Kohti terveempää ruokavaliota yksi vihreä askel kerrallaan

*Kaupallisessa yhteistyössä Foodinin kanssa

Viherjauheet, nuo ikitrendikäs lisä ravintoomme. Pinnalla jo vuosia pyörineet viherjauheet aiheutti mussa vielä vähän aikaa sitten sellaisen “en tiedä tarpeeksi, skippaan kokonaan” reaktion, enkä oikein osannut kuvitella niitä päivittäisen arkemme osaksi. Nyt kuitenkin meidän Foodin-yhteistyön tiimoilta sain mahdollisuuden tutustua niihin tarkemmin ja oppia niistä hieman lisää Suomen “viherjauhe-gurulta”, eli Jaakko Halmetojalta. Jaakko Halmetoja on ravintoasiantuntija ja tietokirjailija, joka tietää näistä aika paljon enemmän kuin tällainen tavallinen tallaaja. Onkin mahtavaa päästä jakamaan hänen tietouttaan myös mun lukijoille.

Vihreät vihannekset ovat kiistatta erittäin ravinnetiheää ja terveellistä ruokaa, joita olemme syöneet eri muodoissa niin pitkään kun olemme tällä pallolla tallanneet. Viime vuosina tuoreiden kasvisten käyttömäärät ovat kasvaneet huomattavasti ja lisäksi erilaisia viherjauheita on tullut markkinoille. Tuntuu, että niitä tulee vuosi vuodelta enemmän, mutta samalla täytyy muistaa, että vanhat luontaistuotekauppojen ”ikivihreät” (pun intended) kuten spirulina, klorella, vehnänoras ovat olleet myynnissä aina 80-luvulta lähtien. Tiiviiseen muotoon konsentroidut viherjauheet ovat alkaneet vakiinnuttaa paikkansa ihmisten arjessa.

Klorofyllin eli lehtivihreän ja sitä ympäröivän ravinteiden kirjon merkitystä tuskin voi ylikorostaa. Jaakko kuitenkin kertoo, että yleisesti suurena haasteena ihmisillä on kuitenkin ”väsyneiden” lehtivihreän lähteiden syöminen sekä arvokkaiden ravinteiden heikko imeytyvyys. Fiksujen prosessointimentelmien kuten blenderillä valmistettujen pirtelöiden tai mehustimella valmistettujen juomien etuna on ravinteiden helppo esipilkkominen sekä voimakkaampien vihreyksien lähteiden käyttömukavuus. Toisaalta jo lusikallinen mitä tahansa ravinnetiheää viherjauhetta saa elimistön vastaanottamaan ravinteita aivan eri tavalla kuin läpinäkyvän lounassalaatin mussuttamisen jäljiltä.

Et olekaan mitä syöt – olet mitä imeytät.

Jaakko luettelee listan erilaisia viherjauheiden ominaisuuksia. “Vihreät lehdet sisältävät runsaasti lehtivihreää eli klorofylliä, folaattia, magnesiumia, rautaa, kalsiumia, karotenoideja, C- ja K-vitamiinia, eri B-ryhmän vitamiineja ja laajan skaalan fytoravinteita. Kuivapainoonsa nähden vihreät sisältävät paljon proteiinia, mutta niiden pieni käyttömäärä jättää tämän hyödyn yleensä marginaalisemmaksi. Kun tähän lisätään prebioottisesti suoliston bakteerikantaa tukevat kuidut ja vihreiden monivaikutteisesti energia-aineenvaihduntaamme tukeva efekti, saadaan tehopakkaus, joka luo lisäarvoa käytännössä kenen tahansa elämään. Tiiviiden viherjauheiden syöminen on hieman kuin buustailisi ”nestemäistä lisähappea” – vihreät ovat yksinkertaisesti mainiota tavaraa veren rakentumiselle (hemoglobiini), hapen ja ravinteiden kuljettamiselle sekä yleisen energisyyden lisäämiselle.”

Jaakon näkökulmasta melko lailla kaikki syövät liian vähän vihreitä vihanneksia ja hän kertaakin tätä ravitsemuksellisen kulmakiven merkitystä käytännössä joka ikisellä luennollaan. Hänen mukaansa pitkäkestoinen energia ilman stimulantteja löytyy sieltä, missä on vihreää. Vaikka Jaakko itsekin fiilistelee paljon tuoreita vihreitä, varsinkin itsekasvatettuja ja villivihanneksia, hän myöntää, että kuluttaa reippaasti viherjauheita ja -puristeita. Varsinkin reissatessaan.

