I think I’m in love.
Antaa kuvien puhua puolestaan, täällä on nyt liikaa nähtävää naputtaakseni. Ja kuvat kertoo kuulemma muutenkin enemmän kuin tuhat sanaa.
Vienna
Vastaa
Pikapika
Hello hello Wienistä! :) Mä oon lähdössä juuri toista kaupunkipäivää viettämään, mutta sitä ennen halusin kertoa, että Mungostylen puolelle päivittyi eilen illalla eräs rennon letkä Linnanmäki-asu, käykää tsekkailemassa se! Mungostylen puolelle on tänään illalla tulossa tähän liittyvä postaus, joten pysykääs sielläkin mukana.
Meillä on tänään ohjelmassa Prateriin tutustumista ja muuta kivaa, mutta palaan illalla asiaan sitten tuoreiden Wien-kuvien kera.
P.S. Olen ihastunut tähän kaupunkiin. Täällä on juuri niin kaunista kuin odotinkin!
Off to Vienna!!
Arvatkaa mitä? Mä lähden huomenna aamulennolla Wieniin! :) Mun ystävä on jo siellä, ja itse liityn seuraan huomenna neljäksi päiväksi. Olen pitkään halunnut käydä Wienissä ja odotankin innolla kaupunkiin tutustumista. En oo ehtinyt vielä ihan hirveesti tutustua kaupungin tarjontaan ja ajattelin viettääkin tämän illan vähän pohdiskellen mitä nämä neljä päivää tehdään.
Jos joku on ahkera Wienin kävijä, niin vinkkejä saa toki heittää kehiin, ehdin ne varmasti lukea huomenna aamulla kentällä :)
Iiiii, odotan niin innolla! Taas uusi kaupunki, pieni kaupunki getaway on jotain, mitä kaipaan juuri nyt!
Palataan siis huomenna Itävallasta :)
”For the fates are devious by heart / They envy you your dreams, so they’ll let you drow ”
HULMUAVAN KUKALLISTA. Muistatteko kun muutama vuosi takaperin olin sitä mieltä, että maksimekot on ihan kamalia? En pysty ymmärtämään menneisyyden Annaa. Toisaalta, jos kelaa ajassa taaksepäin ja tutkailee mun jotain vanhoja ihastuksia ja tukkatyylejä, mulla ja sillä mimmillä on muutenkin aika paljon erimielisyyksiä siitä, mikä on jees ja mikä ei. Se pistää itse asiassa miettimään, että kattookohan näitä nykykuvia viiden vuoden päästä samanlaisella pään pyörittelyllä ja silmien muljauttelulla. Todennäkösesti. No, jokainen ajanjakso edustaa kai omaa senhenkistä persoonaa parhaiten. Ja nykyinen ajanjakso on tuonut mussa esiin jotain, mitä menneisyyden Anna olis kutsunut mummoiluvaatteiden vallankumoukseksi.
Ihastuin tähän rennonletkeään Zaran maksimekkoon jo kesän alussa ja se on ollut hyvä vaate niinä päivinä, kun en ole jaksanut pukeutua mihinkään muuhun. Rento malli ja kepeä väri on ihana kesällä, varsinkin näillä helteillä. Nahkatakki tuo mekkoon ryhtiä jos päivä jatkuu pitkälle iltaan. Nähtävästi kesä tuo musta esiin laiskimuksen, koska mun pukeutumista määrää näinä päivinä aika lailla pitkälti helppous. Nytkin istuskelen tässä kotona terassilla tukka ja meikki laitettuna suuntaakseni Skifferiin Vivven kanssa postauksen kirjoittamisen jälkeen. Onkohan sinne ok mennä Jumpinissa? Onneks mulla on maksimekkoja, joista valita :D
Mitäs te tykkäätte tästä asusta? Iskeekö maksimekot, vai alkaako ne olla jo todella todella vanha juttu? :)