Last few days through my iPhone

Heippa rakas blogi ja ihanat lukijat!

En ole vielä pakkopaidassa pehmustetussa huoneessa terästetyn yrttiteen lomasta kirjoittamassa. Vaikka aloitus saattaisikin siltä vaikuttaa. Mä olen vaan jotenkin tosi iloinen :) Halusin kertoa sen heti alkuun tähän. Mikään ihmeparaneminen tässä ei ole tapahtunut tuosta supersväsyneestä tilasta, josta kerroin viime viikolla. Mutta mieli on kyllä tosi korkeella. Lontoossa on selkeästi kevät jo alkanut, nimittäin pari päivää on paistanut taivaan täydeltä aurinkoa. Tai ehkä olen sen nyt vasta huomannut kunnolla, kun olen täältä kolostani ulos kavunnut.

Mä olen aina vältellyt heavya lääkkeiden käyttöä, koska uskon vahvasti siihen, että kaikilla lääkkeillä on seurauksensa, ja vieroitusoireensa. Kun sain purettua blogiin viime viikolla vähän ajatuksia väsymyksestäni ja siitä, kuinka rikkinäinen olo on ollut, aloin miettimään syitä myös sen taustalta. Eikä sovi yhtään aliarvioida kuinka pari kolme viikkoa panaacodin ympärivuorokautisessa vaikutuksessa olo vaikuttaa ihmiseen.

image_13(Viikon lempiannokseni, kasvissosekeitto vuohenjuustolla ja kulhollinen verigreippiä)

image_14 image_15 image photo (1)(Kodin piristyksiä. Iso läjä lakritsiDumleja ja tuoreita leikkokukkia :)

Pienillä asioilla oon kuitenkin saanut nyt revittyä itseäni takaisin noarmaaliin elämääni ja menooni, ja ollut jotenkin aivan ihana viikko. En ole voittanut lotossa tai tavannut Alex O’Loughlinia, vaan parempaa. Mä muistin taas miltä tuntuu iloita pienistä asioista, jotka on mulle tärkeitä :) Niin valtava osa ongelmista on loppujen lopuksi henkisen puolen juttuja, ja niin monen ratkaisu on mun mielestä siinä, että ymmärtää ongelman taustalla olevat syyt. Mulla kesti jotenkin poikkeuksellisen kauan toeta tuosta mun lääkekuuri-kohmeestani ja lisäksi mua on vaivannut epärutiinimainen elämäntapa tällä hetkellä. Päätin siis tehdä muutoksen :)

Ensimmäinen iso muutos on ollut liikunnan lisääminen mun jokapäiväiseen elämään :) Olen käynyt tässä pari viikkoa salilla lähes joka päivä ja muutenkin lisännyt liikkumista, monipuoleistanut sitä ja rutinoittanut sitä. Olin tuossa pari viikkoa sitten salilla, ja mua lähesty yksi personal trainer, joka tarjoutui mun PT:ks. Mun edellinen PT treenaa mun entisen asuinpaikan lähisalilla, ja oon vältellyt hänen kanssaan treenaamistaan, kun en jaksa matkustaa sinne, kun lähelläkin on noita mun ketjun saleja. Uusi PT esitteli mulle suunnitelman mun treenauksesta ennen kuin ehdin edes turpaani avata ja kun sain sanottua jotain mun polvileikkauksesta, se näytti omaa samanlaista arpeaan ja totesi, että mun on pakko tulla ilmaiselle tunnille, jos se saisi suostuteltua mut asiakkaakseen. Pari päivää myöhemmin lähdin tunnin PT-sessiosta ainoana ajatuksena, että vihaan koko miestä. Sanomattakin siis selvää, että palkkasin sen siltä seisomalta. Vakuuttavaa meininkiä. Tästä lähtien mun viikkoni alkaa maanantaina klo 9 tunnilla mun trainerin kanssa. Tai on jo alkanut tällä viikolla, kun revin itseni sängystä vapaapäivänä ennen kuin kello löi edes kahdeksaa ja suuntasin salille.

Personal trainer ei ehkä ole halvin sijoitus, tunti herran ohjattavana nimittäin rokottaa lompakkoa 50 puntaa, mutta jeesus miten tehokasta meininkiä. Ja mulle niin tärkeetä, että joku vieressä katsoo, että liikkeet menee oikeaoppisesti, loppuun asti ja täysillä. Se on saanut päähänsä, että mulla on atleettinen kroppa (kheh heh), jonka hän haluaa muovata vielä paremmaksi. No mikäs siinä. Totta kai flirtti kuuluu miespuolisen PT:n ja naisasiakkaan suhteeseen, en ole tyhmä. Tehokasta se joka tapauksessa on :D