Pureudutaan siis hieman siihen, mitä tyypillisimmillä viherjauheilla on meille tarjota.

Klorella

Klorella (chlorella) on yksisoluinen makean veden levä (huom. klorella ei kuitenkaan ole merilevä), joka sisältää valtavan määrän elimistöllemme tarpeellisia vitamiineja, mineraaleja, aminohappoja, rasvahappoja ja esimerkiksi lehtivihreää. Klorella sisältää kuivapainostaan n. 60 % proteiinia ja klorellan nimi juontaa juurensa sen erittäin korkeaan klorofylli- eli lehtivihreäpitoisuuteen (yleensä 3-5% >> pitoisuus on jopa monta kymmentä kertaa korkeampi kuin muissa viherjauheissa). Tämä levä sisältääkin enemmän lehtivihreää grammaa kohti, kuin mikään muu kasvi maapallolla. Klorella sisältää paljon uniikkeja ominaisuuksia, joista nostona mm. CGF-yhdisteet (Chlorella Growth Factor). Kasvutekijöidensä johdosta klorella nelinkertaistaa itsensä vuorokauden välein – melkoisen elinvoimaista kamaa! Klorella sisältää myös mm. klorofyllaasi ja pepsiini -nimisiä ruoansulatusta tukevia entsyymejä ja se tulee suolistomme mikrobiomin monimuotoisuutta positiivisella tavalla (prebioottisuus). Klorellaa pidetään usein erityisen hyvin ”elimistöä puhdistavana” viherjauheena ja siitä on pientä näyttöä elimistöön päätyneiden toksiinien (esim. raskasmetallit) tehokkaamman poistamisen tukena.

Klorellaa saa jauheen lisäksi puristeina, jotka sisäsältävät 100 % samaa jauhetta, mutta kasaan puristettuna (ilman täyte- tai sidosaineita tmv.). “Klorellapuristeet ovat keskeinen vakiovaruste kassissani ja reissujen yhteydessä allekirjoittanut heittää yleensä jossain välissä päivää pienen kourallisen puristeita huiviin. Osa ihmisistä on yliherkkä / allerginen klorellalle, jonka johdosta käyttö kannattaa aloittaa varovaisesti testaillen (sama pätee toki kaikkiin viherjauheisiin, klorella ja spirulina näyttäisivät olevan korkean proteiinipitosuutensa johdosta kuitenkin sellaisia, joiden tiimoilta moni saa reaktioita suhteessa useammin kuin esim. orasjauheiden tiimoilta).”

Entä se maku? On totta, että näiden mikrolevien maku on varsinkin alkuksi uusi ja voimakas. Alla siis pari ideaa maun taittamisen suhteen:

– Suosi puristeita. Spirulina tai klorellapuristeet eivät sisällä lisä- tai täyteaineita, vaan ovat samaa tavaraa kuin jauhemuotoiset vastineensa. Puristeita on kuitenkin helppo kuljettaa reissussa mukana ja ne voi halutessaan myös nielaista sellaisenaan nesteen kera.

– Muista sitrushedelmät! Tämä on todennäköisesti tärkein yksittäinen tasapainottava elementti voimakkaampien viherjauheiden maun kylkeen. Happamuus taittaa kitkeriä makuja makeutta paremmin.

– Yhdistele hyviä öljyjä/rasvoja klorellan/spirulinan kanssa. Tämä peittää makua ja parantaa toisaalta rasvaliukoisten yhdisteiden imeytymistä. Kokeile guacamolen joukossa tai lisää vihersmoothien juokkoon avocadoa ja/tai laadukkaita, kylmäpuristettuja kasviöljyjä.

Spirulina

Spirulina on mikroskooppinen levä (huom. myöskään spirulina ei ole merilevä), joka on kasvatettu luonnonmukaisesti makeassa vedessä, kontrolloiduissa ja puhtaissa olosuhteissa. Spirulina sisältää runsaasti proteiinia sekä vitamiineja, joista erityisesti B-vitamiinia ja beetakaroteenia sekä kivennäisaineita, kuten fosforia, magnesiumia, rautaa, kaliumia, sinkkiä ja mangaania. Tämä sinivihreä mikrolevä on rakenteeltaan spiraalin muotoinen, mistä spirulina -nimi juontaa juurensa. Spirulinan voimakas sinivihreä väri tulee rikkaasta lehtivihreäpitoisuudesta sekä erittäin harvinaisesta sinisestä väripigmentistä, fykosyaniinistä. Spirulina on mainio lisä varsinkin kesällä hyvää rusketusta ja ”sisäistä aurinkosuojaa” tavoittelevan ihmisen ruokavaliossa, sillä tämä levä sisältää erittäin korkean pitoisuuden karotenoideja (esim. beetakaroteeni), jotka suojaavat ihoa UV-säteilyn hapetusstressiltä. Spirulinan kasvuvauhti on nopea, jonka vuoksi sen tuotanto on äärimmäisen tehokasta. Spirulinan viljelyyn ei tarvita ympäristöä kuormittamia torjunta-aineita tai kemikaaleja.

