I see red // Lempäälä

Mun paino ja koko on ollut lähes pakkomielteinen asia blogihistoriani aikana joillekin lukijoilleni ja seuraajilleni. Tuntuu, että jotkut ihmiset kokisivat parempaa mieltä, jos minä lihoisin ja mahdollista lihomistani on syynätty suurennuslasin alla jo ties kuinka pitkään. Vauvavatsaa bongailtiin kauan ennen kuin perheen perustaminen oli edes suunnitelmissamme ja itse asiassa muistan kuinka aikanaan n. vuonna 2009 koin pakottavaksi laittaa kuvan keskivartalostani blogiin, jotta jo silloiset raskaushuhut loppuisivat. Ne tuntui silloin 21-vuotiaana jotenkin tosi vakavalle. Nyt en ehtinyt edes jälkitarkastukseen, kun kuulemma oli jo huhut liikkeellä toisen vauvan tulosta.

Olen alkanut loppukesästä taas itse valvomaan kommenttejani, ja viime viikkoina olen saanut useamman kommentin, joissa on joko ilkeämielisesti onniteltu toisen vauvan vuoksi tai ihan suoraan vaan lihomisestani. Olen antanut näille kommenteille saman verran painoarvoa (heh heh) kuin aina ennenkin, mutta asia herätti minussa halun kirjoittaa tästä naisten vartalon syynäämisesta. Olen ollut koko aikuisikäni “normaalipainoinen”, tai siis painoindeksini on kulkenut viimeiset kymmenen vuotta 19 ja 25 välillä. Aloittaessani bloggaamisen olin alle kahdenkymmenen, nyt kolkuttelen jo kolmeakymmentä.

Nyt tulee muutama tietoisku, jotka voi yllättää erinäisiä ihmisiä. Yleisesti ottaen naisen kroppa käy läpi muutoksia, jotka vaikuttavat myös painoon ja kokoon. Teini-iän jälkimainingeista siirryttäessä kohti kolmeakymmentä, on NORMAALIA, että paino ja koko vaihtelevat ja muuttuvat. Koko ja paino voi vaihdella ihan saman kuukaudenkin sisällä aika paljon, herrajumala, jopa saman vuorokauden aikana. Sellaista se on, hormonien pyörittämä arkemme.

Mun tapauksessa ollaan tultu liian laihasta teini-ikäisestä lähes kolmekymppiseen imettävään äitiin. Aikamoinen muutos. Ja tässä tulee todellinen suuri paljastus. Voi kyllä, minä olen lihonnut!! Se vaan ei tunnu häiritsevän itseäni tai läheisiäni, vaan ihmisiä, jotka eivät tunne minua.

Käsite normaali on musta muutenkin tosi hassu. Mikä on normaalia ja kuka määrää sen? Minä tiedän, mikä on hyvä paino ja koko mulle, ja missä tilanteessa tunnen oloni parhaaksi. Olenko siinä nyt? En ihan. Vaaka näyttää about samaa lukemaa kuin ennen raskautta, mutta kehoni koostumus on muuttunut radikaalisti ja ennen kaikkea kroppani on tällä hetkellä suuressa hormoniryöpytyksessä. Toisia imetys laihduttaa, toisia se päinvastoin lihottaa. Jokaisen naisen vartalo reagoi eri tavalla imetykseen. Mulla jojoilee paino ja turvotus päivänkin aikana mahdottoman paljon, sillä voin herätä aamulla näyttäen mielestäni oikein hoikalta ja jo puolen päivän aikoihin mulla on turpea olo.

Heti Danten synnyttyä kroppani palautui hirveällä vauhdilla omiin mittoihin. Omaan painoon ja vanhoihin farkkuihin. Nähtävästi se laukaisi myös sellaisen fiiliksen vartalossani, että se pitää nyt kaikin keinoin kiinni kaikesta rasvasta ja vararavinnosta, jotta siitä riittäisi myös tuolle jälkeläiselle. Äidilläni oli kuulemma käynyt aivan samoin. Heti synnytyksen jälkeen kutistuminen ja sitten muutamia kuukausia pyöristyneempi olemus. Kun imetys loppui, lähtivät kilot humpsahtaen. En tiedä mitä kropalleni tapahtuu, kun lopetan imetyksen. Sen näyttää aika. Silläkin “riskillä”, että imetys lihottaa minua, jatkan imetystä niin kauan kun se sopii minulle ja Dantelle. Pari senttiä vyötäröllä kun ei millään lailla ole merkityksellisempiä kuin lapseni imetys, joka on tärkeää hänelle ja aivan mielettömän ihanaa minulle.

Raskausneuvolassa mulle luotiin aika kova paine painon tarkkailussa, ja nähtävästi tämä on useammankin Kuopion neuvolaterkkarin tapa, sillä eräs raskaana oleva kaverini on saanut terkkariltaan aikamoista syyniä painosta ja hieman ihmeellisiä kommentteja esittänyt. Raskausaikaa ennen en juuri koskaan käyttänyt vaakaa ja mulle aina tärkein mitta kropassani on ollut oma olo ja lempparifarkkujeni mahtuminen. Tällä hetkellä olo on hyvä ja farkut mahtuvat, joten olen sangen tyytyväinen :) Kropan hormonihöyryt eivät suinkaan pääty raskauteen, vaan ne jatkuvat myös imetysaikana, joten mun kropasta minkään johtopäätösten vetäminen ei ole ihan oikea-aikaista juuri nyt. Saatika seuraavan vauvamasun bongailu. Voin pyhästi luvata, että Dantelle ei ole tulossa sisarusta seuraavan yhdeksän kuukauden sisään.

Huomasin näitä asukuvia käsitellessäni, että tämä asu on melkein tässä samassa muodossa näkynyt blogissani jo ennenkin. Kävin mielenkiinnosta katsomassa tätä kaksi vuotta vanhaa postausta, jossa mulla on lähes samat vermeet. Samat housut on, paita on eri. En mielestäni näytä levähtäneen niin pahasti, että asiaa pitäisi kommentoida tai ihmetellä ihan hirveesti. Tässä välissä kun on ollut raskaus, synnytys ja se imetyskin vielä. Mun elämää ei jotenkin ihan hirveästi liikuta, että nuo housut näyttää hieman kireämmältä reisien kohdalla ja konttoriakin on hieman lisää tullut. Olemus muutenkin vähemmän hoikka ja enemmän pehmeä. JA MITÄ SITTEN?

Onko se jokin ihan valtava yllätyskään? Viimeisen kymmenen kuukauden liikuntani on ollut aika vähäistä, on hormoneja, on vanhenemista ja on vaikka mitä.

Ja vaikka olisin lihonnut vaivihkaa suklaalla ja juustolla, niin mitäpä silläkään on kellekään väliä? Painoasiat on mielestäni tärkeitä, ja niitä on hyvä jokaisen miettiä. Ylipaino ei ole hyväksi terveydelle, lähinnä erinäisten komplikaatioiden muodossa. Siinä puhutaan jo aika isostakin liikapainosta, ei jenkkakahvoista ja pömppömahasta. Omistan molemmat, kiitos vaan. Painon ja kropan vahtaaminen vaan on musta jotenkin todella huolestuttava ilmiö yhteiskunnassamme. Minun lihavuuteni ei kuulu kellekään muulle kuin minulle. Tai laihuuteni. On siitäkin tässä blogivuosien varrella syytetty.

