Ajatuksia blogiyrittäjyyden ja äitiyden yhdistämisestä

Olen luonnostellut Mungobabyn puolelle postausta ajatuksistani miehen vanhempainvapaasta ja siitä, miten mahtavaa se on ollut perheellemme ja kuinka lämpimästi sitä voin suositella. Samalla olen koko ajan suunnitellut postausta äitiyden ja yrittäjyyden yhdistämisestä Mungolifen puolelle. Vaikka postauksen aihe koskettaakin jälleen äitiysjuttuja, keskittyy se enemmänkin yrittäjyyteen ja erityisesti blogiyrittäjyyteen.

Olen ollut yrittäjänä 2012 vuoden alusta, eli aivan näillä näppäimillä tulee kuusi vuotta tätä täyteen. Näihin vuosiin on mahtunut vaikka ja mitä. Niin hyvää kuin huonoakin. Osaamattomuutta arvella veroja ja mätkyjä, epäonnistuneita projekteja ja yhteistöitä ja ties mitä kaikkea. Joukkoon on onneksi mahtunut paljon enemmän hyvää; onnistuneita yhteistöitä ja kivoja projekteja, mielettömiä kokemuksia ja oppimista. Yrittäjyys on ainakin mulle ollut tietyllä tapaa jatkuvaa oppimista, ja tälläkin hetkellä joka päivä tulee jotakin uutta. Aloitin toiminimenä 2012 ja nyt vihdoin parin vuoden kirjanpitäjän suosittelujen jälkeen perustin oman osakeyhtiön. Tänä syksynä työrintamalla tapahtuu uusia asioita, joista kerron varmasti lähiaikoina, ja sikäli OY:ksi vaihtaminen oli vain ja ainoastaan looginen ratkaisu.

Moni bloggaaja on tehnyt postauksen siitä, millainen on bloggaajan päivä erilaisine tapahtumineen, kuvauksineen ja yhteydenpitoineen. En lähde samanlaista postausta toistamaan, sillä omat päiväni ovat jokainen hyvin erilaisia. Käyn, ja olen käynyt viime vuodet, hyvin valitusti PR-tapahtumissa. Toki tähän vaikutti vielä vähentävästi Kuopiossa asuminen, mutta jo ennen sitä skippasin aika monet kinkerit ja tapahtumat. Toki PR-tapahtumat ja erilaiset lanseeraukset ovat bloggaajan työn kannalta hyvin tärkeitä, verkostoituminenn kun on ihan avainasioita bloggaamisessa. Mä en kuitenkaan yksinkertaisesti jaksa tai ehdi olla joka päivä jossakin, joten suurin osa työtunneisteani menee kotona, kotitoimistolla.

On ihanaa, että nykyisin kotonamme on ihan erillinen työhuone mulle. On jotenkin ihan eri fiilis nykyään linnoittautua työhuoneeseeni ja sulkea muu kotielämä hetkellisesti pois. Saan keskityttyä ihan eri tavalla ja työt eivät ole koko ajan mulla nenän edessä läppärin muodossa. Toki mulla on läppäri, jolla usein naputtelen postauksia, mutta pääsääntöisesti pyrin tekemään töitä pöytäkoneen äärellä. Päätökseen suuresti vaikuttavana tekijänä oli vuosikausien epäergonomiset työasennot, jotka jatkuessaan olisivat varmasti tulevaisuudessa monen murheen aiheuttajat. Tällä hetkellä työhuoneeni on vielä hyvin keskeneräinen. Sieltä puuttuu matto ja verho, ja sisustus muutenkin on vaiheessa. Pöytälevyksi tulee vielä toinen levy ja paljon kaikkea vielä uupuu tai on väliaikaisella paikallaan. Pikkuhiljaa. Tällä hetkellä tarkoituksena on ollut saavuttaa jonkun sortin mukava viihtyisyys ja funktionaalisuus. Työhuoneessani on isot ikkunat ja toiveenani oli saada työpöytä niihin päin. Siitä lähti siis tuon huoneen sisustussuunnitelma, joka vielä kokee varmasti muutoksia lähikuukausina. Vielä pitäisi saada lattialistat ja ovilistat paikalleen ja vaikka mitä muutakin. Hiljaa hyvä tulee :D