No mitä eroa spirulinalla ja klorellalla sitten on? “Voisi yksinkertaistaa, että nämä levät ovat ravinteellisesti kohtalaisen monimuotoisia ”luonnon monivitamiineja” – spirulinassa on kuitenkin enemmän sinistä väripigmenttiä (fykosyaniini) ja klorellassa enemmän vihreää väripigmenttiä (klorofylliä eli lehtivihreää). Sekä spirulina että klorella ovat makean veden leviä, ne eivät ole merileviä! Moni sekoittaa nämä kaksi asiaa keskenään ja varsinkin jodin suhteen tulee paljon väärinkäsityksiä. Spirulina tai klorella eivät kumpikaan ole erityisen hyviä lähteitä jodille, kun taas merilevät (kelp, dulce jne.) sisältävät erittäin korkeita määriä jodia ja muita mineraaleja.

Kasviplankton

Kasviplankton eli fytoplanktoni on tukenut viimeiset kolme miljardia vuotta suoraan kaiken meressä elävän kasvua, mutta se vaikuttaa epäsuorasti myös kaikkeen maalla tapahtuvaan elämään. NASA:n mukaan fytoplanktoni tarjoaa 90% ilman hapesta, jota hengitämme. Fytoplanktoni tuottaa enemmän happea kuin kaikki maailman metsät yhteensä! Moni tiedemies pitääkin fytoplanktonia maailman tärkeimpänä ruokana, koska hapen lisäksi se tuottaa mm. enemmän rikkiä kuin kaikki maailman elämänmuodot yhteensä. Fytoplanktoni tuottaa myös rikin sivutuotteita ja kun nämä yhdisteet haihtuvat taivaalle ne muodostavat pilviä, jotka suojelevat fytoplankonia auringon tuottamalta säteilyltä. Kun taivaalle syntyy pilviä, vähentää tai lopettaa fytoplanktoni rikin tuottamisen. Tämä kiertokulku on hyvin perustavanlaatuinen sykli koko maapallolla tapahtuvan elämän kannalta.

On hauska todeta, että yksisoluinen fytoplanktoni, joka on maapallomme pienin kasviorganismi, ruokkii maailman suurinta nisäkästä eli sinivalasta. Sinivalas syö pääasisassa fytoplanktonia sekä krilliä, joka syö vain fytolanktonia. Tämä 200 000 kg painava merten kuningas voi matkustaa satoja kilometrejä lepäämättä ja se syö jopa 1.5 miljoonaa kaloria päivässä! Valaat kehittävät itselleen maailman isoimmat aivot sekä terveimmän hermoston syömällä tätä superruokien superruokaa päivästä toiseen. Valaat elävät keskimäärin 80-150-vuotiaiksi ja suuri osa niistä säilyttää seksuaalisen kyvykkyytensä kuolemaansa asti. Fytoplanktoni sisältää uniikin spektrin elimistöllemme tärkeitä ravinteita, mm. omega-3 rasvahappoja (EPA, DHA), nukleotidejä (ATP, GTP), proteiinia, klorofylliä, vitamiineja, mineraaleja ja polysakkarideja.

Fytoplanktoni sisältää grammaa kohti käytännössä enemmän ravinteita kuin mikään ruoka tällä pallolla. Fytoplanktoni on ravintoketjumme ensimmäinen palanen, joka sisältää kaikista kasviperäisistä lähteistä eniten pitkäketjuisia omega-3 rasvahappoja (EPA, DHA). Lisäksi fytoplanktoni sisältää runsaasti B-ryhmän vitamiinia, K- ja C- vitamiineja sekä laajan kirjon eri fytoravinteita. Fytoplanktonin uniikki kyky tuottaa välitöntä ja pitkäkestoista energiaa soveltuu erinomaisesti jokaiselle joka haluaa työskennellä tavallista kovempaa ja keskittyneemmin stressavassa ympäristössä ilman stimulantteja, kuten kofeiinia.