Tammikuu 2016 vs. Syyskuu 2017

Itse asiassa näitä kahta kuvaa katsoessa, olen yllättynyt kuinka vähän kroppani on muuttunut. Kroppani on sentään luonut uuden ihmisen tässä välissä. Tämä postaus sinänsä sotii hieman omia periaatteitani vastaan. En koe tarpeelliseksi esitellä kroppani kokoa ja ylläpitää tietoa sen kokotilanteesta pukeutumalla johonkin kokovartalosukkiin tai ylikireisiin vaatteisiin, jotta tuntemattomat voisivat miettiä, onko kroppani pysynyt samana. En koe tarpeelliseksi pukeutua kireisiin vaatteisiin, jottei kukaan sattuisi luulemaan, että piilottelen jotakin leveiden alla tai häpeilen kroppaani. On mulla tiukkojakin vaatteita. Ne eivät arjessa ole minua. Eivät ole nyt, eivät ole olleet vuosi sitten, eivätkä ole olleet itse asiassa jo moneen vuoteen. Mä pidän rennoista neuleista ja muhkeista mekoista. Inhoan, jos vaatteet kinnaavat ja kutittavat. Maailma on menettänyt mussa erinomaisen hyvän burkhaan pukeutujan, sillä tiettyinä päivinä se tuntuisi mukavalta vaihtoehdolta noin niin kuin mallinsa puolesta. Jos mä joudun vetämään paidan helmaa kerrankin päivän aikana paikalleen, tarkoittaa se mulle epäonnistunutta vaatevalintaa. Välillä innostun pukeutua vartaloa myötäilevästi, mutta yleensä arjessa kuljen ihan rentous edellä. Yksi syy, miksi suosin leveitä malleja on yksinkertaisesti se, että harva istuva vaatekappale oikeasti istuu minulle. Mulla on vyötärö todella korkealla, superlyhyt selkä, on tissiä ja persettä, eikä hartiatkaan sieltä pienten naisten osastolta ole haettu. Mulle istuvan yläosaon löytäminen on välillä yhtä tiukassa kuin lottovoitto.

Se miksi kuitenkin halusin kirjoittaa tämän postauksen, on lähinnä avatakseni silmiä. En arvostelijoille, vaan arvostelluille. Joko mä olen sokea tai en näe näiden yllä olevan kahden kuvan välillä suurtakaan eroa. Kuitenkin mä saan jatkuvasti kuulla tästä mun “lihomisestani” ja “massakaudesta”. Nyt, viime kesänä ja no, viimeiset kohta kymmenen vuotta. En varmasti ole ainoa. Eiköhän siellä ruutujen toisella puolen ole satoja naisia, jotka painii kroppaongelmien parissa. Toiset haluavat pudottaa painoa, toiset saada sitä lisää. Jotkut ovat ehkä mieli matalana jostakin kommentista tai painokyräilystä.

Paino on helppo kortti käyttää, kun haluaa kiusata toista ihmistä. Haluaisin kuitenkin muistuttaa, että maailma on täynnä ihmisiä, jotka kärsivät erilaisista asiaan liittyvistä häiriöistä ja masennuksista. Aivan täysin turhasta. On surullista, jos yksikin imettäjä lopettaa imetyksen lihomissyistä. On ihan turhaa, jos joku kärsii henkisesti siitä, että ei ole jonkun toisen toiveiden mukainen kooltaan. Tosielämän realiteetti on kuitenkin se, että naisten maailmassa paino on aina syitä nälviä toisiaan. Lauta, lihava, leväperäinen, ripakinttuinen, luuviulu yms yms. Näitähän riittää ja jokaisen kohdalla näen punaista.

Naisten maailmassa on aina sellaista turhaa kyräilyä ja “kritisointia”. Jos en ole huono äiti, niin olen huono vaimo. Tai tytär tai ystävä. Vähintäänkin huono bloggaaja. If all else fails, mä oon taas raskaana tai lihonnut. Joko en osaa käyttää ehkäisyä tai sitten en osaa ehkäistä juustohimoani. Ja auta armias, jos tästä painoni tipahtaa sitten joskus kun imetys loppuu tai kun saan juosta lapsen perässä aamusta iltaan. Sitten olen huono roolimalli muille äideille, pakkomielteinen laihduttaja ja kamala ihminen muutenkin.

Todellisuudessa olen omaan kroppaani tyytyväinen lähes kolmekymppinen äiti, joka ei voisi asiasta vähempää välittää. Ellei tiedostaisi, kuinka rankkaa tällainen painokulttuuri naisten joukossa on joillekin.

Ollaan siis hieman armollisempia toisillemme ja itsellemme. Oli juustopöhöä tai ei. Oli sama kropan malli kuin nuorena tai ei. Oli liikaa tai liian vähän kiloja. Toivon kaikille pisaran mun asennetta tähän asiaan. Yksikään läskikommentti ei saa mua nostamaan reitevää olemustani penkistä ja lähtemään lenkille. Yksikään kommentti raskauskiloista tai rakkauskiloista ei saa mua jättämään jälkkäriä tilaamatta ravintolassa. Rakkauskilot kuulostaa itse asiassa aika kivalle. Kyllä mä taidan rakastaa ihan jokaista omaani, kun ne vissiin palvelevat ihan hyvää tarkoitusta tai ovat muistuttamassa hyvänmakuisista hetkistä ;)

LINDEX housut
MARITA HUURINAINEN toppi
CHANEL laukku
GUESS ylipolvensaappaat
ZARA takki
GUCCI aurinkolasit

84+

You Might Also Like

94 Comments

  • Reply Bea Monday, October 2, 2017 at 22:01

    Mielettömän hyvä postaus. Asusi on upea niin vanhassa kuin uudemmassakin kuvassa, nuo housut ovat todella upeat ☺️

    • Reply Anna Tuesday, October 3, 2017 at 15:01

      Kiitoksia :)

  • Reply Sirpa Monday, October 2, 2017 at 22:03

    Hyvä teksti! Munkin poju jo 1v ja 2kk ja imetän yhä suht paljon vaikka olen jo töissä. Imetys ihan selvästi pitää kropan ns. rehevämpänä. :D Ei haittaa. Sen takia en imetystä lopettaisi. :)

    • Reply Anna Tuesday, October 3, 2017 at 15:01

      Nimenomaan näin :)

  • Reply Varpu Monday, October 2, 2017 at 22:12

    Sulla on valtavan kaunis, ryhdikäs kroppa ja äärettömän pitkiltä tuntuvat jalat, joista moni olisi valmis antamaan vaihdossa vaikka mummonsa. Ryhti kertoo itsevarmuudesta ja se jos mikä on viehättävää!
    Olet upea, kaunis nainen, ja etenkin livenä todellinen katseennaulitsija.

    Aina näitä pahanpuhujia riittää – heillä on henkinen kasvu vielä kesken.

    • Reply Anna Tuesday, October 3, 2017 at 15:01

      Kiitoksia kovasti :)

  • Reply Rintintin Monday, October 2, 2017 at 22:14

    Sä oot upee, oot aina ollut!!! Ihmisten kommentit sun painosta on älyttömiä. Ja aivan varmasti siellä jokaisella kommentoijalla on itellä ihan samanlainen historia; ettei paina saman verran kuin 10v nuorempana, koska se vaan on aika luonnollista.

