Korvien putkituksesta?

Täällä Mungobabyn puolella on ollut vähän hiljaista koko tämä alkuvuosi, koska kiirettä on pitänyt. Poitsu kasvaa huimaa vauhtia, ja kaikkea pientä erinäistä aikaavievää lisäaktiviteettia on tässä kertynyt, mm.  sairastelujen kautta.

No, vauvavuosi saatiin joka tapauksessa jo viikko sitten pakettiin ja ihanahan se oli kaiken kaikkiaan. Ajoittain ehkä rankka ja raskaskin, mutta hyvin vähällä me pääsimme. On ihan uskomatonta, että tuo pieni rämäpää on ollut jo yli vuoden sulostuttamassa arkeani, ja odotan kyllä innolla mitä tämä vuosi tuo tullessaan. Meillä kävellään jo niin vauhdilla, että äiti saa juosta perässä, mutta samalla on selvästi huomattavissa selkeää itsenäistymistä (leikkii ja tutkii kirjoja ja juttuja itsekseen yms.) Vuosi tulee varmasti sisältämään omia haasteita. Nukkua osaa jo koko yön syömättä, mutta tämän vuoden aikana olisi tarkoitus aika paljon oppia uutta. Puhumista, lusikalla syömistä, tutista vieroittamista, potalle asioimista yms. Paljon kaikkea, mutta millään ei ole hirveästi kiire, vaan kaiken ehtii vielä hyvin, eikä ole niin aikatauluista kiinni. Isoin tavoite vuodelle on rullata arjen rutiineja niin, että sekä äitiys ja oma työ saavat oman aikansa. Tällä hetkellä rutiinit menevät aika helposti Danten kanssa, sillä meidän arki on usein hyvin samanlaista päivisin. 

Ajattelin itse asiassa tehdä tänne blogin puolelle “Päivä Danten kanssa” postauksen joku päivä tällä viikolla, mutta nyt halusin tulla päivittämään blogiin kuulumisia jo senkin takia, että kaipaisin teiltä kaikkia vinkkejä ja ajatuksia.

Meillä tosiaan tätä vauvavuotta väritti kuusi korvatulehdusta. Ensimmäinen oli marraskuussa ja sen jälkeen tämän vuoden puolella on ollut viisi moista. Ei ihan hirveästi meillä vaatinut korvatulehdus, Dante on saattanut olla täysin oireeton eikä edes nuhainen, mutta ajoittaisesta korvan koskemisesta tai öiden muuttuessa rauhattomaksi, on voinut huomata, että korvat taitaa kiukutella. Aina on korvat ollut heti eritteiset ja hoito on vaatinut antibiootin.

No, putkitus on varattu torstai-aamulle, ja sehän tietenkin äitiä kovasti jännittää. Onko teidän lasten korvat putkitettu? Miten olette sen kokeneet, paraniko tilanne ja miten lapsi reagoi itse tapahtumaan? Oliko kovin kipeä samana päivänä, oliko kiukkuinen herättyään, miten yöt sujui putkituksen jälkeen? Miten on iltapesut hoidettu sen jälkeen, onko korvia suojattu peruskylvynkin ajaksi, kauanko putket pysyi yms. Kertokaa kaikki mikä tulee mieleen :) Olisi mielenkiintoista nähdä asiaan liittyvää mitä tahansa keskustelua kommenttiboksissa  :)

5+

Related Posts

16 Comments

  • Reply Suvi Monday, April 16, 2018 at 16:31

    Pojalta putkitettiin korvat kun hän oli n. vuoden ikäinen. Hänelläkin oli samanlailla peräkkäin usea tulehdus melko oireettomana, jolloin lääkäri suositteli putkitusta. Putkituspäivä jännitti mua kyllä, kun mietitytti että miten se menee. Oli kauheeta nähä oma lapsi, kun hällä silmät vaan pyörähti, kun hän sai nukutusaineen. Leikkaus oli nopeasti ohi, mutta heräämössä poika aloitti itkun, joka oli aika unensekaista. Hän oli muistaakseni (poika nyt siis 7v) koko putkituspäivän tokkurainen. Tulehdukset loppu siihen. Lääkäri sanoi, että sukeltaminen ei suositeltavaa ilman silikonisia korvatulppia, mutta suihkuttelu oli sallittua (tätä kyllä epäröin alkusi). Putket pysyi hyvin. Mun veljen pojalla taas useasti jouduttu putkittamaan, kun aina tullut pois. Hyvin se menee!:)