Olenkin nyt yhdistänyt mun treenaamiseen kävelylenkkien ja salikäyntien lisäksi jokamaanantaisen PT-tunnin, vesiaerobicia, Body Attackia, Legs, Bums & Tums -ohjelman ja uintia :) Olin ihan elementissäni eilen kun käytin pari tuntia siihen, että sain kalenteriini täytettyä ryhmätunnit ja salikäynnit. Nyt on kalenterissa sitä kipeästi tarvittua rutiinia, ja samalla olo on mitä mahtavin. Mä en oo koskaan oikeen uskonut sitä kun kaikki sanoo, että liikunta luo elämäniloa ja hyvää oloa ja mussunmussun. Mä oon aina lähinnä ajatellut, että kuolen, ennen kuin kellotan crosstraineriin 20 min ja joka kerta salin jälkeen olo on ollut vaan ruutunut ja ihan hajalla. Nyt mä oikeesti olen halunnut liikkua joka päivä, ja olo on ollut aivan mahtava :)

image_8

(Toinen pakkomielle. Ruisleipää paahdettuna voilla, kirjolohella, avocadolla, rucolalla ja vuohenjuustolla. Pippuria ja mangochilisalaatti-kastiketta) 

image_9

(Normi-välipala :D MSM, Chlorella, Spirulina ja vitamiinipommi.. Ja tottakai Turkish Delightia) 

image_10image_11

Maanantai ja tiistai on ollut jotenki kaikin puolin ihania päiviä ja eilen illalla suunnattiin Maijan kanssa pariksi tunniksi reippaalle kävelylenkille vielä höpöttelemään. Kuten sanottua, liikuntailoa riittää tällä hetkellä. Nähtävästi korkeimmat voimat halusi viestittää mulle, että tää takalisto on hyvä kaivaa lenkkeilyvaatteissa ulos sängyn pohjalta useamminki, nimittäin löysin matkalta 40 puntaa :D Siinä ne makasi nätisti taiteltuna keskellä tietä. Laitettiin Maijan kanssa puoliksi ja jatkettiin matkaa vielä isommilla hymyillä varustettuna. Ajattelin huomenna laittaa hyvän kiertämään ja maksaa jonkun tuntemattoman kahvin tai jotain :)

Tänään teinkin taas jotain aika historiallista. Heräsin kolme tuntia ennen koulun alkua täysin vapaaehtoisesti ja suuntasin ennen luentojen alkua aamulla salille. Ensin matolla intervallijuoksuja ja sitten uimaan ja saunaan. IHAN MIELETÖN fiilis! Ennen kaikkea ihan mieletön fiilis siitä, miten upealta voi tuntua uima-altaaseen hyppääminen pää edellä veden syleiltäväksi. Ja sitten viimeisillä voimilla raahautua saunaan hengittelemään lämmintä eucalyptus -höyryä. Ja miten mieletön fiilis tuli siitä, kun tajusin paljonko tätä pientä asiaa fiilistelin! Elämä on ihanaa.

photo 1photo 2

(Ihania on myös taustalta kurkkiva puuvillainen uusi raitaneule ja tuo superkaunis hajuvesipullo :)

Mulla on puuttunut aina täyspitkät juoksuhousut, ja mun hyvään viikkoon sopivasti löysin tänään Niken moiset loppuunmyyntiä vetävästä Sports Directista, kun olin kävelemässä kotiin ja isot ale-laput houkutteli kurkkaamaan sisälle. Samalla löytyi sellainen tuulenpitävä ulkoilutakki, sekin alle parillakympillä. Just ku viime viikolla Annikalle valittelin, että hänellä on täydellinen lenkkitakki, ja vaikka mulla on kyllä nahkatakkeja joka värissä, ei ole yhtään ulkoilutakkia näille keleille. No nyt on :)

Sain myös vihdoin tänään aikaiseksi jotain, mitä olisi pitänyt tehdä jo melkein puolitoista vuotta sitten. Mä sain vihdoin aikaiseksi rekisteröityä GP:lle. Englannissa jokaisen pitää rekisteröityä yleislääkärille. Käsittämätön meininki, kun Suomessa on voinut vaan kävellä ekalle yksityislääkärille. Mulla on vihdoin GP! Uskomatonta, oon ihan “laillinen” asukas täällä siis vihdoin. Sain myös varattua Suomeen ajan juurihoidetun hampaan kruunuttamiselle ja kampaajalle ja tehtyä muita pikkujuttuja. Kuulostan varmaan kaikkea muuta kuin täyspäiseltä, kun juhlin jotain matkakokoisten shampoiden ostamista jonain suuremmankin luokan tekona. On vaan pitkästä aikaa niin ihanaa tuntea itsensä tehokkaaksi :) Ja toisaalta, sillä on ainakin mulle käsittämätön merkitys, jos tekee pieniä asioita, kuten tietokoneen pintojen puhdistamisen. Työtkin kulkee heti ihan eri tavalla :)

Oon vihdoin tehnyt aikaa myös kavereiden näkemiselle. Liisa oli juuri käymässä ja sai kunnon tyttöaikaa kahden kesken. Huomenna tytöt tulee illalla aloittelemaan tänne vähän viinin ja juustojen merkeissä ja käydään vähän ulkona. Ollaan myös Jennin kanssa saatu aikaiseksi vihdoin sopia treffit :D Ollaan asuttu samassa kaupungissa puoltoista vuotta ja nykyään 500 metrin päässä toisistamme, eikä olla saatu aikaiseksi nähdä toisiamme suunnitellusti. Eiköhän meidän sunnuntaikävely- ja brunssisuunnitelma mee pipariksi, Lontooseen osuu vähintään joku tornado tai jotain.

image_1

(Ihana herätä liljojen tuoksuun huoneessa) 

image_3image_4image_5image_7

(Kotona löhöäminen kulkee tosi kivasta uudessa paidassa, jonka lukija ystävällisesti myi mulle :)