    • Reply Anna Tuesday, October 3, 2017 at 15:02

      No juurikin näin :)

  • Reply Sabrina Monday, October 2, 2017 at 22:18

    Ihana postaus, kiitos !
    Terveisin, n 5kk pojan äiti, jolla samat ajatukset ja aivan liikaa kiloja tiputettavana raskauden jäljiltä..sitten joskus. Nyt nautin ihanasta pienestä pojastani, imetyksestä ja herkuista :)

    • Reply Anna Tuesday, October 3, 2017 at 15:02

      No juurikin näin :) Ja hei, suklaa ja imetys kulkee käsi kädessä ;)

  • Reply hmclehto Monday, October 2, 2017 at 22:18

    Naiset ovat kyllä tavallisia susia toisilleen. Aina hyökätään ja keksimällä keksitään syitä haukkua muita. Varsinkin tuntuu että Suomessa vielä enemmän. Sorry että olet taas joutunut “haukkujen” kohteeksi. Joku aamu itsellä vatsa kuin jalkapallo ja taas toisinaan lättänä, yritän pukeutua päivien mukaan, mutta ei tulisi mieleenkään muita ruveta kritisoimaan. Se sattuu eikö ole edes käytöstapojen mukaista. Hugs to you hon and to your gorgeous boy 😘

    • Reply Anna Tuesday, October 3, 2017 at 15:02

      Kiitoksia ja välitän pienelle halit <3

  • Reply Mirka Monday, October 2, 2017 at 22:32

    Minut imettäminen riudutti ihan hirveäksi, onneksi lihoin takaisin kun lopetin; olin kuin kuivan kesän kurre :D Sain rintanikin takaisin, vaikka monille käy toisinpäin :)

    Olet mielettömän kaunis ja äitiys todellakin pukee sinua <3

    • Reply Mirka Tuesday, October 3, 2017 at 07:23

      Ja piti lisäämäni, että tiedän niin tuon tunteen, kun epäillään raskautta ja huomautellaan painosta, vaikka ei olisi edes yhtään ylipainoinen. Se sattuu, vaikka itse ei asiasta sinällään ottaisi stressiä. Minua siinä harmittaa eniten toisen halu loukata. Ja toki myös käytöstapojen puute!

      • Reply Anna Tuesday, October 3, 2017 at 15:06

        Mä en ymmärrä vieläkään, mikä oikeus kellään on tollasta kysellä. En ekan raskauden enkä kyllä seuraavankaan kohdalla :)

    • Reply Anna Tuesday, October 3, 2017 at 15:02

      Joo, jännityksellä odotan seuraavaa muutosta, eli imetyksen loputtua tapahtuvaa muutosta kropassa :)

  • Reply Mmuksu Monday, October 2, 2017 at 22:33

    Kaunis olet! Etkä yhtään lihava. Itselläkin olisi oppimista tuosta sinun asenteestasi. :) Tykkään myös enempi löysistä ja mukavista vaatteista, mutta joskus oma pää ei anna lupaa käyttää sellaisia “kun näytän läskiltä”, onneksi kuitenkin useimmiten mukavuus voittaa. ;D

    • Reply Anna Tuesday, October 3, 2017 at 15:03

      Kiitoksia :) Ja ehdottomasti suosittelen menemään sieltä mistä tuntuu itsestä parhaalle :)

  • Reply Heini Monday, October 2, 2017 at 23:07

    Ei hemmetti! Ihmiset osaa olla ajattelemattomia. Kuten itsekin sanoit, kroppasi on vasta luonut uuden ihmisen <3 Keho käy läpi valtavan muutoksen. Siinä on sulateltavaa aivan ilman muidenkin ihmisten arvosteluja ja ihmettelyjä. Hyvä, kun et anna toisten ikävien kommenttien lannistaa mieltä. Näytät hyvältä! Olen itse samassa elämäntilanteessa kanssasi. Raskaus ja lapsen saaminen sai
    minut olemaan armollisempi kehoani kohtaan :)

    • Reply Anna Tuesday, October 3, 2017 at 15:04

      Kiitoksia kovasti ja juuri näin, kyllä synnytys saa itsensä todella armolliseksi omaa kroppaa kohtaan :)

  • Reply Helmiina Monday, October 2, 2017 at 23:38

    Kaunis oot juuri sellaisena, kuin missä sulla on hyvä olla!
    Minä painoin nuorena aikuisena 48kg ja raskauden viime metreillä 76kg ja nyt 63kg. Terve paino on minusta tuntunut aina paremmalta, kuin se laihimmillaan olo, jolloin voin henkisesti pahoin. Mieluummin olen tässä nykytilassa, johon myös kuuluu pieni pömppis ja jenkkakahvat. Mulla on kaks lasta ja synnytyksien jälkeen kroppa tuntui pitkään vieraalta. Luontaisesti pienirintaisena ja kapealanteisena oli jotenkin shokki, kun lantio jäi synnytyksen jälkeen leveemmäksi ja tissit kasvoi järjettömiks maidon noustua :D Sitten laihduinkin 15kg parissa kuussa imetyksen vuoksi ja näytin riutuneelta.. Kun lopetin imetyksen, paino nous taas noin 10kg ja näytin väsyneeltä pullataikinalta. Olen yrittänyt ottaa kropan muutokset huumorilla, keskittyy lapsiin ja olla onnellinen siitä ettei ole ollut mitään pahempia fyysisiä vaivoja vaan olen pystynyt harrastamaan liikuntaa.
    Summa summarum: kroppa ei koskaan palautunut teinimäisen kapeaksi ja hyvä niin koska oon Nainen ja Äiti, jossa mun mielestä saakin olla vähän pehmeyttä.

    Kaikkien meidän kropat muuttuu eri tavoin äitiyden myötä, toisilla ei paljon yhtään, toisilla radikaalisti. Ollaan lempeitä itsellemme ja toisillemme, asetetaan terveys ja lapset ja oma onnellisuus etusijalle. Ei ole tietenkään väärin tavoitella “parempaa vartaloa” mitä se nyt kellekin on, mutta siitä ei saa tulla pakkomielle, varsinkaan jos se ei lähde itsestä vaan pelosta/häpeästä “mitä muut minusta ajattelee”.

