Wedding

weddingthoughts (1 of 1)-4

Olen ollut niin kosinnasta, kihloistamme kuin hääpäivästämme melko vaitonainen tai ainakin kovin suojeleva ennen häitä. Monestakin syystä, mutta ennen kaikkea koska halusin kokea sen kaiken ensin, ja kertoa niistä pikkudetaljeista sitten vasta jälkeenpäin. En halunnut miettiä ja suunnitella kaikkea liiaksi vaan lähteä hääpäiväämme avoimin mielin. Minähän totesin jo mieheni ensi kertaa nähtyäni, että tapasin juuri tulevan aviomieheni, ja totta puhuen naimisiinmenosta on meidän suhteessamme puhuttu päivittäisellä tasolla jo puolitoista vuotta. Vaikka meille oli itsestäänselvää, että naimisiin tässä joskus mennään, emme oikein koskaan osanneet ajatella sitä konkreettisesti. Milloin me olimme menossa naimisiin uima-altaan reunalla Balilla, milloin auringonlaskussa Kroatissa, milloin maistraatissa. Suunnitelmat muuttuivat ja elivät, onhan morsian todellinen tuuliviiri. En vieläkään halua kertoa meille oikeasti intiimeistä ja yksityisistä asioista kuten kosinnasta, hääseremoniasta jnejne. Mutta näin jälkeenpäin molemmilla on huomattavasti vähemmän suojeleva asenne juhliamme kohtaan, joten onkin ihanaa, että minä oikeasti haluan mielelläni jakaa ajatuksiani häistämme myös blogin puolella! :) Toki ne ovat hyvin pintapuolisia, mutta niin on blogini muutenkin.

weddingthoughts (3 of 3)

weddingthoughts (1 of 1)

weddingthoughts (1 of 1)-11

weddingthoughts (1 of 1)-2

Tammikuu 2017

En ole pitänyt naimisiinmenoa kovin kummallisena asiana jo pitkään aikaan. Nuorempana toki mietin usein naimisiinmenoa, häitä ja millaisen hääpuvun haluan. Vanhemmiten olen kokenut tarpeeksi monia häitä ja nähnyt tarpeeksi monia rakkaustarinoita ja naimisiinmenotarinoita ymmärtääkseni häiden ja naimisiinmenon olevan vain yksi pieni asia elämässä. En siis olisi itsekään uskonut meneväni naimisiin näin. Isohkosti, melko perinteisesti ja vieläpä raskaana. 

Elämä muuttaa, ja raskaus vielä tavallistakin arkea enemmän. Vaikka lapsiasiat olivat vahvasti tapetilla vuoden ennen ehkäisyn poisjättöä, naimisiinmeno oli aina sellainen “sitten kun”. Taloussyistä, tarpeellisuussyistä, jopa innottomuussyistä. Me suunnittelimme lapsen hankkimista, ja se oli prioriteettina. Minä ihan oikeasti pelkäsin, että sitä onnea ei suotaisi meille ihan hirveän helposti, enkä halunnut sitä jättää pidemmäksi. Varsinkin kun mies oli vauvakuumeillut jo vuoden, en nähnyt mitään syytä pitkittää asiaa. Mitä pidemmälle lapsisuunnitelmissa etenimme, sitä turhemmalta häät tuntuivat. Jos sitouduimme toisiimme jo lapsen muodossa, mitä niin spesiaalia on jossakin vihkivalassa? Se tuntui enemmän asialta, joka tehtäisiin muiden tähden, sillä me kyllä tiesimme, missä suhteemme on, ja mihin se on menossa. Kuitenkin raskauden hieman edetessä mieheni toivoikin, että virallistaisimme suhteemme ennen vauvaa. Ei sitä jotenkin ehkä sittenkään osannut ajatella samalla tavalla ennen kuin se lapsi oli konkreettisesti tulossa. Meidän molempien perheissä vanhemmilla on eri sukunimet, ja me halusimme yhteisen sukunimen koko perheelle. Sen lisäksi tuntui hassulta, että olemme sitoutuneet lapseen, muttemme voisi sitoutua paperilla toisiimme. Suunnittelimme siis maistraattiavioliittoa, jota juhlisimme myöhemmin. Ja sitten olikin tuuliviirin vuoro muuttaa mieltänsä. Minäpä keksin kuitenkin, että juhlat ensin, virallistus sitten. Tuntuisi hassulta luvata asioita, jos ne on jo allekirjoituksin sinetöity ja rekisteröity. Palasimme siis ajatukseen talvihäistä ja päätimme, että 2017 tammikuu on ihan yhtä hyvä kuin 2018 tammikuu.

weddingthoughts (1 of 1)-12

weddingthoughts (1 of 1)-13

weddingthoughts (1 of 1)-15

“Vihkiminen”

