Heippa muruset!

Mun pitäis laittaa itteäni ihmiseks mun vanhempien synttäri-illalliselle, mut halusin tulla julkasee teille eilisen asua:)

Ensin yritettiin ottaa muutama asukuva istualteen, kun ei jaksanu seistä kirpparipäivän jäljiltä yhtään ylimääräistä.

Mut sit tuli yks huomionkipee olento, jonka oli pakko päästä mukaan kuviin…

“Oota mä näytän kieltä naapureille”

Aaaanna pusu. “En.”

No jos ihan vähän….

… ja sit tosi ovelan muikeesti katon kameraan.

… ja hei, vihdoin yks kuva, missä Simba keskittyy. Pakko olla kuvissa aina mukana, mut aina pitää häslätä jotain.

Pakko siis meikäläisen nostaa perseensä, jos haluaa hetken rauhan tolta karvahanurilta valokuviin.

Olin tosiaan eilen myymässä kirpparilla kaikkia roippeita, ja tämännäkösenä sieläl siis häsläsin! Kiitos kauheesti kaikille, jotka tulitte paikalle, ois niin ihana ollu jutella kaikkien kanssa, mutta kuten ehkä pääsitte todistamaan ryysis oli aika valtava, ja trokareita plus kirpparivarkaita sen verran siinä ohessa, että mun huomio oli siellä kirpparilla jossain muussa. Toivottavasti en vaikuttanu hirveen nyrpeeltä, olin vaan ihan vähän ahistunu, ku pöytä oli kiinni seinässä ja ihmisiä valtava määrä. Mun lukijat osaa käyttäytyä, mut tuntuu, että aikuiset naiset, jotka trokaa kamaa, ei vaan osaa käyttäytyä niinku normaalien ihmisten kuuluu.

Mun kirpparipukeutumisen ykkösasia oli mukavuus, kun tiesi, että siellä saa olla aika pitkän päivän ja koko ajan kyykkimässä jne. Ei ehkä siis ihan mun lantio/perse-aluetta eniten imarteleva asu, mutta hei, mukavuus ennen kaikkea! Vaikka perse näyttäski neljä metriä leveeltä näissä kuvissa. Vähän lämpimät kelit on jo näille saappaille, mut siellä kirpparilla vetää lattioilla aika kunnolla, niinpä päätin iskeä ne aamulla jalkaan. Ja muistatteko ku joskus aikoja sitten tein sellaset värit -postauksen, jossa luettelin mun lemppariväriyhdistelmiä pukeutumisessa? Silloinen lemppari, sini – valko – konjakkinen, on saanut vahvan kilpailijan. Mun silmää miellyttää ihan mielettömän paljon pinkki – valko – konjakkinen, ja erityisesti niin, että housut on pinkit ja paita valkoinen. Kun oon tässä purkanu mun kamoja ja vaatteita kotiin tulon jälkeen, havahduin sellaiseen pikkujuttuun, että mulla ei oo yhtään sellasta perusneuletta ohuena ja valkoisena. Ja se on juuri se vaate, jota kaipaan vähän joka toiseen asuun. Metsästys alkakoon!

Kiertelin keskustan kauppoja tossa joku päivä ja törmäsin yhteen ihanaan blogituttavuuteen ja tämä neuvoi, että VILAssa on näkynyt aika kivaa neuletta. Ja bingo!! Jo epätoivon melkein iskettyä muhun löysin sen täydellisen paidan alle 30 €:lla! Se on laatikkomainen, löysä, rento, pehmoinen ja juuri sopiva tähän kevääseen / kesään, kun ei ole ihan hellepäiviä. Samalla löysin samaisen neuleen ihanassa mintunvärissä. Yhdistelmä kirpparille valikoitui siis suoraan vaan ton mun lempparivärityksen perusteella, varsinki ku tiesin, että kirpparikengiksi tulee noi saappaat. Ja kirpparilaukuks ehdoton oli toi Filippa K:n kassi, joka oli täydellinen rahastamiseen:) Mihin se ei olis täydellinen!? Mun silmää hivelee toi väriyhdistelmä ihan hirveesti, ja on ihanaa olla, kun viihtyy vaatteissaan:)

Ja aamulämmikkeeksi karvaliivi! Yks ihanimpia kirpparilöytöjä ikinä, joka makso ihan naurettavan vähän, ja on mun ehdoton suosikki kaikista mun välikaustakeista / -liiveistä:) Väritys sopii kaikkeen, ja se on musta aivan ihana, ku se yhdistelee neulosta ja karvaa.