    • Reply Anna Tuesday, October 3, 2017 at 15:04

      Aamen :)

  • Reply S Tuesday, October 3, 2017 at 05:23

    Ihana Anna ja ihana postaus. Hyvältä näytät ja näin itselle, joka on kovastikin ehtinyt stressaamaan tulevan perheenlisäyksen aiheuttamista ulkonäkömuutoksista, olet vain ja ainoastaan positiivisesti kannustavaa katsottavaa. Ja kaikenlisäksi, Dante on aivan äärettömän suloisen oloinen vauva :)

    • Reply Anna Tuesday, October 3, 2017 at 15:04

      Kiitoksia <3 Ja ei todellakaan kannata stressata, vaan nauttia tästä ajasta :) Tämä on ainutlaatuista aikaa :)

  • Reply Outi Tuesday, October 3, 2017 at 06:41

    Hyvä teksti,täyttä asiaa. Mut hei, onhan se varmaan monestakin elämäänsä tyytymättömästä ihmisestä epäreilua että noin onnellinen ja elämässään menestynyt nainen on vielä hyvännäköinenkin ;)

    • Reply Anna Tuesday, October 3, 2017 at 15:04

      Hahah, kiitoksia <3

  • Reply Johanna Tuesday, October 3, 2017 at 06:42

    Hyvä Anna!! <3

    • Reply Anna Tuesday, October 3, 2017 at 15:05

      Kiitoksia :)

  • Reply Pikkumyyx Tuesday, October 3, 2017 at 07:00

    Moikka! Ei juma, tekisi niin mieli nauraa niille kommenteille jota olet saanut “lihomisesta”. En ymmärrä missä vaiheessa “normaalivartaloinen” on tarkottanut bikinifitnesskuntoa tai lähes anorektista olemusta. Mitä ovat ne tavalliset naiset, joilla on tissit, pylly ja vähän rasvaa mahassa ja käsissä, mutta ovat kuitenkin normaalin painon rajoissa? Ja minkätakia läpi elämän pitäisi pysyä täysin “samassa” kunnossa ja näyttää samalta? Eihän se ole edes mahdollista, kuten sanoit olemme aika pitkälle hormonitoiminnan vaikutuksen alaisina tässäkin asiassa. Olet kaunis ja aivan sopusuhtaisen ja normaalinkokoinen!

    • Reply Anna Tuesday, October 3, 2017 at 15:05

      No juuri näin, tuntuu välillä, että naisiin yltävät kroppavaatimukset on somen sokaisemia :(

  • Reply Kiasa Tuesday, October 3, 2017 at 07:05

    Yhdyn jokaiseen kommenttiin! Huippu asenne ja pidä se.

    • Reply Anna Tuesday, October 3, 2017 at 15:05

      Kiitoksia :)

  • Reply Taina V Tuesday, October 3, 2017 at 07:07

    Loistava kirjoitus Anna, taas kerran. Sitäpaitsi, näytät kuvissa hehkuvan kauniilta ja onnelliselta, et tippaakaan ylipainoiselta. Muistathan kun luet ilkeitä kommentteja, että täällä taustalla on paljon lukijoita jotka fiilistelee sua ja sun blogia 👍🏻

    • Reply Anna Tuesday, October 3, 2017 at 15:06

      Kiitoksia :) Ja toki muistan, tiedän tasan tarkkaan, että niitä kaikesta nipottavia vihaajia on korkeintaan kymmeniä, kun taas teitä ihania on tuhansia :) <3

  • Reply Laura Tuesday, October 3, 2017 at 07:14

    Näytät hyvältä! :) Mun mielestä kenenkään ei pidä puuttua toisen ihmisen painoon,ellei hän itse sitä pyydä ja aika harvoin kukaan haluaa tuttujen tai vielä vähemmin tuntemattomien kommentoivan painoaan. Ja mun mielestä ne jotka vertaa 20 vuotiaan ja 30 vuotiaan kroppia keskenään,voisivat mennä takaisin bilsan tunneille :D

    • Reply Anna Tuesday, October 3, 2017 at 15:06

      Juuri näin :D

  • Reply Petra Tuesday, October 3, 2017 at 07:35

    Mäkin taidan olla sokea, koska en näe noissa kuvissa isoa eroa. Mun oma paino on pysynyt samassa jo vuosia, noin koko aikuisikäni. Mutta kropan koostumus ja malli on muuttunut. Entäs sitten? Siinähän muuttuu, samalla tapaa on muuttunut ajatukset ja mielipiteetkin. Persoonallisuus ja ideologia ovat kehittyneet. Näin siinä käy kun ikää tulee lisää ja se on ihan luonnollista.
    Musta olet aina näyttänyt upealta ja kauniilta, enkä ole koskaan tullut kuvissa huomanneeksi painon vaihtelua. En tajua miten sellaiseen asiaan voi kiinnittää huomiota kun kuvassa on niin paljon muutakin.

    • Reply Anna Tuesday, October 3, 2017 at 15:07

      No sepä, ja miten jotain voi kiinnostaa se asia niin paljon :D

  • Reply Anniina Tuesday, October 3, 2017 at 08:02

    Hyvin kirjoitettu! Toivottavasti tämä ravistelee monia!
    Mä luulen, että koska sä olet noin häikäisevän kaunis ja fiksu nainen, niin joillekin se pinnallisuus, kroppas muutoksien kautta huomauttelu, taitaa olla ainoa (säälittävä) keino tuntea suhun itseään verraten jotain paremmuuden tunnetta… Kateellisten panettelua.

    • Reply Anna Tuesday, October 3, 2017 at 15:07

      Niin, pakko siinä on taustalla olla jotain omaa pahaa oloa :/ Harmi, paljon enemmän saa elämästä irti keskittymällä positiiviseen :)

  • Reply Maisa Tuesday, October 3, 2017 at 08:17

    Mua ei kiinnosta tippaakaan sun paino tai koko, mutta tulin vaan sanomaan, että tää pätkä oli hauskasti kirjoitettu :D “Olen ollut koko aikuisikäni “normaalipainoinen”, tai siis painoindeksini on kulkenut viimeiset kymmenen vuotta 19 ja 25 välillä. Aloittaessani bloggaamisen olin alle kahdenkymmenen, nyt kolkuttelen jo kolmeakymmentä”. Piti useamman kerran lukea toi. Ensin luulin, että viimeisessä lauseessa puhutaan painoindeksistä, mutta taitaakin olla kyse iästä :D

    • Reply Anna Tuesday, October 3, 2017 at 15:09

      Hahahhaah :D Joo, ja muutenkin vähän huonosti kirjoitettu. Tarkoitin tolla 19-25 sitä, että se on normaali-bmi ja olen aina osunut sen väliin. En edes muista mitä olen nyt, ehkä 22, enkä ole tainnut siinä 25 käydä ikinä (paitsi ehkä raskaana) ja sikäli siis muutenkin harhaanjohtavasti ilmoitettu. Tuollaiset lokeroinnit on muutenkin aika turhia, sillä bmi 22 voi näyttää kahdella eri ihmisellä hyvin eriltä, sillä kropan rakennetta ja koostumusta tuo ei huomioi.

  • Reply María Tuesday, October 3, 2017 at 08:29

    Todella hyvin kirjoitettu teksti! En voisi paremmin samankaltaisia ajatuksiani ilmaista!
    Ja ihan mielettömän kaunishan olet, ennen ja jälkeen raskauden (ja raskaanakin!) :)

