Monthly Archives

April 2014

Pennunpehmoisia hetkiä

Hei hei hei!

Koska pentukuvat saavat niin paljon hyväksyntää ruudun toiselta puolelta, niin tässäpä teille ruudun täydeltä meidän pienen ritarin ensimmäisten päivän aktiviteetteja.

Mungostylen puolelle päivittelin juuri asukuvia varsin rennon letkeästä asusta tämän kevään yhdellä hittitrendillä väritettynä :) Käykääs kurkkimassa siis sieltä, jos asukuvia ennemmin kaipaatte kuin näitä tassukuvia.

IMG_7404

Jedi on kyllä kotiutunut ihan uskomattoman hyvin. Voisinpa melkein sanoa, että liian hyvin. Kolme päivää tässä on menty, ja taisivat kaikki tänään lähteä töihin ja kouluihin vähän silleen päätään pudistellen ja sarkastisesti kommentoidan jotain tyyliin “eipä ollut murheita, kunnes tämä keksittiin…” Sana riiviö leaps to mind. Jedillä on JÄRKYTTÄVÄ määrä energiaa, ei pelkoa mistään ja silloin kun se ei nuku, se on koko ajan tekemässä jotain, mistä se tietää, että se on kiellettyä. Voimakas ku härkä ja vieläpä uppiniskainen siihen päälle. Vaaralliseksi kombon tekee se, että samalla niin goddamn hellyyttävä ja tyhmännäköinen, että sen sijaan, että saisi komennetteua, mä nauran välillä kaksin kerroin sille. Urpo mikä urpo.

IMG_7413 IMG_7419 IMG_7424 Maanantai meni tämän ryökäleen kanssa pienellä tutustumisella keskustaan. Koira laukkuun, laukku olalle ja nokka kohti bussipysäkkiä. Jedi on tykännyt valtavasti laukustaan, ja nukkuu siellä tosi kiltisti. Bussimatkat menee siis siinä, että tuo ottaa zetoja ja mä saan pienen hengitystauon. Maanantaina olimme siis tutustumassa kummitätiin, aka Vivian Valpuriin, kun kävimme vähän Espalla peuhaamassa ja Vivven kanssa Cafe Espalla lounaalla. Kaveri nukkui koko lounastuokion kiltisti ja villiinty rehaamaan Espalla sitten sen jälkeen haukahdellen iloisesti. Kamala kenkäfetissi sillä on. Tai oikeastaan kaikki mikä liittyy jalkoihin ja kenkiin ja oikeastaan repimiseen ylipäänsä, on parasta maailmassa. Mun kultahippuin maalatut varpaankynnet on maailman siistein juttu. Tennareiden nauhojen availu on sitten hyvä kakkonen. Vivven siroa 41-kokoista monoa tuo kanniskeli narusta mukanaan Espalla, ennen kuin sain ryökäleen kiinni. Shoelover-14, selkeesti. Muutenki tuntuu olevan vähän innoissaan noista naskalihampaistaan, nimittäin jos johonkin pintaan voi hampailla tarttua, niin siihen tartutaan. Eilen paini esim. mun huoneen lattialta mun uuden villakangastakin olkkariin. Painavan ison mohairtakin. Mä nauroin vaan vedet silmissä, enkä pystyny ees komentamaan alkuun. Ei -sana on siis ollut ahkerassa käytössä täällä. Ja Irti.

IMG_7436 IMG_7441 IMG_7447 IMG_7476 Näistä kuvista ei kyllä välity yhtään se tasmanian tuholainen, joka täällä pyörii. Heti maanantaina alkoi ruoka maistumaan oikein hyvin, ja varmasti maistuisi enemmänkin kuin mitä annamme. Aina ruokahetkien välissä nimittäin käy haistelemassa kuppinsa ja vähän tutkimassa, josko ruokarasia aukeaisi. Ei se kyllä noille hampaille aukea. Raaka jauheliha on pop, kuivapapanat on kanssa aika kivoja. Velli ei eka tuntunut kelpaavan, mutta eilen ryysti senkin pohjiaan myöden napaansa. Toisaalta, tolla energiankulutuksella ehkä ihan hyväkin kun syö. Vetelee noita ruokia napaansa myös sillä vauhdilla, että ehtii mennä työntämään kuonoansa Simbankin kupille, kun tämä rauhassa vielä lopettelee ruokaansa.