Yksi asia, joka oli ensimmäisistä suunnitelmistamme asti selkeää, oli se, että halusimme jonkun ystävämme vihkivän meidät. Emme halunneet häihimme ketään ulkopuolisia, ja siksi joku täysin vieras vihkijä oli ehdottomasti sellainen, jota emme häihin halunneet. Alunperin totesimme, että balilainen vihkijä on ehdoton ei, sillä halusimme seremoniamme suomeksi. Suunnitelmien muuttuessa ajatuksemme vihkijästä pysyi. Kysyimme jo kesällä ystävältäni, jonka olen tuntenut kymmenen vuotta, josko hän vihkisi meidät. Tiesimme kyllä, että virallista painoarvoa sillä, että hän vihkisi meidät oli saman verran kuin sillä, että Benji vihkisi meidät. Se ei meitä haitannut ollenkaan.

Kun ajatuksemme naimisiinmenosta muuttuivat tässä viime aikoina, huomasin yhä useammin ajattelevani, etten missään nimessä haluaisi ensin maistraatissa virallista osuutta ja sitten itse häitä, joissa ystävä “vihkisi”. Me halusimme sanoa toisillemme tärkeät asiat ja luvata toisillemme loppuelämän ensin, sitten vasta allekirjoittaa nämä asiat virallisesti. Niinpä meidän häitä juhlittiin lauantaina, mutta aviopari meistä tuli virallisesti vasta maanantaina n. 3 minuuttia kestäneessä oikeustalon “seremoniassa”. 

Kirjoitimme hääseremonian yhdessä ystävämme kanssa. Siinä ei jeesusteltu, siinä ei julistettu, siinä ei tahdottu. Siinä puhuttiin rakkaudesta, sen kaikenkattavuudesta, onnesta ja avioliitosta. Siitä, mitä me lupaamme toisillemme avioliitossa. Meiltä ei kysytty hääseremoniassamme tahdommeko. Tietenkin tahdomme, jos tässä kerran olemme. Ystävämme kysyi meiltä, lupaammeko. Ja me lupasimme. Meitä ei myöskään vielä lauantaina julistettu hääpariksi, vaan meidät esiteltiin ensimmäistä kertaa. Virallisesti sain kunnian olla Anna Pastak vasta maanantaina. 

Oli aivan uskomattoman ihanaa kävellä seremoniaan mieheni vierelle niin, että vastassa oli ystävämme, jonka olen tuntenut kymmenen vuotta. Tutut, ystävälliset ja rakkaat kasvot tuntui kotoisalta. Kuten koko hääpäivämmekin. Se oli tuttu, turvallinen, rakas ja lämmin. Kuten toivottavasti koko avioliittommekin.

weddingthoughts (1 of 1)-7

weddingthoughts (1 of 1)-10

weddingthoughts (1 of 1)-8

weddingthoughts (1 of 1)-9

Juhlat

Ensimmäinen ajatus oli pitää pihahäät vanhempieni talon pihalla. Äkkiä kutsuttavien listaa tehdessämme, vanhempieni talo tuntui kuitenkin liian pieneltä, ja ajatukseni siirtyivät heti Olustveren kartanoon, jossa vierailimme viime kesänä. En vielä silloin tiennyt olevani raskaana, mutta siellä olin onnellisuuteni huipulla. Meillä oli ihana reissu Olustvereen ja kartano valloitti minut täysin. Meillä on kytköksiä sinne tuon reissun lisäksi, tai no ei meillä, mutta miehelläni. Hänen vanhempansa ovat menneet naimisiin samassa paikassa ja ennen nykyistä toimintamuotoaan kartanossa toimi lastentarha. Mieheni kävi kyseisessä paikassa lastentarhassa ihan pienenä ja vieraili alueella paljon lapsena ja vanhempanakin. Se tuntui minullekin heti kodilta. Kaikki ihmiset kartanossa tietävät mieheni ja hän on edelleen kuin oma poika kyseisessä paikassa. Kun sitten kartano vielä oli vapaa toivottuna päivänä, oli itsestäänselvää, että meidän on tarkoitus mennä tuolla naimisiin. 

Kartanon tilavuus mahdollisti hieman suuremman kutsuttujen listan, mutta meidän juhlissa oli loppujen lopuksi 80 henkeä. Se tuntuu minusta edelleen valtavan paljolta, sillä viime vuodet ajattelin, että hääni olisi 20-30 hengen juhlat. Tähän 80 hengen porukkaankaan ei mahtunut kuin ihan rakkaimmat ja läheisimmät sukulaiset ja ihan läheisimmät ystävät. Meidän tärkein toivomus häille oli se, ettei siellä olisi ketään, joka ei olisi aidon onnellinen meidän puolesta. Ei pakkokutsuttuja sukulaisia, ei ihan hyviä kavereita, joiden häissä ehkä olemme itse olleet ja siksi kokeneet tarpeelliseksi kutsua meidän häihin. Häissämme oli loppujen lopuksi kaikki perheenjäsenemme, alle 20 sukulaista ja loput ystäviä. Tosin näistä sukulaisistakin serkkumme ovat enemmän ystäviämme kuin sukulaisia. Aidosti läheisiä ja rakkaita. 