Millaista minun bloggaaja-arkeni siis on? Se on yhdistelmä erilaisia postauksia, niiden valmisteluja, kuvaamisia ja paljon näkymätöntä työtä. Kirjanpitoa, yhteydenpitoa, myymistä, sopimista ja ideointia. Mun blogi on aina ollut aikamoinen sillisalaatti ja sellaisena saa aina pysyäkin. Mä nimittäin rakastan niin monipuolisesti eri asioita, että olisi liian vaikeaa tehdä kunnon rajanveto vain tiettyihin aiheisiin. Jaan postaukseni yleensä neljään kategoriaan; asu-/muotiaiheisiin postauksiin, ruoka/kotiaiheisiin postauksiin, muihin postauksiin (kuten tämä) ja kaupallisiin yhteistöihin. Mulla on aina selkeä rajanveto sille, mikä on maksimimäärä yhteistöitä blogissani ja mikä on vastapainona “tavallisten postausten” määrä. Pakko tosin sanoa, että kaupalliset yhteistyöt yleensä tippuvat johonkin noista kolmesta kategoriasta ja ovat älyttömän kivoja ja haastavia. Niistä saa toki taloudellista hyötyä, mutta pidän yhteistyöpostausten tekemisestä, sillä ne ovat jotakin uutta. Pääsen keksimään ja kehittämään yhdessä yhteistyökumppanin kanssa ja luomaan kivoja kamppiksia.

Kuten olen kertonut, myyn pääasiassa kaikki yhteistyöni itse ja nykyään hyvin pitkälti itse yrityksiä kontaktoiden. Pidän tästä järjestelystä, sillä se tuo mun mielestä rehellisimmät ja aidoimmat yhteistyöpostaukset lukijoilleni. Myymiseen toki menee rutosti enemmän aikaa näin, mutta se on mielestäni sen arvoista. Toki mullekin satelee sähköpostiin yhteistyötarjouksia, mutta tartun niihin aika varovasti. Tuotteen pitää olla joko tosi tuttu valmiiksi tai tarpeeksi mielenkiintoinen kokeiltavaksi.

Kaupallisuus on iso osa blogiani ja se varmasti herättää monissa närää. Mä kuitenkin koen olevani ammattibloggaaja (tai siis ammatikseni bloggaava) ja mielestäni sen yhtenä piirteenä on kaupallisuus. On varmasti paljon mielipiteitä olenko hyvä vai huono ammattibloggaaja, mutta siitäkin huolimatta blogiyrittäjyys on päätoiminen tulonlähteeni ja myös eniten työtunteja vievä osa yrittäjyydestäni. Varsinkin nyt pienen vauvan kanssa. Kysymys kuuluukin, tekisinkö tätä korvauksetta? Tekisin. En samalla intensiteetillä ja ajankäytöllä, mutta minä oikeasti nautin tästä, joten bloggaisin silti. Miksi sitten bloggaamiseni on kaupallista? Minä tarjoan yrityksille markkinointiväylän ja käytän postausten eteen aikaa ja vaivaa, joten miksi en veloittaisi siitä? Lukijoilleni taas pyrin tarjoamaan mahdollisimman mielenkiintoiset tuotteet ja palvelut, alennukset, arvonnat ja muut erityiset mahdollisuudet.

(Tämä harmaa vanha pappilan kaappi on työhuoneeni helmi. Entiset asukkaat jättivät sen toiveistani kotiimme ja maalasin sen sisäpinnat tasaisen valkoiseksi. Se on mielestäni aivan ihana!)