Oon vaan jotenkin niin hyvällä tuulella, en oikein osaa edes selittää miksi. On taas sellainen olo, kuin olisin minä. Oon tässä tehnyt kunnon kevätsiivouksen asuntoon, käynyt koko mun vaatevaraston läpi, tehnyt opintosuunnitelman loppujaksolle, suunnitellut mun ja Annikan pääsiäismatkaa ja ideoinut postauksia blogiin, kuten videoviikkoa ensi viikolle. Olen myös tehnyt herkullisia ruokia ja syönyt uskomattoman määrän hedelmiä. Mulla on joku todella todella paha verigreippi-addiktio menossa, ja syön niitä jonku kolme päivässä :D Onkohan se jo haitallista? Pientä retail therapyakin on tullut harrastettua, ja siitä saatte hieman todistusaineistoa huomenna ;)

Mä meen nyt jatkaa ilosta pirskahtelua, teen uuni-camembertia ja kaadan itselleni lasin punaviiniä samalla kun tutkin somen vaikutusta online-ostamiseen mun tämänhetkiseen kouluprojektiin :)

 

 

0

You Might Also Like

76 Comments

  • Reply Laura Wednesday, February 26, 2014 at 23:33

    Sun tekstit on aina niin motivoivia! Ihan älytöntä miten paljon voi saada energiaa ja inspiraatiota omaan elämään vain lukemalla jonkun toisen menoista ja meiningeistä. Ja oot muuten niin oikeassa siinä, miten pienet asiat vaikuttaa yleiseen mielialaan : )

    • Reply Anna Monday, March 3, 2014 at 16:50

      Ihana kuulla, kiitoksia :)

  • Reply maikki Wednesday, February 26, 2014 at 23:53

    deittailetko/käytkö treffeillä paljon? luulis ainaki halukkaita olevan :)

    • Reply Anna Monday, March 3, 2014 at 16:49

      Mä haluan pitää mun mieselämäni pois blogista, joten jätän vastaamatta :)

  • Reply Sini Thursday, February 27, 2014 at 00:36

    Eipä ois tää postaus parempaan saumaan voinut osua! Istun täällä peiton alla innovaatio menetelmien uuvuttamana (luovuus on hei rankkaa!) ja pohdin miten ihmeessä jaksan. Sitten kun luin tän postauksen ja vilkasin koiraani: kai siinä jotain totta on, että liikunta tekee iloiseksi ja hetkissä on hyvä elää. Mun koirani kuorsaa maha pystyssä nenä mun reidessäni kiinni onnellisena makkarana. Jos se kuulee sanan lenkki vipeltää tyyppi flexin luokse odottamaan. Kun sitten se flexi tulee esiin niin siinä vedetään sellaiset riemu tanssit, että heikompaa pelottaa ja kun siinä ollaan kiinni… jessus sitä kirmausta ovelle ja ulos ja ympäriinsä riehumista ensimäiset pari minuuttia. Vaikka mulla olisi ollut maailman karmein päivä, tässä kohtaa viimeistään hymyilen.

    Ehkä sitä voisi itsekin opetella ajattelemaan, että terveys ei tarkoita tylsyyttä.

    • Reply Anna Monday, March 3, 2014 at 17:35

      Koirat on niin parasta! Energiaa vaan tulee joka hiuskarvan verran :) Ja niinhän se just on!! :)

  • Reply Nad Thursday, February 27, 2014 at 01:15

    Tuli niin hyvä fiilis tästä postauksesta! Saa itekkin energiaa olla vähän tehokkaampi koulujuttujen kanssa ja suunnata sinne salille :D

    • Reply Anna Monday, March 3, 2014 at 15:14

      Voi miten kiva kuulla, että se piristi sinua :)

  • Reply Paula Thursday, February 27, 2014 at 07:21

    Pakko tulla kommentoimaan tota liikunnan vaikutusta. Ja itsellä myös ruokavalion vaikutusta.
    Mua ei ikinä pienenä ns. “opetettu urheilemaan”. Kun aivan täysin maalta olen kotoisin, niin pienenä sitä tuli vaan elettyä ja leikittyä pihalla muutenkin. Ja sehän on sanomattakin selvää, että about parikymppisenä vyötäröllä oli 20 liikakiloa, kun liikuntaa en harrastanut ja söinkin mitä sattuu.
    Olin tuolloin kans sitä mieltä että ihan paskapuhetta kaikki liikunta-on-niin-ihanaa-ja-siitä-tulee-niin-hyvä-olo-myös-henkisesti! Vitut! Miten voi tulla, kun jo pelkkä ajatus ahdistaa?!?
    No ne parikymmentä kiloa töllötteli mua peilistä jokaikinen päivä ja masensi ja murensi mun itsetunnon ja itseluottamuksen. Viimein sain itteäni niskasta kiinni tossa ehkä neljä vuotta sitten ja päätin, että mä aion olla terve ja näyttää hyvältä!
    Nyt ne kaksikymmentä kiloa on jäänyt lenkkipoluille ja salille ja ruokavalio on kunnossa. (JA KAIKILLE JOTKA TAISTELEE MAHDOLLISESTI SAMAN ONGELMAN KANSSA PARAIKAA: EI OLE OLEMASSA DIEETTIÄ – ON VAIN ELÄMÄNTAPOJEN MUUTOKSIA!!! :) ) Olo on aivan mieletön :) Tossa oli paristakin syystä muutaman kuukauden tauko, kun en käynyt salilla ja sen huomasi heti. Eikä pelkästään kehon koostumuksessa, vaan siitä että mä olin koko ajan aivan helvetin kiukkunen ja äkänen. Kuka sellasta jaksaa katella? Nyt oon taas saanu intoa treenaamiseen ja olo on euforinen ja hymy irtoaa :) Ja se mieletön fiilis, kun kehityksen huomaa – kuinka sarjoja pystyy tehdä isommilla painoilla kuin aluksi ja vatsalihasliikkeitä menee triplat!! Ihan parasta :)
    Ihana siis lukea näistä sun treenijutuista ja tosta innosta, kun se tarttuu itseenikin entistä lujemmin. <3

