Arkisto: maaliskuu 2011

Että sellasta

Jäätävien olotilojen jälkeen makaan samassa sairaalassa missä polvi leikattiin. Munuaistulehdus ja seuraavar 48-72 h tiputuksessa sairaalassa. S tuo mun koneen, niin voin päivitellä kuulumisia:) kaikki on hyvin, kivut hallinnassa ja mielenrauha ku tietää mikä on:)

110 kommenttia
Tagit

Not happening…

Ei tää taas kuulkaa kaikkin taiteen sääntöjen mukaa menny.. Lähin eilen Marie Clairesta aikasemmi, kävin lääkärissä pissatestissä ja rintaröntgenissä. Mulla oli vähän kuumeinen olo, ja selkää/kylkee särki vimmatusti, mut muuten olo oli ok. Illalla pari ekaa tuntia hotellilla meni oikee hyvin, ja juttelin s:n kanssa, että jos olo huono aamulla, en mene mc:een. Eipä tarvinnu odottaa aamuun. Kaheksan maissa mul nous aivan jäätävä kuume. Hotellissa ei ollu kuumemittaria, mutta oon ihan varma, että jossai 39 vähintään mentiin. Makasin villapeiton alla, tutisin ja itkin. Olin samanlaisessa horkassa ku heroiininarkkarit vierotusoireiden kimpussa. Tärisin niin, että koko kroppa vaan väris. Soitin Jetstarille ja vaihoin lennot tälle aamulle. Paskat Marie Clairesta, mä en oo koskaan ollu niin hirvees kunnossa ku nyt. Joku tulehdus mulla selkeesti on, nyt yritän selvittää mikä. Palailen myöhemmib, toivottavasti fiksumpana!

53 kommenttia

Sydneystä moi!

Heissan muruset!

Mulla on taas ruhtiinalliset kolme kuvaa koko mun Sydney-reissusta tähän mennessä otettuna (vauvakuvien lisäksi), joten tästä ei nyt kovin kuvarikasta postausta tuu. Yritän huomenna vähän paremmin.. Asustakaan ei ole kuvia tarjota (siniset farkut, valkonen leihutoppi leoprintillä, Melbournen niittibootsit ja se puuterinen lörttöasia, joka näky täällä) koska joka kerta kun sain itseni siirrettyä vessaan/jonneki missä on peili, siellä oli hirvee kasa ihmisiä ympärillä, niin en kehdannut pelleillä kaukolaukaisimen kanssa. Huomenna voisin rohkaistua, ja yrittää napata teille asukuva. Ja siis hotellihuoneessa on ihan turha edes yrittää kuvaa, tää mun hotellihuone on nimittäin sellanen, että ovesta kävellään suoraan sänkyyn:D Tällä hinnalla en valita, ja jos valitan, niin sitä, että pesu- ja WC-tilat on yhteiset, käytävällä ja eri kerroksessa. On kuulkaa äärimmäisen loistelias idea juoda 1,5 litraa vettä ennen kuin menee nukkumaan, ja sitten kolmelta yöllä herää alusvaatteisillaan siihen, että pitäisi hyppiä kerrosta ylemmäs vessaan.

Nojoo, asiaan. Mä tosiaan teen work experiencea Marie Clairen features-osastolle:) Marie Claire kuuluu Pacific Magazinesille, jolla on monta muutakin lehteä, ja se kuulu Channel 7 piiriin, jolla on myös TV-kanavia. Rakennuksessa on 650 ihmistä töissä, ja mä oon töissä kerroksessa, jossa on kymmenen eri lehden toimitukset. Tähän mennessä mä olen lähinnä tehnyt kaikkia tsuppari-juttuja, mutta on ollu mielenkiintosta katella ison toimiston meininkiä, ja tiedän, että tää on ensiaskel, jos haluan minnekään eteenpäin. Tosin, mun koordinaattorin mukaan, ala on ihan täyteen ammuttu ja sille on todella todella vaikea päästä. No, ainakin on yks kokemus enemmän:)