Bloggaamisen lisäksi teen erilaisia konseptointiprojekteja ja sosiaalisen median yhteistöitä ja strategioita muille yrityksille. Viime aikoina tälle ei ole ollut ihan hirveästi aikaa, mutta pian pääsen aloittamaan taas todella mielenkiintoisen projektin myös tällä saralla.

No miten tämä kaikki sitten onnistuu 6-kuisen vauvan kanssa? Olenko lapsensa kanssa vietettyä aikaa laiminlyövä kiireinen yrittäjä-äiti? En. Blogiyrittäjyys mahdollistaa sen, että voin olla täyspäiväinen yrittäjä, jolla on ihan mukavat kuukausiansiot, mutta samalla voin olla 100 % läsnä Danten kanssa. Yrittäjyyteni ei ole sidottu aikatauluihin kuten heillä, joilla on esimerkiksi kivijalkaliike tai asiakkaita käymässä tiettyinä aikoina. Minulla on mahdollisuus tehdä suurin osa työstäni kotona, ja esim. kuvaustilanteisiin voin ottaa vauvan mukaan. Palaverien ajat järjestän niin, että Dantea hoitaa mieheni tai äitini. Pidempiaikaisten yhteistyökumppaneideni kanssa palaveeratessa olen välillä kysynyt, haittaako jos Dante tulee mukaan. Suurimmaksi osin kaikki yhteistyökumppanit ovat päinvastoin jopa toivoneet pienen tapaamista. En piilottele äitiyttäni tai sitä, että aikataulujani usein sanelee Dante. Päinvastoin, tämä asia on kaikille hyvin selvä jo blogieni puolesta ja teen tämän selväksi yhteydenpidossani.

Kotona töitä tekevänä minulla on mahtava mahdollisuus olla vauvan kanssa aina tämän ollessa hereillä ja tehdä töitä hänen nukkumisensa aikana. Useimmiten aamut vietän Danten kanssa ja aamulla hänen nukkuessa päiväunia, käyn läpi sähköpostit ja kiireellisimmät työt. Vanhempainvapaalla päiväsaikaan mieheni käy yleensä pidemmällä kävelyllä Danten kanssa tai viihdyttää häntä lelujen ja kirjojen kanssa pari tuntia, jona aikana teen töitä. Kun mieheni oli/on töissä, äitini oli/on meillä kaksi arkipäivää viikossa auttelemassa. Danten nukkuessa hän jelppii kotihommissa ja hereillä hän viihdyttää poitsua. Yleensä Danten valveillaoloajasta teen töitä maksimissaan pari tuntia päivässä. Sekin aika on yleensä vähän vaihtelevaa. Hyvällä säällä ulkoilu voi kestää pidempään äitini tai mieheni kanssa tai sitten minä päätän aamulla, että tänään en tee töitä päivällä ja nautin päivästä Danten kanssa täysin siemauksin aamusta iltaan.

Äitiyslomani oli osittainen ja tällä hetkellä mieheni on osittaisella vanhempainvapaalla, joten minä olen täysipäiväisesti yrittäjänä. Tosin, työtuntini eivät tällä hetkellä ole täydet, vaan ne jakautuvat seitsemälle päivälle viikossa Danten vaatimusten ja olon mukaisesti. Silloinkin kun äitini tai mieheni hoitavat Dantea, yleensä näen häntä vartin välein :D Joko kuulen naurua olkkarista ja kipitän sinne hengailemaan hetkeksi tai sitten D pistäytyy käymään sylissä. En tykkää olla hänestä erossa hirveän pitkiä aikoja, joten tämä järjestely on meille aivan mahtava. Illalla sitten Danten nukkuessa saatan tehdä vielä töitä, hieman sen mukaan, miltä kalenterini näyttää. Sanoisin, että tällä hetkellä teen töitä n. 35 tuntia viikossa, mutta se jakautuu vuorokauden eri ajoille ja kaikille seitsemälle päivälle viikossa. Keskimääräisesti teen siis n. 5 tuntia päivässä töitä, seitsemänä päivänä.