Kasviplanktoni on toistaiseksi hintavaa, mutta ravinteelliselta profiililtaan äärimmäisen tykkiä tavaraa. Jos kukkaro kestää, niin lusikallinen kasviplanktonia päivässä tarjoaa huomattavan uniikin kirjon hyödyllisiä yhdisteitä.

Käyttö: Tätä voi käyttää kuten muitakin viherjauheita, mutten ehkä suosittele. Tämä ei nimittäin todellakaan maistu kovin hyvälle :D Mä suosittelen tämän sekoittamista yhdeen desiin vettä ja terästää homman sitruunamehulla. Alas nopealla kulauksella ja perään ehkä vielä jotain paremmanmakuista. Kaikista viherjauheista tässä on mun mielestä inhottavin maku.

Oraat

Ruohokasvien nuorista, kasvuvaiheen oraista saadaan hyvin ravinnetiheää jauhetta. Tutkimukset osoittavat, että oraat sisältävät erittäin korkean määrän vitamiineja, mineraaleja ja hyödyllisiä rasvahappoja. Omat suosikkini löytyvätkin melkeinpä tästä ryhmästä, erityisesti vehnänorasjauhe.

Oraat (esim. vehnän, ohran tai speltin) kerätään kasvuvaiheessa, joissa ne eivät ole ehtineet kasvaa täyteen mittaansa ja tuottaa viljaa (siemeniä). Kasvit kasvavat talvella hitaasti, varastoiden itseensä runsaasti ravinteita – lopulta 15-25 cm mittaiset oraat kerätään kasvin entsymaattisen aktiivisuuden ollessa korkeimmillaan. Tässä vaiheessa kasvi keskittää kaiken energiansa pienten oraiden muodostamiseen, jonka jälkeen sama asia kohdentuu siementen  muodostamiseen. Kasvuvaiheen oraat eivät sisällä viljojen sitkosproteiineja kuten gluteenia – orasjauheet soveltuvat siis myös keliaakikoille.

Orasjauheet ovat makuprofiililtaan ”lempeimmästä päästä” ja nämä ovat monelle aloittelijalle mukavan pehmeä lasku viherjauheiden maailmaan. Mun suosikki on vehnäoras, jota oon käyttänyt jo pidempään smoothieiden joukossa.

Moringa

Moringan eli piparjuuripuun antimista on nautittu ympäri maailmaa jo vuosisatojen ajan. Moringa sisältää erittäin runsaasti kalsiumia, magnesiumia sekä merkittäviä määriä mm. rautaa, mangaania, kaliumia ja kuitua. Lisäksi jauhe sisältää antioksidantteina toimivia fenolisia yhdisteitä sekä mm. beetakaroteenia. Ravinteellisten ominaisuuksien lisäksi moringa on ekologisesti erittäin merkittävä kasvi, koska se sietää poikkeuksellisen hyvin kuivuutta ja kasvaa huomattavan nopeasti. 

Moringaan tiivistyy jauheena hieman kitkerähkö maku – korkea mineraalipitoisuus (kivennäis- ja hivenaineet) tekee siitä kuitenkin huomattavan ravitsevan vaihtoehdon viherjauheiden maailmassa ja Jaakko pitääkin moringaa ehdottomasti yhtenä ravinnetiheimmistä viherkasveista. Kotimaisista kasveista nokkonen on ravinteellisilta ominaisuuksiltaan lähellä moringaa.

Käyttö: Sekoita mehun tai smoothien joukkoon. Mineraalipitoinen moringa soveltuu hyvin myös keittojen, muhennosten ja paistosten joukkoon.

Nokkonen – mun suosikki!

Nokkonen on yksinkertaisesti Suomen luonnon villivihannesjoukkueen ykkösketjun keskushyökkääjä. Erittäin suuri määrä ravinteita, helppo tunnistettavuus ja pitkä kasvukausi tekevät nokkosesta ylivoimaisen käyttökasvin huomattavan moneen tarkoitukseen. Nokkonen oli pitkään ruokakulttuurissamme maustemainen kasvi, jota lisättiin hieman joka paikkaan (keitot, muhennokset, paistokset, munakkaat, salaatit, pestot etc.). Ravinteellisten ominaisuuksien lisäksi nokkosella on monenlaisia rohdosvaikutuksia, joista Jaakko nostaa pinnalle mm. allergioiden hillitseminen. Nokkosesta on tunnistettu ainakin seitsemän erilaista anti-inflammatorista ja / tai anti-allergeenista yhdistettä, joiden kaikkien on todettu olevan biologisesti hyvin elimistön hyödynnettävissä. Yhdisteiden on todettu hillitsevän mm. allergisia oireita ja useiden tulehdusreaktioita aiheuttavien entsyymien toimintaa sekä histamiinin vapautumista säätelevän reseptorin toimintaa. Nokkosen anti-inflammatoristen yhdisteiden kliinisiin vaikutuksiin kuuluvat mm. nenän limakalvojen turvotuksen väheneminen, verenpaineen lasku ja ihotulehduksen lievittyminen.