    • Reply Anna Monday, March 3, 2014 at 18:03

      Voi miten ihana kuulla :) Kiitoksia siis tästä kommentistasi, ihana kuulla tällaisia tarinoita :)

  • Reply helka Thursday, February 27, 2014 at 07:37

    Ompa ihana kuulla että elämä taas rullaa sulla :) mulla on sama säännöllisyyden kanssa; jos en esim syö säännöllisesti koko päivän ruokarytmi menee sekaisin ja saatan ahmia mitä sattuu. Sun positiivisuus sai mutkin hyvälle tuulelle! :) tänään aion olla tosi aikaansaava

    • Reply Anna Monday, March 3, 2014 at 16:49

      Kiitoksia kovasti :) Mites meni suunnitelma? :)

  • Reply jonna Thursday, February 27, 2014 at 08:30

    Heippa! Oon tulossa ens viikolla Lontooseen ja aattelinki kysästä että oisko sulla jotain vinkkejä että minkätyyppistä takkia esim kannattaa ottaa mukaan? Onko nahkatakki vielä siellä liian kylmä?

    Kiitti :)

    • Reply Anna Monday, March 3, 2014 at 16:47

      Nahkatakilla pärjännee, jos alla on neule tai lämmin huivi :)

  • Reply Sussu Thursday, February 27, 2014 at 08:34

    Olen nykyään usein miettinyt MITEN joku uskaltaa pitää juomia läppärin vieressä! :D Olen itse kerran kipannut tuopillisen bonaquaa macbookille ja se oli entinen mackbookki sen jälkeen :D Nykyisin vesilasi tai kahvikuppi kököttää viereisellä ikkunalaudalla AINA, terrorisoin perhettä ja ystäviä siirtelemällä heidän juomalasejaan kauemmas ja tuollaiset kuvatkin saa sisuskalut puristumaan kasaan :D

    • Reply Anna Monday, March 3, 2014 at 17:28

      Hahahah, ehkä se pitää itse kokea, ennen kuin sen oppii :D

  • Reply jenni Thursday, February 27, 2014 at 09:30

    Moi Anna! Taidat olla mun joku kaukainen sukulaissielu. Ei ole ensimmäinen kerta kun postaat asiasta joka on omassa elämässäni niin ajankohtainen. Päätin tämän kirjoituksen luettuani alkaa nauttimaan niistä elämän pienistä iloista, jotka tekee elämästä juuri niin ainutkertaisen. Oikein iloista loppuviikkoa ja kiitos herätyksestä :)

    • Reply Anna Monday, March 3, 2014 at 15:45

      Hahaha, ihana kuulla :) Miten on päätös pysynyt!? :)

  • Reply Reetta Thursday, February 27, 2014 at 09:43

    Kyllä alko aamu kivasti tätä lukiessa :-) Mahtavaa lukea tällasia postauksia sun arjesta. Oot ihana tyyppi!

    • Reply Anna Monday, March 3, 2014 at 15:44

      Kiitoksia kovasti :)

  • Reply Päivi Helena Thursday, February 27, 2014 at 09:48

    Jee :D , kuulostaa hyvälle, pienistä ja suuristakin asioista nauttiminen kannattaa aina, elämästä ylipäätään nauttiminen. Ja liikunta piristää mieltä, olen sen itsekin huomannut, ja totta on myös se, että joskus se elämästä nauttimisfiilis vain mystisesti katoaa jonnekin, mutta aina se tulee myös takaisin. Muumipapan sanoin: ehkä elämässä on sadetta, jotta sen jälkeen saadaan auringonpaistetta!

    • Reply Anna Monday, March 3, 2014 at 17:27

      Ja nimenomaan näin <3

  • Reply Hanna Thursday, February 27, 2014 at 09:59

    Ihanan piristävä postaus :) Nimenomaan pienistä jutuista se onnellisuus ja hyvä olo lähtee. Lähetä se aurinko myös tänne mahdollisimman pian, tuo harmaus on jotenkin painostavaa..

