What a week!

Pahoitteluni pienestä some-katoamisesta. Aloitin tän postauksen ensimmäisen kerran maanantaina, ja jatkoin keskiviikkona, mutta niin se vain on, että nyt on jo perjantai-ilta, ja yhä edelleen tämä on luonnoksissa. Meillä meniki viikon ohjelma heittämällä uusiksi, kun mini joutui täysin yllättäen operoitavaksi maanantaina ja jäätiinkin Helsinkiin vielä pidemmäksi aikaa. Miehen piti lähteä takaisin töihin tiistaina, mutta me jäätiin minin kanssa vielä Helsinkiin ja vierailtiinpa me tossa jo Lempäälässä ja Tampereellakin. Muuten tämä viikko on sisältänyt aivan helkkarin monta lääkärikäyntiä. Minin kanssa on käyty kolmesti Töölön Mehiläisessä ja kertaalleen akuuttikäynti Lastenklinikallakin, itse oon ehtinyt silmälääkärille asti. Sellasta.

Mullakaan ei ole ollut mitään sen suurempaa hätää, mutta sunnuntaina tuntui silmässä kova paine, ja säikähdin, että mulla olis silmätulehdus. Ajattelin heti mennä lääkäriin, etten ehtis tartuttaa vauvaa tai ketään muutakaan. Silmä ei punoittanut, mutta outo paine oli sen verran ikävä, että päätin olla odottamatta tilanteen kehittymistä. Luomenreunanrauhasen tukkeutumisen (tms.) lisäksi selvisi, että näköni on edelleen täydellinen vaikka laserleikkauksesta onkin jo viisi vuotta. Oon hieman jännittänyt näöntarkastukseen menemistä, kun oon ajatellut, että ehkä siitä laserleikkauksesta on jäänyt jotakin jälkiä, mutta silmälääkärin mukaan ellen olisi sanonut, että silmiä on leikattu, ei hän olisi osannut sitä edes silmien kunnon perusteella sanoa. Mun silmät on leikattu aikanaan Bulevardin silmäklinikalla ja en voi kuin kehua tulosta. Mitään ongelmia ei ole ollut koko tänä aikana, en ole joutunut edes käyttämään kosteuttavia silmätippoja ikinä. Oon kuitenki saanu itelleni jonku pelon aikaseks, kun monet sanoo, että laserleikkaus on tehnyt hallaa silmille, mutta mun silmät on kuulemma tosi siistit. No anyway, en edes tiennyt, että silmän yläluomella on 40 rauhasta, jotka saattavat välillä tukkeutua. Mulla oli siis joku sellainen tulehdus, johon oon nyt pari päivää käyttänyt ihan kosteuttavia silmätippoja, ja ne on nähtävästi tehonneet. Ehdin jo tehdä mielessäni listaa kaikkien meikkisivellinten kuuraamisesta ja ripsien poisottamisesta, mutta lääkärin mukaan ripset ei vaikuta asiaan, eikä meikkikään. “Välillä niin vaan käy”.

No tuo nyt on ollut ihan pientä vauvan meininkiin verrattuna, mutta eri lääkäriasemia on kyllä tullut nähtyä tämän reissun aikana ihan tarpeeksi. Minin voinnista kirjoittelin lisää Mungobabyn puolelle, joten voitte kurkkailla sieltä ne, joita kiinnostaa. Tiivistettynä; siskolleni suositeltiin hyvää lääkäriä, joka on erikoistunut suolisto-ongelmiin vauvoilla, ja päätimme käydä jututtamassa häntä minin refluksidiagnoosista. Lääkäri vilkaisi käynnillä minin kieltä ja kurkku-korva -lääkäriä konsultoituaan todettiin, että kielen ja huulen jänteet on liian tiukat, ja ne leikattiin samana päivänä. Illalla suuntasimme vielä Lastenklinikalle, kun pieni vaikutti kovin kivuliaalta ja säikähdettiin, että toimenpiteestä jäi jotain komplikaatioita, mutta kyse olikin näköjään vain kivusta, joka itketti pientä. Meille vaan oli sanottu, että tuosta ei yleensä mitään kipuja tule, niin kävimme varmuuden vuoksi uudelleen lekurin kautta. Oon vähän kiukkuinen siitä, että neuvolalääkäri tai lastenlääkäri, jonka luona kävimme Kuopiossa eivät edes vilkaisseet minin kieltä, sillä tällä oltais vältytty monelta turhalta kivulta ja itkulta. Tosin ehkä lääkärit ovat olettaneet, että asia on tutkittu synnärillä, missä se kai yleensä tutkitaankin. En tosin yhtään muista tsekattiinko minin kieli silloin alkuun.