Tajusin vasta pari päivää häiden jälkeen asian, joka on jaksanut hymyilyttää minua koko ajan. Meillä on aina syy ja mahdollisuus palata hääpaikallemme. Perhesyistä käymme alueella aina vähän väliä, ja minusta on aivan uskomattoman ihana ajatus, että lapsemme voi kirmata sitten menemään meidän hääpaikallamme ja me voimme aina jäädä yöpymään morsiussviittiimme :) ♥

babywedding (1 of 1)-22

weddingthoughts (1 of 1)-6

babywedding (1 of 1)-16

Raskaus ja häät

Niin, en ehkä olisi ajatellut vielä 18-vuotiaana, että minäpä täräytän rouvaksi sitten paksuna ja maha pystyssä. En ole kuitenkaan jo pitkään aikaan kokenut naimisiinmenoa mitenkään tarpeellisena lapsen saannille. Taitaa nykyään olla enemmän trendi, että ensin lapsi, sitten naimisiin. Jos nyt joku haluaa ajatella häitämme pikahäinä lapsen takia, niin hänellä on siihen täysi oikeus. Kertonee vain hänen konservatiivisesta ajatustavasta. Se mielipide ei suoranaisesti liikuta yhtään, sillä me kyllä tiedämme itse, miksi menemme naimisiin ja miksi hankimme lapsen. 

Loppujen lopuksi perimmäisin syy sille, miksi me halusimme häät nyt, oli se, että me olemme vielä vain me kaksi. Vaikka vauva on kyllä arjessa jo nyt läsnä potkuin ja liikkein ja ajatuksissamme aina, fyysisesti olemme vielä vain me kaksi. Halusimme olla hetken vain aviopuolisot, ennen kuin meistä tulisi vanhemmat. Ymmärrän, että moni ei haluaisi naimisiin raskaana. Ulkonäöllisistä syistä tai vointisyistä tai mistä tahansa syistä. Joku ei haluaisi tehdä sitä sen takia, että muut voisivat ajatella, että häät ovat lapsen takia, ei rakkauden. Meillä näillä millään ei ollut väliä. Toki tiedostin, että aina on riski viettää häät kolme kuukautta ennen lapsen laskettua aikaa. Mitä vain voi tapahtua. Toisaalta mitä vain voi tapahtua ennen häitä muutenkin. Kolari, influenssa tai vaikka mikä muu. Mun vointi on ollut mitä mahtavin viime aikoina, ja luotin siihen, että sitä se on myös hääpäivänä. Olen toki painavampi kuin normaalisti, mutta tiedämme molemmat, että se paino on kilojensa verran kultaa. Tai no okei okei, turvotusta ja lapsivettä ja mitä vielä, mutta syy sille on kyllä pelkkää kultaa. En ole kokenut itseäni hetkeäkään epävarmaksi kroppani takia raskauden aikana, enkä todellakaan kokenut sitä hääpuvussani. Alkoholi on minulle hyvin toissijaista muutenkin ja lipitin häissä hyvin tyytyväisenä holitonta Somersbyta ja holitonta skumppaa. Ruokalista suunniteltiin sen mukaan, että se sopi myös raskauteen ja jaksoin helposti valvoa lähes aamuviiteen hääpäivänäni. Me tiedämme, että me halusimme naimisiin rakkauden takia, samasta syystä halusimme hankkia vauvankin. Jos joku ajattelee toisin, se on meille yhtä merkitsevää kuin se, että mun lempiväri on vaaleanpunainen ja jonkun toisen keltainen. Makueroja. 

weddingthoughts (1 of 1)-3

weddingthoughts (1 of 1)-14

En olisi ikinä koskaan osannut kuvitella, että häät raskaana olisi yksi parhaimpia juttuja ikinä! Mä oikeasti rakastin mennä naimisiin raskaana, ja se yllätti mut tavallaan täysin. Musta on aivan ihana ajatus, että meidän vauva on mukana meidän hääkuvissa ja että hän oli mukana juhlahumussa. Kun ajelimme hevoskärryllä auringonlaskussa seremoniamme jälkeen, vauva potkiskeli mahassa, enkä ole koskaan tuntenut oloani niin onnelliseksi. Minulla oli kaikki, mistä ikinä saatoin haaveilla. Juuri siinä hetkessä. Rakkaimpani, aviomiehenäni. Tuleva lapsemme, mukana menossa. Kaikki läheisemme ja aivan ihana talvinen auringonlasku. 