… ja sit kuvien ottamisen tuli hieman keskeyttämään eräs pieni rotta…

… sellainen “jos mä tästä sniikkaan, niin ehkä ne ei huomaa…”

“Mut sit mä tuun vaatimaan, että mut nostetaan syliin.” Näytänpäs mä muuten sulokkaalta liikkeissäni tollai Simbaa nostaessa.

Tyytskäri naamaansa lipoja…

Toi on kyllä täysin mahdoton rotta toi koira. Ei kukaan ole noin huomionkipeä kameran edessä ja harva sheltti mun mielestä viihtyy noin hyvin sylissä, ku tää apina.

Sit muutamia pusuja…

… ja täydellinen huomion herpaantuminen. Kun toi kaveri sitten sai tarpeekseen huomiota, niin se lähtiki jahtaamaan jotain riikinkukkoa, onpas vaikea elämä herralla.

• Pinkit farkut / jeans, H&M
• Saappaat / boots, Bianco
• Kauluri / snood, Mungolife for Nelly.com
• Liivi / furry vest, H&M / second hand
• Paita / shirt, VILA
• Laukku / bag, Filippa K, Nelly.com

Kiitos siis kaikille eilen kirpparille raahaantuneille ja erityiskiitos niille kaikille ihanille lukijoille, jotka sen mekkalan rauhoituttua tuli vielä moikkaamaan ja juttelemaan! Mulla on kyllä parhaat lukijat! Huomenna yritän saada kuvailtua blogiin ne huutikseen jättämäni tuotteet, tosin mulla on huomenna illalla töitä, että voipi olla, ettei ne ihan heti sinne huutikseen huomenna ilmesty..

Nyt kuitenki suihkun kautta valmistautumaan vanhempien synttäri-illalliseen, palaillaan illalla kommentteihin vastailun muodossa!!:)

Mitäs tykkäätte asusta?:) Ja olitteko eilen Vallilassa?

Translation:// This is the outfit I wore yesterday when I was selling at a flea market in Helsinki. I absolutely love the combination of pink, white and cognac, and I’m deeply in love with my new little Filippa K bag! It’s supercute. Also love my current outfit accessory in the form of my extremely photoloving dog, Simba, who always wants to play important role when the camera comes out:D 

How do you like my outfit? 

92 kommenttia

Heissan muruset!

Täysin epäloogisesti ajattelin esitellä teille päivän asun viime tiistailta, sen sijaan, että oisin esitelly tänpäiväisen kirppariasun:D Kun tää on pitäny julkasta jo hetken aikaa, mutta se on vaan jääny… No, korjataan virhe nyt. (Lätkävihaajille, seuraava kappale on leijona-asiaa, sit siitä ei enää kuulla;)

Pelistä kommentoin sen verran, että toki syö, mutta mun mielestä on hieno saavutus tällä joukkueella, ja tällä nimettömällä pakistolla varsinkin, päästä neljännelle sijalle, nimittäin taakse jäi NHL-vahvuuksilla varustetut Sverige, Canada ja USA, joten ei tässä ihan päin vittua menny. Ollaan näillä tuloksilla IIHF-tulosten mukaan maailman toisiks paras joukkue tollasen Malkin-Ovetchkin-Datchuk -sikermän takana:) Ei tää huono ollu, muttei erinomaisen hyväkään:) Venäjä tuntuu näissä kisoissa aika mahottomalta, ja sarjataulukko laitto meidät heitä vastaan eilen. Tshekin ois toki voinu voittaa, mut ihan pieni oikeusmurhaki siinä koettiin tuomareiden toimesta.