    • Reply Anna Tuesday, October 3, 2017 at 15:09

      Kiitoksia <3

  • Reply Krisuti Tuesday, October 3, 2017 at 08:51

    Tämä postaus sai kyllä oman vereni kuohahtamaan oikein toden teolla vaikka näin harvemmin käy. Ei yksinkertaisesti mene mitenkään mun ajatusmaailmaan, miten kukaan voi olla niin uskomattoman urpo ja julma, että alkaa tuollaista sontaa julistamaan muutama kuukausi sitten synnyttäneelle naiselle. Tai ylipäätään kenellekään naiselle tai miehelle missään tilanteessa. Argh! Missä lienee taas kasvatus menneen pieleen joidenkin yksilöiden kohdalla… Olet upea juuri tuollaisena ja minusta on ihanaa katsoa, miten oikein hehkut onnea ja autuutta nykyään. Siinä olisi näille kommentoijille tavoittelemisen aihetta. Katsoa kuvista sitä, miten vuosien varrella ajoittain surumieliset silmät yksinkertaisesti ovat alkaneet säteilemään rakkautta ja onnea, miten onnellisuuden aiheuttama hymylihasten aktiivinen jumppaaminen on tuonut kauniita juonteita kasvoille ja elävoittäneet naisen koko olemusta aivan uskomattomalla tavalla. Kertaakaan ei ole käväissyt edes mielessä, että onpas sillä Annalla nykyään valtavat daisarit (= Tallinnan tuliainen tietenkin, kun vasta siellä lomalla olivat obviously!) tai kiristääpä noikin saappaat nykyään pohjetta enemmän kuin silloin viisi vuotta sitten kun viimeksi oli kuvassa samat saappaat jalassa (= jäänyt taas vaunulenkki tekemättä) ja näyttääpäs tukkakin taas ravitummalta ja kiiltävämmältä (on varmaan ruoka maistunut, kun kerran ravintoaineiden saanti näkyy hiuksissa asti). Pienet äidilliset läpyt noiden kommentoijien nassuille ei olisi pahitteeksi.

    Ja tähän loppuun vielä kerrottakoon kaikille teille naisille vinkki viitonen, jonka kuulin juuri viikko sitten kun kuuntelin teini-ikäisten poikien juttutuokiota. Poitsut selailivat puhelimillaan ig:tä ja snäppiä ja näistä eräs valioyksilö sitten hetken kuluttua kommentoi näin: “Miksi kaikkien tyttöjen pitää v*ttu ihan koko ajan valittaa, että ne on ihan v*tun läskejä? Se on ihan v*tun ärsyttävää, ei jaksaisi yhtään kuunnella sellaista paskaa.”.

    Teki mieli halata poikaa. Oltiin asian ytimessä.

    • Reply Anna Tuesday, October 3, 2017 at 15:10

      Hahha, siinä on teinipojat ollu asian ytimessä :)

  • Reply Jenni Tuesday, October 3, 2017 at 08:53

    No olet kyllä melkoinen tankki, ei ihme, että se on kiinnittänyt lukijoiden huomion! Ei vaan :D Ja sitä paitsi vaikka olisitkin, niin mitä väliä. Aivan naurettavaa spekuloida toisten painolla.

    • Reply Anna Tuesday, October 3, 2017 at 15:10

      :D Joo, pitää varmaan leventää ovet varmuuden vuoksi, että mahtuu jatkossakin :D

  • Reply Tiina Tuesday, October 3, 2017 at 09:05

    Olet upea kyllä. Olen seurannut sinua lähes tuon 10v ja minun mielestä kyllä kaunistut enemmän vuosi vuodelta. :)
    Ja noita housuja olen ihastellut myös molemmissa asuissa!

    • Reply Anna Tuesday, October 3, 2017 at 15:10

      Kiitoksia kovasti <3

  • Reply Jeannays Tuesday, October 3, 2017 at 09:06

    Sullahan on todella kaunis ja naisellinen kroppa!<3 Jotkut ihmiset jaksaa nipottaa kyllä kaikesta mahdollisesta :'D

    • Reply Anna Tuesday, October 3, 2017 at 15:10

      Joo, en ymmärrä miksi nipottaa toisen koosta, jos se ei omaan elämään vaikuta mitenkään :D

  • Reply Maria Tuesday, October 3, 2017 at 09:24

    Sä nainen näytät niin hyvältä. Rehellisesti sanottuna ja uskallan sanoa kun itse otit aiheen puheeksi, onhan sinulle tullut kiloja, mutta et todellakaan ole lihava. Tai näytä raskaana olevalta, sellaiseen keskusteluun olen itsekkin törmännyt eräällä keskustelufoorumilla.
    Tulee vaan todella surullinen olo kun jos heille tuntemattoman ihmisen painoa ja ulkonäköä ruoditaan noin ilkeästi, mitä se voi olla läheisilleen. Onko nämä juoruakat niitä jotka sanovat tyttärelleen suoraan painoasioista. Tai työpaikalla niitä jotka kokee että saa sanoa kahvipöydässä kenen ei tartte ottaa pullaa. Näin kärjistetysti ilmaistuna. Uskon että jokainen aikuinen kyllä osaa pitää huolta itsestään.
    Ymmärrän että paino merkitsee ihmisen terveyteen, mutta näissä keskusteluissa ei ole siitä kyse että olisivat huolissaan. Ei vaan koen että on pelkkää ilkeyttä.
    Missä on maailmasta se hyvyys että kehutaan toista jos on sanottavaa? Ei aina tarvitse olla ilkeä.

    • Reply Anna Tuesday, October 3, 2017 at 15:10

      No juurikin näin :)

  • Reply Kirsikka Tuesday, October 3, 2017 at 09:25

    Tärkeä ja todella hyvin kirjoitettu teksti. :) Mä myöskään en näe kyllä sun kropassa mitään eroa noissa vertailukuvissa, ihan käsittämätöntä mikä tarve ihmisillä on repiä mistä tahansa jutusta jotain kritisoitavaa.. Se on julmaa, mutta sun asenne on loistava. Ja noi housut on niin hienot!

    • Reply Anna Tuesday, October 3, 2017 at 15:10

      Kiitoksia :)

  • Reply Tuuli Tuesday, October 3, 2017 at 09:30

    Ihmiset voi nykyään henkisesti niin huonosti et sitä pahaa oloaan On joko levitettävä muihin tai sitä koitetaan lievittää alentamalla ja haukkumalla muita.. Surullista.. Nostetaan juustokakut isoille perseille ja pienille perseille, pehmeille masuille ja sixpackeille co’s who the fuck cares?

    • Reply Anna Tuesday, October 3, 2017 at 15:11

      Amen to that :D

  • Reply Sara Tuesday, October 3, 2017 at 09:38

    Jokainen joka kokee, että on ookoo arvostella sun kroppaa, voisi itse esitellä vähintään viikoittain vuosien ajan kuvia kropastaan julkisesti. Kommentointiin riittää pokka, mutta enpä usko että kuviin riittäisi, niin kuin sulla. Mitähän nämä arvostelijat kommentoinnistaan itselleen saavat, onko se jollakin tasolla sitten tyydyttävää, kun tietää, että ainakin yritti pahoittaa toisen mielen? No, oon pyrkiny aina aattelee että tekomme kertoo sen mitä todella olemme. Että todellakin joutaa jättää nämä ilkeämieliset kommentit ihan omaan arvoonsa; sun kroppa on kerrassaan upea, ja kuten itsekin sanoit, on vaan sun asia miltä sun kroppa näyttää, ei kenenkään muun.

    Naisten keskenään harjoittama toisten painosta puhuminen on hirvittävää. Varmaan lopulta aika harva nainen on täysin sinut itsensä kanssa, ja ulkoa tulevat paineet ovat valtavat. Perinteisestä laihduttamisesta ei oo hirveen pitkä matka sellaisiin laihduttamisen ja painontarkkailun muotoihin, jotka eivät enää ole terveellisiä. Mua itseäni lähinnä vaan ärsyttää esimerkiksi äitini suhtautuminen mun viime vuosien painonnousuun, hän kun kokee sen sellaiseksi asiaksi, että siitä voi ihan hyvin nalkuttaa joka kerta kun nähdään. En silti voi rehellisesti sanoa, etteikö se satuttaisi. Oon sun kanssa samoilla linjoilla: oma kroppa on oma asia, ei kuulu kellekään muulle. Toki terveyttä todella haittaavat äärimmäisyydet ovat asia erikseen, jolloin ehkä läheisten olisi hyvä yrittää puuttua asiaan, mutta normaalitilanteessa ei kenelläkään pitäisi olla mitään sanottavaa toisen painonmuutoksiin.