IMG_7489 IMG_7862 IMG_7831

Simba on ollut kyllä täydellinen isoveli! Oikein hymy nousee kasvoille, miten ihana koira meillä onkaan! Kun vauva nukkuu, Simba ei ikinä häiritse. Käy korkeintaan kerran tai kahdesti haistamassa ja tarkistamassa kaverin, mutta muuten ei riehu vieressä tai käy herättelemässä. Kun vauva syö, niin kupille ei edes yritä. Pari kertaa kun Jediltä on jäänyt ruokaa yli, on oikein pitänyt suostutella Simba siihen kupille. “Ota vaan”. Katse kohti kaikkia, että onko tämä nyt varmasti OK. “Ota ota, saat ottaa”. Vieläkin varmistava katse. Ei ole mustistellut pahemmin, vaikka hellyydenkipeä onkin. Häntä heiluu koko ajan ja hymy nassulla täällä pyöritään. Musta on ollut itse asiassa ihanaa, että tuo meidän vanhempi pörrö on ollut niin läheisyydenkipeä hetkittäin. Välillä Jedin peuhatessa tulee vaan syliin ja istuu siinä rauhassa hetken jos toisen paijailtavana. Simba kun on itsekin niin aktiivinen, että harvemmin sitä saa syliin pidemmäksi aikaa suostuteltua, ellei se ole tosi väsynyt. Nyt kun pentu pyörii vimmatusti ympäriinsä, Simba tykkää vaan tarkkailla sylistä ja samalla ottaa vastaan rapsutuksia. Mä olen kokenut lukemattomia iloisia hetkiä, kun tuo pieni on kävellyt syliin ja vaan painautunut vastaan pitkäksi aikaa. On saanut halatakin ihan kunnolla. Yleensä Simballe jos osoittaa huomiota, se lähtee äkkiä karkuun ja tuo lelun leikittäväksi. Nyt se on ihan jopa sylikoiraillut aina välillä.

Simbankin kanssa ollaan nyt paljon leikitty, jottei koe jäävänsä ulkopuoliseksi, joten sillä on ollut onnenpäivät. Kauhean kiltti se kyllä on. Jedi nimittäin vie sitä ihan sata-nolla. Kun Simballe heittää lelun, Jedi katkaisee siltä matkalla tien ja Simba pudottaa lelun. Mistä Jedi sen iloisesti nyysii ja lähtee juoksemaan karkuun aarteensa kanssa. Eikä Simba puolustaudu ollenkaan. Ollaan tässä pari päivää jo sitä jopa kehotettu ottamaan lelu takaisin Jediltä. Simba tarvitsi varmaan vartin “ota, ota, hyvä poika, saa ottaa, ota vaan –kehottelua, ennen kuin uskalsi Jediltä viedä tassuista lelua. Jedi istui vähän hölmönä katsomassa ja meni sitten varastamaan sen takaisin. En tietenkään halua, että pojat leluista tappelevat, mutta ei tollanen 7-viikkoinen diktatuurikaan täällä kyllä tule olemaan sopivaa. Ollaan annettu Simban vähän murahdella Jedille ja pari kertaa on antanut haukullakin palautetta. Ihan hyvä laittaa ton uppiniskasen karvaluodinkin päähän tuo arvojärjestys. Se kun tuntuu kuvittelevan johtavansa taloutta välillä. Välillä kun tuo alkaa lelukoiramaisesti haukkumaan Simballe jotain komennusta, niin Simba kyllä palauttaa sen aika äkkiä takaisin. On kyllä hurmaava kaveri tuo meidän kuusivuotias aarre.

IMG_7837 IMG_7846 IMG_7875 Ruokahetket on siis mennyt sopuisasti. Jostain luin, että vanhemman koiran pitää saada ruokansa ensin, ja näin olemme tehneet. Jedi syö tällä hetkellä kaksi kertaa päivässä nappuloita, joissa on joukossa vähän raejuustoa. Kerran päivässä menee Muksu- velliä ja kerran päivässä raakaa naudan jauhelihaa. Simba on ennen syönyt kerran päivässä, mutta jo ennen pennun tuloa vaihdettiin ruokailu siihen, että saa ruokaa kaksi kertaa päivässä. Nyt on syönyt kaksi kertaa päivässä ja saanut vähän jauhelihaa myös Jedin kanssa samaan aikaan :)

Muuten nämä päivät on menny aika lailla leikkiessä ja nukkuessa. Tai siis Jedi nukkuu, mä teen muita juttuja. Öisin sitten oonki saanut n. 5 tuntia yöunia, kun tuo ei oikein vielä tahdo nukkua koko yötä. Liikaa energiaa näköjään. Jedi on kyllä hillitön pentu. Me nauretaan sille koko ajan, kun sillä on sellaisia hölmöjä pomppuja ja ihmesäheltämistä koko ajan. Koko ajan on takatassuillaan tai yrittää jotain tyhmää tehdä. Saanut jo aikaiseksi kerran kiivetä yhden portaan ja koko ajan on kauhee kuhina ja kyttääminen, miten hänkin pääsisi sohvalle, kun Simba sinne koko ajan loikkii. Eilen oli käymässä kummityttöni ja tämän isoveli, ja ajattelin, että meillä lähtee katto irti siitä määrästä energiaa. Jedi kohtasi vertaisensa energian määrässä ja sai vipeltää sydämensä kyllyydestä. Yllättävän nopee toi kakara muuten on, ja noista minitassuista lähtee aika hyvä vauhti.