Näin äitiyden ja yrittäjyyden yhdistämisessä avainasemassa on suunnittelu ja tehokas suunnittelu ennen kaikkea. Yleensä luonnostelen kuukauden postaukset kalenteriini ja teen itselleni listan siitä, mitkä kuvat tarvitsee ottaa milloinkin ja milloin teen mitäkin. Koska työntekoni on todella katkonaista ja riippuvaista Danten unista ja muista päivän menoista, en osaisi yhtään keskittyä, ellei minulla olisi jokaiselle päivälle suunnitelmaa. Yleensä illalla viimeisenä teen seuraavan päivän suunnitelman. Siinä on aina punaisella kiireisimmät asiat, keltaisella sellaiset, jotka olisi hyvä tehdä seuraavana päivänä, mutta maailma ei kaadu jos niin ei käy ja vihreällä sellaiset “jos olet todella tehokas, niin nämäkin voisi tehdä”. Kun olen suunnitellut blogihommia eteenpäin kuukaudeksi, osaan pysyä kartalla ja täyttää näitä sitten tarpeen vaatiessa eri postauksilla, joihin saan idean ykskaks. Suunnittelu auttaa myös pitämään eri aiheisten postausten suhteen melko tasapainoisen jaon.

Suunnitelmallisuus auttaa myös siinä, että pystyn tekemään asioita sopivina hetkinä. Esimerkiksi jos tiedän, että yhteistyö X on kalenterissani sijoitettu vaikkapa perjantaille, voin kirjoittaa tekstin postaukseen jo useita päiviä etukäteen, käyttää tekstin kumppanilla tarkistettavana ja sitten ajastaa sen oikealle päivälle. Kaupallisissa yhteistöissä haluan aina antaa yhteistyökumppanille mahdollisuuden kommentoida postausta ja korjata mahdolliset ajatusvirheet, vaikka postaukset ovatkin 100% omia mielipiteitäni ja kirjoitan ne omalla tavallani, omasta ideastani ja omin sanoin ja rehellisin mielipitein. Välillä saatan myös kysyä jotakin tiettyä yksityiskohtaa tai tärkeää tietoa tuotteesta, jos en ole itse varma siitä. Yhteistyö sananakin tarkoittaa yhteisvoimin tehtyä työtä, jolla voidaan tarjota lukijalle mahdollisimman tarkka tieto. Tämänkin takia aikatauluttaminen on tärkeää, jotta aikaa tällaiselle olisi. Näin mahdollistan itselleni rauhan ja rentouden tehdä töitä, sillä deadlinet eivät ole hyppimässä niskaan eikä asiat jää viime tinkaan. Usein mulla on joku osa postausta valmiina useita päiviä ennen postausta; joko kuvat tai teksti. Käytän ajastusta myös sosiaalisessa mediassani ja keskityn täysillä Danten kanssa oloon ilman puhelinta ja läppäriä silloin kun hänen kanssaan olen.

Miehen osittainen vanhempainvapaa päättyy tammikuussa ja silloin onkin erilaiset haasteet tämän järjestämisessä. Tosin, ei niin valtavat kuin voisi kuvitella. Vaikka tavallaan Danten hoitovastuu on ollut miehellä vanhempainvapaalla, todellisuudessa olen kaiken Danten hereilläoloajan käytettävissä. Niinpä hirveästi tämä tilanne ei muutu paitsi mieheni osalta, joka näkee Dantea sitten paljon vähemmän :/ Silloin äitini apu lastenhoitajanamme tulee olemaan erityisesti tarpeeseen. Arjet tulen varmaankin tekemään töitä Danten päikkäreiden aikana ja sitten parina päivänä viikossa ahkerammin ja keskittyneemmin töitä, kun äiti on käytettävissä. En halua laittaa Dante hoitoon vielä pitkään aikaan, joten tarkoituksena on tehdä töitä keskittyneesti kotona ja väleissä käydä leikkimässä Danten kanssa. Äitini auttaa niin kotijutuissa kuin Danten kanssa, joten aikaa riittää toivottavasti jatkossakin. Viikonloppuisin miehen ollessa kotona teen sitten töitä joitakin tunteja, mutta haluan ehdottomasti myös asettaa perheemme kesken vietetyn ajan etusijalle.

