Monthly Archives

January 2017

My rings

sormus (1 of 2)-2

Sormuksistani on kyselty jonkin verran, enkä ole niitä sen kummemmin esitellyt, mutta tuossa kun ne ovat joka päivän ihailevan katseeni alla, niin mieluusti kerron niistä hieman lisää :) Mun välineistöllä niiden kuvaaminen vaan osoittautui aikamoiseksi haasteeksi, joten kuvat eivät ehkä tee niille ihan täysin oikeutta.

Kihlasormuksestani en voi ottaa mitään kunniaa, se on miehen käsialaa. Minä totesin hänelle, että tulen vaimoksi vaikka Kinder-sormuksella, joten hänen valinnakseen jäi kihlasormukseni täysin. Anoppi kyseli jo ennen viime joulua ei-niin-sulavasti sormuskokoani ja muutenkin mielipiteitäni sormuksesta, joten toki mun toiveet ja ajatukset oli miehen tiedossa :D Mä en itse asiassa tykkää yhtään pyöreänmallisista timanteista, vaikka niitä arvokkaimpina pidetäänkin. Mun mieleen on aina ollut neliönmalliset kivet ja erityisesti emerald-cut kivet, jotka ovat yleensä edullisempia kuin pyöreät, sillä niissä siitä kivestä päästään käyttämään isompi osa. Mieheni tiesi, että tykkään halo-sormuksista (yksi isompi timantti, jota ympäröi pienet kivet), valkoisesta enkä keltaisesta ja että emerald cut on suosikkini. Kun sormuksista joskus oli puhe, totesin miehelle, että itse toivoisin siroa sormusta, en mitään kovin leveää tai suurta. Näiden ajatusten pohjalta on minun kihlasormukseni teetetty, ja voin rehellisesti sanoa, etten ole kauniimpaa sormusta ikinä nähnyt! Se on juuri sitä, mikä on minulle kaikista kauneinta. Tykkään erityisesti korkeasta istutuksesta ja siitä, että siinä on yksi selkeästi isompi kivi ja ympärillä sirot pienet kivet, eikä paljoa pieniä kiviä. Rakastan myös sitä, että sormus on uniikki, miehen valintojen summa, joka sopii minulle niin erinomaisen hyvin :) Continue Reading

Light neutrals // Kuopio

vaaleat (1 of 17)

Olen viime aikoina käyttänyt ihan hirveän paljon mustaa. En edes tiedä miksi, mutta huomaan, että kokomustia asuja on tullut käytössä poikkeuksellisen paljon. Kai se on sellainen turvaväri, johon turvautuu aina kun ei keksi muutakaan. Nyt kun lämpömittari näytti +3, päätin hypätä hieman vaaleampiin vaatteisiin ihan tietoisesti ja kaivoin kaapista valkoiset farkut ihan tän kunniaks. Onneksi belly beltillä saa farkut pysyy paikallaan, sillä tällä masulla ei olisi mitään toivoa saada noita pysyy päällä muuten.

Mulla oli aivan ihana viikonloppu, mutta jotenkin ihan p**** maanantai. Tai no se alko tosi kivasti. Kävin tyttöjen kanssa lounaalla, ottamassa passikuvat ja sitten kiertelin niin poliisiaseman kuin Ajovarmankin, niin, että mulla on toivottavasti ensi viikolla uusia henkkareita ihan oikealle nimelle. En tiedä mikä väsymys mulle sitten iski joskus 17 aikaan, kun oon ollu siitä asti ihan silmät ristissä, täysin toimintakyvytön. Säikähdin jo hetkeksi, että onkohan jotain flunssan poikasta, kun on niin vetämätön olo, mutta taitaa se syyllinen olla kyllä ihan vaan raskausväsymys. Ärsyttää, kun olin suunnitellut hirveesti kaikkea kivaa puuhaa tälle illalle ja parin postauksen kuvamateriaalin Continue Reading

Related Posts

Arjen herkkuja ja reissueväitä

foodin1 (4 of 7)