    Onneksi sä olet upeana roolimallina ja näytät, että ilkeät kommentoijat eivät saa sua lannistettua.

    • Reply Anna Tuesday, October 3, 2017 at 15:11

      Tosi inhottavaa tuollainen. Oletko sanonut hänelle, että tuollainen ei ole millään lailla OK? Ja kiitoksia :)

  • Reply Laura Tuesday, October 3, 2017 at 09:47

    Olet upea :) !

    • Reply Anna Tuesday, October 3, 2017 at 15:11

      Kiitoksia :)

  • Reply Maria Tuesday, October 3, 2017 at 09:58

    Itse huomasin sun kasvoista ensimmäisenä jo jonkun aikaa sitten, että et ole ihan samoissa mitoissa enää, kuin esim vuosi sitten, mutta mitä sitten ?! Jokaisen keho muuttuu ennemmin tai myöhemmin saakeli. Ihmekään että tässä maailmassa on kaikenmaailman syömishäiriöitä kun jollain nolifeillä ei ole muuta aikaa, kun arvostella tuntemattomien ihmisten kroppia -______- itse olin vähällä sairastua nuorempana anoreksiaan ja voin kertoa, että olen normaalipainoisena PALJON onnellisempi, kuin mitä silloin. Jatkuva painon tarkkailu on ihan perseestä ja kenenkään ei pitäisi kokea sitä.

    • Reply Anna Tuesday, October 3, 2017 at 15:12

      Kasvot on sikäli hyvin valehteleva asia näin kuvien välityksellä painon arviona, sillä mulla ainakin kasvot näyttää samana päivänä ihan eriltä eri valo-olosuhteissa ja meikki tekee paljon. Joskus hoikentaen, joskus päinvastoin. Mutta niin, parasta on vaan se, että jokainen keskittyy korkeintaan oman painon tarkkailuun, eikä välttämättä siihenkään :)

  • Reply Emma Tuesday, October 3, 2017 at 10:16

    Toivotaan, että ajattelutavat hiljalleen muuttuvat. Olen kasvatusalan opiskelijana pohdiskellut paljon sitä, mistä minkäkinlainen käytös johtuu. Kukaanhan ei syntyessään ole ilkeä tai paha, kaikki sellainen opitaan jotain kautta. Voi olla, että vanhemmat ovat näyttäneet tietynlaista mallia, tai että vanhempia ei ole ollut näyttämässä minkäänlaista mallia, kärjistetysti sanottuna. Taustalla on kai lähes aina jonkinlainen pahoinvointi. Lapsuutta ja menneitä ei voi muuttaa, mutta aikuisena (tai aiemminkin) voi onneksi saada oivalluksia siitä, miten elämästä voisi tehdä mukavamman paikan itselleen ja muille. Ja sitä kautta mahdollisesti katkaista ikävän kierteen ja kasvattaa omat lapset hieman eri tavalla. Toivotaan niin. Olen nimittäin kuullut tilanteesta, jossa yksikin kommentti “lihavuudesta” on johtanut syömishäiriöön. Näytät hyvää mallia ja puhut fiksuja, go Anna!! <3

    • Reply Anna Tuesday, October 3, 2017 at 15:13

      No juuri tämä, jokaisella pitäisi olla hieman vastuuta siitä, miten asioita sanoo ja kenelle kommentoi potentiaalisesti jotain hyvinkin vaarallista. Itse olen nuorena laukonut ihan typeryyksiä, blogissakin, mutta onneksi olen oppinut hieman fiksummaksi näissä asioissa :)

  • Reply Gemma Tuesday, October 3, 2017 at 10:46

    Olipa todella hyvä kirjoitus. Tuntuu, että nykypäivänä sellainen huippuunsa treenattu Instagram/Fitness- vartalo on monelle se “normaali” – Ja unohdetaan, että se on yleensä todellista omistautumista ja uhrauksiakin vaativa elämäntapa, ihan oikeasti. Haluan itsekin pysyä hoikkana, mutta en kyllä ole valmis uhraamaan herkullisia dinnereitä ja viinilasillisia, ja vaihtamaan niitä makrojen laskemiseen. Kesällä ulkomaan reissulla ja rannalla ollessa mua jotenkin ilahdutti, kun ympärillä oli ihan kaikenkokoisia ja -näköisiä vartaloita, timmejä ja pyöreitä, kaikki täysin _normaaleja_ juuri omalla, persoonallisella tavallaan.

    • Reply Anna Tuesday, October 3, 2017 at 15:13

      No juurikin näin. Some on ehkä tässäkin hieman kaventanut ihmisten mielikuvia normaalista :)

  • Reply Sanna Tuesday, October 3, 2017 at 12:03

    Tosi hyvä kirjoitus. Minusta kroppasi näyttää nyt jopa paremmalta ja enemmän naiselta, kuka meistä nyt haluaisi että olisi kolmekympin korvilla 17-vuotiaan kropassa? En minä ainakaan :D minusta naisellisuus on kaunista, mutta kaikkein kauneinta on kyllä itsevarmuus ja se miten itsensä kantaa, kiloista piittaamatta!! :) sinulla on aina ollut taito kantaa itsesi jotenkin ryhdikkäästi, en osaa kuvailla paremmin. Kaunis olet ja housut on u p e a t !

    • Reply Anna Tuesday, October 3, 2017 at 15:14

      No toisaalta jollain on vielä 30-vuotiaana teini-ikäiseltä näyttävä vartalo ja sekin on ihan yhtä kaunis mielestäni :) Kiitoksia! <3

  • Reply Sonja Tuesday, October 3, 2017 at 13:10

    Oot upea!

    • Reply Anna Tuesday, October 3, 2017 at 15:14

      <3

  • Reply J Tuesday, October 3, 2017 at 13:41

    Ihan niin kuin se, että painoa tulee lisää, olisi automaattisesti jotenkin negatiivinen asia (siis viitaten niihin, jotka sun kropan muutoksia kyttää). Minusta sä näytät terveeltä ja todella kauniilta! En myöskään ymmärrä, miksi sun pitäisi lähempänä kolmeakymppiä näyttää samalta kuin 19-vuotiaana.

    Ja nuo raskausjutut.. mun mielestä on tosi epäkohteliasta kommentoida tai kysellä siitä. Olipa sitten raskaana, tai ei. Eihän kaikki halua edes kertoa raskaudesta ennen kuin viikkoja on x määrä. Mä ainakin olen kokenut kyselyt epämiellyttävinä, koska asia on ollut niin alussa etten ole halunnut kertoa kenellekään. Näissä tilanteissa tulee mieleen, eikö ihmisillä ole minkäänlaista tilannetajua. Puhumattakaan siitä, jos ei edes ole raskaana!

