Ostoslakossa

Sain tuossa viime viikolla mielenkiintoisen idean. Tiedätte varmasti aiemmista lausunnoistani, etten ole lakkoihmisiä. Mä oon vähän sellainen luonne, että kun kiellän itseltäni jotain, niin en mitään muuta haluakaan. Suklaalakon toisena päivänä kärvistelisin varmaan tuntitolkulla suklaahimoissani. En siis oikein koskaan ole pitänyt lakkoa mistään. Tai no neljä vuotta en juonut ollenkaan kahvia. Mutta muuten. Olen viime aikoina huomannut paljon muutoksia esim. ruokailutottumuksissani ja meinannut muuttaa ruokatottumuksiani pysyvämminkin. Totesin kuitenkin, että niin kauan kuin syön terveellisesti ihan oman mieleni mukaan, turha aloittaa lakkoa. Se varmaan vain pilaisi mun tällä hetkellä melko terveellisen ruokailuni.

No joka tapauksessa. En ole koskaan harkinnut ostoslakkoa, mutta viime viikolla asia tuli esille. Olen muuton lähestyessä käynyt läpi omaisuuttani ja heittänyt myyntikasoihin taas lisää vaatteita. Samalla kun vaatekaappi on hiemen keventynyt, olen löytänyt jatkuvasti ihania vaatteita omista vaatekaapeistani. Olen huomannut, että vietän suurimman osan ajasta samoissa vaatteissa, enkä käytä kuin 20 % vaatevarastostani, vaikka siellä roikkuu toinen toistaan ihanampia vaatekappaleita. Huomasin myös tehdessäni listausta vaatekaapin kulmakivet -postausta silmällä pitäen, että multa löytyy oikeesti upeat yksilöt jokaiseen tilanteeseen ja tarkoitukseen. Olen viime aikoina löytänyt todella mahtavia löytöjä vaatekaappiin, ja varmaan ensimmäistä kertaa ikinä voin sanoa olevani täysin tyytyväinen vaatekaappiini.

Inspiraation iskiessä yksi ilta keksin äkkiseltään varmaan viisikymmentä kivaa asua kerralla. Puhuimme asiasta Annikan kanssa, ja sain idean. Annikalla on säästökuuri päällä lähitulevaisuutta silmällä pitäen, ja hän on pitäytynyt shoppailusta. Oli kuulemma hirveän helppoa, kun on tiennyt, ettei voi ostaa mitään, niin ei oikein tehnyt mielikään. Siitä sain sitten ajatuksen. Omistan ihania asioita, mutten juuri käytä niitä muutamaa kertaa enempää. Nyt haluan antaa mun ihanille vaatteille niiden ansaitseman mahdollisuuden. Te ette edes ole nähneet montaa uutta ihanuutta, joka kaappiini on viime aikoina muuttanut. Asiaan pitää saada muutos :)

0771dba265ec51f416f5af167eacac1a

Täten julistan Mungolife -ostoslakon alkaneeksi. Kuusi kuukautta, ei uusia vaatteita, asusteita tai kosmetiikkaa. Saan ostaa sukkia, pikkuhousuja tms. pakkotarpeellisia asioita, ja loppuunkäytetyiden/rikkoutuneiden tuotteiden tilalle saa ostaa uudet; esim. shampoot jne. Ostoslakko ei koske joululahjoja tai huonekaluja/sisustusesineitä uuteen kotiin (mun on pakko esim. ostaa vaatekaappi sinne..), vaan nimenomaan näitä ”turhia” asioita. Koska oikeasti haluan onnistua, niin annan itselleni hieman köyttä. Mulla on oikeus viiteen jokeriin. Tiedän, että tässä on tulossa vielä Alexander Wang x H&M -mallisto ja varmasti muita ihan mielettömiä juttuja puolen vuoden aikana. Tämän lakon tarkoituksena ei siis ole aiheuttaa itselleni ärsytystä, kun en voi saada jotakin aivan mielettömän ihanaa asiaa, jonka perään itken sitten vuosia. Viimeaikaiset kouluopinnot ovat avanneet aika paljon silmiä omallekin kulutuskäyttäytymiselle, ja tämän lakon tavoitteena onkin suhtautua hieman kriittisemmin shoppailuun ja välttää heräteostoksia. Nyt kun mulla on puolelle vuodelle vain nämä viisi hall passia, niin tulen varmasti punnitsemaan niistä jokaisen huolella. Ei tax freessä harhaillessa löytyneitä aurinkolaseja, ei kivaa paitaa, joka tuli vastaan Zarassa, vaan ostoksia, joita olen joutunut oikeasti harkita.

