriradat, trampoliinit, jne. Itselläni ei ole lapsia, joten ei ole mitään ovelaa tekosyytä mennä hengailemaan leikkipuistoon. Nykyisin leikkipuistojen vempaimet on paljon monipuolisemmat kuin omassa lapsuudessani ja tekisi mieli testailla, mutten kehtaa..
    – Eläimet! En kyllä missään nimessä pidä eläinrakkautta lapsekkaana piirteenä ja siksi vähän surettaakin, että eläinpuistojen ja muiden eläimiin liittyvien tapahtumien mainostus kohdistetaan vain lapsille/lapsiperheille. Olen onneni kukkuloilla, jos jossain markkinoilla on vuohia, lampaita, huskyja, poneja, joita saa paijata. Olen siellä lasten seassa niitä silittelemässä.
    – Irtokarkit, joulukalenterit ja suklaamunat kuuluu myös kolmikymppisille! Ja kaakao ei ole pelkästään lasten juoma!
    – Lautapelit ♡
    – Tykkään silloin tällöin fiilistellä markettien leluosastolla lelu-uutuuksia.
    – Rakastan nostalgisia, vanhoja piirrettyjä ja sarjakuvia. Peukaloisen retket, Tao Tao, Tohtori sykerö, Tarinatuokio, Maija Mehiläinen, Rasmus nalle, Maailman vahvin nalle, Disney-sadut, Hopeanuoli, jne.
    – Minun istuma-asennot on monesti ehkä vähän lapsekkaan näköisiä. Tykkään nostaa toisen jalan koukkuun tai istua toisen jalan päälle. Bussissa/junassa nukun onnellisesti sikiöasennossa.
    – Välillä tulee himo ostaa muovailuvahaa, vesi-ilmapalloja, pelata Nintendoa tai kiivetä puuhun. Ja hyppiä “savusienten” päälle, rikkoa jäätyneitä vesilätäköitä, heittää lumipallolla, kävellä tien vieressä olevan muurin päällä, jne, jne.

    Lapsenmielisyyttä ei tulisi koskaan menettää, koska silloin jäisi monta ilonhetkeä köyhemmäksi :)

    • Reply Sanna Tuesday, May 8, 2018 at 17:58

      Ah, siis niin allekirjoitan näistä jokaisen :D!! Onnekseni olen päiväkodissa töissä jossa saan luvan kanssa pomppia lätäköissä, ajaa potkupyörällä kurakamppeet päällä täysiä lammikosta, olla vesisotaa ja vaikka keinua kuten tänään kun ne viimein talven jälkeen taas asennettiin ❤
      Ja lasten leffat, maailman parasta antia!

  • Reply Kiasa Monday, May 7, 2018 at 07:37

    Vähän out of topic mut ootko menny jo tutustumaan naapureihisi? Leivo jotain tai vie joku herkkukori yms. vaikka kesän aloituksen kunniaksi ja vaikka just ILMAPALLO siihen mukaan 😁 musta oli tosi inhottavaa ja tuli huono fiilis meijän uusista naapureista jotka vaan viivytti ja viivytti siinä että tuli kylään. Kutsu kahville tai terassille illalla parille. Jotain ihania pähkinöitä ja snacksejä pöydälle yms. Kyllä sä keksit. Pääpointtina oli siis se että meet tutustumaan niihin!! 😊

  • Reply Memmu Monday, May 7, 2018 at 09:13

    Tunnistan kyllä itteni lähes kaikista kohdista. Ilmapallot on aivan ihania, mutta ihan noin suuri fani en oo, muuten meni just nappiin. :) välillä on vaikea pysyä housuissaan kun jotain kivaa tapahtuu ja sitten ihmettelen niitä ihmisiä jotka ei näytä ulospäin mitään tunteita vaikka iloisia ovatkin :D
    Mutta pienetkin asiat tekee iloiseksi ja iloisuus elämän paremmaksi.
    Kiitos kivasta blogista ja ihanista kuvista! :)

  • Reply Kms Monday, May 7, 2018 at 09:39

    Mä täytin just 30-vuotta ja onhan näitä lapsekkaita tapoja edelleen :D päiväunet, iltapalalla kaakao, huvipuistot on ihan parhaita ja en oo ihan varma tykkääkö minä vai lapsi enemmän hiekkakakkujen tekemisestä tai leikkipuiston liukumäestä. Meidän 1v3kk ikäinen muuten jo rakastaa käydä HopLopissa (Ja äitikin taitaa viihtyä ihan hyvin). Kannattaa kokeilla sitä näin alkuun ennen kun huvipuistot alkaa kiinnostaa.