    Itse ihmettelen, kuinka sun kirjoituksista saadaan aina väänneltyä jotain muuta kuin ne on. Ja sitten niistä kirjoitellaan jossain. Voisivat edes harjoitella sitä kuuluisaa luetun ymmärtämistä ;)

    Ihanaa syksyä teille, Anna!

    • Reply Anna Tuesday, October 3, 2017 at 15:14

      No juurikin näin :) Kiitoksia ja samoin sinne :)

  • Reply Minä Tuesday, October 3, 2017 at 14:59

    Nyt kirjoitat, että raskausneuvolassa sinulle luotiin paineita painon suhteen ja viime marraskuussa kirjoitit: “Neuvolan tädin mukaan mulle sopiva painonnousu olisi n. 12 kg, ja omana tavoitteena pidän tästä vielä n. 7-8 kg, mitä yleisesti pidetään hyvänä raskauden painonnousuna.”

    Miten neuvola siis loi paineita, jos heidän suosituksensa oli 4-5 kiloa enemmän kuin oma tavoitteesi?

    • Reply Anna Tuesday, October 3, 2017 at 15:18

      Tuo on ehkä epäselvä, jos ei lue tarkkaan. TH:n tavoitepaino oli 12 kg alkupainosta, tuota kirjoittaessa oli jo tullut jonkun verran painoa, eli tuo 7-8 oli siitä sen hetkisestä tilanteesta vielä + n. 7-8 kiloa. Se oli laskettu ihan puhtaasti sellaisena osviittana itselleni, sillä terveydenhoitajan kommenteista mulle tuli sellainen olo, että sitä painoa pitää jotenkin hirveästi tarkkailla. Neuvola loi paineita sillä, että kommentoi alussa kuinka painoa pitäisi seurata mielellään pari kertaa viikossa ja ylipäätään olla tarkkana ja siitä painoasiasta tuli hirveän tärkeä neuvolan ensimetreillä. Näin normaalipainoiselle ihmiselle se oli hieman outoa jälkeenpäin arvioiden. Ymmärrän tarkan tarkkailun RADI-riskeille, mutta sillä ei olisi mitään väliä olisinko saanut 10 vai 20 kiloa raskauskiloja. Tuo tavoitapainon asettaminen ja sen seuraaminen tosi tarkkaan johti omassakin päässä ihan turhan paineistettuun painotarkkailuun. Th vaihtui kuitenkin yhdessä vaiheessa, eikä hän sitten vuorostaan ollut yhtään painotarkka. Kaverini on nyt raskaana ja laskettu aika on alkuvuonna. Hän juuri vähän aikaa sitten kertoi, kuinka th oli huomautellut painonnoususta epäystävällisesti ja tyttö mietti kehtaako syödä mustikkapiirakkaa. Kaikki tht ei varmasti tätä harrasta, mutta meille on osunut hieman sellaiset. Ja onneksi tästä oppineena olen voinut lohduttaa kaveria ja todennut, että syö mitä haluaa ja unohtaa ne painotarkkailut.

  • Reply Elli Tuesday, October 3, 2017 at 15:50

    Amen! Todella hyvä kirjoitus! :) Näytät täysin sopusuhtaiselta, vaikket olisikaan juuri synnyttänyt. Ja vaikket näyttäisikään, niin mitä sitten.
    Heh, rakkauskilot käsitteenä kuulostaa kyllä niiden kilojen arvoiselta asialta :D <3

  • Reply Sini Tuesday, October 3, 2017 at 19:18

    Mulla ei yleensä ole tapana kommentoida asiaa koskien toisten painoa, ulkomuotoa tai muutakaan sellaista, koska se ei vaan kuulu mulle. En ole koskaan ymmärtänyt miten joillain ihmisillä on pokkaa, mutta kuten todettu, toisille se tuntuu vaan tuovan jotain sairasta mielihyvää.

    Eikö se ole tärkeintä että itse on tyytyväinen omissa nahoissaan, ja susta se loistaa kyllä pitkälle.

  • Reply Memmu Tuesday, October 3, 2017 at 19:44

    Millä helvetin oikeudella ihmiset kyselee noin vaan toisten raiskauksista tai perhesuunnittelusta…ja ketä nää kyselevät ihmiset on? En toivottavasti tunne ketään niin töykeää ihmistä. Toiseksi, myönnän itsekin välillä vertailevani omaa kroppaa tai muiden, mutta vain mielessäni tekemättä siitä mitään numeroa, mietinpähän vaan! Se vaan on asia jota kaikki naiset miettii ainakin välillä. Mutta tarviiko sitä ääneen sanoa? En ymmärrä näitä ihmisiä.

  • Reply Laura Tuesday, October 3, 2017 at 21:35

    Olet ihana! Olet upea! Ja maailman paras äiti pojallesi.
    Minuakin imetys “lihotti” tai piti pehmeämpänä, mutten siitä välittänyt. Imetyksen loputtua kutistuin ihan hujauksessa timmeihin mittoihini tekemättä kummemmin töitä sen eteen. Ehkä luonto on sen verran fiksu, että se pitää äidin sopivassa tilassa, jotta imetys onnistuu? :)
    T. 2 lasta täysimettänyt äitimuori :)

  • Reply Savon Tuesday, October 3, 2017 at 21:50

    Naisen ulkonäön arvostelu on vallankäyttöä. Sitä ihmettelen, että naiset tekevät sitä toisilleen?
    Ihan kuin naisen ainoa “tehtävä” olisi olla hyvännäköinen. Pyh!

  • Reply Aralia Wednesday, October 4, 2017 at 04:49

    Olet hurjan kaunis! En ymmärrä näitä toisten ihmisten “painonvartijoita”, ikäviä ja mieleltään rumia ihmisiä.

  • Reply Maija T Wednesday, October 4, 2017 at 13:32

    Mä nyt näytän kommentoivan jokaista teksiä… :D Mutta kun on vain PAKKO! Mikä ihme ihmisiä vaivaa? Mikä ihmeen tarve on kiinnittää päähuomio toisten ihmisten kiloihin, oli niitä sitten paljon, vähän, sopivasti taikka eri määrä kuin vuosi etu- tai takaperin. Ihan kuin paino määrittelisi ihmistä millään tavalla. Mikä kumma tarve ihmisillä on olla ilkeitä toisilleen? Jos sun nassu ei miellytä, niin eikö kaikki pääsisi vähemmällä jos lukisi jotain toista blogia, katselisi muita kuvia? Toki, se että sinulta tiedustellaan alituiseen painoasi, kertoo monesti myös ympäröivästä maailmasta, ehkä kysyjän omasta epävarmuudesta ja tsemppauksen tarpeesta, ei aina tietystikään kysyjän ilkeydestä tms. Siksipä! Loistavaa että tämän kirjoitit, vaikka ymmärrän kyllä pointtisi siitä, että mikä virka nyt on vertailla minkä kokoinen joku oli tuolloin tai tällöin. Mutta kuten sanoit, eikö voitaisi olla armollisempia itsellemme, toisillemme. Oli niitä kiloja sitten kerämässä, kantamassa taikka tiputtamassa. :)

  • Reply Marjo Wednesday, October 4, 2017 at 13:46

    Amen! Tän postauksen pitäis jokaisen painonsa takia kiusatun lukea. Ylipäätään mistä tahansa asiasta kiusaaminen osoittaa vain ja ainoastaan sen, miten pieniä ja kehittymättömiä henkisesti ne kiusaajat on. P.S. Sun tyytyväisyys itseesi todella näkyy. Jos mahdollista oot vaan kaunistunu raskauden jälkeen ja se hyvä olo hehkuu noissa kuvissa :)