Nokkonen onkin todennäköisesti yksi tehokkaimmista, tutuimmista ja helpoiten saatavilla olevista rohdoskasveista allergisten reaktioiden “pehmentämiseen”. Keitä 2 rkl (jauhettuja) nokkosen lehtiä teeksi kiehauttamalla litra vettä ja hauduttamalla teetä 20 minuuttia kannen alla. Teetä voi juoda sellaisenaan tai käyttää esimerkiksi smoothiejuomien pohjanesteenä, jolloin käyttö sujuu helposti arjessa. Nokkonen sisältää erittäin paljon mineraaleja, joista nostettakoon mm. huomattavan korkea pitoisuus piitä (tärkeä ravinne mm. tukikudoksille, iholle, kynsille ja luustolle).

Käyttö: Sekoita mehun tai smoothien joukkoon. Nokkonen soveltuu hyvin myös keittojen, muhennosten, munakkaiden, peston ja paistosten joukkoon. Nokkosen jauhetuista lehdistä voi myös keittää helposti yrttihaudetta, joka soveltuu nautittavaksi joko kuumana tai kylmänä (esim. smoothiejuoman pohjanesteeksi).

Viherjauhesekoitus

Yllä mainittujen lisäksi lukuisat eri kasvit tarjoavat mahollisuuksia kuivattuna jauheena (mm. pinaatti, alafalafa, parsakaali, lehtikaali etc.). Kaikki kasvit sisältävät elimistöllemme tärkeiksi tunnistettujen ravinteiden lisäksi ison joukon uniikkeja fytokemikaaleja (kasviravinteita), joiden pitoisuudet vaihtelevat huomattavan paljon lajikkeen ja kasvupaikan johdosta. Vihreitä vihanneksia kannattaa kierrättää ja vaihdella. “Ajatusmalli on hieman samanlainen kuin marjojen suhteen – haluaisimme usein löytää taikaluodin, joka on ”paras marja kaikista” (”kumpi on parempi, mustikka vai puolukka?”) – todellisuudessa kaikki marjat sisältävät kuitenkin spektrin uniikkeja yhdisteitä ja klisee: ”syö sateenkaaren värien mukaan” pitää paikkansa, koska kliseet ovat usein totta. Samaan tapaan viherjauheita ei kannata nähdä mustavalkoisesti: ”no mikä näistä nyt on sitten paras?” -kulmalla. Aloita jostain ja kokeile eri jauheita eri yhteyksissä – mistä mausta tykkäät tai et tykkää? Maistuuko nokkosjauhe keväällä paremmin ja spirulina talvella? Hyvä. Ravinteellisesti kaikki viherjauheet sisältävät pääsääntöisesti huomattavan samankaltaisen perusravinteiden profiilin, mikä on tärkeä kulmakivi kenen tahansa ruokavaliossa. Jos arkeesti kuuluu jokin viherjauhe – loistavaa! Tämä on se keskeinen ydinsteppi, jonka jälkeen eri raaka-aineita voi rauhassa testilla ja kierrättää. Useita eri viherkasveja sisältävät valmiit sekoitukset ovat hyvä ajatus tarjoamaan laajan skaalan eri kasvien ominaisuuksia – hieman samaan tapaan kuin marjajauhesekoitus, joka sisältää skaalan eri marjojen tehoaineita käytännöllisessä muodossa.”

Ja miten näitä sitten käytetään?

Käyttö: Sekoita mehun tai smoothien joukkoon. Voit käyttää myös ravinnerikkaiden salaatinkastikkeiden valmistamiseen tai sekoittaa salaatin joukkoon sellaisenaan. Puristeet ovat yleensä helpoin tapa käyttää klorellaa, spirulinaa jne. voimakasmakuisia viherjauheita. Ja kokeile guacamolen joukossa! Mä vedän klorellat ja spirulinat mieluiten puristeena, mutta nokkosen, pinaatin ja vehnäoraan sekoitan mielelläni smoothieihin, niistä tulee itse asiassa aika kiva maku. Ja kuten sanottua, kannattaa iskeä joukkoon vähän limeä tai sitruunaa neutralisoimaan noita vahvempia makuja :)

Säilytys: Huoneenlämmössä, ilmatiiviissä pussissa tai purkissa.

