Friends

Desktop12-002

Ystävät. Sana, joka aiheuttaa varmasti paljon erilaisia tunteita meissä jokaisessa. Jollakin ystäviä on rajattomasti, toisilla saisi varmaan olla enemmänkin. On hyviä ystäviä, ja entisiä ystäviä. Niitä, jotka aiheuttivat pettymyksen, jonka yli ystävyys ei kestänyt. On ihmisiä, jotka on tunnettu hiekkalaatikolta, ja niitä, jotka on tavattu vain joitakin viikkoja sitten. On niitä ystäviä, joille soittaa kun haluaa puhua kaikesta, ja niitä joille soittaa, kun haluaa puhua ei-mistään. Saadakseen ajatuksensa pois oman mielensä sopukoista. On luotettavia, lojaaleja, välittäviä, ihania, upeita ihmisiä. Ystäviä.

On perheitä, jotka valitsemme itse.

Olen koko tämän viikon ajatellut paljon ystävyyksiä, ystäviä ja ystävyyteen liittyviä asioita. Vierailu parhaan ystäväni luona Brysselissä tuntui siltä, kuin olisi kerralla ladannut akut puoleksi vuodeksi. Yhdeksän vuoden yhteisen polun jälkeen ei liene ihmeellistä, että ystäväni on minulle todella tärkeä. Ystävyytemme on aina minulle sellainen henkireikä, turvallisen pehmoinen ja pumpulinen turvaverkko, johon tipahtaa. Puhuin Viivin kanssa keskiviikkona yli neljä tuntia puhelimessa. Hups. Mies ihmetteli miksi, juurihan näimme. No siksi juuri, koska vuorokausi ei riitä ollenkaan vaan herättää ikävän taas uudella tavalla. 

Lontoossa kävimme syömässä ja pubissa Annikan ja miehensä kanssa. Muutimme Annikan kanssa yhteen kahden tapaamisen jälkeen ja vuotemme kämppiksinä on yksi parhaita vuosia mun elämässä. On harvinaista löytää ihminen, jonka kanssa voi asua ja matkustaa vuoden, ilman yhden yhtä kränää. Ihminen, jonka kanssa muistaa laittaa viestiä ehkä kerran kolmessa kuukaudessa, mutta jonka kanssa voi suunnitella yhteistä talvilomaa. Ihminen, jonka kanssa on helppoa, mukavaa ja ihanaa viettää aikaa.

teksti

Kävelimme hotellillemme ystäviä näkemästä ja mietin, miten upeaa on, kun monella ystävistäni on nykyään puoliso, josta pidän valtavasti. On ihanaa viettää aikaa ystävien kanssa samalla huomaten kuinka oma mies viihtyy heidän puolison kanssa. Tai kuinka oma mies viihtyy miespuolisten ystävien kanssa ja minä nautin heidän tyttöystävien seurassa. Toki viihdymme lähes aina porukalla, mutta kun tulee niitä hetkiä. Tiedätte varmasti. Usein nykyään tuntuu siltä, että ystäväperhe on tuplaantunut, ystävien puolisoiden liityttyä seuraan.

Olen viime aikoina miettinyt paljon muutenkin ystäväsuhteita. Tuntuu, että tässä iässä ja elämäntilanteessa ystävyyssuhteet ovat tietyllä tapaa murroksessa. Etäisyydet vaikuttavat, ja se, että kaikilla on oma elämä jotenkin murroksessa. On uusia suhteita, lapsia tulossa tai tullut ja uusia uria ja valmistumisia ja kaikkea. Siinä missä ennen What’s App lauloi ennen joka tunti viestin merkkiääniä, niin nykyään yhteydenpito on jäänyt välillä viikoittaiseksi, välillä kuukausittaiseksi. Toki tilanteeseen vaikuttaa se, että oma paras ystävä on myös kämppis ja avomies, ja sen kaiken päivittäisen turhan jauhamisen voi tehdä kotona. Ei itsekään tule kaivattua päivittäin niitä rakkaimpia ystäviä. On ollut jotenkin surullista, kun on huomannut, ettei ystävät olekaan enää niin kiinteä osa omaa arkea ja elämää.