  • Reply Katariina Monday, April 16, 2018 at 17:07

    Reilu 2-vuotiaan tyttäreni korvat putkitettiin alkuvuonna neljän korvatulehduksen jälkeen, ja operaatio oli kyllä kokonaisuudessaan todella nopea ja lähes harmiton. Ainoa ikävä osuus oli pieni korvasärky n. 15 minuuttia kestäneen nukutuksen jälkeen, ja sekin lähti särkylääkkeellä. Äidille raskain osuus oli nukuttamisen näkeminen, mutta onneksi siitäkin oli varoiteltu aiemmin.
    Korvia ei tarvitse erityisemmin suojella tai varoa muuta kuin, jos lapsi sukeltaa yli 50 cm veden alle (esim. vauvauinti), eikä suihkussa vettä tietenkään saa suihkia suoraan korviin. Suojaa ei ns. normipesulla kuitenkaan tarvita.
    Meillä tulehdukset ovat pysyneet putkituksen jälkeen poissa, joten kokemus on ollut kaikin puolin hyvä – tähän mennessä ainakin. Putkitus on varmasti monta kertaa parempi vaihtoehto kuin antibioottikierre, ja käsitykseni mukaan se auttaa suurinta osaa putkitetuista.
    Paljon tsemppiä teille!

  • Reply Zelinda Monday, April 16, 2018 at 18:19

    Meillä putkitettiin nyt 2v tytön korvat joulukuussa. Sairasteli vähän väliä ennen putkitusta (oli päiväkodissa vajaan vuoden).

    6h piti pitää syömättä, joten annoin yöllä vielä smoothien 1 aikaan kun 7 piti olla sairaalassa. Hyvin jaksoi matkan ja odotusajan siellä syömättä ja lähti nätisti hoitajan matkaan saliin, ei kiukutellut yhtään. Minut soitettiin heräämöön, siellä silittelin ja odottelin tytön heräämistä. Sitten kun heräsi oli itkuinen, oli vain sylissä ja joi pillimehuja. Lopulta nukahti syliin uudestaan. Saatiin kotiinlähtölupa ja kun puin nukkuvalle tytölle haalaria, heräsi ja oli taas oma iloinen itsensä. Putkituksen jälkeen on ollut vain kerran kipeänä (helmikuussa kyllä jäi kotiin minun kanssani), muuten ei ole vaikuttanut öihin tai mihinkään.

    Kotona suihkussa tai kylvyssä ei tarvitse suojata, mutta uimahallissa käydessä on ollut ear band silikonikorvatulpat (vähän kuin muovailuvahaa joka painellaan siihen korvan syvennykseen tukkimaan, ei kuitenkaan korvakäytävään) ja uimapanta. Ekalla kerralla ei olisi halunnut pantaa, mutta kun selitin että sitten pääsee uimaan, oli seuraavalla kerralla itse sitä jo vaatimassa ja antoi olla uinnin ajan :)

    Korvakontrollissa pitää käydä 3kk välein, tarkistuttamassa ovatko putket paikoillaan. Muuta virkaa tarkastuksilla ei ole, mutta kun todetaan että putket ovat tippuneet, niin saa lopettaa tuon suojaamisen.

  • Reply Ella Monday, April 16, 2018 at 18:19

    Miulle laitettiin putket ko olin 1v, just noitten jatkuvien korvstulehusten takia. En tietenkää siitä ajasta juuri muuta muista ko sen, että korvat oli tosi arat koko ajan ja niitten tutkiminen sattu. Putkien laittamisen jälkeen ei kuitenkaa tulehuksia enää tullu niin paljoa. Koin ite putket tosi helpoiksi, uimahallissa ja joskus normisuihkussaki käytin silikonisia korvatulppia, muuten ei putkien oleminen korvissa juuri muuttanu elämää millään tavalla. :) Nykysin korvat on arpeutunu jatkuvien lapsuudessa olleiden korvatulehusten takia, mutta oon ilonen, että miulle sillo laitettiin putket, koska uskon, että korvan “vauriot” ois voinu olla vielä paljon pahemmat ilman putkia!

