Imetyksen eteneminen – 6 kk

   

Nyt ollaan menty imetystaivalta lähes puoli vuotta ja onkin mielenkiintoista hieman katsoa, miten se on toteutunut. Näin puolen vuoden kohdalla D syö noin reilu puolet maidostaan rinnasta ja loput korviketta. Maidon määrä ei sinänsä ole kai pahemmin vähentynyt, mutta pumpulle heruminen on kyllä selkeästi vähentynyt. Vaikka Dantella on aina maitoa nassullaan rinnalla olon jälkeen, pumpulle heruminen on todella hidasta. En vaan jaksa istua useampaa kertaa päivässä pumpulla puolta tuntia kerrallaan vähäisen maidon takia, joten ollaan rintaruokinnan lisäksi tuotu korvike rinnalle. Noniin superäidit, antakaa mennä, kivittäkää vaan, olen huono äiti jne.

Tällä hetkellä imetän kerran yöllä, aamulla heti kun D herää ja päivällä vähintään pari kertaa. Tarjoan aina rintaa kun vaikuttaa nälkäiselle tai on juuri herännyt. Välillä kelpaa, välillä ei. Välillä jaksaa olla rinnalla viisi minuuttia, välillä voisi roikkua siinä vaikka tunnin ja useimmiten yöherätyksellä jätän tyypin viereemme nukkumaan ja nukutaan siinä sylikkäin, välillä tissitellen, eli siinä saattaa olla unen läpi rinnalla joskus aika pitkäänkin. Tämän lisäksi saa pullosta korviketta ja rintapumpun oon siirtänyt jonnekin kaapin perukoille. Ollaan syötetty luomukorviketta, ja hyvin uppoaa. Iltaisin menee vaihtelevasti rinta tai korvike. Tosi väsyneenä haluaa pullon, mutta jos on vielä energiaa, niin saattaa hyvinkin jaksaa olla pitkään rinnalla.

Toki täysimetyksessä on omat erinomaiset puolensa ja optimaalisinta olisi ehkä imettää lasta vaikka vuoden vanhaksi täysimetyksellä. Meillä mentiin täysimetyksellä nelisen kuukautta, sen jälkeen on pikkuhiljaa ajoittain annettu korviketta ja sitten lisätty sitä tarpeen mukaan. Meille tämä sopii. Poika kasvaa hyvin, on iloinen ja veikeä ja minulla on mahdollisuus myös pieneen vapauteen tehdä suunnitelmia vauvan ruoka-ajoista huolimatta. Pullo kelpaa kenen tahansa antamana, minun, miehen, mummien tai tätien. Omilla pikkukätösillään tykkää tällä hetkellä eniten pitää pulloa.

Mulla on imetyksestä vain positiivisia ajatuksia. Kertaakaan se ei ole tehnyt kipeää, vaikka siitä paljon varoitellaan. Maidon ylituotanto teki alussa kipeää, kun tuntui, että rinnat halkeaa, mutta itse imetys on aina ollut ihanaa. Rakastan imettämistä edelleen ja jos Dante haluaisi, täysimettäisin mielelläni edelleen. Olen voinut jo aika pitkään käyttää tavallisia rintsikoita halutessani ja liivinsuojukset heitin mäkeen jo aikoja sitten. Harvoin enää tuntuu rinnoissa sellainen kiristävän täysi olo, eikä ole ollut pelkoa falskaamisesta vaatteille. Öisinkin olen voinut nukkua mahallani jo hetken aikaa. Tämä nykyinen tilanne on aika optimaalinen, sillä öisin ei tarvitse kikkailla pullojen kanssa kun maitoa riittää hyvin ja päivisin taas on helppo liikkua kolealla syyskelilläkin Danten kanssa kun nälän iskiessä voi aina turvautua pulloon, jos ei ole otollinen paikka tai tilanne imettää tai jos poitsu haluaa pullon.