*Kaupallisessa yhteistyössä Foodinin kanssa

Mä oon ihan hirvee herkuttelija, se on varmasti selvinnyt blogia lukiessa jo aiemminkin. En välttele sokeria enkä hiilareita, ja mun parhaita kavereita on niin kahvisokeri kuin suklaa ja irtokarkitkin. Nyt raskaana ollessa on alkanut ihan eri tavalla kiinnostamaan se, mitä suuhunsa laittaa, koska tiedostaa ruokkivansa samalla pientä ihmisenalkua, joka ei vielä itse voi valita ruokiaan. Oonkin pyrkinyt vähentämään raskausaikana tietoisesti hieman sokeria ja korvaamaan sitä terveellisillä välipaloilla. Hedelmillä, pähkinöillä jne. Oikeastaan nykyisen aviomieheni myötä mun kiinnostus kaikkia vähän erikoisempia ruoka-aineita kohtaan on kasvanut, sillä mies käyttää paljon kaikkia mulle ennen tuntemattomia juttuja. Chian siemeniä, goji-marjoja ja vaikka mitä muuta. Huomasin, että kotiimme alkoi yhä useammin muuttamaan uusia juttuja kokeiltavaksi ja smoothieihin tuli kookosöljyt ja pellavansiemenet, aamupuuroon chian siemenet ja vähän mihin tahansa kaikkia hyviä herkkuja. Enenevässä määrin huomasin, että meiltä löytyy usein Foodinin tuotteita, joita tuli kaupasta kerättyä mukaani. En itse asiassa edes tiennyt, että kyseessä on suomalainen yritys, ennen kuin vasta vähän aikaa sitten.

Kun sain mahdollisuuden lähteä Foodinin blogilähettilääksi, olin aivan innoissani. Kaupallinen yhteistyö näin mahtavan yrityksen kanssa on jo itsessään mieletön juttu, mutta vielä niin, että tulen oppimaan Foodinin tuotteista ja saamaan inspiraatiota erilaisiin tapoihin käyttää vieläkin hieman itselleni tuntemattomia tuotteita! Ihan mieletöntä! Continue Reading

Related Posts

Red, brown and black // Kuopio

redd (10 of 15)

Jos nyt hetkeksi vetäytyisi häähumusta ja siirtyisi takaisin hieman arkisempiin aiheisiin :) Palaan vielä toki hääjuttuihin häämekon ja koristelujen osalta, mutta kuten odotettua, elämä jatkuu ja arki myös. Tänään on vihdoin päivittynyt uusi sukunimeni kaikkiin tietoihin ja olenkin vaihtanut sukunimeä ties minne kaikkialle. Varasin myös ajan passin, henkilökortin ja ajokortin uusimiseen, joten tuo uusi nimi tulee ehkä hieman konkreettisemmaksi tässä lähiaikoina. Tosin tänään soitin kyllä pankkiin puhelun, joka alkoi lupaavasti.. “No Anna Vanhanen tässä moi. Eiku Anna Pastak. No itse asiassa tällä asialla soittelenkin..” Saattaa siis vielä hetki mennä. Mies ja ystävätkin käyttävät tietyissä tilanteissa sukunimeäni, ja vähän veikkaan, että Vanhanen jää vähäksi aikaa kyllä käyttöön sellaisena lempinimenä, jonka käyttötarkoitus on yleensä hetkiin, kun en ole parhaimmillani :D Eihän noissa sukunimen vaihtamisissa joka paikkaan ole mikään kiire, mutta halusin saada sen tässä tehtyä, ennen kuin elämä pyörii jatkuvasti tuttien ja vaippojen ympärillä. Ja kun passi pitää kuitenkin vaihtaa mahdollisimman pian, niin eipä ole sitten kiva jos pankkikortit ja henkkarit on eri nimille. On ihan hassua, miten sidoksissa sitä onkaan sukunimeensä. Mun sähköpostikin on sukunimellinen, ja tuntuu, että nimitieto pitää vaihtaa ainakin sataan tuhanteen eri paikkaan. En ole koskaan edes tajunnut kuinka iso osa identiteettiä ja itseä on sukunimi. Nooo, ehkä jo ensi vuoden puolella osaan esitellä itseni ilman Eikua toisena nimenäni :D Continue Reading

Related Posts