    • Reply Anna Monday, March 3, 2014 at 15:44

      Näinhän se on! Ja hahaha, en taida, tykkään siitä auringosta liikaa :)

  • Reply Krisse Thursday, February 27, 2014 at 10:23

    Liikunnan vaikutus yleiseen hyvinvointiin on jotain ihan uskomatonta. Itse loysin liikunnan ilon vasta ihan hiljattaina siirryttyani 30:n ikavuoden paremmalle puolella :D Vajaa puolisen vuotta sitten olin viela ihan taysi sohvaperuna, joka liikkui korkeintaan akselilla tyo-koti-pubi. Nyt en voisi kuvitella olevani urheilematta vahintaan 3 kertaa viikossa. Aika paljon vaikutti ns. “oman lajin” loytyminen eli loysin joogan ja juoksumaton. Itsensa raahaamiinen salille/studiolle on edelleen karseeta, mutta sen jalkeen on niin voittajafiilis, mieli on seesteinen ja keho tuntuu paremmalta. Paljon vaikuttaa myos se, etta urheilupaikat on lahella (sali duunin vieressa ja jooga tuubin ja kodin valilla). Hyva hyva me!!

    • Reply Anna Monday, March 3, 2014 at 17:30

      Niinhän se menee, oma laji pitää löytää ja siitä nauttii sitten niin eri tavalla kuin pakkoliikunnasta :)

  • Reply sz Thursday, February 27, 2014 at 10:27

    Toi videoviikko kuulostaa tosi hyvältä idealta. :)

    Voi kun saisi itsekin aikaiseksi tehdä kaikenlaisia salaatteja, noi ruokakuvat näyttää niin herkullisilta. :D

    En saanut aikaiseksi kommentoida edellisiin postauksiin, mutta onnea tosta Tyyli.com-asiasta. :)

    • Reply Anna Monday, March 3, 2014 at 15:43

      Kiitos kiitos :) Ainiin, hyvä, että muistutit videoviikosta :)

  • Reply Enniii Thursday, February 27, 2014 at 11:00

    Herranen aika, kun nuo sun ruoat näyttävät hyviltä! :D

    • Reply Anna Monday, March 3, 2014 at 15:18

      Hahah, kiitos :)

  • Reply NN Thursday, February 27, 2014 at 11:09

    Mahtava lukee tällästä tekstiä, kun itekin pursuaa intoa :) Omat projektit kulkee tällä hetkellä ja liikunnasta tulee vaan niin mahtava fiilis. Sulla on kyllä aina ollu sellanen vaikutus muhun lukijana, että saan sun teksteistä pontta omille tekemisille ja tulee sellanen olo, että perhana mäkin pystyn tohon! Tästä tulikin mieleeni, ajattelin iskeä sulle sähköpostia joku kaunis päivä, liittyen omaan tarinaani ja siihen miten oot siihen vaikuttanut, toivottavasti ei haittaa ;)
    Tähän nyt varmaan joku tulee nillittämään, kuinka sulla on helppo olla onnellinen ja hyvällä tuulella, kun saat sitä ja tätä ja saat matkustaa ja plaa plaa, mutta jokaisen tarttis muistaa se, että se on vaan omasta itsestä kiinni, eikä se onnellisuus ole välttämättä isoja asioita, elämästä vaan pitää osata nauttia, vaikka se joskus potkisikin päähän <3

    • Reply Anna Monday, March 3, 2014 at 17:27

      Nimenomaan näin! :) Ja kiitoksia kovasti <3

  • Reply Nelliilona Thursday, February 27, 2014 at 11:28

    Aivan mahtavan energinen postaus! Tuli oikein hyvä fiilis :) Komppaan aivan täysin, mitä kirjoitit PT:n palkkaamisesta, itsellä on myös hyviä kokemuksia moisesta. Mulla vaan täytyy olla joku piiskaamassa mua eteenpäin siinä vieressä, muuten meen kuitenkin siitä, mistä aita on matalin :) Liikunta on kivaa ja sillä saa lisää energiaa viikkoihin :) Aurinkoista kevättä sinne Londoniumiin, koto-Suomi tulee myös hyvää vauhtia perässä :)

    • Reply Anna Monday, March 3, 2014 at 15:43

      Kiva kuulla, kiitoksia :) Ja joo, se tekee siitä niin paljon tehokkaampaa treeniä, että on ehdottomasti hintansa arvoista. Ja kiitoksia samoin sinne! :)

  • Reply Emmi Thursday, February 27, 2014 at 11:45

    Oi ihanaa, että Lontoossa on jo keväiset säät. En malta odottaa kun itse ensiviikolla pääsen taas Lontooseen. Kehitin siihen palavan rakkaus-suhteen jo 10 vuotta sitten ja nyt 5 kertaa sinne matkustankin :)

    • Reply Anna Monday, March 3, 2014 at 15:38

      Oijjj, ihanaa!! Lontoo on ihana kaupunki! :)

  • Reply Laura Thursday, February 27, 2014 at 12:14

    se on varmaan juurikin tää alkava kevät kun mulla on ihan samat fiilikset! en tosin oo noin tehokas kun sinä mut tuntuu et aivot räjähtää onnellisuuden määrästä ja saa niin paljon enemmän aikaan kun lähiaikoina. kunnon maantiekiitäjä :-D

    • Reply Anna Monday, March 3, 2014 at 15:37

      Hahhaha, se on ihana tunne!!! :)