  • Reply Vilja Monday, May 7, 2018 at 10:42

    Olipa ihana postaus, pystyn itsekin samaistumaan noihin! Tuo hame on myös todella kesäinen, pitää varmaan myös itselle hommata samanlainen. :) Olisi mukavaa jos tekisit taas postauksen kohteista joihin haluaisit matkustaa niin kuin olet joskus aiemmin tehnyt. Saisi vähän inspistä loppukesän/syksyn lomasuunnitelmia silmällä pitäen. Siihen liittyen, sulla taisi olla juuria Liettuassa ja Uzbekistanissa, oletko koskaan matkustanut tai ajatellut matkustaa sinnepäin? Liettuassa olen itse käynyt ja melkoinen vastakohtien maa. Olisi mukava kuulla mietteitäsi näihin liittyen. :)

  • Reply Minski Monday, May 7, 2018 at 10:45

    Mulla on vähän sama! Varsinki toi huvipuisto juttu! Siis ku pääsen esim. Lintsille, voisin pyöriä laitteissa ihan kokopäivän ja seuraavankin! Ja oon niin innoissani selittelemässä kuinka kiva se laite oli :D lisäks rakastan vaaleanpunaista sekä kristallikruunua joka koristaa mun yksiötäni :D! Moni sanoo mun asunnon olevan lapsellinen, on v.punaista sekä juuri kristallikruunua mut so what! Lisäks menisin innoissani talvisin pulkkamäkeen jos A) ois joku Mäki missä laskea b) ois paljon lunta c) ois joku kaveri sinne ja d) kunnon varusteet :D ehkä odotan siis oman lapsen saamista! Tää oli kiva postaus. Ei tunne itseään kauhean “noloksi” :D! Ja upea asu <3 ps. Taisin myös innostua teidän yksisarvis kakusta ja varsinkin siitä vappupallosta!!!! Ensi vuonna sitten.

    • Reply Minski Monday, May 7, 2018 at 10:53

      Apua. Keksin viel vaik mitä ku luin noita muita! Trampoliinit…(ehdotin tyhy-päiväksi trampoliinipuistoa :D), karkit (kukapa ei?), eläintarhat!, nään ihan mielettömiä unia ja muistan niitä vuosia, haluisin käydä hoplopissa (joku lapsi voi tulla mukaan), kaakao vaahtokarkeilla ja kermavaahdolla, joulukalenteri on oltava aina, ja kun innostun, hypin ku mielipuoli, vesi-ilmapallot!, päiväunet lähes päivittäin :D ja Robinin musiikki (syytän tästä päiväkoti työelämääni yhdessä vaiheessa :D)! Tässä nyt murto-osa :D oon aika lapsellinen siis ja hyvä niin. 25v.

  • Reply Aaam Monday, May 7, 2018 at 11:11

    Pystyn samaistumaan kaikkiin paitsi ilmapalloihin, joihin just ehkä en ole tottunut.

    Yksin nukkuessani nukun aina tyynykainalossa ja valot päällä, peläten kaikkea ihan tyhmää, jota joskus nähnyt elokuvissa/lukenut kirjoista. Tää on vähän nii nolo etten varmaan koskaan ole kertonut kellekään:D

    Rakastan huvipuistoja, ja vähintään kerran vuodessa on pakko päästä käymään. Siskon kanssa on aina tavoitteena kerätä päivässä mahdollisimman monesti esim. Puuvuoristorataan ja siinä ennätys taitaa olla 9 kertaa, hahah:D siskojen kanssa pysähdytään myös about jokaiseen näkemäämme puistoon keinumaan, ja saatetaan ihan vartavastenkin lähteä, yleensä toki illalla että ei lasten leikkejä “häiritä”.
    Rakastan myös leikkimistä ylikaiken ja siks olenkin monien lapsien lemppari hoitotyön. En malta oottaa, että on omia lapsia kenen kanssa saa leikkiä.