Blogiyrittäjyys on niin joustavaa ainakin mun tapauksessa, että tämä on aivan mielettömän mahtava tilanne. On hienoa pystyä kantamaan oma osuuteni taloudellisesta hyvinvoinnistamme ja jatkaa yrittäjyyttäni. Täysi äitiysvapaa olisi ollut todella haastava tässäkin yritysmuodossa ja viime aikoina työasiat ovat rullanneet ihan mielettömän hyvin. Olen saanut tehdä ihan mahtavia juttuja ja saanut mielettömiä yhteistyökumppaneita. Lisäksi olen inspiroitunut ihan uusiin juttuihin ja päässyt valmistelemaan yhtä oman työhön liittyvän unelman toteutusta. Ihan hassua, mutta lapsen saaminen on luonut mulle huomattavasti suuremman inspiraation tehdä näitä juttuja ja jotenkin minua ehkä inspiroi myös tämä monen asian samanaikainen hoitaminen. Saan Dantesta positiivista energiaa jokaiseen päivääni, ja samalla saan työltäni vaihtelua ja mielekkäitä haasteita vauva-arkeen.

Kaikin puolin mieletön tilanne. Olen äärimmäisen onnellinen, että aikanaan lähdin tälle polulle ja erittäin kiitollinen siitä, että meillä on tällainen mahdollisuus. Iso kiitos kuuluu myös pitkäaikaisille (ja uusillekin) lukijoilleni, jotka mahdollistavat sen, että edelleen voin bloggailla ammatikseni ja ihania seuraajia riittää antamaan inspiraatiota, intoa ja ideoita tähän :)

Iso kiitos siis lukijoilleni tuestanne ja mukana olostanne. Iso kiitos myös kaikille muille, jotka ovat mahdollistaneet tämän mahdollisuuden. Äidilleni siitä, että on apunamme. Yhteistyökumppaneilleni joustamisesta ja jatkuvista mielekkäistä haasteista. Rantapallolle mahtavasta blogialustasta ja yhteistyöstä. Kiitoksia bloggaajakollegoilleni jatkuvasta inspiraatiosta ja tuesta. Perheenjäsenilleni avusta niin kuvaamisessa kuin lapsen viihdyttämisessä aina vähän väliä. Ja erityisesti miehelleni aivan älyttömästä avusta ja panoksesta mun työhön, milloin kuvaajan, milloin valomiehen ja milloin minkäkin ominaisuudessa. Olen myös tosi kiitollinen siitä, että poikamme nukkuu älyttömän hyvin ja hänellä on hirveän selkeä päivärytmi, joten minäkin pystyn suunnittelemaan tekemisiäni ja nukkumaan yöni, enkä kärsi unenpuutteesta päivisin. En pystyisi mihinkään tähän ilman läheisteni apua, ja vain tämä tärkeä tukiverkko ja erittäin ihanat yhteistyökumppanit takaavat sen, että pystyn viettämään onnellista ja energistä arkea, jossa toimii niin 100 % sitoutunut ja läsnäoleva äitiys kuin myös lähes kokopäiväinen yrittäjyys. Kiitos ♥

29+

You Might Also Like

17 Comments

  • Reply Petra Tuesday, October 10, 2017 at 21:22

    Olipa tosi kiva postaus! 😊
    Minusta sinun blogi on todella laadukas ja kiva, eikä yhteistyö -postaukset ole koskaan haitannut minua. Ne on tosi kivoja, hyvin tehtyjä ja rehellisiä, tai ainakin mun käsityksen mukaan. En voi sanoa muuta kun että jatka vain samaan malliin!

