Heissansa!
Historian laiskistunein bloggaaja täällä hei. Mulla on ollu nyt vähän tällanen Bali-ote tähän touhuun:D Oon ottanu lunkisti, enkä jaksanu kantaa kameraa, saati ottaa kuvia mitenkään hirveesti, niin eipä oo oikeen ollu matskua tänne bloginkaan puolelle:)
Nyt karkasin vihdoin tuolta altaalta tänne Wi-Fi -kahvilaan kertoilee teille kuulumisia.
Ensinnäkin, ostin ne liput. Perhana, ne ehti vielä kallistua 1200 € hintasiks, mutta ihan sama. Oisin saanu liput 1050 €, mutta 17 tunnin vaihdot Qatarissa ei napannu. Löysin siis sueprhyvät lennot yhdellä välilaskulla Kuala Lumpurissa, ja välilaskut on just täydelliset 1,5 h, eli ehtii vaihtaa konetta, muttei tylsisty. Maksan mieluusti 150 € ylimäärästä, ettei tarvii hengailla yli vuorokautta lentokentillä, jollo lentoajat ois ollu lähemmäs 40 tuntia, ku nyt menee 17 h per suunta. Mä voisin alkaa sit lentoemännäks, jos Lontoo ei natsaa. Oon melkeen kokopäiväsesti lentokoneissa tai kentillä jo muutenki, sais vaikka palkkaaki siitä sitten..
Nohh, huomenna ip lähtee lento Lontooseen ja mulla on kriisi. Siellä on kevät, ja suht. kylmä. Täällä on +33 astetta. Ja oon pakannu accordingly. Mulla ei ole mitään sellasta mukana, mikä ei ois hellevaate. Mun kone tulee Lontooseen aamulla 23. päivä ja mun on ehkä pakko käydä ostaa jotku järkevät haastisvaatteet (kauheen surullista…) Yks musta mekko ja ballerinat on mukana reissussa täällä, tarkeneeks siellä baltsuissa? Joku bleiseri/nahkarotsi ois kiva, myllään siis Lontoo-mamin kaapit tai sit vaan otan sellasen paniikkishoppailun River Islandissa.
Mulla on myös tällanen aika kaunis ja söpö surffitukka, jossa on metrin tyvikasvu. Kampaaja ois kiva siis ehtii saamaan tolle 23. päivälle. Joojoo, pinnallista ja jadajada, mutta mä en lähe muotikoulun haastikseen tännäkösenä, piste. Onneks mulla on Lontoossa 24 h ennen ku mun pitää iskee itteni sinne koululle (se on muuten London College of Fashion, University of Artsin alaisuudessa) ja hurmata ne uskomaan, että mä oon vähintäänki seuraava McQueen.
Iisipiisi. Pitäkää mulle sitten perjantaina peukkuja, jooko?:)
Mun matkabudjetti koki nyt pienen takaiskun, mutta ehkä mä selviin. Toivotaan, että tää ei nyt oo for nothing. Tarkoitus on olla takaisin täällä 26. päivä illasta, eli oon poissa ruhtiinalliset 97 tuntia… Kuuluuko mun onni tästä 34 tunnin lentämisestä sinne asti? Nukahdan varmaan sinne assessmentiin, ja oon sit tehny tän kaiken for nothing… Meidänhän piti mennä Gilille snorklaamaan, mutta hiljaseks jää nyt.
Mutta niin, mitäs muuta tässä on ehtiny tapahtumaan.
Tultiin pienelle rentoutumis/rellestys-osuudelle Balille.
Vietettiin eka ilta Bali Sandat Inn 2 -nimisessä hotellissa, joka makso 150 000 IDR, eli n. 15 € yöltä, ja oli superlikanen ja ällöttävä. Vaihdettiin siis ööö (mulla on päivät ihan sekasi) sunnuntaina tällaseen toiseen hotelliin tässä ihan Kutan keskustassa… Ja venäjän kieltä ymmärtävät näkevät ehkä miksi tää on musta hysteerisen hauskan niminen paikka…
Ahahahah, Suka Beach Inn. Joojoo, oon lapsellinen.
