Tässä tulee tällainen “sairas”tarina, joka tavallaan poikkeaa blogin normaalista linjasta, mutta mun mielestä tää on tärkeä jakaa, sillä tää voi monelle tulla hyödylliseksi. Oon edelleen onnellinen, että kirjoitin Danten refluksista ja kielijänneleikkauksesta, sillä nyt jo 11 (!!!) mun lukijaa on kertonut saaneensa avun asiasta ja heidän pikkuisilleen on tehty tuo napsautus, joka on muuttanut vauva-arjen ihanaksi ja itkuttomaksi. Tämä on lähes yhtä itsestäänselvä ja helppo juttu, joka vaan jää usein huomaamatta ja koskee joidenkin arvioiden mukaan jopa 40 % naisista. Joten, sukelletaan hetkeksi mun terveysjuttuihin.
Siitä ei ole kovin monta vuotta, kun huomaamaton raudan huono varastoarvo meinasi viedä multa järjen. Väsytti ja olin huonotuulinen, oli voimaton olo ja kaikki tuntui vähän ylitsepääsemättömän vaikeelle. Olin alakuloinen, korvissa soi ja kaikenlaista pientä ongelmaa oli tuolloin. Silloin syytin mielessäni pitkään maasta toiseen lentelyä, opiskelustressiä, muuta stressiä, töiden ja opiskelun yhdistelemistä yms. Syypääksi ajattelin kertynyttä univelkaa sen jälkeen kun olin pitkällä panacod-kuurilla sen jälkeen kun yksi hampaistani jouduttiin poistamaan. Vaikkakin nukuin panacod-kuurin aikana joku 16 tuntia vuorokaudessa. Ajattelin, että väsymys on vaan panacodin vieroitusoireita, mutta kun väsymys jatkui ja jatkui, hakeuduin lääkäriin. Lääkäri mittasi hemoglobiinin, joka näytti positiivista arvoa. Hän ei kuitenkaan ollut vakuuttunut oirekuvaa selittäessäeni. Varsinkin kun nuoruudessani oli anemiataustaa. Niinpä hän laittoi minut tarkempiin tutkimuksiin, joista yksi oli ferritiiniarvojen tutkiminen.
Koko ferritiini oli mulle silloin vielä melko lailla tuntematon juttu.