Imetyksestä negatiivinen fiilis on oikeastaan vain kahdesta syystä. Mulla on koko imetysajan ollut aika paljon pienen pieniä hormoninäppylöitä käsivarsissa. Koko kyynärpäiden ja olkapäiden välinen alue on ihan täynnä sellaista pienen pientä näppylää. Ne eivät juurikaan näy päällepäin, mutta kosketuksella tuntuu vähän samalta kuin jos iho olisi kananlihalla. Kosmeettisena haittana ne olisivat ihan yhdentekeviä, mutta ne kutisee välillä ihan älyttömästi! Siis ihan todella inhottavaa. En ensin osannut yhdistää tätä imetykseen, mutta asiasta lääkäriltä tiedustellessani hän totesi, että on melko yleinenkin ongelma, joka yleensä poistuu imetyksen loputtua.

Mä en myöskään kuulu siihen porukkaan, joka laihtuu imetyksellä hirveästi. Itse asiassa, mä kuulun siihen toiseen porukkaan, jota imetyshormonit nähtävästi lihottaa. Alkuun mulla lähti kilot hirveää vauhtia ja mahdun jo omiin vaatteisiini ja oon mahtunut pidempäänkin. Kuitenkin olemus on paljon pehmeämpi ja turvonneempi kuin yleensä, ja tuntuu, että n. kolmen kuukauden kohdalta on alkanut tämä kropan vararavinnon kerääminen. Äidilläni oli kuulemma mennyt samalla tavalla. Ensin lähtenyt kilot humisten, sitten tulleet takaisin ja lähteneet sitten vauhdilla imetyksen loppuessa. Punnitsin itseni pitkästä aikaa pari päivää sitten ja vaakalukema näyttää edelleen samaa, mikä oli hivenen yllätys. Olo on nimittäin tosi usein aika turvonnut ja olisin kuvitellut lihonneeni. Juttelin tästäkin lääkärini kanssa ja hän totesi, että välillä imetys aiheuttaa painonnousua ja “lihomista”. Kroppa pyrkii pitämään kaiken ylimääräisen rasvan vararavintona, jota voi hyödyntää lapsen ruokinnassa. Kuulemma siinä tapauksessa paino tipahtaa nopeasti imetyksen jälkeen. Oli niin tai näin, se jää selvitettäväksi sitten kun joskus imetyksen lopetan. Olen edelleen täysin normaalikokoinen ihminen, enkä koe mitään suurta tarvetta laihduttaa. Mitä olen asiaa tutkaillut, laihduttaminen ei välttämättä mitenkään helpottaisi asiaa, vaan kroppa pitää kahta kauheammin kiinni kaikesta vararavinnosta.

Pyrin muutenkin syömään terveellisesti herkkuja unohtamatta ja hikiliikkumaan 3-4 kertaa viikossa ja mietin mahdollista laihduttamista sitten joskus hamassa tulevaisuudessa, jos sille tuntuu olevan tarvetta. Nämä hormoninäppylät ja ajoittain turpea olo eivät ole kyllä millään muotoa riittävä syy lopettaa imetys, sillä helppouden lisäksi se on aivan liian ihanaa. Mua surettaa jo nyt se, että joskus se pitää lopettaa. On mahdotonta kuvailla tunnetta, kun vauva on rauhallisesti rinnalla syömässä, siinä täysin hauraana ja herkkänä ja välillänne on yhteys, joka voi olla vaan äidillä ja vauvalla. Se on vaan aivan ihanaa. Välillä jos D on rinnalla tosi vähän päivän aikana, mulla on ihan hirveä ikävä häntä siihen. Jos hän on ollut enemmän äitini tai mieheni kanssa, saattaa hän välillä hamuta paidan läpi rintaa kun pääsee syliini, ja sitten mennäänkin lepäilemään rinnalle. Se on jotenkin aivan ihanaa, kun hän osaa jo viestiä tuota. Ei hänellä yleensä ole silloin nälkä, vaan hän vaan haluaa päästä lähelle ja tuohon turvallisimpaan paikkaansa.