En oikeastaan jännittänyt häitämme yhtään ennen lauantaita. Istuessani isäni kanssa hevoskärryyn, minut kuitenkin valtasi niin älytön liikutus, että meinasin purskahtaa itkuun jo siinä niin. Nieleskelin onnen kyyneleitä koko matkan miehen luokse, mutta sen jälkeen en voinut muuta kuin hymyillä. Näytän lähes jokaisessa hääpäivän kuvassa hieman riemuidiootilta, mutta mä olin vaan niin onnellinen, etten pysty sitä edes kuvailemaan. Nyt kun olen kuviamme käynyt läpi, minut valtaa sama onnellisuuden verho. En voisi olla onnellisempi. Olen niin ylpeä ja imarreltu, että saan kutsua maailman kultaisinta, rakastavinta ja ihaninta ihmistä aviomiehekseni. Tuon päivän onni tulee olemaan kanssani loppuelämän. 

Siksi olen hyvin onnellinen, että olen tuuliviiri. Että me molemmat olemme. Että päätimme pitää häät ja että päätimme pitää juuri tällaiset häät. Ja että nyt voin mielelläni sanoa olleeni aina ennen väärässä. Häät ovat ihana onnellinen juhla. Ainakin silloin, kun menee naimisiin oikeista syistä oikean ihmisen kanssa. En vaihtaisi tuosta päivästä sekuntiakaan pois ♥

weddingthoughts (1 of 1)-5

Kirjoittelen erikseen häämekostani, sormuksista ja koristeluista sekä mahdollisesti hieman ajatuksiani siitä, mitkä asiat olivat meidän mielestä avainasemassa siinä, että häämme onnistuivat aivan yli odotusten :)

Kuvat: Noora-Maria Turunen & Janna Vanhanen

P.S. Mungobabyn puolella hieman myöhemmin tänään enemmän ajatuksia naimisiinmenosta raskaana!

0

You Might Also Like

47 Comments

  • Reply Nelliina Thursday, January 26, 2017 at 19:23

    Paljon onnea teille, ihana teksti ja upea pari :)

    Minä ainakin olin raskaana ollessani niin täynnä rakkautta ja tunteita, että silloin jos koska olisi ollut hyvä aika mennä naimisiin :D paitsi että olimme jo naimisissa mutta joka tapauksessa.

  • Reply Ellu Thursday, January 26, 2017 at 19:26

    Ihana teksi. Voi että, kun saisin itse kokea tuollaisen onnen vielä joskus. Onnea!:)

  • Reply mariiy Thursday, January 26, 2017 at 19:30

    aww niin ihana postaus! Itse olen menossa naimisiin heinäkuussa :) Tämä häiden suunnittelukin on nii jännittävää eikä malttais odottaa THE päivää! Onnea teille ja tsemppiä loppuraskauteen :)

  • Reply ttuffi Thursday, January 26, 2017 at 19:33

    Tuli kyyneleet silmiin 😭 niin ihana fiilis välittyä sanojesi ja kuviesi kautta. En kestä. Aaws 😍 <3

  • Reply Sanna Thursday, January 26, 2017 at 19:36

    Tätä lukiessa ei voinut kuin hymyillä :) Aivan ihana kirjoitus, josta teidän onnellisuus huokuu kilometrien päähän. Ihanaa, että halusit jakaa teidän häistä meillekin – oli ihana lukea sun ajatuksia niistä. Ja nähdä noita upeita kuvia!! Eipä sitä muutenkaan kaikkea tarvitse jakaa, mutta juuri yleisiä fiilisiä ja koristelu yms…

    Hääpäivänä on tärkeintä, että häät ovat parin näköiset ja oloiset – heidän päivähän se on. Siinä ei muiden mielipiteillä ole todellakaan painoarvoa, vaan juhlista pitääkin tehdä juuri sellaiset, mitä itse kokee parhaaksi. Itse olen ollut häissä, joita en itselleni järjestäisi, mutta hääparille se on sopinut kuin nenä päähän. (Teidän häät voisin kyllä kopioida itselleni – näyttivät niin ihanilta!)

    Naureskelen jo täällä omalle hymylleni. Miten hyvälle tuulelle sitä voikaan tulla yhtä postausta lukiessa. Susta kyllä huomaa ja kuulee, että olet onnellinen. Niin parasta!