Mä en yksittäisiin pelaajiin ota uudelleen kantaa, koska tuntuu, että jokaisella lukijalla on oikeus mielipiteeseen, bloggaajalla ei. Joten jätetään se siihen. Toivon vaan, että Niko Kapasen kisat ei jääny viimesiks, vaan tulee vielä muutaman kerran joukkueeseen mukaan, ikää kuitenkin jo jonkin verran on äijällä. Mä uskon vakaasti, että ensi kisat on aika kova joukkue Leijonilla, niinku kaikilla muillaki, siitä ei nimittäin pitkä pätkä oo enää olympialaisiin. Toivotaan siis, että T. Ruutu pääsee kisoihin, Koivun aisapariks ykköseen ja meidän mitalipeli jatkuu:) Kehun vieläkin meidän Kapteenia maailman upeimmaks suomalaisjääkiekkoilijaks, ja ihanaa, että meillä on vielä muutamia vuosia ainaki todella kovalla sydämellä pelaava kapteeni. Joukkueessa oli muutama tosi kova onnistuja, kuten Filppula, Järvinen, Kontiola, Kiiskinen ja Joensuu nousi sillasta upeasti. Epäonnistujia en halua edes luetella, ihan turhaa syyllisiä hakea, jokainen joukkueen sisällä kuitenkin korostaa aina, että turpaan tulee joukkueena:) Ihanaa, että nuoret pelaajamme pelasi lujaa, ja esim. Kiiskisestä ja Järvisestä voisi povailla aika kovaa tulevaisuutta Suomen maajoukkueelle. Toivotaan, että myös Granlund nousee takaisin maagiselle tasolleen, koska siihen kun vielä lisää Vatasen, on meillä kova tulevaisuus:) Varsinki ku Filppulat ja Koivut ei kovin vanhoja vielä ole.

Kiitos Leijonat, kiitos kaikille ihanille lukijoille, jotka ootte eläny mukana, ja aiheeseen taas mukaan ensi kisoissa:) Mä voisin ens vuonna lähteä maanpakoon taas, ku toimi viimeks aikas hyvin:D

Noniin, nyt on lätkäasiat taas käsitelty vuodeks eteenpäin, palataan niihin sitten ensi toukokuussa taasen:) Ellei sitten Mikko Koivu esim. tuu kosimaan mua täältä kotoota. Mä tässä testailen onko mulla hyvää haltiatarta, niin Disney lupas, koska jos on, niin Koivu vois vaikka eksyä tänne Vantaalle ja tulla koputtelee tosta ovelta jotain ajo-ohjeita tms. tänään. Ja samalla tajuta, että mä oisin ihan paras lätkävaimo koskaan. MM-kisat on mulle kaiken jääkiekkoilun lisäks ihan sellasta semipornoa, Mikko on vaan niin kuuma mies, ettei tosikaan, joten nautin suunnattomasti ku se rähisee kentällä ja haistattelee haastattelijoille. Grr, ei todellakaan mikään vässykkä vaan tulta ja tappuraa. Ja sit kaikki mun miljoona lukijaa, jotka tuntee Mikko Koivun vois kertoa sille, että oisin hyvä vaimokandidaatti, niin se voisi eksyä tänne ettimään mua. Noniin, jos sitä vaikka käyttäytys taas, äiti taas pyörittelee silmiään tyttären jutuille ku tätä lukee. Enkä mä muutenkaan sopis lätkävaimoks, ku mun pitää olla se parisuhteen Kapteeni.