  • Reply Hannaep Thursday, February 27, 2014 at 12:36

    Aivan ihana postaus ja voin allekirjoittaa itsekin koko tekstin! Oon melkein vuoden ollut lähes täydessä urheilukiellossa, jonka seurauksena oon joutunu luopumaan mulle rakkaasta joukkueurheilusta, johon oon tottunu käyttämään sen 20h viikossa, lisäks mun tehokkuus on kadonnu ja ruokavalio repsahtanu. Musta on just niin tuntunu epäminälle ja väsyneelle. Vihdoin sain kaks kuukautta sitten varovasti alotella liikuntaa taas ja nyt koulun, pienen liikunnan ja töiden kombo rullaa ja tehokkuus palailee vähitellen samoin kuin ruokavaliokin muuttunut takaisin samoihin mitä ennenkin. Tsemppiä kevääseen ja ihanaa kevättä! Oot yks mun esikuvista ja inspiraationlähteistä <3

    • Reply Anna Monday, March 3, 2014 at 17:32

      Voi miten ihanaa! :) Kiitoksia kovasti ja samoin sulle! :)

  • Reply Lise Thursday, February 27, 2014 at 12:46

    Ihanan positiivinen postaus:D kumpa saisin itsekin tuon tehokkuuden nyt elämääni, koska nautin itsekin siitä suuresti. Tällä hetkellä joudun paahtamaan koulua yksin kotona, ja olo on todella yksinäinen ja tehoton:/ Varmaan juuri liikuntaa lisäämällä ja itseään niskasta kiinni ottamisella nuo ihanat rutiinit palautuisivat nopeastikin.. silti helpommin sanottu kuin tehty.. ihana tuo siipipaita!!:)

    • Reply Anna Monday, March 3, 2014 at 15:37

      Kiitoksia :) Ja joo, ne on pieniä juttuja, jotka luo sen hyvän fiiliksen loppupeleissä :)

  • Reply primrose Thursday, February 27, 2014 at 15:32

    Ihana postaus – osui ja upposi! Mä heräsin tänä aamuna ihan samanlaisissa fiiliksissä, kevein mielin ja hymyillen. Pääsin eilen pitkästä aikaa flunssan jälkeen tanssitunnille ja olo oli sekä tunnin aikana, sen jälkeen että vielä tänä aamunakin ihan supermahtava! Liikunta tekee ihmeitä. Ihanan positiivinen postaus antoi kivan alun päivälle. :)

    • Reply Anna Monday, March 3, 2014 at 16:46

      Kiitoksia kovasti :) Ja näinhän se on, liikunta on ihan parasta energian keräämiseen! :)

  • Reply sari Thursday, February 27, 2014 at 15:49

    vau, tästä(kin) postauksesta tuli itelle niin hyvä mieli, ja ai että mitä ruokakuvia! aivan huippua että tunnet itsesi noin hyvinvoivaksi nyt :)

    • Reply Anna Monday, March 3, 2014 at 15:34

      Kiitoksia kovasti, ihana kuulla :)

  • Reply Liina Thursday, February 27, 2014 at 16:52

    Voi kun tästä postauksesta tuli iloiseksi! Ja voih, oispa munkin salilla uima-allas! :D

    • Reply Anna Monday, March 3, 2014 at 15:34

      Hihi, kiva kuulla :)

  • Reply Tia Thursday, February 27, 2014 at 16:58

    Oo toi uima-allas näyttää niin ihanalta ja oon aina niin kateellinen noille vadelmille kun syöt niitä todella usein. Se on mun lempparimarja. Liikunta tekisi kyllä todella hyvää itsekullekin. Ei mikään ihme että voit hyvin kun syöt noin terveellisesti :) tai ainakin olen sellaisen kuvan saanut.

    • Reply Anna Monday, March 3, 2014 at 15:35

      Kiitoksia :) Ja joo, ihanaa kun täältä saa aina vadelmia :)

  • Reply Anni Thursday, February 27, 2014 at 18:04

    Oot ihan mielettömän kaunis ♥.♥ sul on myös tosi upeita vaatteita! Hankitko ne pääosin ulkomailta? Mitkä on sun top-6 lempikaupat? Mitä kaikkee sä harrastat? :) Ja onnee siit ku oot Tyyli.comin uus bloggaaja! En malta oottaa sun postauksii! :) ♥

    • Reply Anna Monday, March 3, 2014 at 15:33

      Kiitoksia kovasti :) Aika paljon joo ulkomailta, kun ulkomailla asun :) En oikein ehkä osaa sanoa, Zara, Massimo Dutti, Nelly.com, ShopBop ja Kurt Geiger :) Kiitoksia kovasti! <3

  • Reply heidi Thursday, February 27, 2014 at 18:23

    Mua ihan vähän hämmentää, miten synkassa meidän fiilikset kulkee. :D Sain ekaa kertaa moneen kuukauteen edistettyä gradua tosi tehokkaasti ja oon ihan fiiliksissä, että hommat alkaa luistaa, kun tää on vielä hetki sitten tuntunut loppumattomalta suolta ja viikko on muutenkin ollut tosi väsynyt.