    Onnea vielä teille, upea aviopari <3

  • Reply Laura Thursday, January 26, 2017 at 19:53

    Kirjoitus oikein huokuu onnea ❤️

  • Reply Maiju Thursday, January 26, 2017 at 19:56

    Onnea onnea onnea! ❤ Ihana kirjoitus, siitä oikein huokui onnellisuus ja rakkaus! Me mentiin myös mieheni kanssa naimisiin kun odotimme esikoistamme. Olin suurinpiirtein samoilla viikoilla silloin kun sinäkin. Jälkeenpäin kuulin niitä kommentteja, että menimme naimisiin vain koska vauva on tulossa. Se ei pidä paikkaansa, menimme naimisiin koska ME tahdoimme mennä. Ja halusimme tehdä sen vielä kun olimme kaksin, vielä kun saimme aloittaa perhe-elämämme heti alusta asti samalla sukunimellä. ❤

  • Reply Erika Thursday, January 26, 2017 at 20:04

    Ihanasti kirjoitettu teksti. Paljon onnea teille! Kuvista kyllä näkee kuinka onnellinen olet ja oikein hehkut :) Ja tuo häämekkosi on myöskin aivan upea!

  • Reply tanja Thursday, January 26, 2017 at 20:07

    Oi että! Onnea kovasti <3

  • Reply Ellie Thursday, January 26, 2017 at 20:13

    Lämpimät onnittelut! Upeita kuvia ja ihana kirjoitus. <3 Kiva että saadaan lukea lisää hääjuttuja, itse ainakin luen niitä mielelläni lisääkin. :)

  • Reply Jessika Thursday, January 26, 2017 at 20:16

    Onnea Anna naimisiinmenosta! Pakko udella, että mistä olet saanut hankittua alkoholitonta somerbsytä? Täällä olisi myös juhlat tulossa ja raskaana ollessa ei voi normaaleja somerbsyitä. :D

  • Reply Kristiina Thursday, January 26, 2017 at 20:35

    Aivan ihanaa. <3 Liikutuin. Mukavaa olla näin onnellinen jonkun toisen puolesta (jota ei edes tunne! :D), toivottavasti samanlainen onni kohtaa itseäkin vielä. :)

  • Reply Hemppe Thursday, January 26, 2017 at 20:49

    Mä en kestä, tirautin pari kyyneltä tätä lukiessa. Oon niin onnellinen teiän puolesta! ♥

  • Reply Minski Thursday, January 26, 2017 at 21:02

    En yleensä itke mistään postauksista mutta ääk! Vollotan ku mikäki vastasyntynyt :Dd teillä on kuvien ja kertomuksen perusteella täydelliset häät ja näytät tyrmäävältä!!! Soiko häissänne careless whisper ;) joskus taisit mainita siitä :D onnea miljoonasti <3

  • Reply Hanna Thursday, January 26, 2017 at 21:16

    Kyyneliltä ei täälläkään säästytty. Onnellisuus ja rakkaus todella välittyy tekstin ja kuvien kautta.❤ Kiitos että jaat tämän kaiken meidän kanssa. En usko että läheskään tarpeeksi usein saat kuulla miten iloiseksi meitä lukijoita teet ja miten sie, oikeasti täysin tuntematon ihminen, pystyt koskettamaan ja piristämään päivää niin kovin usein. Sulla on äärettömän kaunis sielu. Sen olen vuosien aikana saanu huomata lukemattomat kerrat. Kiitos.❤

  • Reply Anzu-Anssu Thursday, January 26, 2017 at 21:20

    Onnea Onnea Onnea aivan hirmuisesti teille ^_^ !!!
    Upea tuore aviopari olette ja aivan ihanan liikuttava teksti <3
    Hääpäivä todellakin on aivan ihana ja rakkauden täytteinen, vaikka sitä kuinka itsekin ajatteli, että eihän se muuta mitään suhteessa ^_^.
    Ihana näiden sinun häätekstien ohessa muistella omaa 2 vuoden takaista uudenvuoden hääjuhlaa. Itsekin olin silloin ja pitkään sen jälkeen vaaleanpunaisissa pilvilinnoissa, vaikka meillä kävi sitten niin, että olimme flunssassa. Kaikki meni siitä huolimatta oikein kivasti ja juhlat oli meidän näköiset, vaikkei esim. tanssittukaan muuten kuin häätanssimme ja olimme jo puolen yön aikaan kotona :D. Olo oli onnellinen, rokki soi, ruoka oli herkullista, oli ilotulitusta ja vieraat viihtyivät. Mitä sitä muuta voisikaan toivoa kyseiseltä päivältä ^_^.

  • Reply Daphnion Thursday, January 26, 2017 at 21:29

    Paljon onnea!