Odotan mielenkiinnolla, mitä tästä tulee. Pieni sosiaalinen kokeilu itselläni ja minulle todella pitkäaikainen sitoutuminen johonkin valintaan. Katsotaan joudunko luovuttamaan parin kuukauden päästä ja toteamaan, että olen riippuvainen vai huomaanko puolen vuoden päästä, että haluan jatkaa tällä linjalla pidempäänkin.

Blogista on kyllä hyötyä tässä, kun olette mun epävirallisina valvojina. Ruudun toisella puolella on varmasti moni, joka odottaa mun epäonnistumista, mikä motivoi mua entisestään pysymään päätöksessäni. Varautukaa siis näkemään paljon samoja releitä ja samanhenkisiä asuja. Pitäkää peukkuja, että pysyn tässä valinnassa ja onnistun tavoitteessani :) Mielenkiintoista nähdä, miten paljon jää aikaa ja energiaa muille harrastuksille :D

Kuva: Vogue

Bye bye Helsinki!

20141019183210_IMG_1256Nyt on Finnairin kyydissä 53 kiloa omaisuutta ja tämä ruho, nokka on sumusta ja vastatuulesta huolimatta kohti Lontoota ja pisintä taukoa pois Helsingistä hetkeen. Yksikään ym. kiloista ei tietenkään sisällä yhtäkään grammaa läppärin laturia, mutta onneksi kotona on extra. Harmi vaan että tämä lento menee näillä näkymin siis peukaloita pyöritellen.

No mutta, nyt siivet kohti Lontoota, huomenna blogin puolella jännittäviä uutisia!! :)

 

”When I thought that all the hope was gone / A smile, there you were, and I was gone”

raita (1 of 2)-6 HASSUN HELPPOA. Kerron teille salaisuuden. Kaukana ovat ne ajat, kun bloggaajat, tai no ainakin minä, otimme kuvia päivän asuista sinä päivänä kun ne asut varsinaisesti edes on olleet päällä. Moni kyllä yhä tekee sitä, mutta ainakin mun elämäntyylillä kyseessä on lähes mahdoton ajatus. Saatan lähteä pimeän aikaan ja palata kotiin jo illan hämärtyessä tai pimeän vallitessa. Ainoina sopivina hetkinä, kun asukuvat voisi napsia, todennäköisesti sataa kuin ämpäristä tai tuulee n. 23874 metriä sekunnissa. Kun kuville on tietty tasovaatimus, ei silloin oikein halua napsia mitään ”tässä mä nyt pönötän sateenvarjon alla ja yritän näyttää siltä, että ei vituta”. Sää ja aikataulut notwithstanding, itselläni kuvien muuttuneeseen ottotapaan vaikuttaa myös se, että kuvaajaakaan ei ole aina saatavilla. Parin vuoden takainen leikkiminen tripodin kanssa oli toki viihdyttävää (erityisesti ohikulkijoiden mielestä I presume), mutta ei siitä kyllä tule lasta eikä… no tiedätte kyllä mikä sanonta on kyseessä.

raita (9 of 13)-2

raita (4 of 13)-2

raita (6 of 13)-2

raita (11 of 13)-2

raita (1 of 13)-2

Kuviani on historian saatossa kuvanneet niin muut bloggaajat, kuin myös kaverit, mutta luottokuvaaja on aina luottokuvaaja. Siskoni kuvaa n. 90 % blogini kuvista ja kaikki parhaat kuvani on ehdottomasti kuvannut tuo pikkuinen. Janna tietää, miltä minä haluan näyttää kuvissa, millaisista kuvakulmista haluan tulla kuvatuksi ja sanoo kyllä todella suoraan ”lopeta toi duckface” tai muuta yhtä herkän suloista. Blogikuvien kuvaaminen on oma lukunsa. Valojen ja aikojen säätö on joka kamerassa erilaiset ja täysin untuvikolle kameran käteen iskeminen on aikamoinen uhka tai mahdollisuus -tilanne. Yleensä vakava uhka. En halua vaivata läheisiäni, ja yleensä pyydän kuvaajiksi vain lähimpiäni. Tämän takia jossakin vaiheessa aloimme kuvaamaan useamman asun kerralla. Ensin bongaillaan säätiedotuksista sateeton päivä, sitten toivotaan kaunista valoa ja yritetään saada menot sopimaan siihen. Ja sitten poukkoillaan kameran edessä monta tuntia.