  • Reply Susanna Monday, April 16, 2018 at 18:25

    Mä osaan sanoa tähän sen näkökulman, että mulla on ollut putket kahteen kertaan lapsena (oon nyt 19). Toisella kerralla olin vissiin yhtä nuori kuin Dante, ja vanhempien mukaan kaikki sujui oikein hyvin. Toisen kerran muistan jo itse ja sillonkin kaikki suju hyvin. Me oltiin tosi tarkkoja sen kanssa että korvat suojattiin aina kun oli mahollisuus että ne kastuis, ja se kyllä tuotti tulosta koska putket pysy molemmilla kerroilla tosi kauan ja nyt mulla ei oo ollu korvatulehdusta varmaan 10 vuoteen.

    Mulla oli korvatulehduksia sillon pienenä niin paljon että ne alko jo vaikuttamaan mun kuuloon joten tosi hyvä että Dantelle laitetaan nyt jo putket. Mä en oireillut putkien laiton jälkeen, korvat ei esim ollu kipeet yms.

    Ainoo mikä mun mielestä oli ärsyttävää oli ne hankalat tulpat ja panta mitkä piti aina laittaa päähän jos meni uimaan/suihkuun 😄 tsemppiä teille!!

  • Reply Mirja Monday, April 16, 2018 at 18:38

    Meillä putkitettiin pojan korvat noin 2-vuotiaana ja samalla poistettiin kitarisat. Yhtään korvatulehdusta ei ole sen jälkeen ollut ja hän täyttää kesällä 5 vuotta.

  • Reply Sofia Monday, April 16, 2018 at 19:59

    Meillä laitettiin tytölle ensimäiset putket Tampereen Koskiklinikalla kun hän täytti yksi, melkein vuosi sitten. Toimenpide sujui hyvin, vaikka päällä olikin taas paha tulehdus. Nukutus sujui helposti, tyttö oli ihanan reipas ja nukahti helposti. Tyttö heräsi aika itkuisena ja kiukkuisena, mutta ei se mitenkään ylitsepääsemättön vaikeaa ollut. Sen jälkeen arki helpottui suunnattomasti kun korvat pysyivät kunnossa. Tytön puhe kehittyi isoin harppauksin ja muutenkin elo sujui mukavasti, nukkuminen ja syöminenkin helpottui. Eron huomasi entiseen, vaikkei tulehdukset olleet vaikeita, oireet eivät olleet ikinä kovin pahoja. Vasta putkien laiton jälkeen tajusin kuinka korvat olivat varmasti vaivanneet todella paljon.

    Lääkäri neuvoi, että korvia ei tarvitse kotona suojata ollenkaan, eikä olla suojatutkaan. Lääkäri sanoi, että oikeasti siitä putkesta ei mene vettä helposti sisään, ei oikeastaan ollenkaan, mutta ns likaisessa vedessä (uimahallit, järvet) leikkiessä korvat kannattaa suojata varmuuden vuoksi. Ei olla siis suojaamisesta tressattu ollenkaan ja hyvin ollaan pärjätty!

    Ensimmäiset putket toimivat puoli vuotta. Toiset laitettiin onneksi heti kahden tulehduksen jälkeen ennen viime joulua ja tyttö oli siis 1,5v. Toimenpide oli sillä kertaa hyvin nopea ja helppo. Herääminen oli kyllä vielä kiukkuisempi, tietysti kun lapsikin oli jo isompi ja nukutuksen tuoma sekavuus tuntui ehkä pahemmalta. Mutta siitäkin selvittiin :)

    Molemmat putkitukset ovat olleet kaiken kaikkiaan positiivinen kokemus, vaikka tytön reagointi anestesiasta heräämiseen oli vähän raju. Harvat kuulemma reagoi ihan niin kiukkuisesti! Useammat lapset heräävät ihan tyytyväisenä, meidän tyttö on tempperamenttinen muutenkin, joten hänelle oli varmasti ominaisempaa osoittaa mieltään tuollaisen toimenpiteen jälkeen : D mutta siis sen heräämisen jälkeisen kiukun loputtua koko loppu päivän tyttö on molemmilla kerroilla ollut ihan normaali, ehkä vähän väsynyt. Särkylääkettä on kyllä annettu ettei vaan olisi kipuja häiritsemässä. Ensimmäinen Yö on mennyt molemmilla kerroilla täysin levollisesti ja seuraavaan päivään on herätty täysin normaalina.

