P+

Lupailin viime postauksessa vilauttaa hieman mieheltäni saamiani korviksia, ja räpsäisinkin niistä eilen pari kuvaa. Ne ansaitsevat ehdottomasti tulla kuvatuksi kauniimmassa ympäristössä tai edes korvista killumassa, mutta koska moni saattaa miettiä nyt kesän valmistujille tms. lahjoja, ajattelin kerrankin jakaa yhden idean ajoissa.

Mä bongasin nää korvikset ekan kerran kultaisena erään upean naisen korvista joitakin viikkoja sitten ja oli ihan pakko kysyä näiden alkuperää. Efva Attlingin valikoimista löytyvät P+ -korvikset on tosiaan kyseessä, ja nämä on nähty kultaisina mm. Cynthia Nixonilla käytössä. Valitettavasti kultaisten lähes 4000 euroa hipova hinta hieman hirvitti, varsinkin kun käytän enemmän hopeaa tai valkokultaa itse. Ihastelin näitä kuitenkin nettisivuilta ja huomasin, että hopeiset samanlaiset olivat huomattavasti huokeamman hintaiset. Mieheni on nähtävästi oppinut laittamaan merkille mun ihasteluja, sillä vaikka itse unohdin korvisten hankinnan hetkellisesti, muisti hän ihastumiseni näihin ja hankki nämä jo useamman viikon ennen poikamme syntymää. Oli kuulemma hankalaa saada mieltäni muualle näistä aina välillä kun muistin ne ja olin melkein tilaamassa moisia. 

Kotiuduttuamme sairaalasta mies yllätti näillä kaunottarilla, jotka halusi antaa minulle muistoksi poikamme syntymästä. Vaikka se oma lapsi onkin muistona aina ja ikuisesti, niin musta tuo perinne vauvalahjasta on jotenkin kaunis. Itse ostin miehelle myös vauvalahjan ja kirjoitin sekä miehelleni että vauvallemme kirjeen ennen vauvan syntymää. Mies saa kirjeensä kun vauva on vuoden ikäinen ja vauva saa omansa sitten 18-vuotiaana. Olen muutenkin keräillyt vauvalle pientä muistolaatikkoa. Hänen tunnisterannekkeensa sairaalasta, kirje minulta ja isältään ja kaikkea tuollaista. Tarkoitus olisi laittaa laatikkoon ensimmäinen pehmolelu ja mummin tekemä neulosviltti sinne myöhemmin ja ylipäätään keräillä elämän varrelta merkityksellisiä pieniä muistoja sitten kyseiseen laatikkoon. Mä olen sellainen muistokeräilijä muutenkin, mulla on itsellänikin muistolaatikko, missä on vaikka ja mitä juttuja säilöttynä vuosien varrelta. Niitä on kiva selailla aina vähän väliä. Kuitenkin harmittaa hieman, että mulla ei oo lapsuudesta oikeen mitään muistoja jäljellä ja siksi haluan säilyttää pienelle tuollaisia pieniä juttuja.

On myös jotenkin ihanaa, kun koruilla tai muilla esineillä on jokin tarina, jokin tärkeämpi merkitys. Esim. nämä korvikset muistuttavat varmasti tästä vauvakuplasta loppuelämän ajan.

Ja eivätkö ole muuten aivan upeat? :) ♥

24+

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Anne-Mari Thursday, April 27, 2017 at 17:56

    Oi miten kauniit korvakorut! :)

  • Reply Anni Thursday, April 27, 2017 at 20:15

    Ihanat korvikset olet saanut :) hei, pakko kysyä tuosta muistolaatikosta. Itsekkin olen pienilleni keräillyt tärkeitä tavaroita talteen muistolaatikkoa varten mutta laatikko vielä uupuu! Haluaisitko vinkata millainen teillä on?

  • Reply Ansku in ireland Thursday, April 27, 2017 at 21:01

    Todella kauniit! Onnitelut uudesta tulokkaasta!!

  • Reply Henriikka Friday, April 28, 2017 at 07:54

    Minulla on tallessa lasten syntymäpäivän sanomalehti. Voi sitten aikuisena katsoa mitä maailmassa tapahtui samana päivänä kun syntyi.

  • Leave a Reply

    Previous Post Next Post