Käyttömäärä: Aloita vähitellen, 1/2–1 tl päivässä annoksella ja nosta käyttömäärää vähitellen ylemmäs. 1 rkl viherjauhetta on lähtökohtaisesti hyvä päivittäinen käyttösuositus, joskin urheilijoilla, painonpudottajilla tai erilaisiin ”terapeuttisiin” käyttötarkoituksiin hyödynnettynä määrä voi olla esim. 2–4 rkl / pvä.

 

Nyt kun minulla on ilo toimia Foodinin blogiläjhettiläänä, voin tarjota teille ihan mahtavan edun. Nimittäin nyt lukijoillani on mahdollisuus tilata Foodinin tuotteita -20% alennuksella! Tämä koskee kaikkia Foodinin tuotteita ja alennuksen saa koodilla Mungo20! :)

6+

You Might Also Like

9 Comments

  • Reply Tilda Wednesday, July 5, 2017 at 17:46

    Moikka, kauan koodi on voimassa? Palkka tulee vasta reilun viikon päästä :’D

    • Reply Anna Wednesday, July 5, 2017 at 21:06

      On se ainakin koko heinäkuun :)

  • Reply Len Wednesday, July 5, 2017 at 18:15

    Kiitos, tämä tuli tarpeeseen. Olen innostunut smoothiesta ja puuroista ja juuri tällaisia tuotteita olen niihin etsiskellyt, mutta lähimarketissa ei ole :) Tilaus läks :9

    • Reply Anna Wednesday, July 5, 2017 at 21:06

      Kiva juttu ja toivottavasti näistä tulee osa sunkin arkea :)

  • Reply Terhi Wednesday, July 5, 2017 at 20:43

    Kiitos tästä paketista ja koodista. Viherjauheet on mietittänyt jonkin aikaa, mutta en ole ehtinyt perehtyä niihin. Tän perusteella testiin tulee nokkosjauhe ja tietty kookosmannaa saattaa tulla hamstrattua.

    • Reply Anna Wednesday, July 5, 2017 at 21:06

      Siis kookosmanna! <3 Mun kulutus on onneks ihan vähän laantunut nyt kun en juo kahvia imetysaikana kuin harvakseltaan, mutta oon kyllä kehitellyt siihen miljoona muuta käyttökohdetta :D Ja kiva, että tuli tarpeeseen :)

      • Reply Kookosta Tuesday, October 24, 2017 at 03:33

        Mille kookosmanna maistuu? Obv kookokselle todnäk :-D
        Mä käytän kookosöljyä paistoon terveysvaikutuksien vuoksi, mutta en voi sietää sitä makua kuin pienissä määrin. Tuskin kookosmannakaan uppoaa? Vai mille se maistuu? Miten sitä voi käyttää

  • Reply Mari Thursday, July 6, 2017 at 09:13

    Tässä alkaa kohta olemaan 29 raskausviikkoa kasassa ja nyt hemoglobiinit on laskenut liian alas. Rautakuurin tueksi voisin pinaattijauhetta tilata. Ja myös nokkosjauhe kuulosti mielenkiintoiselta sen tulehduksia poistavan ominaisuuden vuoksi nimimerkillä perioraalidermatiitti ei oo kiva. Tilaukseen siis! 🙂

    • Reply Anna Thursday, July 6, 2017 at 10:38

      Kannattaa jutella raskausajan viherjauheista esim. lääkärin tai neuvolan terveydenhoitajan kanssa. Jos ne eivät ole sulle tuttuja, niin kannattaa aloittaa maltilla. Tiedän kyllä, että monet käyttävät kaikkia viherjauheita vapaasti koko raskauden, koska kroppa on niihin tottunut. Puhdistavat viherjauheet kuitenkin kannattaa miettiä vasta myöhemmäksi :) Nokkosjauhe ja pinaattijauhe ei kylläkään käsittääkseni ole mitenkään haitaksi raskauden aikana, sillä pinaattiahan nyt saa muutenkin syödä eikä nokkosessakaan ole mielestäni mitään estettä :)

    Leave a Reply

    Previous Post Next Post