Imetys on ihanaa, ja suosittelen kaikkia kokeilemaan sitä, vaikka se tuntuisi vaikealta alkuun tai jossakin välissä.

Tiedän, että tämä “lihomistunnustus” aiheuttaa varmaan monissa tarvetta nälviä ja ilkkua, mutta halusin tuoda tämän esille, sillä tämä on ihan suhteellisen yleistäkin imetyksen aikana. Imetys ei välttämättä vie kiloja mukanaan vaan imetyshormonit voivat päinvastoin tuoda hieman lisää lihaa luiden ympärille. Se on kuitenkin vain väliaikaista ja hormonitoiminta tasoittuu sitten joskus :) Toki joillekin se voi olla aika rankkakin asia, mutta itse ajattelen niin, että halutessani ehdin vielä vuosia muokkaamaan omaa kroppaani, mutta en enää koskaan saa imettää Dantea.

Sitä paitsi imetys on oikeesti niiiiiin helppoa silloin kun se sujuu. Ei tarvii miettiä mitään, kunhan tyrkkää rinnan suuhun ja vauva tekee loput. Nytkin kun lähdemme pian Välimeren risteilylle, mietin jo kauhuissani paljonko pitää viedä mukanamme ruokia ja korviketta ja vaippoja. En halua vaihtaa vaippamerkkiä, eikä Muumeja oletettavasti saa sieltä risteilijältä ostettua tai kohdekaupungeistakaan :D Ollaan myös aina annettu vaan tuota kotimaista luomukorviketta, enkä halua alkaa antamaan mitään muuta reissun päällä. Siihen vielä lisäksi tietyt luomusoseet, joita annamme, jos en itse tee sosetta… Aikamoinen määrä matkalaukusta menee siis tuolle kaikelle. Olisi paljon helpompaa, jos ei olisi ollenkaan tarvetta korvikkeelle, mutta vaakakupin toisella puolen on tietynlainen vapaus ja se, että Dante ei vaan aina halua olla rinnalla, enkä pumpulle heru tarpeeksi. Pakataan siis mukaan aika monta purnukkaa korviketta ja todetaan, että kaikkea ei voi saada :)

Näillä ollaan menty ja näillä jatketaan. Tarkoituksena olisi imettää noin vuoden ajan, tai niin kauan kuin maitoa riittää. Katsotaan sitten talven lopulla, mikä on oma fiilis ja Danten tarve rintaruokinnalle :)

P.S. Sain tuon kuvissa näkyvän imetyskorun By Pinjalta jo raskausaikanani ja kirjoittelin siitä täällä. Lupailin silloin palaavani asiaan vielä, ja tosiaan, näin puolen vuoden kohdalla koru on mielestäni sangen hyvä menestys. Välillä kun kaveri on turhan rauhaton rinnalla, niin saattaa huomio kiinnittyä koruun ja kun pienet sormet näpräävät korua, saattaa herra ihan huomaamatta unohtaa, ettei ehkä haluaisikaan olla tissillä ja syödä mielellään. Lisäksi tuo on osoittautunut erinomaisen hyväksi hampaiden kutitteluun! Helppoa, kun koru on kaulassa ja kun hammaskiukuttelu alkaa, saa tyypin aika äkkiä tyytyväiseksi tällä. By Pinjalta saa mun lukijat 10 % alennuksen koko valikoimasta koodilla MUNGOBABY10 :) 

9+

Related Posts

41 Comments

  • Reply Sirpa Tuesday, October 3, 2017 at 16:33

    Mä laihduin myös ekan kk aikana synnytyksestä, nyt vuoden ajan vähän turvottanut. Etenkin naama on jotenkin vähän isompi. 😀 Uskon myös, että kun lopetan imetyksen kokonaan, turvotus laskee. :) Nyt on n. kuukauden imettänyt vain aamuin, töiden jälkeen ja öisin ja silti YHÄ työpäivän aikana maito nousee pari kertaa. 🤔 Hassua tämä hormonitoiminta. D on aivan hurmaava! 😍