Meillä tää asukuvien ottaminen täällä porukoilla menee jotakuinki samaa kaavaa aina. Me karataan siskon kanssa pihalle, Simba tulee perässä jostain raosta ujuttaen itsensä ulos. Se seisoo kiltisti paikallaan käskettynä ehkä 3 sekuntia, ja sit sen on pakko päästä huomiohuorailemaan. Se alottaa lähestymisen korvat luimussa, häntä koipien välissä sellanen “saanko?”-ilme nassulla, ja sitten ku mä sulan sille, nii alkaa show. Hirvee hosuminen eka mun jaloissa, sit pyyntö (l. vaatimus) päästä syliin, pari hymyä kameralle ja herra haluaaki takas sisälle. Ihan oikeesti, se on ku joku perkeleen C-luokan julkkis, joka saa hirveen haloon aikaseks aina ku näkee kameran. JOKA IKINEN kerta. Anteeks muru, mut sulla ei oo ku se yks turkki, jota esitellä. (Tosin keksin tässä, että leikkaan sen kesäks leijonaks, eli jätän hirveen leijonanharjan ja muuten lyhyeks:D Simba vihaa mua sit koko kesän.)

“Sinä senkin rotta”

Joku on aika tyytskäri tosta sijainnistaan… Ihan vähän vaan.

Ootte paljon kyselly Simban voinnista leikkauksen jälkeen ja miten on koira muuttunu. Mullahan on ollu hirvee kriisi ku tulin himaan, että mun koira on vaihdettu.. Missä on mun ADHD-hirmu, joka jaksaa säätää ja säntäillä kaikkialle ja koko ajan? Missä on se hullu, joka on aina hullunkiilto silmässä pallojen kanssa? Ei se minnekään onneks oo kadonnu. Se on valtavasti rauhottunut, mutta nythän se vasta on se oikea Simba, kun hormonit on stopissa, ja sen oikea luonne on esillä. Painoa tuo on keränny jonku about kilon lisää, mikä oli itse asiassa tosi hyvä juttu, tuo kun on ollu aina alipainonen. Nyt on normipainon alaraja vielä, mutta yhtään ei tarvii lihota, ne on nimittäin sit perkeleen vaikea saada pois, ne ylikilot. Muuten ei oikeestaan muutosta havaittavissa. Koira on jotenki enemmän luonteikas ehkä:D Ku sellanen perussäheltäminen on kadonnu. Pentumaisuus ei oo kadonnu minnekään, vaan edelleen se jahtaa palloja mielellään ja on ihan mahdoton kaveri. Mut huomionhakuisuus nous ihan uuteen potenssiin, mieltä se osoittaa vieläkin enemmän ja on vaan jotenki tosi aikuinen ja persoonallinen tyyppi:D

“Tulin vähän tähän haukottelemaan…”

Noi Simban muutokset on nähtävissä ihan pikkujutuissa, mut kyllä tää Simba 2.0 on melkeen ihanempi ku se eka versio:D Sellasii pikkujuttuja on tullu valtavasti lisää. Se mököttää herkemmin, jos ei saa jotain tahtoaan läpi, ja se sen tuohtunu perseen kääntely muhun päin ja mököttämään käyminen on ihan hervottoman hauskaa. Simba nukkuu nyt paljon enemmän ja väsyy vähän helpommin. Tai esim. kun meillä oli kaverit kylässä kattomassa puolivälierää, niin herrahan nukku sitten koko seuraavan päivän, kun oli iha paskana. Mä jouduin pari kertaa käydä tökkimässä sitä, että onko se edes elossa, ku viiksikään ei värähdä, vaikka äijä makaa silmät auki liikkumatta. Jo sillon pelin jälkeen ku systeri ja pojat palloili säbää pihalla, niin tää halus sisään, mikä on ennenkuulumatonta. Eli sellanen loputon energia on poissa, vaan tuntee jo jotku rajat sille menolle. Ruoka maistuu pirun hyvin, ja ekaa kertaa on kiinnostusta esim. luihin. Niitä se ihan mielellään nakertaa, vaikkei ennen ollu tippaakaan kiinnostunut (keskittyminen ei riittäny), ja jopa murahtaa vähän, jos sitä hakee pois siltä.