  • Reply Eveliina Tuesday, October 10, 2017 at 21:45

    Ooo onks toi oikee aito barcelona-chair vai mistä oot ton ihanuuden löytänyt? 😍 todella upee kaikkinensa, mutta jos kyseessä on aito, niin ei ihan vielä opiskelijan budjettiin sopiva 😅 mut jos toi sattuis oleen vaa super kiva jäljennös, niin vinkkaatko mistä oot löytäny? 😊

  • Reply sanniiiiis Tuesday, October 10, 2017 at 22:36

    Mun täytyy sanoa että sun blogissa on niin raikasta se, että kaikkia maailman lanseerauksia ja blogitapahtumia ei niissä ole. Tai siis don’t get me wrong, tiedän että ne on bloggareille tosi hyödyllisiä, mutta sitten kun löytää 10 postausta joissa on täysin identtiset kuvat roseeviinilaseista ja ruuasta ja tietty tuotteista, niin alkaa mietityttämään että jotenkin se oli mahtavaa kun ennen blogien kaupallistumista ne oli niin omanlaisiansa. Mutta toisaalta ymmärrän että tällaiset tapahtumat on tärkeitä rahalisesti ja markkinoinnin puolesta. Mutta musta henkilökohtasesti on aika ihanaa ettei aina törmää niihin täysin samoihin tuotteisiin joita esitellään täysin samassa tilaisuudessa saman infotekstin kera, sun blogia lukiessa aina tietää että se on just sun!

  • Reply Ems Tuesday, October 10, 2017 at 23:12

    Nostan hattua sille, miten olet rakentanut oman brändisi ja millä ammattitaidolla pidät blogiasi. Teoriassa en pidä yhteistyöpostauksista, mutta ymmärrän, että ne ovat ammattibloggaajalle välttämättömät ja toteutat ne mielestäni hyvällä maulla.
    Kiva, että osaat olla kiitollinen kun sinulla on noin kivat yhteistyökumppanit ja läheiset, jotka mahdollistavat nykyisen elämäntilanteesi. Toisaalta omalla työlläsi olet tuohon päässyt, eli muista kiittää myös itseäsi :)

  • Reply Raija Wednesday, October 11, 2017 at 00:33

    Sun blogi on yksi niista harvoista blogeista, joista jaksaa lukea myos suurimman osan yhteistyopostauksista (titenkaan kaikki tuotteet eivat ikina mitenkaan kohtaa kaikkien intressien kanssa joten on aivan selva, etta joskus joku postaus jaa lukematta tai se tulee vain selattua). Tykkaan tavastasi toteuttaa yhteistyopostaukset, koska onnistut kirjoittamaan jokaisen jotenkin niin persoonallisesti. Esim vaikka tuo edellinen pelijuttu, tiedosti lukevansa yhteistyopostausta kylla joo mutta samaan aikaan se oli kiva rehellinen postaus teidan ilmiselvasti onnistuneesta viikonlopusta. :) Monesti blogien yhteistyopostauksista on yritetty tehda liian mainosmaisia tai niita on aivan liikaa ja silloin niita ei vaan jaksa lukea, persoonallisuus kunniaan! Kiitos sulle siitta ja terkkuja yhteistyokumppaneillesi.. ;)

    ps. Dante on nin kovin suloinen pikku-mies! :)

  • Reply Anni Wednesday, October 11, 2017 at 03:45

    Luen monia monia moooonia blogeja ja melkein kaikkien kohdalla tulee täysin skipattua kaikki yhteistyöpostaukset. Ei ärsytä mutta ei vaan tule luettua paitsi sun kohdalla! Se aitous välittyy ja tekee mieli tutustua aiheeseen kun ei huuda sellasta MAINOS MAINOS OSTA OSTA. Musta onkin tullut Maybeautyn vakkari asiakas ja yks noista lautapeleistäkin meni tilaukseen joulua ajatellen :)

  • Reply Emilia Wednesday, October 11, 2017 at 07:56

    Niin ihana postaus❤️ Tulin niin hyvälle tuulelle sun positiivisuudesta! Tästä huokuu myös se onnellisuus😍 niin ja kiitos että avasit meille tätä aihetta. Oli todella mielenkiintoista lukea tämä postaus😊 ihanaa loppuviikkoa!

