En muista milloin mua olis pelottanut kirjoittaa joku postaus. Tää postaus pelottaa mua, koska en missään nimessä halua, että tämä ymmärretään väärin tai niin, että vähättelisin asiaa. Haluan kuitenkin kaikesta huolimatta kirjoittaa tämän, sillä viime päivien seksuaalisen ahdistelun värittämä yhteiskunnallinen keskustelu on herättänyt ajatuksia.
Ette tule näkemään minulta #metoo -merkintää tai postausta kokemastani seksuaalisesta ahdistelusta, sillä en koe kokeneeni seksuaalista ahdistelua elämässäni. Mielestäni seksuaaliselle ahdistelulle tai häiriölle ei voi kukaan muu kuin itse vetää rajaa ja kertoa mitä se milloinkin on. Mä oon lukenut monia tarinoita viime päivien aikana, ja osa on aiheuttanut mussa kuvotuksen ja ahdistuksen tunteita, mutta osa on aiheuttanut sellaisia “onko tää ahdistelua?” -ajatuksia. Mun ajatuksilla ei kuitenkaan ole mitään väliä, sillä jokaisen oma ajatus ja tulkinta seksuaalisesta ahdistelusta on subjektiivinen. Vain uhri itse voi määritellä sen, kokiko olonsa seksuaalisesti ahdistelluksi. Jollekin voi olla todella traumaattista törmätä itsensä paljastelijaan tai saada dickpickejä puhelimeen. Kumpikaan ei todennäköisesti hetkauttaisi minua, enkä osaisi edes ajatella sitä seksuaaliseksi ahdisteluksi, vaikka sitähän se tavallaan on.
Kun olen seurannut keskustelua niin #metoo -ilmiön ympärillä kuin esim. Tomi Metsäkedon keissin ympärillä, olen törmännyt koko ajan siihen, kuinka ihmiset “eivät usko” tarinoita. Metsäkedon tapauksessa sadat mimmit jakavat tarinoita siitä, miten tyyppi on ollut vastenmielinen ja iljettävä ja tehnyt asioita, jotka ovat kyllä lakia rikkoviakin joiltakin osin. Paljon törmää jopa naisilta asenteeseen “no eihän tuo nyt mitään”, “pojat on poikia” ja “ne on vaan katkeria kun X antoi pakit”. Tuo asenne on jotenkin vastenmielinen. Jokaisella meistä on oma koskemattomuutemme. Toisilla se ylettää fyysiseen sopimattomaan kosketukseen, toisille se voi olla verbaalinen ja joillekin seksuaalinen koskemattomuus yltää matkapuhelimeen tulevaan sisältöön. Kukaan muu ei sitä saa määritellä, kuin uhri itse. Jokainen seksuaalista ahdistelua kokenut ansaitsee vain sympatioita. Siitäkin huolimatta, että tässä postauksessa mietin seksuaalisen ahdistelun mahdollista rajaa, en missään nimessä halua vähätellä kenenkään kokemuksia ja otan todella paljon osaa kaikkien heidän puolesta, jotka ovat ahdistelua kokeneet.