    Paljon tsemppiä teille! Putkitus on täysin rutiini toimenpide ja se on yleensä ohi 15 minuutissa, sitä ei kannata turhia jännitellä :) toivottavasti teillä sujuu kaikki hyvin ja Danten tulehduskierre saadaan loppumaan.

  • Reply Marjo Monday, April 16, 2018 at 20:16

    Meillä lapsen korvatulehdukset alkoivat syyskuussa 2017. Lapsen korvat putkitettiin noin 2-vuotiaana, marraskuussa 2017. Samalla leikattiin risat. Ensimmäinen putkitus ei juuri auttanut, korvatulehdukset jatkuivat ja niitä paranneltiin ab-tipoilla. Jouluna 2017 hänellä oli viimeinen tulehdus; toinen putki oli mennyt tulehduksen myötä tukkoon, joten toiseen korvaan vaihdettiin uusi putki tammikuussa 2018. Jouluna tehtiin myös se päätös, että lapsi ei tule enää juomaan maitoa. En tiedä johtuuko uudesta putkesta vai maidottomuudesta, mutta lapsella ei ole enää korvatulehduksia ollut.
    Nukutus oli helpompi toisella kerralla, koska kyseessä oli vain putkitus. Tästä nukutuksesta heräsi myös helpommin eikä ollut niin tokkurainen kuin ensimmäisellä kerralla.

    Itselläni todennäköisesti on rakenteellinen vika korvissa, koska olen kärsinyt tulehduksista koko ikäni. Ensimmäiset putket sain kun täytin 18 (lapsena näitä en peloista johtuen suostunut ottamaan) ja putket löytyy korvista edelleen, yli kolmenkympin kypsässä iässä. Toivon ettei lapsi peri äitinsä korvia.

    Mutta pelkkää positiivista sanottavaa putkituksesta! Lapsen korvat on putkitettu yksityisellä ja olen ollut tyytyväinen.

  • Reply K Monday, April 16, 2018 at 20:32

    En yleensä kommentoi näihin, mutta tähän on kyllä pakko kertoa oma tarinani, joka ei ikävä kyllä ole siitä kivoimmasta päästä :D mulla itsellä alkoi korvatulehduskierre vähän vajaa 3-vuotiaana ja siinä heti ekojen putkien yhteydessä poistettiin varotoimena kitarisat. Siitä sitten 9-10v asti oli putket korvissa about pari kertaa vuodessa. Mulla pysyi putket aina tosi hyvin, koska suojattiin korvat näillä silikonitulpilla aina suihkussakin ja uidessa oli tulpat ja uimapanta käytössä. Jossain kohtaa mulle jopa teetettiin muotoillut tulpat korviin, ettei aina tarvinnut väännellä silikonista :D
    Nukutukset menny kuulemma aina ihan kivasti, toisilla kerroilla olin tietenkin tokkuraisempi kuin toisilla. Sen muistan, että niiden sydänääniä seuraavien “lätkien” (elektrodien?) irrottaminen ihosta oli ihan kamalaa :D
    mulla oli tosi herkät korvat ja aina syötiin pari antibioottikuuria ennen putkia, mutta ne ei useimmiten tehonneet ja päädyttiin putkiin. Korvat on myös puhkottu pari kertaa, mutta siitäkään ei ollu apua, joten ainoo ratkasu oli aina putket.
    Tosin sitten loppui siinä 10v kuin seinään ja sen jälkeen ollut ehkä kerran (?) korvatulehdus. Jäljelle jääny tosi arpeutuneet ja ehkä vähän tavallista herkemmät tärykalvot, muuten suurinpiirtein kuulo ja kaikki ok.
    Ja ps. Vahva suositus koskiklinikalle, vaikka siitä on kauan aikaa kun oon siellä ite viimeks asioinut, meidän perhe sai siellä aina tosi lämpimän vastaanoton lääkäreiltä👌

