Monthly Archives

September 2017

Miten mä jaksan?

Multa on välillä kyselty viime aikoina, miten mä jaksan päivitellä blogia hektisessä vauva-arjessa. Tää tavallaan olisi Mungobabyn juttu, mutta koska koen tähän olennaisimpana asiana asenteen, joka sopii kaikkiin muihinkin elämäntilanteisiin, ajattelin kirjoittaa tästä ihan Mungolifen puolelle.

En ole pahemmin kirjoitellut tästä aikaisemmin blogiini, sillä olen kokenut tämän myös melko lailla henkilökohtaiseksi asiaksi. En mitenkään häpeä asiaa tai piilottele, mutta tämän selittäminen on vaan vaikeaa. Vuoden 2013 lopussa ja 2014 alussa mä uuvuin. Voin kuvitella, kuinka ruutujen toisella puolen eri rankkoja elämänvaiheita läpikäyneet ihmiset muljauttelevat silmiään ja ajattelevat “mihin bloggaaja voi uupua?”. Odotuksiin, rauhattomuuteen, levottomuuteen ja syylliseen oloon. Itseni asettamiin odotuksiin, itseni aiheuttamaan rauhattomuuteen ja levottomuuteen ja syylliseen oloon, jossa koin aiheuttavani pettymyksen kaikille, erityisesti itselleni. Oli vaihe, jossa mä en jaksanut olla oikein hirveästi ihmisten kanssa tai blogissakaan kovin läsnä, sillä kävin läpi jotain, en tiedä itsekään mitä. Jälkeenpäin oon todennut, että kävin läpi henkisen puolen kasvukipuja. Continue Reading

71+

Kropan hyvinvoinnille – probiootit

*Kaupallisessa yhteistyössä Verman

Syöttekö te jo probiootteja? Toivottavasti suurimmalle osalle on probiootit edes jotenkin tuttuja, mutta joillekin ne voivat olla ihan todella omituinen juttu, jonka on aina välillä nähnyt kaupan tai apteekin hyllyssä. Maitohyllyssä on kymmeniä eri tuotteita, joissa on AB:ta, Bifidoa tai Lactobacillus -merkintää. Moni tietää, että ne ovat hyväksi vatsalle, mutta moni ei tiedä miksi.

Mä tutustuin ensimmäisen kerran probiootteihin Australiassa asuessani ja sen jälkeen ne ovat jääneet lähes jatkuvaan käyttöön. Viime kuukausina ne ovat olleet entistä tärkeämmässä roolissa, sillä on pitänyt huolehtia oman kropan hyvästä olosta Danten masun hyvästä voinnista. Australian jälkeen jossakin vaiheessa probiootit unohtuivat arjestani ja huomasin yliopisto-opiskelujeni jossakin vaiheessa, että vatsani ei aina voinut hirveän hyvin. Epäilin stressimahaa ja mitä vielä ja jossakin vaiheessa kävin jo lääkärilläkin, joka epäili ärtyvän suolen oireyhtymää. Maha oli kipeä aina välillä, väsytti ja oli vähän vetämätön olo. Silloin testattiin niin keliakia kuin laktoosi-intoleranssi varmuuden vuoksi, mutta ärtyvän suolen oireyhtymä oli se, mitä lääkäri loppujen lopuksi veikkaili. Kokeilin suositeltua Fodmap-ruokavaliota hetken, mutta oon tosi huono sitoutumaan rajoittaviin ruokavalioihin. Muistin pitkästä aikaa probiootit ja aloin syömään niitä päivittäin. Ei ole paljoa maha ärtyillyt sen jälkeen.

Jokaisen kropan sisällä käydään jatkuvasti kilpailua hyvän ja pahan mikrobiston välillä. Kun voit hyvin, ovat hyvikset voitolla, mutta kun maha on kipeä tai olo on huono, on todennäköisesti pahikset ottaneet ylivallan. Probiootit ovat niitä hyviksiä, hyviä bakteereja, jotka tasapainottavat suoliston mikrobistoa. Probiootit tehostavat elimistön omaa immuunipuolustusta ja korvaavat esimerkiksi antibioottikuurin aikana tuhoutuvia hyviä bakteereja. Continue Reading

1+

Iltahämärässä // Lempäälä

Miten nää päivät lyhenikin näin ykskaks? Tuntuu, että vielä vähän aikaa sitten oli valoisaa nukkumaanmennessä ja ykskaks onkin liian pimeää valokuvata jo seitsemän aikaan. No ei se mitään, kameran säädöt kaakkoon, niin saatiin joten kuten ikuistettua tää asu, joskin kuvat ovat hieman huonolaatuiset tämän johdosta. No menkööt. Tässä on nimittäin yksi hyvin munnäköinen asu tähän aikaan vuodesta. Ylipolvensaappaat, rento neulemekko ja pitkä huivi kaulassa. Tuo Mulberryn huivi ansaitsee kyllä ehdottomasti oman oodin, nimittäin se on ollut hankinnastaan asti ihan ykköshuivini. Taisin ostaa tän 2012 kesällä ellen ihan väärin muista ja vielä viiden vuoden jälkeen tämä on yksi eniten käyttämiäni huiveja. On ihan älytöntä, miten hyvin tää sopii minkä tahansa väriseen asukokonaisuuteen ja palvelee lähes ympäri vuoden, kylmimpinä ajanjaksoina tämä tosin odottaa kiltisti kaapissa. Laatukin on kestänyt erinomaisesti käyttöä, runsastakin sellaista. Pari pientä reikää oon saanut siihen aikaiseksi riippuvilla korviksilla tai laukun hihnalla, mutta muuten tää on edelleen huippukunnossa. Jos jollain lojuu tällainen vähällä käytöllä, niin laittakaa mulle myyntitarjousta, mä nimittäin saan aina hätyytellä äitiäni tän kimpusta :D

Täällä on vietetty tänään varsin puuhailuntäyteistä päivää äitin ja Danten kanssa. Vielä pitäisi nyt illalla hieman laittaa vaatekaappiani ojennukseen jahka Dante laitetaan nukkumaan ja mies paraikaa hioo yhden senkin levyä, jotta saadaan siinä väri vaihdettua, joten pienet kodin parannustoimet vaan jatkuvat ja jatkuvat. Muuttamisen rankin puoli on tällaiselle pikkutarkalle pilkunviilaajalle juuri tässä vaiheessa; kun tavallaan on muutto jo ohi, mutta on sata pientä asiaa lyhennettyjen verhojen ompeleiden purkamisesta jatkojohtojen paikalleen laittamiseen ynnä muuhun sellaiseen. Onneksi isot linjat ovat sentään jotenkin hallussa. Tänään syötiin sentään illallinen ruokapöydän ääressä! Continue Reading

11+