  • Reply Tiitu Wednesday, October 4, 2017 at 14:00

    Näytät edelleen hoikalta minun silmiin. Nään kauniin ja terveen naisen, jonka kasvoilta paistaa onnellisuus. Toisten ulkonäköä arvostelevilla ei ole hyvä itsetunto. Oma motto on, että jos ei ole mitään positiivista sanottavaa toiselle, on mieluummin hiljaa. Myös minua suututtaa naisten painojen arvostelu :(

  • Reply EmppuKatariina Wednesday, October 4, 2017 at 19:19

    Todella tärkeä aihe ja hyvin kirjoitettu teksti. Tämä oli sellainen teksti, jonka toivoisin jokaisen suomalaisen ja miksei muidenkin naisten lukevan ja sisäistävän. Olen vuosikausia ihmetellyt tätä naisten välistä kyräilyä ja katkeruutta ja ainaista vikojen etsintää muista. Jos vain pystyisimme kaikki hyväksymään itsemme ja muut ja arvostamaan erilaisia ihmisiä. Olet Anna todella kaunis ollut aina ja nytkin oikein hehkut onnellisuutta ja olet todella ihanan näköinen. Ja mikä tärkeintä, olet sisäisesti tosi kaunis ihminen ja sulla jos jollain on arvot kohdallaan. Kumpa välillä etsittäisiin muista ihmisistä positiivisia puolia ja annettaisiin kehuja kaikkien haukkujen sijaan. Kiitos tästä tekstistä ja oikein mukavaa syksyä koko teidän perheelle. T: Aktiivilukija

  • Reply Annika Wednesday, October 4, 2017 at 22:41

    Jaa mä kun oon katsellut et miten hitossa voit näyttää noin hyvältä pienen vauvan (6kk on pieni mun mielestä) äidiltä.. Upea olet ja sun kroppa on killer. Kelpais! Omasta synnytyksestä 5kk, lähtöpainossa ollaan mut todellakin koostumus on eri. Ei haittaa just nyt. Naisen keho on upea asia.

  • Reply Ansku Thursday, October 5, 2017 at 13:37

    Joillain on vaan liikaa vapaa-aikaa miettiä muiden painoa.. Toivottavasti hekin lukevat tämän postauksen. Ja kaikki kommentit. Nainen , sä näytät aivan helvetin hyvältä, olkoon synnytystä/imetystä tai sitä suklaan vetämistä kaksin käsin.. keep going wom 😍😍 🔥🔥

  • Reply Mimmu Thursday, October 5, 2017 at 21:08

    “Ja auta armias, jos tästä painoni tipahtaa sitten joskus kun imetys loppuu tai kun saan juosta lapsen perässä aamusta iltaan. Sitten olen huono roolimalli muille äideille, pakkomielteinen laihduttaja ja kamala ihminen muutenkin.” –> Mä niin repesin tolle. :D Mutta just noinhan sen menee. Koskaan ei ole hyvin. :/

    Mä oon itse kolmen lapsen äiti (8v, 6v ja 1,5v) ja oon ollut kaikki nämä vuodet ahdistunut raskauskiloista ja imetyskiloita ja rakkauskiloista ja mitä kaikkia kiloja minusta löytyykään. Totuus on kuitenkin se, että olen hoikka. Paino vaan ei ole sama kuin naimisiinmennessä ennen lapsia, jolloin olin TODELLA hoikka. Olisi niin vapauttavaa ja ihanaa pystyä ajattelemaan noin kuin sä. Miksi ihmeessä se onkin niin vaikeaa?? Ärsyttävää. Ja kun omalle rakkaalle ja kaikille läheisille toisen ihmisen painolla ei todellakaan ole väliä, ellei sitä sitten ole hengenvaarallisen paljon tai hengenvaarallisen vähän.

    Itse kuuluun näihin painonkyttääjiin, kyttään siis omaa ja muiden painoa. Teen sen automaattisesti, huomaan heti jos joku on vähän lihonut tai laihtunut. Inhoan sitä piirrettä itsessäni. Ei tosin tulisi ikinä mieleenkään kommentoida muille ääneen mitään. :D Ehkä se johtuu siitä, että omaa painoa (etenkin silloin kun olin kaikkien mielestä liian laiha) kommentoitiin paljon; aloin kiinnittää omaan ja muiden kokoon paljon huomiota.

    p.s. Mulla kävi juuri kuten sullakin, alussa humpsahti painoa pois, ja sitten onkin ollut tosi tiukassa imetyksen ajan kilot. Imetyksen loputtua niitä on taas kadonnut johonkin.

  • Reply Iines Friday, October 6, 2017 at 05:48

    Hyvä postaus Anna!! Itse imetin vuoden ja olin jo ennakkoon kuullut kaikkia noita “imetys kuluttaa enemmän kun edes ehdit liikkua”juttua.. noh, eipä mennyt omalla kohdallani ihan niin. Palasin myös vanhaan painoon noin 6kk synnytyksestä, mutta kehonkoostumus oli täysin eri. Ja voin kertoa, että sillä liikunnallakaan tai ruokavaliolla ei juurikaan ollut vaikutusta… turvotus oli ihan järkkyä koko tuon vuoden ja ihan jo harmiksi asti :/ silti sitä jotenkin sinnitteli siihen saakka, että tuli 1v täyteen. Koko tuon ajan liikuin todella aktiivisesti noin 6-7 h viikossa, söin kevyesti, eipä vaan toiminut.. no, imetyksen lopettamisen jälkeen ne nesteet lähtivät ja paino putosi itsekseen. Toki ruokahalun väheneminen myös vaikutti kun ei enää tarvinnut ravintoa maitoon. Mutta niin se vaan menee! Joillahan imetys laihduttaa, mutta kilot tulevat takaisin kun sen lopettaa, joten mikä nyt sitten on paras :) ja kuten sanoit, niin mitä väliä! Upealta näytät jokatapauksessa!

  • Reply Julie Friday, October 6, 2017 at 12:00

    Näytät ihan helvetin hyvältä! Hauskaa viikonloppua :)

  • Reply Aino Friday, October 6, 2017 at 13:06

    Sie oot kyllä upia, aivan mahtava postaus! ❤

  • Reply Inka Saturday, October 7, 2017 at 22:10

    Hyvin sanottu! Oot kyllä ihan oikiassa ja näytät tosi hyvältä! Monesti tuntuu että se oma paino on isompi ongelma muille ko itelle.

  • Reply Jennaa Saturday, October 14, 2017 at 08:07

    Hyvä postaus aiheesta! Tuntuu kyllä nykyään että oli vauvoja tai ei jotkut ihmiset kyylää että kai toikin tosta lihoo/vanhenee. Ja ollaan jotenkin sairaalloisen kiinnostuneita mitä kukin syö ja kuinka paljon.
    Mun silmään myös molemmissa kuvissa ihan samankokoinen olet :D Ja ihan kyllä sanoisin että hoikka. Tosi koomista että jotkut jaksaa tämmösiä asioita kyttäillä ja vielä ilkeillä päälle.

  • Leave a Reply

    Previous Post Next Post