  • Reply Salla Thursday, January 26, 2017 at 21:32

    Onnea teille! Kyllä olette upea pari ja oot Anna niin kaunis morsian! <3

  • Reply souphie Thursday, January 26, 2017 at 21:46

    Joo olet oikeassa, tilastollisesti lapsi saadaan ensin ja sitten vasta häät Suomessa nykyään:) Itse haluaisin ensin naimisiin ja sitten lapsen, mutta ikää tosiaan itsellänikin nyt 27 ja lapsen haluaisin 29-30v eli jos häitä ei nyt lähiaikoina tule, niin kyllä se lapsi tuossa iässä olisi itselleni tärkeämpi kuin häät:) Ihanaa tuo että tiesit heti että tuossa on tuleva miehesi!!<3 Haluaisin niin mielelläni kuulla tuosta lisää, sillä itselleni tuli eräästä ihmisestä ekaa kertaa elämässä samanlainen tunne, että ihan kuin jotain sisälläni olisi vain loksahtanut paikalleen. En saa häntä pois mielestäni. Olette onnellisen näköinen pari<3

  • Reply Marikak Thursday, January 26, 2017 at 21:54

    Voi että.. pakko kommentoida, mutten oikein tiedä mitä, kun menee ihan sanattomaksi teidän onnen puolesta!! Onnea aivan todella paljon! Voin vaan toivoa, että joku päivä saan kokea itse samanlaista onnellisuutta! :) oot kyllä ihailtava nainen!

  • Reply Krista Thursday, January 26, 2017 at 22:07

    En tiedä mikä ihme tuli, mutta täällä itken liikutuksesta ja mies ihmettelee vieressä, että mikä sille yht’äkkiä tuli :D Ja miulle naimisiin meno ei edes ole millään muotoa tärkeää, se on lähinnä nimi paperissa.. lupaus yhdessä olemisesta on miun silmissä jotain ihan muuta. Ehkä siksi tämä liikuttikin, tästä paistoi läpi se teidän keskinäinen rakkaus. Se mikä todella on tärkeää, kun kaksi ihmistä tuntee olevansa toisilleen luodut. Vain te kaksi ja teidän rakkaus toisianne kohtaan. Olen todella onnellinen siun puolesta, vaikka oletkin minulle vieras ihminen.. ehkä se, että olen seurannut blogiasi aktiivisesti jo ennen muuttoasi Australiaan vaikuttaa asiaan. On ihana lukea onnellisia tarinoita; sie vaikutat niin aidolta, välittävältä ja ihanalta ihmiseltä että sitä mielellään seuraa vierestä, kun saat elämääsi kaiken sen mitä olet ansainnut ja mistä olet unelmoinut <3 !!

    Mielettömän paljon onnea ja rakkautta teille!! Sniif :')

  • Reply Janeem Thursday, January 26, 2017 at 22:45

    Pakko sanoa, että jos teidän vauva sais susta jotain onnellisuushormoneja, niin se ei varmaan itkis koskaan :D Niin hyvä fiilis välittyy tästä kaikesta. Ja toi kuva ylhäällä missä katsot sun miestä, on ihan lemppari!

  • Reply Jonnz Thursday, January 26, 2017 at 23:21

    Olen niin ilonen teidän puolesta! <3 kaunista, kun rakastaa toista. itselläni on myös mun elämän rakkain, parhain, ihanin mies rinnalla. Ja toivottavasti pian aviomies. Onnea kaikkeen tulevaan!

  • Reply jennkss Friday, January 27, 2017 at 00:21

    Tulevalla enskesän morsiammella tuli ihan itku tätä lukiessa! Niin kauniita sanoja ja ajatuksia!♡

  • Reply Anni Friday, January 27, 2017 at 06:36

    Aivan ihana teksti, kyyneleet silmissä luin. Lämpimästi onnea tuoreelle avioparille!

  • Reply Kaisa Friday, January 27, 2017 at 08:02

    En muista juuri koskaan kommentoida mut nyt on pakko! Aivan ihana kuvia! Olet ollut tosi kaunis ja säteilevä morsian, ja näytätte tosi onnellisilta! ❤️ onnellista loppuodotusta teille 😊

  • Reply Noora Friday, January 27, 2017 at 08:11

    Ensinnäkin aivan hirvittävän paljon onnea! Uskomatonta, miten aidosti iloinen voi olla jonkun puolesta, jota ei oikeasti tunne ollenkaan :D Tekstistäsi ja kuvistasi välittyi niin vahva tunnelma, että liikutuin! Olette tosi onnellisen ja tasapainoisen oloinen pariskunta, ja toivon kaikkea hyvää teidän perheelle tulevaisuuteen <3

  • Reply Ella Friday, January 27, 2017 at 08:39

    Tuhannesti onnea! Löysin blogisi parin vuoden tauon jälkeen uudestaan, ja nyt olenkin ahminut jokaisen postauksen sekä tämän blogin, että Mungobabyn puolelta. Ihan itku pääsi lukiessa näitä häätunnelmia – vaikutat niin onnelliselta! Kaikkea hyvää ja ihanaa loppuodotusta ❤ Täällä on raskauden toinen kolmannes myös alussa ja häätkin haaveissa, joten ajatuksiisi on ollut ihanan helppo samaistua.