    • Reply Anna Thursday, October 5, 2017 at 14:09

      Kiitoksia :) Ja juuri mäin. on tää aika lyhyt aika elämässä olla vähän turpea, eikä todellakaan imetyksen lopettamisen väärti :)

  • Reply Helmi Tuesday, October 3, 2017 at 18:55

    Dante on kyllä niin söpis! :)

    • Reply Anna Thursday, October 5, 2017 at 14:10

      Hän on kyllä munkin mielestä ;D KIitos :)

  • Reply -H- Tuesday, October 3, 2017 at 20:58

    Odotan esikoistani joulukuussa syntyväksi ja oon jo valmiiksi aivan raivona näille vain imetys on ainoa oikea vaihtoehto ja jos et sitä tee niin oot hirviöäiti-ajattelijoille. En tajua miten tästä voidaan olla niin ehdottomia. Lähinnä vaan jos saat tästä postauksesta kunnon kivitystä. :)

    • Reply V Wednesday, October 4, 2017 at 12:22

      Aivan samaa mieltä! Laskettuaika lähestyy ja jo ennen synnytystä olen saanut syyllistystä että aiothan imettää ja jos ei onnistu niin vika on minussa.. Siksi onkin ihana lukea myös tällaista tekstiä! Ei se ole niin vakavaa jos korvike on äidinmaidon ohella yksi ravinnonlähteistä ja jos lapsi kasvaa hyvin niin whats the problem kysyn minä.

      Poikanne on kyllä aivan älyttömän suloinen näissä ja kaikissa muissakin kuvissa :)

      • Reply Anna Thursday, October 5, 2017 at 14:12

        Se vika hyvin hyvin harvoin on äidissä. Vika voi olla noin miljoonassa muussa asiassa tai vaikka tähtien asennossa, eikä se korvikesyöttö tai osittaisimetys ole vika eikä mikään. Aina unohdetaan, että vaikka joku olisi kaikista parasta ja suositeltua (äidinmaito) se ei ole AINOA OIKEA HYVÄ asia. Tää on vähän sellaista että meneekö se ruoka nyt lapsena 9,5 arvosanalla vai 10, niin ei sillä oo väliä jos äidin mielenterveys ja hyvä olo on 4 tai 10. Jos nyt näin jyrkästi asian ilmaisee :)

    • Reply Anna Thursday, October 5, 2017 at 14:10

      Höpö höpö, jokainen tekee niin kuin parhaaksi näkee, ja kellekään ei ole parhaaksi superstressaantunut pahantuulinen äiti :/

  • Reply S Wednesday, October 4, 2017 at 09:34

    Olikohan päässyt joku ajatusvirhe, mutta jokatapauksessa täysimetys tarkoittaa ettei vauva saa mitään muuta ravintoa kuin äidinmaitoa. Eli et voi täysimettää vuoden ikäistä joka saa kiinteitä.

    • Reply Anna Wednesday, October 4, 2017 at 20:31

      Monesti täysimetyksellä tarkoitetaan myös sitä että lapsen saama maito on ainoastaan rintamaitoa. Vaikka virallisesti taitaa tosiaan olla niin että ainoa ravinto on rintamaitoa. ☺

      • Reply Anna Thursday, October 5, 2017 at 14:49

        Joo, nää on mulla ainakin välillä ihan hukassa nää termit :D

    • Reply Anna Thursday, October 5, 2017 at 14:10

      Joo, oli :D Tarkoitin, että täysin rintamaidolla, ei korvikkeella, mutta senat meni sakaisin siinä niin :)