Halusin kai tänään vaan muistuttaa kaikkia rakkaita ystäviä siitä, että he ovat tärkeitä. Niitäkin, joiden kuvia ei postaukseen eksynyt, ja niitä joita ei erikseen tässä mainittu. Niitä, jotka asuu ulkomailla tai naapurissa ja niitä jotka ovat olleet mukana iäisyyden tai vasta hetken. Niitä, joiden kanssa on itketty ja naurettu, matkustettu ja oltu kotona. Olette tärkeitä, vaikken joka viikko muistaisi kaivata ja vaikka emme aina näekään. Vaikka olen muuttanut kauas ja lähelle ja vielä kauas ja taas lähelle jo lukemattomia kertoja. Vaikka olen joskus unohtanut synttärit tai kysyä miten menee. Olette tärkeitä kaikki ♥

Halusin myös muistuttaa teitä muitakin, joilla on yhtä ihania ystäviä kuin itselläni, että soittakaa tai laittakaa niille ystäville viestiä. Välillä ihan muuten vaan, tai vaikka tämän postauksen luettuanne :) Halusin myös muistuttaa, että ystäviä ja heidän panostusta pitäisi aina arvostaa. Tämä upea, iso ja ihana perhe, jonka olemme valinneet ympärillemme ei saa koskaan olla itsestäänselvys.

friends

Yhdellä suosikkikappaleistani haluaisin tähän loppuun toivottaa ihanaa lauantai-iltaa, jonka itse vietän ystävien kanssa grillaillen ja lautapelejä pelaten! ♥

0

You Might Also Like

14 Comments

  • Reply Laura Saturday, June 18, 2016 at 19:55

    Tosi kiva postaus! Mä oon tosi huono pitämään yhteyttä ystävien kanssa, mut pitäis tän muistutuksen jälkeen lähettää viestiä ja kysyä kuulumisia! :)

  • Reply Anniina Saturday, June 18, 2016 at 21:30

    Mulla oli paljon kavereita ja pari ystävää vielä 4vuotta sitten. Mutta sitten löysin mieheni ja ymmärsin, miten monta “turhaa” kaverisuhdetta mulla oli (paskanpuhujia jne). Moni yritti vaan hyötyä musta ja osa taas kiinnostu vaan sillon, kun ei ollu muuta.

    Mieheni onneksi avasi mun silmät, ja nykysin mulla on vaan pari hyvää kaveria, ei niinkään ystäviä. Mutta arvostan enemmän kaverien laatua, kuin sitä suurta määrää. Juuri alkukeväästä fb:stäkin poistin kourallisen, koska en kokenut heitä enää velvollisiksi tietämään mun elämästä, en mäkään tienny heistä.
    Mun entiseen parhaaseen ystävään pistin välit poikki noin vuosi sitten, tottakai mua harmittaa, mutta toisaalta voin henkisesti paljon paremmin, kun on ihmisiä kavereina, ketkä saa sulle hyvän mielen, kun äärettömän veetutuksen.
    [Vaihdan mun nimimerkin tähän kommenttiin, sillä moni heistä lukee sun blogia, enkä halua “jäädä kiinni”]

    • Reply Heidi Saturday, June 18, 2016 at 23:59

      Apua, toi kommentti on ihan kuin mun kirjoittama! Mullakaan ei enää ole omasta valinnastani ystäviä. Arvostan todella paljon ystävissä lojaalisuutta, mutta tajusin, etten ole sitä saannut. “Luovuin” ystävistäni kaikessa hiljaisuudessa samalla kun löysin miehen, jonka kanssa olen ollut nyt onnellisesti yli neljä vuotta. Hän on paras ystäväni ja hänen kauttaan tajusin, mitä myös ystävyydeltä haluan. Toivon kovasti, että löydän vielä joskus ystäviä. Luotettavia, uskollisia, tuomitsemattomia. Sulla on kyllä käynyt hyvä tuuri Anna noiden ystävyyssuhteidesi kanssa:) hyvistä ystävistä pitää pitää tiukasti kiinni, sillä he ovat harvassa!

      • Reply Anna Monday, June 20, 2016 at 12:24

        Niin, tärkeää on se, että nauttii ystäviensä seurasta ja voi luottaa heihin. Ei kuitenkaan saa antaa parisuhteen viedä kaikkea ystävyydeltä, sillä mikään ei ole koskaan kiveen hakattua. On tärkeää, että on parisuhteen lisäksi muita ystäviä, sillä se rikastuttaa myös omaa suhdetta. Tsemppiä ja kaikkea hyvää uusien ystävien löytämiselle ja pysyvyydelle :)

  • Reply Annika Saturday, June 18, 2016 at 22:29

    <3 <3 <3

    • Reply Annika Saturday, June 18, 2016 at 22:31

      Noi oli siis niinku sydämiä olevinaan :D ^^

    • Reply Anna Monday, June 20, 2016 at 12:35

      :D gots it :D

      Samoin sinne <3<3<3

  • Reply Näimpä Sunday, June 19, 2016 at 11:53

    Niin no joillain ei ole yhtään ystäviä, ja hitto se riipasee niin saatanan syvältä ku jotkut ei vaan jaksa pitää yhteyttä ystäviinsä, kun itse joudun yksin käymään leffassa baarissa yms jos jotain haluaisin tehdä ja jutella voi omalle päiväkirjalle, ja murheet pidetään sisällä… En toivoisi ikinä ikinä koskaan kenenllekkääm tätä samaa, mitä 22-vuotiaana joudun kokemaan. Arvostakaa ystäviä, aivan sama oliko ne hyviä tai huonoja, sillä teillä on niitä ja olette jonkun ystävyyden arvoisia. Itse en ole enkä pysty vieläkään sitä tajuamaan

    • Reply Anna Monday, June 20, 2016 at 12:22

      Hmmm, olen sikäli eri mieltä, että huono ystävä on vielä pahempi kuin ei ystävää ollenkaan. Se, että voi kuvitella luottavansa johonkin ja kokea karvaan pettymyksen, on aika rajua.

