Toipuminen ja palautuminen

Olen miettinyt tämän postauksen kohtaloa koko tämän päivän, sillä tiedän miten arka aihe tämä on. Päätin kuitenkin jo ennen synnytystä, että haluaisin kirjoittaa kropan palautumisesta ja haluaisin nimenomaan olla se esimerkki, joka ei ole palautunut heti ennalleen ja joka voi rohkeasti näyttää sen tyhjän pallomahan blogissa tuhansille lukijoille. Olen kuitenkin itse ollut todella yllättynyt palautumisen nopeudesta, ja olenkin miettinyt haluanko kirjoittaa koko tästä asiasta, sillä loppujen lopuksi ei ole oikeaa tai väärää tapaa palautua näin rajusta kokemuksesta, enkä halua toimia millään tavalla esimerkkinä, hyvänä tai varoittavana, yhtään kellekään. En halua aiheuttaa kellekään paineita enkä toisaalta halua turhaa ilkkumista. Samalla kuitenkin haluan ihan rehellisesti näyttää ja kertoa, miten oma toipumiseni ja synnytyksen jälkeinen palautuminen on edennyt.

Voin rehellisesti sanoa, että minua pelotti, mitä raskaus tekee kropalleni. Olen ollut pessimisti monen asian suhteen. Ensin olin varma, että en tule raskaaksi kovin pian. Sitten pelkäsin, että maitoa ei sitten varmasti tule. Pelkäsin myös, että kerään hirveän määrän painoa, enkä koskaan palaudu omaan kroppaani. No, raskaus alkoi sangen helposti, maitoa on ollut ylituotantoon asti ja olen palautunut lähes ennalleen kolmessa viikossa synnytyksestä. Pessimisti ei pety, mutta saattaa yllättyä positiivisesti. Continue Reading

65+

Related Posts

Synnytyskertomus

(En äkkiseltään keksinyt sopivaa kuvamateriaalia synnytyskertomukseen, joten mennään ihan ilman kuvia tämä postaus :)

Postaus saattaa sisältää ällöttäviä synnytykseen ja vauvan elämän alkutaipaleeseen liittyviä asioita, joten luethan omalla vastuulla.

Eihän se synnytys sitten mennyt yhtään niin kuin “suunnittelin”. Tosin tiedostin jo suunnitteluvaiheessa, että kaikki suunnitelmat ovat sellaisia, että niistä on pystyttävä joustamaan. Pari asiaa muutin jo ennen synnytystä, ja kirjailin toiveitani ylös sitä mukaa, kun ajatukseni muuttuivat. En alun alkaen esim. halunnut kätilöopiskelijaa synnytykseemme, mutta käytyämme KYSissä muutama viikko ennen synnytystä, muutin mieltäni. Alunperin olin ajatellut, että mitä vähemmän ihmisiä, sitä helpompi. Olin myös lukenut kauhutarinoita, joissa kivuliaita asioita tehtiin kahdesta, jotta opiskelija on voinut kokeilla jne. Ylipäätään luin ehkä liikaa ajatuksia siitä, miten kamalaa on ollut, kun opiskelija on ollut läsnä. KYSissä käytyämme supistusten takia, oli siellä akuutissa kätilön lisäksi kätilöopiskelija mukana. Ja kun tykkäsinkin siitä tytöstä ihan valtavasti ja hän oli mielestäni paljon hellempi kuin kätilö, muokkasin tietoihini, että yksi opiskelija saa olla läsnä. Tämä oli synnytyksen kannalta maailman paras päätös!

Continue Reading

43+

Related Posts