  • Reply Sinttu80 Friday, January 27, 2017 at 11:12

    Paljon onnea tuoreelle avioparille ja paljon onnea myös tulevaan! Todella kauniita hääkuvia, näytätte molemmat niin onnellisilta! :)

  • Reply ann Friday, January 27, 2017 at 11:23

    Onnea teille <3 Näytät niin kauniilta ja onnelliselta noissa kuvissa! En olevielä pitkään seurannut blogiasi, mutta sinusta saa kyllä niin ihanan kuvan, piristyn joka kerta kun luen kirjoituksiasi :)

  • Reply nn Friday, January 27, 2017 at 11:37

    Ihana teksti! Eikä minusta lainkaan pinnallinen vaan ihanan syvällinen ja kaunis – juuri oikeanlainen :) Osaat kirjoittaa hyvin kauniisti. Tällainen jokseenkin ajoittain tunnevammainenkin meinasi saada tipan linssiin :D

    Onnea hirmuisesti! Ihanaa, että joku tuntee noin voimakkaasti ja saa kokea noin kauniita hetkiä.

    Itse olen elänyt hyvin vaikeita vuosia viime vuodet, minkä vuoksi omat tunteeni ovat välillä alamaissa (ja pessimistisiä), joten on ihana päästä lukemaan tällaisia aidon onnellisia tekstejä ja olla onnellinen tuntemattomienkin ihmisten onnesta.

    Super ihanaa vuotta 2017 teidän perheelle!

  • Reply Eva Friday, January 27, 2017 at 12:58

    Ihana kirjoitus <3 Ootte ihania!

  • Reply Tiina Friday, January 27, 2017 at 14:22

    Moi Anna,

    Ensinnäkin ihan vähintään vauvanpainonverran onnea avioparille ja tuleville vanhemmille! Ihanaa, että päätit alkuperäisistä odotuksista poiketen sittenkin jakaa kuvia ja tarinoita hääpäivästänne. Juhlat näyttävät lämminhenkisiltä ja maanläheisiltä, sellaisilta, että rakkaus on varmasti täyttänyt teidät ja koko tilan, ja vieraatkin ovat varmasti viihtyneet – onneksi Eestissä oli vähän talvisempaa kuin täällä Stadissa, ja ilmakin näyttää olleen henkeäsalpaavan upea, kuten kuvissa näkyvä avioparikin, mutta erityisesti sinä. 💖

    Olen seuraillut sun blogia enemmän ja vähemmän aktiivisesti, sun ja aviomiehesi parisuhde on edennyt hyvin samalla aikataululla kuin mun ja oman poikaystäväni parisuhde: tavattiin, kolahti ja sit muutettiin melko pian yhteen ja kesällä ostettiin oma asunto. Lasta tai häitä ei tosin vielä ole näköpiirissä, joten tässä asiassa ennätitte meidän edelle.

    En olisi uskonut, että täysin tuntemattoman ihmisen puolesta voi olla näin onnellinen, ja oli hauska, kun sanoit näyttäväsi riemuidiootilta, koska teidän häiden sneakpeak-kuvista katsoin just samaa, että näyttääpä Anna suorastaan imelän rakastuneelta ja onnelliselta – imelä on tässä siis erityisen positiivinen adjektiivi. ;) Odotus pukee sinua, suorastaan hehkut!

    Jos jaksat ja ehdit, olisi kiva lukea siitä, millaista on järjestää häät ulkomailla, mitä pitää ottaa huomioon, mikä on helppoa, mikä haastavaa, oliko vieraat helppoa saada paikalle jne. Budjettia ei toki tarvitse paljastaa, mutta myös hintapuoli kyllä vähän kiinnostais.

    Paljon onnea vielä avioliiton alutaipaleelle ja odotuksen loppukolmannekseen! 💖

    Tiina

  • Reply Marjo Friday, January 27, 2017 at 14:22

    Voi teitä! Kauniita kuvia, ihana tunnelma välitty tännekkin. Juuri noin sen pitäisi mennä! Ihan hirveän paljon onnea sulle ja aviomiehellesi! <3

  • Reply Sini Friday, January 27, 2017 at 14:25

    Paljon onnea vielä teille, yhtään teitä tuntematta tekee mieli silti sanoa että olette aivan ihana pari! Kiitos että haluat jakaa näitä hääjuttuja ja onneasi meille lukijoille postauksien muodossa! <3 Olemme mieheni kanssa menossa kesällä naimisiin, ja tuntuu että toivomme päivältämme aikalailla samoja asioita kuin te. Häiden järestämiseen liittyy niin paljon kaikkea hysteriaa ja hässäkkää, että tuntuu ihanalta lukea (ainakin blogissa) rauhallisen morsiamen mietteitä ja järjestelyjuttuja. Tuntuu että saitte kauniin järkättyä kauniin ja tunnelmallisen tilaisuuden, joka kesittyi kuitenkin olennaiseen. Onnea vielä ja kaikkea hyvää teille ja perheellenne <3

  • Reply Heidi Friday, January 27, 2017 at 15:14

    Okei, rupesin itkemään hevoskärrykuvan alla olevan kappaleen jälkeen, huhhuh:D olette niin upea pari ja toivon teille onnellista ja pitkää avioliittoa!<3

  • Reply Jana Friday, January 27, 2017 at 15:44

    Paljon paljon onnea teille!