Mietin joskus, onko tämä kusetusta. Viekö tämä idean asukuvilta täysin? Ei minusta. Kun kuvien taso blogeissa nykyään on aivan huikea, haluaa itsekin tarjota lukijoilleen mahdollisimman visuaalista materiaalia. Asuthan siitä eivät kuitenkaan mihinkään muutu. Samat rytkyt päällä on kuljettu ihan oikeestikin. Tai minä ainakin. Loppujen lopuksi se entisvuosien paperinukkemainen lähestymistapa on muuttunut siihen, että haluaa tarjota asukuvilla inspiraatiota. Onko sillä sitten piiruakaan väliä milloin ja missä tilanteessa asu oli päällä? Ei mielestäni.

raita (3 of 13)-2

raita (8 of 13)-2

raita (2 of 13)-2raita (5 of 13)-2

Joka tapauksesa, välillä nämä kuvaushetket ovat suorastaan turhauttavin asia päällä maan. Aurinko pilaa varjoilla ja kirkkaudella kuvat, valo tekee kasvoista harmaat tai mikään ei vaan yksinkertaisesti toimi. Ei lokaatiot, ei asut kuvissa, tai pahimmassa lykyssä kamerakaan. Mulla oli toiveena saada tällä Suomi-viikolla napsittua ihania kuvia Suomen ruskassa. Suuntasimme siis eilen siskoni kanssa kuvaamaan kaiken keltaisuuden keskelle, ja mulla taisi olla kaikki tähdet eilen oikeassa asennossa, nimittäin muistikortille tallentui aivan ihanaa materiaalia. Tänään olen niitä käynyt läpi ja voin luvata ensi viikolle mahtavan kirjavia kuvia :) Oli aika mahtava fiilis kerrankin selvitä kuvaamisoperaatiosta hyvässä ajassa ja hyvällä tuloksella. Olin melko onnellinen. Tunsin myös aika valtavaa kiitollisuutta siskoani kohtaan. Siellä se pieni hytisi tuntikaupalla ulkona nenä punaisena +3 asteessa kamera nahkahansikkailla kuorrutetuissa käsissä räpsien. Kertaakaan se ei valittanut. Kertaakaan se ei kyllästynyt. Kuvailun lomassa tajusimme varttia vaille 17, että mun läppäri on huollossa ja se pitää sieltä hakea ennen klo 17, jos mielin sen Lontooseen ottaa mukaani. Ajoin mahdollisimman lähelle liikettä ja katsoin kuin systeri pinkoi hirveetä vauhtia liikkeeseen laitetta hakemaan. Siinä vaiheessa kyllä kiitin mielessäni kaikkia niitä mun tähtiä ja suojelusenkeleitä siitä, että mulla on maailman siistein teini-ikäinen sisko. Yksi parhaista ystävistäni ja suurin apuni. Ilman mä olisin jo varmaan työtön tai ainakin mun elämä olisi saatanan vaikeeta. Kiitos siis siskokulta.

Kaiken tämän jälkeen täytyy sanoa, että välillä käy kuitenkin niin, että kameransa antaa käsiin, joilla ei olekaan ennen taltioitu asukuvia. Aikaa kellossa voi olla 5 min, eikä valokaan ole kovin optimaalinen. Ja silti kuvista voi tulla omaan silmääni aivan mielettömän kauniita. Sellaistakin sattuu. Mun hämmentynyt ihailuni kuvamateriaalista otettiin vastaan riemuiten, kunnes totesin, että tää ei oo välttämättä kunnia, jonka kukaan haluaa. Janna voi kertoa miksi, jahka sen sormet on lakannu kipristelemästä kylmän yliannostuksesta :D

raita (7 of 13)-2 raita (12 of 13)-2

raita (2 of 2)-6

raita (10 of 13)-2

Olimme siis eilen katsomassa Sami Hedbergin Kokovartalomies 3:ta Aleksanterinteatterissa ja kyseinen upea rakennus toimi myös kuvien napsimispaikkana. Ottaen huomioon, että ohjeita en juuri antanut ja aikaa meni viitisen minuuttia, on kuvausjälki aika mahtavaa ensimmäisiksi asukuvuksi, vai mitä? 

Asusta sen verran, että olen jo hetken jos toisen etsinyt täydellistä tartan-hametta. Kunnes löysin sen omasta vaatekaapista. Eihän tuo mikään hame ole. Mekkohan se on. Mutta toimii kyllä oikein näppärästi hameena neuleen alla. Ja eilisen kaltaisena päivänä palveli muuten mahtavasti tuollainen asu. Teatteriin ja sushille näissä vetimissä, illalla sitten ystävien kanssa parille drinkille mennessä jäi neule narikkaan ja oli baariin sopiva asu heti valmiina. Välillä näitä aarteita löytyy sieltä omasta vaatekaapista. Itse asiassa aika useinkin.

Noissa Zaran cashmere-neuleissa olen käytännössä katsoen elänyt viime päivät ja äitikin kantoi jo vintiltä alas mun Cristellen monta monta vuotta hyvin palvelleen villakangastakin. Viiden vuoden takainen Hullari-ostos on ilahduttanut jokaikinen talvi siitä asti. Korkea kaulus, jättitaskut ja muhkea muoto ovat ajattomuudestaan huolimatta kauniita yksityiskohtia ja hyvä laatu pysyy hyvänä läpi vuosien. Ainoa uudehko asuste asussa on tuo ACNEn Canada, nimittäin tuo uusin sävyni tarttui mukaan Kööpenhaminasta. Mulla on kohta Kanadan pinta-alan verran tota kaulaliinaa eri väreissä, mutta mikään muu asuste ei palvele kantajaansa yhtä hyvin kuin nämä huivit. Ja tämä uusi beige sävy vaan on kaunis kuin mikä. Eikö?