Mut edelleen se on superseurallinen otus. Kun istuttiin koko perhe kattomassa joku päivä lätkää, Simban agendana oli vaihtaa syliä 5 minuutin välein ja hymyillä kaikille sillai velmusti “hahaaa, kattokaa paljon musta tykätään”, se on koko ajan messissä kaikessa, ja pitää kaikessa olla perheen osana. Äiti ku istuttaa kukkia ulkona, niin tämä on tauotta kyllä “auttamassa”. Simballe ku sanoo “traktori, traktori”, niin se alkaa vimmatusti kaivaa. Äiti on tätä käyttäny kukkapenkkien kääntämisessä aika hyvin:D Kaikissa perheruokailuissa pitää olla mukana, lattialla edes tuijottamassa meitä vaan, ja joka nurkka pitää tutkia. Eli uteliaisuus on säilyny kyllä. Välinpitämättömyyttä tässä otuksessa ei vieläkään ole yhtään, lähinnä se turha hormonihyrrä meuhkaaminen on lähteny pois.

Ennen kaikkea tästä on tullu hellyydenkipeä. Ennen se piti pyydystää ja pakottaa silitettäväks, nyt koira makaa sylissä, tulee sun viereen vaatimaan rapsutuksia ja huomiota, ja rakastaa sitä, että silitetään. Nukkumismäärien lisäks nukkumistapaan on tullu valtava muutos. Ennen se meuhkas väsymykseen asti, kääriyty nukkuu minne nyt energiat ikinä loppu ja sitten siinä nukku. Nyt se tekee itelleen pedin aina a) mun vaatteista, b) päiväpeitosta, c) mistä tahansa, mitä lattialla on, jotta voi nukkua siinä mun vieressä. Koska herra ei vieläkään välitä pätkääkään omasta pedistään (varsinainen mies…), niin oon alkanu vaan suosiolla tekemään sille päiväpeitosta kasaa, jonka päällä tämä nyt nukkuu mun vieressä. Välillä mä rikon omaa sääntöäni ja otan herran sänkyyn. Eilen mm. nukahdettiin niin, että kundi oli keränä mun kainalossa ja halailin sitä, kunnes vissiin alko raajat painaa rentoutuessa, ja tää hyppäs takas päiväpeitolleen.

Kotiin tuleminenki on muuttunu sikäli, että ennen se oli sellanen “jeejee, sä tulit, leiki mun kanssa, leiki mun kanssa, tässä pallo!”, nyt se on ihan valtoimenaan riemusta viitisen minuuttia ja haluaa vaan haleja ja pusuja ja silittelyä ja olla vaan vieressä tai mieluumin sylissä.

Mä oon tietty onnessani, että sain koiran, joka oikeesti haluaa olla lähellä/vieressä ja olla vaan. Ihanaa!

Mut joo, ennenku tää muuttuu ihan Simba-blogiks, niin vähän asustaki asiaa ois ehkä tarjolla:) Ootte ihan hirmuna kyselly tosta neuleesta, joka vilahti tukan esittelyssä, ja sittemmin helatorstai-toivotuksessa:) Kyseessä on siis Lontoon Primarkista viidellä punnalla alesta löytyny kaunokainen, jonka ihana väri hurmas mut. Ja hei, toi malli on niin mulle! Mä rakastan löysiä yläosia, jotka menee mun koipien kanssa hyvin, ja tollaset lörttöneuleet värikkäinä on parasta mitä mä tiedän. Innostuin tosta nyt niin kovin, että lakkasin kynsien päät korallisiks tänään:D Saatte nähdä ne sitten tuossa jossai välissä:) Mut joo, toi on mun lempparein väri kesään omenanvihreän kanssa, tuo nimittäin tuo ihan mielettömästi valoa ja kirkkautta kasvoille, kun sen tuo lähelle kasvoja, eli just huivina tai neuleena:)