  • Reply Sanna V. Friday, January 27, 2017 at 18:09

    Oih <3 Kirjoitat niin kauniisti, että tuntuu kuin itsekin tässä kokisi ainakin ripauksen sitä onnea, mitä sinä tunnet :) Ihana tunne! Ihanaa, että olet noin onnellinen! Onnea teille molemmille – tai siis kaikille <3

  • Reply Kaisa S. Saturday, January 28, 2017 at 08:00

    Voi mikä kupliva onnentunne ja liikutus tuli tätä lukiessa! <3 Itselläni on ollut paljon huolia ja murheita viime aikoina, mutta onni toisen puolesta (vaikka en edes tunne sinua) saa omankin mielen pirteämmäksi. On mahtavaa seurata myös teidän odotustanne, se on niin ainutlaatuista aikaa elämässä. :) Kaikkea hyvää tuoreelle avioparille ja odotuksen viimeisiin kuukausiin! Olette niin ihanan oloinen pari ja mahtavat vanhemmat vauvalle. <3

  • Reply Krista Saturday, January 28, 2017 at 08:58

    Ei tuu kauheen usein kommentoitua, mut nyt tuli taas pakottava tarve! Ihana postaus, tuli jotenki todella onnellinen olo teidän puolesta ja hymyilytti vaan koko ajan postausta lukiessa! :) (haha, hassua, kun on ihan ventovieraista kyse, mut siitä kai tossa bloggailussa on kyse :D) Ihan hirmuisen suuret onnittelut tuoreelle avioparille!

  • Reply J Saturday, January 28, 2017 at 14:16

    Ihana postaus ja kauniita kuvia! <3

    Minkä valmistajan hääpuku tuo on? Erinomainen valinta!

  • Reply Ellu Sunday, January 29, 2017 at 14:05

    Oli pakko hakea nenäliina postausta lukiessa. Olet niin valtavan kaunis ja upea pari olette yhdessä. Paljon onnea teille <3 En ollut varautunut näihin hääaiheisiin postauksiin ollenkaan tänään. Mulle on muotoutunut blogien lukeminen viikonloppuihin. Niinpä siitä kun olen viimeksi käynyt täällä blogissasi on kulunut viikko. Paljon on ehtinyt tapahtua ja nyt olen taas ajan tasalla :) Aika on muuten mennyt ihan supernopeasti (kuten yleensäkin) mut kirjoitit jossain näistä postauksista, että vauvan laskettu aika on noin kolmen kuukauden päästä! Tuntuu että juuri kerroit odottavasi lasta! No tietty raskausaikaa oli ehtinyt kulua jonkin verran ennen kuin kerroit meille lukijoille asiasta. Mutta silti tuntuu kuin se olisi ollut ihan justiinsa :)

  • Reply häät maaliskuussa Thursday, February 2, 2017 at 11:50

    Ihana ja kaunis pari. Upea hääpuku. Olisitko kiinnostunut myymäänseneteenpäin.

    • Reply Anna Thursday, February 2, 2017 at 13:04

      Moikka,

      Juu, on ollut ajatuksissa myydä se eteenpäin, jos ostaja löytyy :) Laita mulle vaikka meiliä :)

  • Reply Ilkee Thursday, February 2, 2017 at 13:18

    On ollut hienoa seurata teitä “lapsia” kun rauhoitutte,löydätte elämänkumppanin ja asetutte aloillenne.
    Olen onnellinen puolestasi ja toivon teille kaikkea hyvää. Onnittelut vielä kerran!
    Pienen ihmeen syntymää odottelen ja sen myötä minusta tuleekin (tupla-) isoIlkee.

  • Reply Anniina Friday, February 3, 2017 at 02:54

    Noita teijän kuvia katsoessa ja tuota tekstiä lukiessa tulee itselleenkin niin lämmin olo että melkei herkistyy, teistä niin huokuu onni ja rakkaus! Niin paljon onnea teidän perheelle tulevaan <3

    • Reply Anna Friday, February 3, 2017 at 08:17

      Voi, kiitoksia :)

    Leave a Reply

    Previous Post Next Post