    Pienet jutut on ne, mitkä yhdessä tekee elämästä ihanaa! Niistä saa ja kuuluukin nauttia! Huikeeta! :)

    • Reply Anna Monday, March 3, 2014 at 16:44

      Hahaha, sielunkumppanit :D Ihana kuulla, että sait monta asiaa tehtyä :) Ja juuri näin!! :)

  • Reply Ida Thursday, February 27, 2014 at 18:41

    Mistä toi sun raitaneule on?:-)

    • Reply Anna Monday, March 3, 2014 at 15:30

      Se on Just Femalen :)

  • Reply Madi Thursday, February 27, 2014 at 19:42

    Oli niin hyväntuulinen postaus, että innostuin lähtemään lenkille ja vieläpä yksin! Ja vielä tarkennan sen verran, että ei todellakaan ole minuntapaista lähteä lenkille…:D Nyt on kuitenkin hyvä mieli ja siitä voin kiittää sinua ja sinun ihanaa blogiasi :)

    • Reply Anna Monday, March 3, 2014 at 15:32

      Voi miten kiva kuulla, toivottavasti hyvä mieli jatkuu :)

  • Reply Elisa Thursday, February 27, 2014 at 19:50

    Oi hitsi mä oon niin onnellinen sun puolesta! Ihanaa kuulla, että oot saanu sun arjen rullaamaan sillä normaalilla tehokkaalla rytmillä :). Tarttuu tuo ilo ja into väkisin itseenikin :D!

    • Reply Anna Monday, March 3, 2014 at 15:30

      Kiitoksia kovasti ja kiva kuulla :)

  • Reply Mene Thursday, February 27, 2014 at 22:20

    Pakko laittaa kommenttia, miten hyvä fiilis tuli, kun luin sun tekstiä :) Itelläkin koko viime vuosi oli töissä ihan hullu. Vasta vuodenvaihteessa sain jotenkin hommaa taas kasaan… Huomasin kanssa, että pienet asiat on oikeasti isoja, kun asenne on kohdallaan!

    • Reply Anna Monday, March 3, 2014 at 15:17

      Kiva kuulla :) Ja nimenomaan niin, se pitäisi vaan muistaa aina :)

  • Reply Hepsu Thursday, February 27, 2014 at 22:56

    Varmaan tulee muutama muukin kommentti asiaan, mutta ajattelitko koskaan että tuo “maailma kaatuu niskaan kun en olekaan superminä”-olo johtuu juuri kodeiinista jota olet syönyt?
    Itse syön Panacodia äärimmäiseen selkäsärkyyn, mutta pyrin syömään vain kun on oikeasti kuoleman kivut, koska kodeiini aiheuttaa vieroitusoireissaan niin kovat ahdistukset omaan elämään. Ja siis minulla,joka on panacodia syönyt 5v ajan, aiheuttaa jo kahden päivän käyttö semmosetkin viekkikset että!
    Enkä tarkoita sitä että tekisi mieli panacodilla sitten helpottaa elämää, vaan ihan vain kun niitä ei ota,ahdistaa kun tuntuu että kärrynpyörä vie meikäläistä eikä toiste päin,kodeiinille oikein ominaiset vieroitusoireet.

    Jaksamisia,olet supermimmi!:)

    • Reply Anna Monday, March 3, 2014 at 17:22

      Ihan varmasti! Sitä yritin kirjoittaakin tuonne, mutten tiedä kävikö se kunnolla ilmi. Ja kiitoksia, kyllä tämä tästä! :)

  • Reply Suvi Thursday, February 27, 2014 at 23:21

    Verigreipissä ei varmaankaan oo muuta haitallista, paitsi e-pilsujen teho heikkenee… Ihan “good to know”-fakta sanoisin :)

    • Reply Anna Monday, March 3, 2014 at 15:28

      Hahaha, joo, sen tiesinkin :)

  • Reply H Friday, February 28, 2014 at 16:08

    Täytyy sanoa, että tää oli varmaan inspiroivin postaus koskaan! Mulla on vähän samalainen huono fiilis ollu nyt viime päivät kun päivärutiinit lopahti, mut jo tän postauksen lukeminen sai mulle saman olon ku mitä ois liikunnan jälkeen tullut. Ja tajusinpa jopa et munki pitää ymmärtää yleisen huonon fiiliksen taustalla olevat syyt jotta elämä rullais paremmin, nimittäin mäki oon unohtanu iloita elämän pienistä asioista:( nyt iloitsen mun rauhallisesta kahvihetkestä matlockin äärellä, johon eioo aikoihin ollut aikaa! Jo tän postauksen myötä pistit hyvän kiertämään, kiitos siitä! :)

    • Reply Anna Monday, March 3, 2014 at 17:41

      Ihanaa, kiva, että oli avuksi :)

  • Reply jopu Friday, February 28, 2014 at 17:34

    saitko monta tarjousta tuosta siipipaidasta? minä ostaisin ilomielin kans jos joku ei tykkää omastaan :)

    • Reply Anna Monday, March 3, 2014 at 15:17

      Itse asiassa ostin heti ensimmäiseltä, niin ei ole muilta mitään yhteystietoja :)

  • Reply Jonna Friday, February 28, 2014 at 20:15

    Hei mun on ihan pakko kysyä, mistä toi raitaneule on :) Varmaan esittelet sen lähitulevaisuudessa, mutta en millään malta odottaa :D Mä en vaan millään tunnu löytävän täydellistä puuvillaista raitaneuletta, mutta toi näyttää just sellaselta, mitä oon etsinyt kaikkialta!