Täällä on lämmin vesi (joka on peräti kuumaa) huoneissa, ja kiva näköala altaalle. Huone on iso ja siisti. Kylppäri on puhdas, eikä lakanoissakaan oo likatahroja niinku tuolla Sandat Innissa. Love it. Paljon nuoria tässä hotellissa, muttei oo melunen. Allasalueen ainoo miinus on aurinkotuolien puute, mut ei voi mitään. Täällä on yö kahdeltsa 140 000 IDR, eli joku 14 €, mutta tosiaan, lämmin vesi! Nam!
Oon kuvaillu teille kaikkee hirveen tärkeetä. Me lähettiin heti samana iltana ulos ku tultiin tänne, sillai vähän vahingossa eksyttiin kun mentiin illalliselle. Tavattiin hauskoja aussi-poikia, joista yks tosiaan näytti Levinen ja O’Loughlinin risteykseltä… Ihan oikeesti hei, ei tämäkään täti ihan kaikkea kestä. (Katoin eilen iltasaduks Hawaii 5-0:n ja totesin, että C pilas multa sen sarjan loppuajaks, koska nyt ku katon McGarrettia, tulee vaan se mieleen, niissä on huolestuttavan paljon samaa näköä. Levinen tukalla ja lantioluilla ja helvetin makeilla tatuoinneilla (asia, jonka Mungo-FB:laiset tietää jo…:D)
Jorattiin poikien kanssa ja naurettiin liikaa, ehkä myös muutama tuplavodka-redbull tuli siinä juotua. Muutama tarkoittaen sitä, ettei meinannu sydän pysyä rinnassa seuraavana aamuna ja heräsin täysin asianmukasesti klo 7, ku nukkumaan on menty ehkä 4.30. Ehkä se ei johtunu RedBullista vaan niistä kosinnoista? C halus tietää Meriltä, miten suomeksi kositaan, koska sen piti mennä naimisiin mun kanssa. Me ehdittiin tosin parin vuorokaudena aikana eroomaan kolmesti. En enää tarkallee ottaen muista miksi.
Sunnuntaina vaihdettiin tosiaan aamulla hotellia, ja oltiin todella todella väsyneitä:D Käytiin pedikyyrissä, hieronnassa ja pesettämässä tukka. En varmana pese reuhkaani ite, jos 2 eurolla saan tukan pesun ja 15 min päähieronnan. Mä olin jossain virheellisessä mielentilassa luvannu, että me lähdetään PotatoHeadiin poikien kanssa illalla, ja yritin venkuroida itteni siitä jotenki ulos. Se perhana tuli hakemaan meidät hotellilta sinne PotatoHeadiin, joka oli aivan upee paikka, ja jonne en tietenkään ottanu mitään kameraa mukana. Miks turhaan? Yritetään päästä sinne Merin kanssa uusiks huomenna, ja voin ottaa teille ehkä kuvia sitten.
Parit drinksut Potatossa ja sitten superherkkuillallinen Rumoursissa. Me todettiin C:n kanssa, että ollaan ihan luodut toisillemme, koska molemmat rakastetaan juustoa ja toimintaleffoja. Ja se pelaa oikeeta jalkapalloa. Ja se lupas muuttaa mun kanssa Suomeen, jos vietetään Suomi-talvet Ausseissa. Se lupas, ettei sen futiskamat loju haisemassa kotona, ja mä lupasin kokata juusto-fondueta. Toimivan avioliiton resepti.
Sunnuntai-ilta meni aivan samoissa merkeissä ku lauantai, eli eka Alley Catsiin ja siitä sitten Eikoniin. Double Doubleseja ja paljon paljon naurua. Keskusteltiin pitkällisesti toimintaelokuvista (mun on pakko avautua teille Tango & Cash -leffasta, muistuttakaa mua) ja siitä, kumpi on kovempi, Bruce vai Van Damme (Bruce tietenki). Poikien seuraan oli ilmestyny uus poika, brittiläinen futisfani, joka esitteli itsensä MJ:ksi. Heitin sille sitten, että niiiii, ihan ku Michael Jackson, johon herra ilmotti, että hänen nimensä itse asiassa on Michael Jackson. Ollaan oltu tosi viehättäviä ja keksitty asiasta hienoja vitsejä koko ilta. Ei kuulemma mitään sellasta, mitä MJ ei ois jo kuullu:D Ku baarissa alko soimaan Jackson 5, voinette kuvitella, että meillä oli sanalla sanoen hauskaa.