      Oletko yrittänyt miettiä, miksi tilanteesi on tuollainen? En siis missään nimessä syyllistä, vaan pohdin vain, että miksi tilanne on tällainen :)

  • Reply Prayish Sunday, June 19, 2016 at 17:04

    Toi take something for granted/praying for -teksti kyllä sopii paremmin mielestäni toisiin yhteyksiin. Ei ystäviä rukoilla itselle, jos sitä tarkoitit – eikä niitä tule ottaa itsestäänselvyyksinä. Ihmisen pitää pyrkiä olemaan/kasvamaan sellaiseksi ihmiseksi, jonka kanssa muut tuntevat halua ystävystyä. Toi sun laittama teksti sopii ehkä paremmin esimerkiksi puhtaan veden kaipuuseen tai turvalliseen asuinpaikkaan tai toiveeseen saada peseytyä saippualla. Mieti kantojasi hieman syvemmin. Melko lailla pinnallista mietintää …

    • Reply Anna Monday, June 20, 2016 at 12:11

      No itse koen tämän hyvin eri tavalla. Toki varmasti puhdas vesi jne. on meille itsestäänselvyyksiä, jotka olisivat joillekin rukouksen kohteita. Mutta väittäisin, että oman kulttuurimme ja maan sisällä voi näitä tilanteita olla ihan yhtä lailla. Katso vaikka Näimpän kommentti. Joku voi pitää ihania ystäviä ja hyvää sosiaalista piiriä itsestäänselvyytenä, kohdella ystäviään hieman huonostikin. Samalla joku voi rukoilla yhtä ainoaa ystävää elämään.

      En koe, että mietintäni olisi pinnallista. Koen, että sinun ajatuksesi on liian subjektiivinen, eikä ymmärrä sitä, että ongelmat ovat kaikilla subjektiivisia, ja ihmiset toivovat ja rukoilevat eri asioita. Moni mahtava ihminen on tilanteessa, jossa on yksinäinen. Se ei ole hänen vikansa. Aina ei vaan asiat mene toivotulla tavalla. Siksi mielestäni sun ajatusmaailma on tosi julma. Ja samalla jotenkin todella naiivi ja hölmö. “Mitä sitä nyt ystävien perään itkemään, oma vika jos ei oo tarpeeks kiva ihminen. Sitä paitsi jollain ei ole vettä!” Fakta on se, että monilla menee aina vielä huonommin, mutta se ei tee omista suruista tai rukoilujen kohteista yhtään sen vähemmän tärkeitä.

      • Reply Prayish Monday, June 20, 2016 at 19:15

        Sitä yritin sinulle kertoa, että voisit ajatella asioita objektiivisemmin, laajemmin, syvemmin eikä siten, että oma napa on ykkösenä. Kaikkihan tehdään sinun mielestäsi sinulle. Voisit kantaa vastuuta muistakin. Nöyryyttä muiden ihmisten edessä sinulta taitaa nyt puuttua.
        Mahtavat ihmiset – tarkoitatko mahtavalla kenties ylpeätä? Mene ajatusten ja sanojen taakse.
        Sinä puhut nyt metsän puista ja minä metsästä.
        En pohdi näitä nyt tämän enempää, vaan kehotan sinua pohtimaan sitten kun pystyt laajentamaan ajatteluasi ja olemaan syyttelemättä toisten mielipiteitä. Sinun ei ole pakko heti puolustaa itseäsi kiivaasti, vaan voisit suhtautua muiden – vastakkaisiin – tai ei-samanlinjaisiin mielipiteisiin sallivammin.

  • Reply Sari Sunday, June 19, 2016 at 18:26

    Kiitos Anna, inspiroit mua teksteilläsi aivan hurjasti!

    Ystävyyttä olen itsekin kovasti viime aikoina pohtinut, sillä valmistumisen myötä erkaantuminen opiskelukavereista tulee luonnostaan ja tilalle tulee työkaverit sekä kysymys siitä kenen kanssa tahdon viettää aikaa.

    Silmät, korvat ja mieli avoinna, uusia kavereita voi tupsahtaa eteen vaikka mistä :-)

    • Reply Anna Monday, June 20, 2016 at 11:46

      Niinpä! Itsekin olen tutustunut upeisiin ihmisiin mitä odottamattomissa tilanteissa :)

    Leave a Reply

    Previous Post Next Post