No, joka tapauksessa. Oli aika shokkialku viikkoon, kun maanantaiaamulla ajateltiin, että käydään nyt vaan vähän pyörähtämässä lääkärillä juttelemassa refluksin hoitosuunnitelmasta ja päädyttiin nipsaisemaan vauvan kielijännettä. Hrrr. “Kuinka pitkään Gavisconia kannattaa käyttää, ja mitä arjessa pitäisi huomioida?” kaltaiset kysymykset muuttuikin “Venyttäkää kielijännettä kuusi kertaa vuorokaudessa kellon ympäri kuukauden ajan” -käskyksi. Vauvalla nimittäin kaikki oireet olivat rauhoittuneet täysin maidonsakeuttajilla, niin emme osanneet edes aavistaa, että tällaiseen joudutaan. 

Positiivista on kuitenkin se, että kaikki refluksin oireet loppuivat kuin seinään tiistai-aamusta lähtien ja jätimme sakeuttajat ja Gavisconinkin jo pois. Ei ole tullut yhden yhtä kovaa kipuitkua sen jälkeen. Välillä sattuman kautta tapahtuu mielettömän hyviä asioita. Suosittelen ihan täydestä sydämestäni kaikille vanhemmille, joiden vauvoilla on refluksiepäilyä tms. Visa Lautamattia Töölön Mehiläisessä.

Pari viime päivää onkin mennyt lähinnä fiilistellen sitä, että vauvan vaivoihin löytyi syy ja nauttien kesäisistä päivistä perheeni kanssa. Jätin tietoisesti tietokonetta unholaan Helsingissä. Lontoo-äidin seurasta pääsen nauttimaan nykyään aivan liian harvoin, joten heittäydyin täysin vapaalle ja nautin perheeni seurasta nämä päivät. Tampereen lisäksi kävimme myös Lahdessa anoppilassa vierailemassa, käytiin tervehtimässä vauvan isovaaria ja ehdimmepä pyörähtää pari kertaa kaupungillakin. Aika toiminnantäyteistä on siis ollut.

Tänään otimme minin kanssa suunnaksi Kuopion ja matkasimme kotiin. Viivyttelyn takia lähes viiden tunnin junamatkaksi venynyt matka sujui yllättävän hyvin, ja on aivan älyttömän ihanaa olla kotona. Istun meidän keinussa, vauva nukkuu kehdossa, mies tekee pizzaa keittiössä ja mä vaan olen. Ihanaa. Teki pieni blogilomakin aika hyvää, kun tuntui tänään, että on oikein ikävä kirjoittelemaan kuulumisia.

Helsingin reissu sisälsi siis aikamoisen määrän lääkärikäyntejä, perheiden kanssa yhdessäoloa ja kotikotona hengailua. Reiluun viikkoon mahtui myös kampaamokäyntiä, microbladingia, hammaskiven poistoa, ystävien näkemistä, ylppärijuhlia ja mahtuipa matkaan uusi laukkulöytökin. Huuhhh, tuntuu, että tuo matka olisi kestänyt reilun viikon sijaan vuoden. Niin paljon kaikkea päivät sisälsi.

Palataan siis ruotuun ja ehkäpä siihen uuteen laukkulöytöönkin huomenna, nimittäin nyt aion vetää mahan täyteen pizzaa ja heittäytyä sen jälkeen X:ksi sänkyyn ja nukkua huomenna niin pitkään kun vaan voin.

9+

You Might Also Like

1 Comment

  • Reply Katariina H Saturday, June 10, 2017 at 09:01

    Hei! Siulla kun on kokemusta hammaskiven poistosta jne, niin onko siitä terveydellisen hyödyn lisäksi esteettistä apua, vai onko pieni hymyn valkaistuminen urbaanilegendaa?

  • Leave a Reply

    Previous Post Next Post