IMG_7882 IMG_7887 IMG_7898 IMG_7905Kauhulla odotan näitä seuraavaa paria kuukautta. Pakko vähän pyöristää kulmia ton kaverin luonteesta, nimittäin sellainen tahtopaketti meillä on täällä! Mua niin harmittaa, etten osaa kuvailla teille tuota menoa, eikä aina ole puhelin käsillä, että saa videoitua tuota temmellystä.

Kaikesta hulivilinästä huolimatta osaa onneksi olla myös aika rauhallinen. Viihtyy hirveen hyvin sylissä ja on leimaantunut kyllä kaikkiin perheenjäseniin nyt jo. Jedi on nukkunut mun huoneessa pedissään aika kiltisti, tosin on aina herännyt keskellä yötä kauheen leikkisänä. Viime yönä tein vastoin omiakin ohjeita ja periaatteita, ja otin sen sänkyyn kun se ensin hyppi varmaan vartin sängyn vieressä yrittäen päästä sinne. Siihen se sitten nukahti mun kainaloon ja siellä se nukkuikin aika pitkään. Aamulla äiti kävi hakemassa riiviön seitsemän maissa hetkeksi olkkariin, että saisin nukuttua vähän pidempään, mutta kun taas alkoi nukuttaa, niin mun kainaloonhan se könysi sitten. Ensin pyysi päästä syliin ja sitten nukahti siihen. Ihana pieni pörriäinen. Nyt nukkuu tuossa mun vieressä lattialla tassut nassullaan.

Kohta lähdemme vapun viettoon. Simbaa ja Jediä en vielä pitkäksi aikaa halua kaksin jättää, vaan otan Jedin alkuillaksi mukaan. Mennään puistoon ystäväni istuskelemaan piknikille, niin herra Riiviösoturi saa tulla siksi aikaa mukaan. Meillä on kaikki koulussa tai töissä, mutta isi tulee sitten hakemaan kuuden jälkeen rimpulan kotiin. Saas nähä kauanko saan pitää serpentiinit kaulassa, ennen kuin tuo energiapakkaus ne on siitä saanut revittyä irti!

Ihanaa vappua kaikille lukijoille, mä yritän ehtiä vielä iltapäivästä tulla vilauttamaan mun vappuasua! ;)  

0

“Right from the start / You were a thief / You stole my heart / And I your willing victim”

IMG_7208

NAISELLINEN KESÄASU. Innostuin Lontoon kesäisistä keleistä ja pyysin Jenniä taltioimaan mun kesäisen polka dot -asun. Hyvä, että näitä Lontoo-asuja on muutama tuolta tallessa, kun täällä en oo pahemmin kameran edessä heilunut. Tai ylipäätään työasioissa. Jedi on niin supersuloinen ja pojat vie kaiken valveillaoloajan, niin en jaksa työasioista kiinnostua. Välillä voi ottaa iisimmin, näin ainakin lupasin itselleni. Instagram-tilinikin on nähtävästi pyhitetty eräälle nelijalkaiselle, kun sitä tossa vilkaisin. Siellä on yksi rehaamisvideo kiinnostuneille :)

IMG_7183 IMG_7211 IMG_7195

IMG_7256

IMG_7275

Ihastuin joskus keväällä tähän Oasiksen hameeseen, ja kun se iskeytyi aleen, niin varmistin itselleni yhden hameen. Olen alkanut ihastumaan tähän midi-mittaan enemmänkin, ja tässä se musta on varsinkin ihana, kun edestä on helma lyhyempi ja polvet näkyvät. Mummomaisuus vaihtuu tyttömäisyyteen ja tuo malli on ihanan kellomainen :) Tykkään sääristäni, ja näin keväällä musta on kiva pitää hameita ja mekkoja. Mun keskivartalo on niin ärsyttävän mallinen, että harvat lyhyet hameet sopii mulle. Niinpä olen innoissani nyt käyttänyt näitä hameita, joissa on korkea vyötärö ja jotka sopivat mun vartalonmallille nätisti. Tuo värikin on niin kaunis, kunnon fuchsia, mutta se jotenkin palaa näihin kuviin, kun on niin pirun kirkas :D

IMG_7202

IMG_7222

IMG_7229

IMG_7159Oon tehnyt sen verran vahvaa siivousta vaatekaapissa, että on tullut käytyä ja kokeiltua kaikki vanhatkin vaatteet läpi ihan ajan kanssa. Tuo polka dot -toppi on nimittäin ikivanha, varmaan viisi vuotta sitten olen sen Zarasta ostanut, ja kaikki vaatekaapin läpiroudaamiset se on kestänyt. Seon niin lyhyt, ettei mene muiden kuin korkeavyötäröisten hameiden kanssa, joten käyttöä sille ei ikinä ihan hirveesti kerry. Nyt kun hameita on vuosien saatossa muutama kertynyt korkeallakin vyötäröllä, olen kaivanut sen käyttöön useammin. Omaan makuuni se toimii aika kauniisti pinkin kanssa.

Mungo vaiheessa2 IMG_7265IMG_7176

Mungo vaiheessa1

IMG_7172

Mitä mieltä te olette? Onko pinkki pop? 

Kiitoksia kuvista ihanalle Jennille!! :)

0