  • Reply Jh Wednesday, October 11, 2017 at 10:11

    Hienoa, että tuot esiin miten yhdistää työ ja vauva-arki. Oon aina iloinen näistä postauksista. Meillä ei ihan mennyt kuten suunnittelin, kun vauva on allerginen, huusi päivät ja yöt ensimmäiset 9kk eikä nukkunut yli 45min pätkää eikä meillä ole asuinpaikallamme mitään tukiverkostoa ja mieheni on yrittäjä niin ei voinut pitää mitään vanhempainvapaata. Itse suunnittelin opiskelevani äitiyslomalla, mutta suunnitelmat menivät uusiksi vaativan vauvan kanssa. Ensimmäinen rintamaidon tilalla menevä maito löydettiin vasta viime viikolla. Sanoisin, että tuo teidän tilanne edellyttää suunnitelmallisuuden lisäksi myös hyvää tukiverkostoa ja hyvin nukkuvaa, tervettä vauvaa :)

    Ja mitä yhteistyöpostauksiin tulee, niin ainakin itsellä jää lukematta ne blogit, jotka on täynnä juttuja näistä eri tapahtumista.

    Ps. Onkohan tässä sivussa jotain häikkää kun iPhonella heittää kokoajan sivun yläreunaan takaisin.

  • Reply Marianne Wednesday, October 11, 2017 at 11:27

    Todella kiva postaus, ja täytyy myöntää, että tämän pohjalta heräsin itse havaintoon, että sinun blogissa on hyvä tasapaino näissä! En lue kaikkia yhteistyöpostauksia, jos en koe aihepiiriä omaksi (ruokajutut), mutta tänne on joka päivä mukava palata, koska koskaan ei tiedä mikä seuraavan kerran aihe on!:) Itse tykkään siis kovasti tyylistäsi ja tasapainosta blogin suhteen, kiitos!:) Haluaisin lopuksi tiedustella, mistä tuo valkoinen rahi on hommattu? Olen juuri selllaista etsinyt löytämättä. Kiitos vastauksesta jo näin etukäteen!:)

  • Reply KaisaK Wednesday, October 11, 2017 at 15:52

    Moi!

    Olisi mielenkiintoista lukea sun ajatuksia koskien vlogimaailmaa. Onko videobloggauksen räjähdysmäinen suosio muuttanut jotenkin tätä perinteistä bloggausta tai sun suhtautumista bloggaamiseen? Onko sua kiinnostanut lähteä kokeilemaan videobloggaamista (muutamien satunnaisten videoiden lisäksi joita oletkin jo tehnyt). Onko lukijamäärissä tapahtunut jotain muutoksia videobloggauksen myötä vai onko sun lukijat pysyneet täällä perinteisen blogimaailman puolella? Miltä tuntuu edustaa tätä perinteisempää blogigenreä? Millaisena näet perinteisen blogimaailman tulevaisuuden ja oman tulevaisuuteni tässä genressä?

    Nää on sellaisia asioita joista ei ole mielestäni kauheasti puhuttu ja siksi kiinnostaa sinun ajatuksesi näihin liittyen.