Tota asun mulle tärkeintä osaa ette ookkaan nähny vielä kunnolla, ne on nimittäin noi leopöksyt! Mulla on takaraivossa kyteny pienoinen “haluan leopöksyt” jo hetken aikaa, mut yhetkään ei oo ollu oikeanlaiset, vaan kaikissa on ollu joku vika, liian kasarimaiset, huonosti istuvat tai jotain muuta. Vegasissa oli upeet mut valitettavasti ainoaan jäljellä olevaan kokoon mahtu about 1/4 tätä persusta. Sitten kävin moikkaamassa mun ihanaa Lauraa Onlylla ja bongasin nää kaverit. Ei herraisä! Ihan täydelliset! No okei, eka ajattelin, että nää on historian hirvein juttu, mut koska en jaksanu kokeilla, niin päätin, että palautan, jos ne on kamalat. Ja sit ne oliki ihanat!! En tiedä oonko yksin tän mielipiteeni kanssa? No, joka tapauksessa rakastuin, ja veikkaan vahvasti, että näitä aika paljon tässä näkyypi jatkossa, tykkäsitte tai ette:D

• Neuletakki / cardigan, Primark, Lontoo
• Korkkarit / heels, Sam Edelman
• Toppi / top, H&M
• Koru / necklace, Mungolife for Myfiina
• Farkut / jeans, ONLY
• Laukku / clutch, Jimmy Choo for H&M
• Koira-asuste, huomiohuora

Kokonaisuuden kruunas mun vaaleat mokkaiset Sam Edelmanit, jotka sopii noihin housuihin ku nenä päähän. Laukuksi valikoitu aika yllättäen toi leoclutch, vaikka yleensä yritän vältellä printtien yhdistelyä, samanki printin, koska ne on aina erilaisia. Tossa se mun mielestä toimi yllättävän hyvin, mutta mieltä te ootte? Ja keksin Primarkista muuten maailman kivoimman pikkulisän asuihin. Ostin tollasen perustopin pitsisenä, ja se tuo musta hauskaa lisää perustopin alle, vai mitä tykkäätte?

Ja kaiken kruununa tietty uus tukka, jonka Sedin mulle laitto:) Oon ihan rakastunu tähän fledaan ja nyt ku oon saanu siitä vähän käyttökokemustaki, niin voin tehä teille ihan oman postauksen aiheesta huomenna tai ylihuomenna, pitää nimittäin varmistaa yks fakta ennen ku alan kirjottaa noista mitään väittämiä, jotka ei pidäkää sit paikkaansa tai jotain muuta:D

Mut palataan tukka-asioihin siis asap, nyt mä voisin lähteä vaikka Simban kanssa lenkille ja kuvailee teille Huutis-kamoja:) Otin mun mielestä kivoimmat sivuun kirpparikasasta, koska halusin, että myös muilta paikkakunnilta olevilla on mahis ne ostaa:)

Eli mä alan puuhailemaan nyt näitä, mut kertokaa te, mitä tuumitte mun asusta? Asuhan oli mulla päällä Sveitsi-USA -pelissä hallilla, eli sellanen lätkäilyasu rennolla meiningillä, mutta koroilla varustettuna:)

Translation:// Hey my beautiful readers!! I had a fun day today selling at a flea market in Helsinki and then watching some ice hockey:) Even though Finland lost bronze game, I feel they played OK tournament and now I’m eagerly waiting for the next year and especially the Olympic Games in 2014:)
This is an outfit I wore to see USA play team Switzerland. I love my new leopard jeans, that I found by accident and totally fell in love with them, I feel they are the best summerpants!! The new coral cardigan brings beautiful colour to my face, with it’s beautiful tone. And everything else is very basic. I’m still deeply in love with the Sam Edelman heels that I got on sale while back, and also I still think the Jimmy Choo for H&M clutch is one of the most beautiful bags I’m in possession of. In London, Primark, I found this lacy undertop, that giver interesting twist to a normal basic top, so I’ve been using it quite a lot recently. Ohh, and I’m still deeply in love with my extensions, they’re awesome!!

So, what do you think of my outfit, like or no like?;) 

119 kommenttia