    • Reply Anna Monday, March 3, 2014 at 16:34

      Se on Just Femalen :)

  • Reply Amiela Saturday, March 1, 2014 at 11:15

    Vau, uskomattoman kiva lukea kun jollain menee hyvi! Ja sun tapauksessa se ei ole teennäistä asioiden kiillottelua, vaan todellista iloa. Olen lukenut sinun blogiasi sen koko ilmestymisajan säännöllisesti ja epäsäännöllisesti, mut nyt ekaa kertaa tajuan miten paljon eroat muista bloggareista ja blogeista, miten täynnä jokainen postaus on aitoa sinua. Olet muodikas ja mukana trendeissä, mutta silti omalla tyylilläsi. Kaikista tärkeintä minulle ainakin on sinun kirjoituksesi ja että olet selvästi erittäin fiksu. Ne ihmiset jotka sanoo ettei ulkonäkö ja aivot viihdy samassa päässä, pyh!

    Kiva lukea elämästäsi Lontoossa ja kaikesta ihan arkisesta siellä. Mielipidejutut on kanssa minun mieleeni.. mistä tuli mieleen kysymys: mikä on sinun mielipiteesi tästä nykyhetken hurjasta fitness-buumista? Yht äkkiä entiset muoti tai lifestyleblogit ovat muuttuneet treeniblogeiksi ja siellä hehkutetaan fitness-elämän puolesta. Sen huomaa ihan maailmanlaajuisesti kun netti on täynnä treenikuvia salita ja näitä peppukuvia, joita on kaikkialla. Kaikki tämä on jotenkin ahdistavaa, tuntuu että ilmassa on hirveä paine ruveta bodaamaan ja hankkia se sixpack, eikä vain puhua siitä. Ja ne kuvat joka paikassa! Onko tämä muoti-ilmiö joka menee ohi kuten zumba tai juoksu? Mitkä omat fiilikset, onko tämä muoti-ilmiö vaikuttanut sinuunkin kun olet alkanut treenata? Treenaamisessa ei mielestäni ole mitään pahaa, hyväksihän se vain on, mutta monelta lähtee ns. lapasesta ja elämästä tulee pelkkää treeniä, trikoita ja proteiinipatukoita. Ja tähän liittyy lieveilmiönä aika paljastavat ja seksuaaliset kuvat. Kun esitellään omaa “kuntoa” rintsikoissa ja stringeissä blogeissa ja poseerataan selkä notkolla. Kuitenkin jos ajattelisi muotibloggaajan esittelemässä alusvaatteita niissä asennoissa.. :D ehkä ei olisi niin ok. Jotenkin tämä aihe on pyörinyt viimeaikoina päässä ja olisi kiva kuulla sinun mielipiteesi.

    • Reply Anna Monday, March 3, 2014 at 17:18

      Voi kiitoksia aivan ihanasta kommentistasi :)
      No mun mieleipide siitä ei ole kovin imarteleva. Tai siis totta kai jokainen kirjoittaa blogiinsa siitä, mikä heitä kiinnostaa, mutta koko tää superfitness-juttu ei vaan oo mua varten. Mä tykkään naisellisen pehmeästä ja kurvikkaasta naisen kropasta, ja mulle naisellisuus on jotenkin ihan eri asia kuin superlihaksikas miehekäs kroppa. Mun mielestä koko Strong is the new skinny on jotenkin tosi itseään vastaan toimiva juttu. Tai jos idea on se heti alun alkaen se, että toinen kroppa on parempi kuin toinen, ollaan metsässä. Jokainen naisen kroppa on kaunis, ja terveys on tärkeintä. Mun mielestä on jotenkin surullista arvottaa, että lihaksikas on parempi kuin laiha, laiha on parempi kuin lihava jne. Jotnekin ihan yhtä painostavaa nuorille tytöille kuin laihuusihanne.

      Ja mä nyt satun rakastamaan ihanaa ruokaa, suklaata ja mieluummin mä nään kaveria kahvilla kuin olen yksin salilla. Ja oot täysin oikeessa tosta poseeraamisesta, tai jotenkin siihen suhtautuminen on tosi tekopyhää :) Koska nimenomaan tuo vertaus, minkä esitit, on täysin totta :D

      Ja ei oo kyllä mun treeniin vaikuttanut. Mä kammoksun sitä, että mulle rakentuisi superlihaksikas kroppa. PT:llekin ilmoitin heti sen, että mä en todellakaan halua isoja lihaksia. Mä haluan olla vaan kiintejä.

      Mutta, kuitenkin, kyseessä on makuasiat. Jokainen näyttäkööt miltä itse haluaa, mutta kroppien järjestäminen paremmuusjärjestykseen on musta typerää :)

  • Reply Sanni Saturday, March 1, 2014 at 15:27

    Jotenkin ihanan keväinen, aurinkoinen ja positiivinen kirjoitus! Kiitos siitä :) Ja ihanaa kevättä!
    p.s. jos kaipaat lukemista, niin suosittelen Gretchen Rubinin The Happiness Projectia :)

    • Reply Anna Monday, March 3, 2014 at 15:16

      Kiitoksia kovasti :) Ja kiitos ideasta, täytyyy tutustua, kuulostaa kivalta :)

    Leave a Reply

    Previous Post Next Post