Hirveesti en saa kertoa mitä teen, koska teen juttuja, jotka liittyy tulevaan lehteen (onhan todennäköstä, että teidän joukossa on Voguen, Ellen ja muiden kilpailijoiden edustajia…), mut siis.. Eilen mä alotin päivän jakamalla postin ja paketit koko toimitukselle ja sitten hyökkäsin datatietokannan kimppuun. Mun piti excelöidä uusimman lehden kaikki featuret (eli varsinaiset jutut) sen mukaan, mikä niiden nimi, sivu, kirjoittaja, valokuvaaja ja aihe on. Lisäksi kuka on kannessa (aina sama…) ja avainsanat juttuun. Sen jälkeen auttelin “vaatehuoneessa” vaatteiden järjestelyn ja esillelaiton kanssa, ja lopetin päivän siihen, että kävin lehtiarkistoja läpi viimeiseltä 13 vuodelta ja lisäilin puuttuvien lehtien kansikuvat ja sisältösivut kansioihin:)

Tänään olikin huomattavasti mielenkiintosempaa:) Aloitin haastattelun purkamisella sanelulaitteesta paperimuotoon, sitten kävin läpi muutaman lehden, joista piti poimia tietyt jutut ja laittaa PDF:nä aiheen kirjoittajalle ja sitten käytinkin loppupäivän tutkimustyöhön erästä juttua varten ensi lehteen, surffasin nettiä ja lisäilin infoa paperille, joten päivän päätteeks toimitin 12-sivuisen tutkimustuloksen:)

Kivaa on ollu ja kaikki toimittajat tuolla on supermakeita ja tyylikkäitä naisia, ja on jotenki mieletöntä olla ympäristössä, jossa ei bitcheillä toisilleen, vaan jokainen on superiloinen ja positiivinen. Australialainen kulttuuri on muutenkin sellanen “darling”-sanoja viljelevä, mutta tuolla arvostetaan ihan suunnattomasti, jos ihan oma-aloitteisesti käyt vaihtamassa maljakoihin vedet. No mikäs siinä, on siinä helppoa itseki hymyillä ja olla aurinkoinen, ku muutki on:)

Yritän huomenna rohkaistuu noiden asukuvien suhteen, ja pyydän lupaa kuvailla sisätiloissa teille vähän kuvaa toimituksesta:) Jos saan luvan, niin saatte ehkä vähän materiaalia siitä, miltä MC:ssa näyttää! Huomenna mun koordinaattori on poissa, niin saan leikkiä koko päivän Fashion-puolella Fashion-AD:n kanssa, eli metsästän varmaan sata kopioitavaa kuvaa, mut musta toi kaikki on tosi mielenkiintoista:)

Muuten turhaa ehkä odottaa tältä Sydneyn matkalta kovin jummosia postauksia, koska mulla menee työmatkoihin ja työpäivään yhteensä reilu 9 tuntia, eli melkeen koko valoisan ajan. Sunnuntaina mä vietin melkeen koko päivän siellä vauvan synttäreillä, eilinen meni töissä vähän pidempään, ku ahkeroin sitä arkistoa ja sitten ehdinkin käymään vaan ruokakaupassa ja tulla hotellille, enkä jaksanu tehä mitään muuta. Tänään näin ton MC:n jälkeen Ronjaa, ja nyt pääsin vihdoin kotiin. Huomenna tuun suoraan töistä kotiin nukkumaan, koska oon superväsyny ja to yritän käydä kattomassa kauppoja.