Mitäs tykkäätte asusta? :)

”Jos kahteen osaan sydämeni puolitan / Jos onni muuttaa kahteen asuntoon / Jos kaipaan aina sinne missä mä en oo”

raita (1 of 1)-9

ELLE STYLE AWARDS -ASU. Kotimaan suurin tyyligaala on nyt juhlittu ja olo oli aamulla vähän senmukainen, että muutaman lasin skumppaa tuli kai siellä juotua. Oli ihanaa nähdä taas kaikkia blogikollegoja ja juhlia vihdoin Suomen upeimman muotibloggaajan voittoa. Hanna on meille aina esimerkkinä ja suomalaisen muotibloggaamisen uranuurtajana, ja ansaitusti vei voiton tänä vuonna. Mä harvoin voin sanoa ihailevani ketään naisia. Toki ihailen ystävissäni monia piirteitä, mutta harvemmin voin sanoa pitäväni ketään roolimallina tai ihailevani jotakin ihmistä. Hanna tekee siinä poikkeuksen, kyseessä on nimittäin aivan upea ihminen, ystävä ja nainen. Sen lisäksi siis, että on Suomen yksi kauneimpia naisia. Tuli ihan muutama kyynel silmiin, kun Hanna palkintonsa kävi noutamassa, olin niin kovin ylpeä ja iloinen :) Hyvin iloisissa merkeissä siis kului eilinen gaala, ja voi vitsi miten tyylikkäitä ihmisiä meillä Suomessa onkaan! Olin ihan fiiliksissä kun oli niin yllätyksellisiä, rohkeita ja kauniita asuja.

raita (3 of 9)-2

raita (7 of 9)-2

raita (9 of 9)-2 raita (6 of 9)-2 raita (5 of 9)-2

Itse pidin gaalalookini melko tylsänä ja turvauduin vaan klassiseen tyyliin. Kerrankin annoin laittaa tukan kiinni ja Otto tekikin aivan upean kampauksen mulle :) Mun tukkaa tosiaan vähän värjättiin myös eilen, kun Instagramissa näkyi. Köhh, siihen laitettiin muutama hassu raita siis :D Mun tukkaa ei oo värjätty melkeen pariin vuoteen ja nyt sitten järkytyin kun huomasin yhdessä yhteiskuvassa Jennin kanssa näyttäväni melkein brunetilta. Milloin näin pääsi käymään? No, olemme Johannan kanssa aina puhuneet, että laitetaan vähän raitoja tuohon eteen kirkastamaan ilmettä ja tekemään liukuvärjäyksestä luonnollisemman näköisen. Aina tullut vaan mun varaamina aikoina kauhea kiire, kun pidennysten kanssa touhutessa menee aina aikaa muutenkin. Nyt kuitenkin Otto laitto mulle raidat ja vitsi olen tänään jokaiselta kirkkaalta pinnalta ihaillut tukkani väriä :D

raita (4 of 9)-2 raita (2 of 9)-2 raita (1 of 9)-2

raita (8 of 9)-2

En halunnut ostaa gaalaa varten mitään uutta vaatetta, vaan turvauduin tuohon samaan mekkon, joka oli päällä myös kesällä synttäreilläni. Tykkään tuosta valtavasti, harmi, että sitä ei kyllä ihan joka viikonloppu voi pukea päälle, vaan vähän spessumpiin tapahtumiin :) Mulla on muuten tätä mekkoasiaa (hyvin etäisesti liipaten) vähän uutisia teille, mutta teen siitä ihan oman postauksen ensi viikolla :) Olen päättänyt tehdä pienen social experimentin itselläni, jos sitä nyt sellaiseksi voi kutsua :D No joka tapauksessa, palaan tähän lähemmin ensi viikolla, nyt nimittäin keskityn hetkeksi kouluhommiin ennen kuin suuntaan leffailemaan :)

Ainiin, varattiin pikamatka Roomaan ensi viikolle mun ystävän kanssa! Jeee, parin päivän kaupunkiloma uudessa kaupungissa on aina mitä mahtavin piristys!

No mutta, mitäs tykkäsitte tästä asusta? :)

(Ja kyllä, ihastuin gaalan esiintyjän Jannan Kaikki Hyvin -biisiin vähän turhankin paljon ;) 

10514499_10153461833236686_9208451450307298844_n

Päästiin myös Kiran kanssa leikkimään vähän kansikuvatyttöjä :) Kuva: Elle