  • Reply Mira Monday, April 16, 2018 at 20:39

    Mulla kans itsellä on ollu pienenä samat ongelmat jotka tulivat sitten maito allergiasta, lopetettiin maito ja sen jälkeen ei tulehduksia ollut.. sitä ennen kyllä kerettiin putkitus tehty monta kertaa… allergia myös meni pois vanhetessa😁

  • Reply aak Monday, April 16, 2018 at 21:13

    Me käytiin putkituksessa reipas kuukausi sitten Tampereella Pohjola-sairaalassa. Tyttö täyttää tässä kuussa 2v. Jatkuvien flunssa/antibioottikierteiden takiahan se putkitus tehtiin, päiväkodissa kun nokka vuotaa koko ajan joten korvat eivät päässeet missään välissä paranemaan. Toimenpide oli tosiaan nopea ja olimme parissa tunnissa takaisin kotona. Nukutuksesta tyttö tokeni alle vartissa ja sinkoili heti sen jälkeen jo normaaliin tapaansa sinne ja tänne. Kipuja ei ollut. Itse otin nukutuksen ihmeen rennosti, vaikka ajattelin purskahtavani itkuun tai jotain :D Me ostettiin apteekista korvatulpat ja -panta, pantaa&tulppia on käytetty uimahallissa, tulpat olen laittanut suihkuun varmuuden vuoksi. Nyt neiti on parantumassa ekasta kunnon räkätaudista sitten putkituksen ja olen varovaisen toiveikas, että putkitus on todella auttanut ja korvat eivät ole tulehtuneet. Jes! Ehkä.

  • Reply Halina Monday, April 16, 2018 at 21:41

    Moikka! Meillä putkitettiin Dantea viikon nuorempi poitsu jo tammikuussa. Sen jälkeen on ollu 2 räkätautia, joista kumpikaan ei oo menny korviin :)!! Sitä etten siis jokainen nuha tiesi korvatulehdusta. Neljä antibioottikuuria tuli putkeen ja senkin jälkeen korvat pitivät yllä kamalaa yskää ja kun olivat täynnä märkää. Siksi putkitukseen päädyttiinkin. Olin itse aivan paniikissa nukuttamisesta, mutta kaikki sujui hyvin. Meidän putkitus tehtiin PikkuJätissä ja halusinkin sinne just kun on erityisesti lasten oma lääkäriasema, joten anestesialääkärit, hoitajat ja muut hoitavat kokoajan pieniä potilaita. Poitsu oli nukutuksen jälkeen ihan raivona. Ei suurinpiirtein tunnistanu vanhempiaan. Se oli aika pelottavaa. Lopulta nukahti rinnalle ja sitten heräs 15min myöhemmin ihan omana itsenään. Putkituksen jälkeen elämä on ollut leppoisaa. Ei olla mitenkään erityisesti suojattu kylvyssä tai suihkussa koska ei lääkärin mukaan ole tarvetta. Eilen lennettiin ekaa kertaa ikinä ja nousut ja laskut ei tainnu tuntua missään. Itsellä korvat paukku ja lapsi naureskeli iloisena :) Meille toi operaatio oli jännittävyydestään huolimatta ihan todella kannattava!

  • Reply Ama/sillyblondie.com Tuesday, April 17, 2018 at 07:19

    Meidän pojalla oli sama rumba korvatulehduksien kanssa. Ensimmäiset putket laitettiin vajaan vuoden iässä, jonka jälkeen korvat pysyi kuukausia terveinä. Putket meni kuitenkin niin tukkoon, että toiset laitettiin vajaa vuosi ensimmäisen leikkauksen jälkeen. Samalla poistettiin kitarisat. Tuo toimenpide tuntui olevan se ratkaisevin, sillä sen jälkeen on sairastettu flunssia ilman että korviin on tauti aina mennyt. Felix täyttää heinäkuussa 3v ja reilu kuukausi sitten toinen putkista oli irronnut, joten korvat putkitettiin kolmannen kerran. Leikkaukset on aina menneet hirmu nopeasti ja kitarisojen poistoa lukuunottamatta kivuttomasti. Uni on heti seuraavana yönä jo ollut parempaa. Olen itseasiassa blogiini kirjoittanut myös tuosta toisesta putkituksesta. Kylvettäessä ei olla koskaan pidetty pantaa. Lähinnä uinti reissuilla koska Felix tykkää sukellella paljon. Tsemppiä!