Ausseissa on kaupat auki yleensä n. 17 asti, paitsi torstaisin, jollo kaikki on auki peräti 21. Vau. Täällä on kaupat auki 18 Westfieldissa. Aika turha siis ees yrittää. Ei niin, että jaksan ees kävellä metriäkään ton duunin jälkeen. Tää mun polvi käyttäytyy itse asiassa oikeen hyvin just nyt, takareisi on ihan paskana edelleen siitä kohtaa, mistä palanen otettiin, ja toi mun keskikroppa melkeen tappo mut tänään, ennen ku Panadol alko vaikuttaa. Ne, jotka kärsii menkkakivuista, niin tiedättekö sen kivun, ku koko keskivartalo on tulessa ja tuntuu, että kuolee ihan kohta? Kuvitelkaa, että se kaikki on pakkautunu 20 cm alueelle. Elän Panadolilla ja odotan ens viikon fyssaria ja akupunktiota ku kuuta nousevaa:)

Ainiin, ja jottei elämä ois liian helppoo… Mulla on puhkeemassa kaks viisaudenhammasta! Ne molemmat on pinnassa jos niin, että ne kärjet näkyy jo. Ja ne sattuu. Ei naurata. Mulla onneks on vaan kolme viisauden hammasta (selittyy tää mun järjen ja viisauden määrä), ja mun hammaslääkäri lupas mulle 6 kk sitten, että ne on niin kaukana, ettei vielä 3-4 vuoteen oo tulossa ulos. Terkkui vaan sille 3-4 vuodelle, ihan nyt on jo tulossa. Ei tällai hammaslääkäripelkoisena kiinnostas kovinkaan mennä hoitamaan noita englantia puvualle lekurille. Että vittu jes.

Mut joo, vaikka päivä on ollu fyysisesti rankka, ja tavallaan vähän turhauttaa se tieto, että julkasuala on ihan tupaten täynnä täällä, niin on ollut hauskaa:) Huomenna siis uusiin seikkailuihin!

54 kommenttia
Tagit

Väsyttää

Marie Claireen laskeutuminen ei ollu yhtään liian kevyttä, ja makaanki ihan kuolleena hotellihuoneessa, en oo kertaakaan noussu sängystä sen jälkeen ku tulin kotiin tossa seittemältä, ku piti käydä duunin jälkeen ruokakaupassa. Mulla ei leikkaa nyt yhtään ollenkaan vähääkään, ja ajattelin mennä nukkumaan ennen klo 22 nukkumaan ekaa kertaa vuosikausiin…

Palaan huomenna asiaan järkevämmällä panoksella lounastauolla toivottavasti, mutta sitä ennen, kiinnostasko teitä toi haastesarja, jota Meri tekee juuri? Se ois 30 postauksen kombo, jossa ois seuraavaa:

Päivä 1 – Esittele itsesi
Päivä 2 – Eka rakkaus
Päivä 3 – Minun vanhempani
Päivä 4 – Tätä olen syönyt tänään
Päivä 5 – Mitä on rakkaus?
Päivä 6 – Minun päiväni
Päivä 7 – Paras ystäväni
Päivä 8 – Se hetki
Päivä 9 – Uskoni
Päivä 10 – Päivän asu
Päivä 11 – Sisarukseni
Päivä 12 – Käsilaukussani
Päivä 13 – Tällä viikolla
Päivä 14 – Mitä minulla oli päällä tänään?
Päivä 15 – Unelmani
Päivä 16 – Eka suudelmani
Päivä 17 – Mieleisin muistoni
Päivä 18 – Mieleisin syntymäpäiväni
Päivä 19 – Kaduttaa
Päivä 20 – Tässä kuussa
Päivä 21 – Toinen hetki
Päivä 22 – Tämä järkyttää minua
Päivä 23 – Tämä saa minut voimaan paremmin
Päivä 24 – Tämä saa minut itkemään
Päivä 25 – Ensimmäinen
Päivä 26 – Pelkään
Päivä 27 – Suosikkipaikkani
Päivä 28 – Ikävöin
Päivä 29 – Tähän pyrin
Päivä 30 – Soittolistallani
Päivä 31 – Viimeinen hetki

Mulla ei täällä Sydneyssa oo juurikaan mahdollisuutta hankkia teille asukuvia, joten toi ois kiva alottaa nyt:) Löytyykö kiinnostusta?