    Elämä on huomattavasti hauskempaa, kun säilyttää sen pienen lapsen sisällään iästään huolimatta!:)

  • Reply A Monday, May 7, 2018 at 11:40

    Unien näkeminen on kyllä jännä juttu! Itse pystyn tunnistamaan unista paikkoja, vaikka ne näyttäisivät hieman erilaiselta kuin oikeasti. Seikkailen usein kotikunnassani ja lapsuus maisemissa. Näen myös unille jatko osia, sekä tunnistan jos olen nähnyt unen ennenkin, jolloin tiedostan unessa näkeväni unta :D joskus painajaisia nähdessä rukoilen mielessäni että onhan tää vaan unta ja yritän saada itseäni hereille. Jännä ihmismieli :D

  • Reply Marine Monday, May 7, 2018 at 15:18

    Ihana ja erilainen postaus :). Mä myös rakastan irtokarkkeja, voisin välillä jopa elää vaan jollain makuunin kilon säkillä. Onneksi aviomies vetää mut maanpinnalle että muutakin voi välillä syödä. Ilmapallot on myös tosi kivoja en vaan itse osaa niitä kotona käyttää. Ehkä tästä eteenpäin voisin juhliin miettiä värikkäitä ilmapalloja.

  • Reply Annika Monday, May 7, 2018 at 17:28

    Mikä ihana hame! Musta se on just lohdullista miten varsinkin iän myötä ymmärtää, että sama ihminenhän mä oon kaiken ikäisenä. Mä oon päiväkodissa töissä joten puen lapsellisia paitoja välillä ja saan tehdä kaikkia glitteraskarteluja ja no, leikkiä poneilla jne. Mutta, ihan kotona arjessakin teen välillä lapsellisia juttuja. Omien lasten kanssa välillä juostaan keinuista liukumäkeen ja kiipeillään ties missä. Piirtelen kaikkea hömppää ja raapustelen avaimella siltoihin. Yks mitä oon joskus miettinyt on se, että istun ja puuhailen ja joskus syönkin (ai kauhee) tosi paljon lattialla, eikä se sovi ainakaan siihen mielikuvaan mikä itsellä aikuisista joskus oli :D

  • Reply -A- Monday, May 7, 2018 at 18:37

    Jos kaikista piirteistäni pitäisi valita se ‘kaikista lapsekkain’ 😀 on se ehdottomasti se into, kun olen eläinten kanssa. Kun näen ventovieraan ihmisen koirineen olen miltei hyökkäämässä, lapsen tavoin, kysymään lupaan koiran silittämiseen. 😀 Kahden lapsen kanssa se onkin helppoa, kun monesti ulkoiluttaja haluaa pysähtyä koiransa kanssa toviksi lasten luokse. Ja minä silittän, paijaan ja lässytän lasteni mukana! 😀

  • Reply Maria Monday, May 7, 2018 at 19:26

    Mulla edelleen pehmonalle minkä sain kun synnyin 😄 Joka ilta nukkumaan, nalle mun kainaloon ja ite kääriydyn miehen kainaloon. En tuu varmaan ikinä luopumaan tost pehmolelusta! 😂

  • Reply Tiia - Littlebigthings Monday, May 7, 2018 at 20:16

    Ihana postaus! Ja hep, täällä nelikymppinen huvipuistorakastaja aina valmiina kaikkiin laitteisiin!! <3 Osu kyllä moni muukin kohta :)

  • Reply Krista Monday, May 14, 2018 at 22:43

    Oon sun kanssa samanikäinen mutta lapseton ja yksin kotona ollessa otan mun lapsuuden pehmon kainaloon ja kaks muuta miehen tyynylle nukkumaan. Tuo ihanaa turvaa ❤️ ihana etten oo ainoa!ja anna miksi aikuistua tai tulla tylsäksi ? Lapsen mielisyys on parasta mitä meillä on ja aikuisina ehtii olla koko lopun elämänsä

  • Leave a Reply

    Previous Post Next Post