Huomenta!

Pahoittelut eilisestä hiljaiselosta. Päivä meni piknikillä puistossa, pienimuotoisessa shoppailussa ja Nooniksen kanssa kokkailessa. Kun oli tarkoitus kirjoitella postausta, niin sammahtelin koneen päälle ja vetäydyin vetelemään hirsiä jo joskus 23 maissa.

Mä viipottelen täällä bikineissä ja sarongissa tällä hetkellä nautiskellen 37 asteen lämpöasteista. Tuntuu jotenkin oudolta näistä lämpötiloista tuijotella lumisia asukuvia, mutta kun sellaisia sain vihdoin kaivettua kamerasta, kun siihen sain vihdoin sen laturin metsästettyä, niin tässäpä asukuvia pitkästä aikaa :)

Hello!

Sorry for missing the translations for a while now, it has been such a massively busy month :( I am at the moment in Perth visiting a friend of mine, and it’s quite strange to be looking at snowy photos, when I’m actually hanging out in bikinis and a sarong in a 37 degree sunshine. Well, at least I finally got a new charger for my camera and these photos out of the camera, so here’s something more suitable for the Finnish weather atm :) 

KENRAALIN TAKKI. Muistatteko kun taannoin hehkutin teille paria löytöä, jotka tein omasta kaapistani? No mun vanhempien kaapista löytyi vielä mieluisampi löytö vuosien takaa. Ostin joskus nuorena tuollaisen kauniin pitkän Guessin villakangastakin. Se oli roimassa alennuksessa, ja maksoi muistaakseni parisataa euroa tai jopa kolmesataa. Ostoksesta on ainakin viisi kuusi vuotta (eiku herrajee, mä olin vielä lukiossa tähän aikaan), ja muistan, että äitini maksoi takista osan, kun siitä niin kovasti päälläni piti. En takkia pituutensa vuoksi ihan hirveesti pitänyt aikanaan ja päätinkin antaa sen isälleni vietäväksi Viipuriin räätälille lyhennykseen. Takki teki katoamistempun, eikä halunnut löytyä mistään. Äitini vastaus oli jatkuvasti ”ei se ole meillä” kunnes se vaihtuikin eräs päivä ”arvaa muuten mitä löysin varastosta?!” -kysymykseksi. No, onneksi isukki ei koskaan Viipuriin asti takin kanssa päässyt, nimittäin nyt kun se kaivettiin esille, niin en haluaisi siitä yhtäkään senttiä lyhentää. Aikuistunut Anna on ihastunut takin klassiseen pitkään malliin, josta tulee mieleen lähinnä puolustusvoimien kapteenin talvinen takki. Iso käsi takavuosien Annalle hienosta valinnasta ja talven eniten käytetty takkini Suomessa lienee nyt siinä. Villakangastakiksi ihan järkyttävän lämmin takki vie nimittäin parkoja mennen tullen sillä, että on säären puoleen väliin asti :)

COAT OF A GENERAL. Remember I was showing you guys different treasures of my wardrobe, a couple of things I found in my closet while moving? Well, this one I found in my parents closet, where I have completely forgotten this along the years. I bought this when I was 19 if I recall correctly. It was massively discounted, and still I couldn’t afford it, so my mother paid a part of it. She thought it was a good investment for its very classical look. It went missing when I asked my father to take it to a dressmaker my family knows, to get it shortened. He never got around shortening it, thank God, because I absolutely love it as it is. Now that I’ve grown up, I can really appreciate the rarity of this length in a coat, and how it reminds me of an army general in the wintertime. Love it.

(Mä en ikinä tule pääsemään yli siitä, miten kaunis tuo otus on. Toi epäsymmetrinen väritys, toi hassu oikea tassu, tuo viiksinassu ja nuo rakkaudesta leiskuvat mantelisilmät. Mun elämäni tärkeimmät 6 kg aitoa rakkautta, onnea, hyvää mieltä ja täyttä energiaa. Mahdollisesti myös peitonvarastelua, ruoan kerjäämistä, laiskaa lenkkeilyä ja erittäin mukavuudenhaluista sohvalla kuorsaamista. Huomion kerjäämistä unohtamatta. Ihminen ei ole kokenut rajatonta rakkautta, ellei ole omistanut koiraa. ♥)

(I will never get over how beautiful this dog of mine is. The asymmetric colouring, that funny right paw, that cute face with loooong whiskers and those almond eyes filled with love. The most important 6 kgs of my life, full of love, happiness, joy and energy. Also possibly of stealing a blanket, moaning for food, very lazy exercising and very comfortable seeking snoring on the couch at home. Not forgetting the attention seeking :) 

Kuvausassistentti täyttää tärkeää kuvausvalvojan tehtävää…

The photo assistant is fulfilling an important duty of supervising the photo session.. 

”Ei, tää ei näytä nyt yhtään hyvältä, tilanne vaatii mun apua!”

”This ain’t looking good, the situation badly need my assistance!”

Hiipivä leijona, piilotettu hölmöläinen.

Crouching Lion, Hidden Silly.

Asukuvakuiskaaja Simba käy antamassa hieman neuvoa miten näitä kuvia oikein kuuluu ottaa. Mielellään niin, että sylissä on jotakin nelitassuista, lämpöistä, pyöreää ja pörröistä.

Photo whisperer Simba comes by to get some instructions on good photos. Preferably ones with something four-legged, fluffy, furry and warm in my arms. 

Uuden vanhan takkini alta löytyi uusi COSin neulemekko, joka on äärimmäisen pitkä, äärimmäisen mukava ja äärimmäisen lämpöinen. Kelpaa siis Suomen talveen oikein erinomaisesti! Fiilistellessäni tuota kimaltelevaa kauluria inspiskuvissa ennen SIngaporeen lähtöäni, ihana lukijani tarjoutui moisen minulle myymään! Ja siinähän se nyt komeilee. Painavana ja niin kimaltelevan kauniina :) Tuo tällaiseen täysimustaan asuunkin jotakin ”pientä” lisää, tai oikeastaan tulee ja varastaa koko huomion. Vähän niinkuin Simba.

Underneath my new old coat I wore a very long, very warm and very comfy knitted dress from COS and this beautiful Zara collar a reader of mine sold to me after I was moping after it a couple of months ago. It brings this all-black outfit to a completely new level, don’t you think? 

Tässä vaiheessa voisin iskeä lisää öljyä naamaan ja toivoa, että takaisin Suomeen palaa hieman päivittyneempi otus.

Mitäs tykkäätte tästä kenraalitakista ja koko asusta? :) 

Here’s for hoping I get back a little bit tanner, I look like a ghost!

What do you think of this generals coat and this whole ouftit? :) 

(Otsikon biisi: Evanescence – Bring me to life)