124 kommenttia
Tagit

Lahjomisia

Jaahas, tää postaus ei sitten suostunu tulemaan sillo kun sen viimeksi mielestäni postasin. No ei se mitään. Mä olen turvallisesti Sydneyssa, omassa hotellihuoneessani. Välillä sitä miettii, että ei aina säästä ehkä ihan oikeissa asioissa. Esim. kun makaa mun vanhaa vaatehuonetta pienemmässä hotellihuoneessa, jossa on yhteiset pesutilat. Jep. No, olipahan huokea, ja aivan keskustan tuntumassa, 200 metrin päässä Kings Crossin asemasta.

Mut joo.. Huhhei. Mä olin tänään aamulla ihan palasina. Kierrettin Merin kanssa mummovauhtia eilen kaks tuntia vauvakauppoja, ja mun takareisi on niin juntturassa, että järki pois. Sen lisäksi eilen illalla alko mystinen kylki/vatsa/alaselkä-kipu, joka oli ihan järjetön. Sain taltutettua sen Panadol+Burana-yhdistelmällä, ja vaikka ehdinkin diagnosoimaan suomi24-keskusteluista itelleni kaiken mahdollisen munuaistulehduksesta, munasarjasyöpään ja kohdun ulkopuoliseen raskauteen, niin taitaapi olla ihan looginen selitys lihassärky, jonka aiheuttaa tää juntturassa kävely. Mut hei, suomi24 ei voi olla väärässä!

Tänään täällä Sydneyssa oli S:n veljentytön 1-v. synttärit, ja mä sain edustaa tätä pariskuntaa siellä ihan yksinäni. Vähän jännitti mennä koko suvun ja ystävien joukkoon ilman S:a vierellä, mutta äärimmäisen hyvin selvisin, viettäen suurimman osan ajasta synttärisankarin 3-viikkoista pikkuveikkaa paijaten.

Lahjojen metsästyksessä tosiaan kului se eilinen kaksi tuntia kaupoilla, ja ohjeistuksena oli synttärisankarin mummilta legginsit ja t-paita ja S:lta “mitä tahansa, millä on korvat”. Ostin samalla pienen “tervetuloa maailmaan”-lahjan perheen pikkuiselle.

Tottelin S:n äidin ohjetta, ja nappasin A:lle kirahvipaidan ja farkkuleggarit:)

Pikkusen lahjaan noudatin hieman S:n ohjeistusta korvista.

Siinä siis 3-viikkoisen kaverin pikkulahja.

Ja sitten omaan suosikkiini. Bongasin tän David Jonesista (no se paikallinen Sokos/Stocka) ja rakastuin. Isoin myynnissä oleva koko oli tosin liian pieni. Löysin sitten merkin ihan oman liikkeen (Pumpkin Patch), josta löytyi oikean kokoinen..

Se on häntä! Kuitenki ajattelitte jotain hävytöntä. Se on häntä.

Sillä on korvat!

Ja tassut..

Ja käsitassut!

Ja iso pehmoinen sydän!

Tttadaa! Haluisin ton koossa S/M kiitos. Jos joku vois tehä. Thanks.

Lahjat oli oikein mieluisia, ja päivä menikin ihan hujahtaen vauvojen kanssa leikkien ja päätin päivän herkullisella quesadilla-aterialla S:n äitin kanssa. Mulla oli joku maailman isoin perhonen mahassa S:n äidin kanssa kaksisteen aikaa viettämisen suhteen, mutta olikin hauskin ilta aikoihin, ja on aivan ihanaa, kun tykkää ihan hirveesti poikaystävän perheestä ja saa kokonaisen päivän menemään hujahtaen vaikka se oma S ei nyt ollutkaan mukana:)

Huomenna siis ensimmäistä päivää Marie Clairelle, vähän jännittää miten kroppa (keskikroppa ja polvi) kestää touhun, mutta parhaani yritän!:) Palataan huomenna!

43 kommenttia