  • Reply Emilai Tuesday, April 17, 2018 at 13:44

    Heip! Harvoin muistan ihaniin blogeihisi kommentoida mut nyt on tuttu aihe😊meillä tytöllä putkitettiin korvat viime joulukuussa yksityisellä 1v 1 kk iässä, parin kuukauden sisään 4 korvatulehdusta. Näin sairaanhoitajankin näkökulmasta en enää halunnut lisää antibiotteja ettei resistanssi ole kohta sitä luokkaa että ne eivät enää tepsi ollenkaan😕 Meillä tyttö oli kyllä itkuinen ja hankala kun oli korvatulehdus päällä. Meillä nukutettiin maskilla, joka on sellanen 15-20 min kestävä ”humaus” eli ei suoneen nukuteta mikä aiheuttaa enemmän yleensä ärtyisyyttä ja sekavuutta. Maskilla nukutus ei yleensä juurikaan, tyttö oli vain tokkurassa ja hieman itkuinen herättyään. Toimenpide ei jättänyt traumoja ja meillä ainakin pohjola-sairaalassa oli ihana palvelu😊 Yöt sujui meillä paremmin kun putket saatiin korviin ja korvat paranivat. Meillä on kultaputket korvissa, mitkä pysyvät paremmin kun silikoniset. Syystä, että tytöllämme oli tärykalvo liikkumaton tulehdustenkin välillä mikä viittaa siihen että pian olisi ollut liimakorva. Vielä on putket paikallaan ja yhtään tulehdusta ei ole sen jälkeen ollut. Eli summa summarum meillä ainakin oli pelastus tilanteeseen😊 Ja perus kylpyyn en suojaile korvia mut jos pestään hiukset shampoolla tai uimahalli hommia luvassa niin sitten kyllä! Ensimmäisenä iltana oli hieman itkuisuutta mutta siihen auttoi panadol, sen jälkeen ei ole korvat vaivanneet.

  • Reply Ansku Tuesday, April 17, 2018 at 13:45

    Meillä pojan korvat putkitettiin kaksivuotiaana puolisen vuotta sitten, kun taustalla oli neljä ab-kuuria putkeen. Toimenpide meni hyvin. Se nukuttaminen on aika hurjan näköistä, kannattaa varautua että nukahtamisen hetkellä lapsi todennäköisesti itkee ja kiemurtelee kuin mato. Tuntuu ehkä sivusta vähän rajulta, kun väkisin pidetään maskia kasvoilla. Mutta ei se pieni sitä jälkikäteen muista. Meillä herääminen tapahtu helposti ja mitään kiukkuisuutta, kipuja tai tavallisuudesta poikkeavaa ei ollut koko päivänä.

    Putkituksen jälkeen kerran on korva märkinyt, mutta rauhottui itsekseen. Antibiootteja ei oo siis tarvinut ja flunssia on ollut, mutta korvat pysyneet terveinä.

    Kannattava toimenpide ollut meille!

    Ja minä en ole lapsen korvia suojannut. Siitä tuntuu olevan monenlaista ohjeistusta, mutta oon luottanut meidän lääkärin ohjeeseen. Jos sukeltaisi syvälle uimassa, silloin voisi olla tarpeen tulpat.

  • Reply Milla Wednesday, April 18, 2018 at 19:50

    Millaisessa kodissa asutte, voiko siellä olla sisäilmaongelmaa? Kodin tai päiväkodin sisäilmaongelma on aika yleinen korvaongelmien ja tulehduskierteiden aiheuttaja.

  • Leave a Reply

    Previous Post Next Post