C:n kaverit totes, että oon rikkonu sen, koska se ei kuulemma koskaan käyttäydy tytön seurassa niin, vaan on maailman sitoutumiskammosin ihminen. It takes one to know one. Meri ilmotti, että Suomessa on tapana, että nainen ostetaan sen ystävältä, ja ystävän pitää määritellä myyntihinta. (“This is how we do it in Finland”) Asiasta käytiin hyvin lyhyt neuvottelu. C lupas Merille vierashuoneen sieltä meidän Aussikodista, ja niin monta toyboyta ku Meri vaan haluaa, Meri oli hakemassa jo balilaista pappia. En tiedä pitäskö mun huolestua, että Merillä on noin huokee myyntihinta mulle, vai olla otettu siitä, että C oli valmis maksamaan sen. Mulle tuli tosin pieni ahdistus, kun Skotlannissa syntyny mies ilmotti menevänsä naimisiin sitten kiltissä, kunnon skottitapaan ilman alusvaatteita. Ahdistus johtu siis vaan siitä, että mulla ois varmaan hamekateus siellä häissä. Tai säärikateus.
Ollaan tanssittu pitkälle yöhön asti, ja C on aikatauluttanu mun elämän tässä seuraaville vuosille. Saan kuulemma nyt matkustella vähän aikaa, sit me mennään kihloihin kahen vuoden päästä, ja naimisiin vuos sen jälkeen. Skotlannissa. Alanki tässä varailee jotain kartanoa seuraavaks.
Ensimmäiset kaks päivää Balilla meni siis komeessa aussi/skotti/MJ-seurassa, nauraen paljon ja tanssien typerästi vielä vähän enemmän.
Maanantaina, eli eilen täällä sato koko päivän ku esterin perseestä. Aamulla myrskys taas sairaan lujaa, ja käytinki puoli päivää siihen, että käytiin läpi C:n kanssa meidän avioliiton mutkia. Kyl me ehkä jostain vakavastaki puhuttiin.
C ja kaverit lähti takas Ausseihin kotiin, ja me jäätiin pakoilemaan sadetta sisälle meikäläisen pohtiessa mennäkkö vaiko eikö mennä Lontooseen…
Illalla suunnattiin ulos, mutta meidän ihana seurue oli lähteny, ja ilta jäi sangen lyhyeen ku me oltiin Merin kanssa molemmat aika naatteja.
Tänään ollaan vietetty aika ahkerastialtaalla brunaa syventäen. Hirveen hyvä pohjaväri tässä alkaa olla, jännästi en kuitenkaan rusketu naamasta yhtään. Kiva juttu hei.
Ollaan brunailtu altaalla, ja suunniteltu Balin rankempaa vallotusta sitten ku palaan Lontoosta. Itävallan pojat (Harry Potter ja kaverit sieltä rotta-matkalta) on Balilla 27. päivä, eli tarkotus ois käydä vähän tätä hotellialuetta pidemmälläkin sitten isolla porukalla. Mikään ei oo niin kivaa, ku olla skootterin kyydissä ja nauttia maisemista!
Oon ottanu teille yhden kuvan hotellialueemme ulkopuolelta…
Ahahahahahah. Hitto mulla on huono huumorintaju.
Mä voisin nyt vastata loppuihin teidän kommenteista, ahdistua Lontooseen pakkaamisesta, käydä pesettämässä reuhkani ja valmistautua tyttöjen iltaan kattomalla Hawaii 5-0:n uusi jakso Breezeri kourassa:) On tää elämä kyllä rankkaa kuulkaas.
Harmittaa nyt toi Lontoon puskeminen, koska noi päivät piti olla käytettävissä Gilillä snorklaamiseen, mutta ehkä sinne ehtii vielä. Tosin, haluan myös niille kaikille paratiisirannoillekin vielä, Padangiin ja Uluwatuun:)
Pusuja Suomeen,
rouva Skotlanti