  • Reply Fyssari Wednesday, October 11, 2017 at 17:27

    Tämäkin oli tosi kiva postaus ns. kulissien takaa. Työsi vaikuttaa mielenkiintoiselta ja ammattitaitosi on sellaista, etten ihmettele blogisi suosiota. Mielestäni blogisi kukoistusaika on nyt kauneimmillaan ja inspiraatiosi välittyy ruudun toisellekin puolelle :) Ehkä siksi itsekin on aktivoitunut kommentoimaan (vaikka olenkin juttujasi lukenut oikis-ajoilta lähtien), kun koen että ns. ilmapiiri on parantunut ja vuorovaikutus lukijoiden kanssa on aktiivisempaa ja positiivisempaa. Siksi arvostan nykyistä työtäsi ehkä enemmän kuin aiemmin :) kiitos!

  • Reply Merja Wednesday, October 11, 2017 at 17:47

    Ammattitaitoista työtä teet, siitä kaikki kunnia ja kiitos itsellesi. Milloinkaan ei tunnu siltä, että olet väkisin kyhännyt jotain kokoon, niinkuin valitettavasti monen bloggaajan kohdalla täytyy sanoa. Jutut on pitkiä, hauskoja ja täynnä asiaa, mielipiteitä, tunteita sekä laadukkaita kuvia hyvin stailattuina aiheeseen sopiviksi. Ja kirjalliset kykysi ovat kiistattomat.

  • Reply Katja Wednesday, October 11, 2017 at 20:30

    Kiitos hyvästä, valaisevasta ja kaikinpuolin ihanasta bloggauksesta Anna :) Näin bloggaajakollegana allekirjoitan monet perustelusi aivan täysin. Tiedätkö olen tykästynyt sun kuvien vaaleaan yleisilmeeseen ja nimenomaan valkoiseen sävyyn, käytätkö tasovaloja tai vastaavia kotona kuvatessasi? Tässä kun on taas nämä pimeät ajat edessä niin kaikki konstit on otettava taas käyttöön, että saisi edes kelvollisen sävyisiä kuvia… 🙄

  • Reply Hanne Wednesday, October 11, 2017 at 23:09

    Ihailen kuinka hienosti olet saanut yhdistettyä yrittäjyyden perhearkeen, kaikkine muine muutoksineen (muutot yms.) :)
    Myös yhteistyökumppanisi ovat olleet hienosti ja monipuolisesti valittuja, kiitos monista eduista/alennuksista, joita seuraajanasi olen saanut!

  • Reply Sade Wednesday, October 11, 2017 at 23:52

    Kiitos huikeasta blogista, toivottavasti inspiraatiota riittää vielä pitkään <3

  • Reply Suvi Thursday, October 12, 2017 at 13:43

    Kiitos laadukkaasta ja aidosta blogista! On ihanaa, että yhteistyöpostauksesi on todella hyvin tehty ja aina voi luottaa siihen, että _oikeasti_ olet sitä mieltä mitä lukijoillesi kirjoitatkin. :) Ja kuten jo joku edellä kommentoikin, niin se, ettet ole joka ikisissä blogikekkereissä, on vaan mukavaa ja “raikasta”! :D

  • Reply Emma Thursday, October 12, 2017 at 22:35

    Olipas kivaa luettavaa. Samoja ajatuksia mullakin, kuin monella muulla. Tykkään lukea sun yhteistyöpostauksia, vaikka aihe ei kiehtoisikaan. Ja ylipäätään kirjoitat niin miellyttävällä tavalla ja pitkiä tekstejä, että niiden kanssa voi tosiaankin hetken vain olla ja rauhoittua. Joissain blogeissa on ihan lyhyitä postauksia, jolloin täytyy kaivella muista blogeista lisää luettavaa ja omalla kohdalla ainakin silloin rentoutuminen kärsii, kun pitää poukkoilla ympäri nettiä. Kiitos sulle tästä ihanasta, laadukkaasta ja jo pitkään niin lämminhenkisestä blogista! Toivottavasti vauva-arki ja yrittäjyys toimivat yhtä hyvin jatkossakin! <3

  • Leave a Reply

    Previous Post Next Post