Mun piti tulla kirjoittelemaan paljon iloisemmista aiheista, mutta jotenkin juuri nyt ei oikein irtoa mikään positiivinen. Oon kauhulla seurannut maailman menoa ja terrori-iskuja ympäri Euroopan, mutta jotenkin sitä on tuudittautunut sellaiseen ajatukseen, että Suomi on “koskematon”. Eihän se nyt mitenkään tietenkään totuus ole, mutta olen kokenut Suomen jotenkin niin “mitättömänä” ja neutraalina pidettävänä taloudellisissa valtapeleissä ja uskonnollisissa asioissa, että en ole halunnut uskoa, että Suomessa voisi käydä mitään tällaista. Kun Tukholmassa tapahtui, alkoi pieni pelko hiipimään siitä, milloin täälläkin rysähtää. Nyt oonkin synkkänä seurannut uutisointia ensin Barcelonasta ja sitten Turusta ja olo on hieman lohduton.

Tuoreena äitinä kaikki tällainen tuntuu vaan vielä niin paljon pahemmalle kuin ennen. Tässä vaiheessa kun ei toivo mitään muuta kuin sitä, että oma lapsi saa elää turvallisen elämän, joka on mahdollisimma pitkä. Jokainen tällainen viikko tuo mustia pilviä ajatuksiin. Eilen mietin itsekseni, miten pärjäisi tilanteessa, jossa olisi vaunujen ja vauvan kanssa jonkun Barcelonan kaltaisen tapahtuman keskellä ja tänään tällaista tapahtuu Suomessa ja toinen uhreista on ymmärtääkseni ollut nuori äiti, joka oli rattaiden kanssa liikkeellä. Jokainen terrorismin käsiin tapahtunut kuolema on yhtä järkyttävä ja surullinen, mutta tietenkin nämä tapahtumat, jotka tapahtuvat kotimaassa ja ihmiselle, joka voisi olla vaikka kuka oma läheinen tai itse, on jotain sellaista, mikä tuo pelon ihan eri tavalla lähelle. EDIT:// Enkä nyt tarkoita, että Turun tapahtumat olisivat terrorismia, mutta jotenkin nämä kaikki viime aikojen tapahtumat olen mielessäni tahtomattanikin niputtanut samaan joukkoon.

Osanotot kaikille Turussa läheisen menettäneille, ja heille, joiden läheiset ovat loukkaantuneet. Paljon lämpimiä ajatuksia kaikille muillekin Turkuun, sillä on varmasti henkisesti käsittämättömän rankkaa, kun omassa kotikaupungissa hyökätään tällä tavoin, vaikka teon taustat eivät olekaan vielä selvinneet.

Pysykää turvassa! ♥