  • Reply Emmimaaria Wednesday, October 4, 2017 at 11:48

    Mun mielestä toi on just se paras ja helpoin tapa! Vauva saa äidinmaidon hyödyt ja vanhemmat saa korvikkeen helppouden hyödyt. Kiitos kun kerroit että teette näin, me myös! :)

    • Reply Anna Thursday, October 5, 2017 at 14:11

      No meille tämä toimii. Tietty hieman aina miettii itse, että olisiko voinut tehdä jotain paremmin, että lapsi saa vain äidinmaitoa, mutta tää toimii meille enkä usko tästä olevan mitään haittaa Dantellekaan :)

      • Reply Emmi Friday, October 6, 2017 at 13:11

        No kun pari viikkoa hemmetin väsyneenä yritin pumpata aamulla huonolla menetyksellä maitoa, päätin että tässä vauva-arjessa on ihan tarpeeksi muitakin haasteita eikä mun tarvitse hikoilla itku silmässä tän vitsin pumpun kanssa kun helpompiakin tapoja on <3 Tätä kaikkea ei tarvii suorittaa täydellisesti, tärkeintä olis että kaikki nauttisi vauvavuodesta, koko perhe siis :)

  • Reply sailis Wednesday, October 4, 2017 at 13:14

    Noi käsivarsien näpyt vois olla kans talirauhasten sarveistappeja. Eli kyseessä on ihotyyppi (keratosis pilaris), jolle ei oikeestaan voi juurikaan tehdä mitään, se on vaan pieni kosmeettinen haitta. Mulle tuli niitä kans pari vuotta sitten :( Ja aika usein niitä voi alkaa tulla murrosiässä tai raskauden/imetyksen myötä kun hormonit käy vähän ylikierroksilla…

    • Reply Anna Thursday, October 5, 2017 at 14:14

      Joo, tän mä oon kans iteki “diagnosoinu” oirekuvan mukaan ja lääkäri sanoi, että voi olla. Ja just tää, että imetysaika on kuin uusi muurosikä kropalle, niin toivon, että katoavat sitten imetyksen loputtua. Ei se kosmeettinen haitta, mutta se hiton kutina :/

  • Reply -K- Wednesday, October 4, 2017 at 13:46

    Kiva että nautit imetyksestä. Onko tuo koru varmasti turvallinen? Osat ovat todella vaarallisia, jos pieni niitä imeskelee ja se lähtee irti ja jää kurkkuun.

    • Reply Ronja Wednesday, October 4, 2017 at 19:51

      Koru on imetyskoru eli tehty juuri sitä vartem, että lapsi saa sitä hiplailla imetyksen aikana

      • Reply Anna Thursday, October 5, 2017 at 14:48

        Juuri näin :)

    • Reply Anna Thursday, October 5, 2017 at 14:26

      Se on imetyskoru, jota lapsi saa räpeltää, eli suunnittelussa huomioitu. Oon kokeillut itse noita palleroita hajottaa (en onnistunut) ja ei saa sitä koskaan itsekseen, vaan aina valvonnassa on tuon korun kanssa saanut leikkiä :)

  • Reply Ronja Wednesday, October 4, 2017 at 15:52

    Olen pahoillani puolestasi, että tänne lukijoihin mahtuu myös näitä “täydellisiä” äitejä joka osa-alueella! Meillä meni tytön kanssa myös niin , että maitoa ei tarpeeksi riittänyt joten korvike ja pullo piti ottaa käyttöön ja siitä pikkuhiljaa enemmän ja enemmän alkoi hylkimään rintaa ja näin maidontuotanto väheni vähenemistään.. Aluksi koin hirveitä syyllisyyden tuskia ja jopa itkin kun imetys ei kovasta yrityksestä huolimatta sujunut ja kun olin niin varma, että minähän imetän sinne vuoden ikään asti vaikka mikä olisi. :D Enää en asiaa ressaa ja nyt ollaankin kokonaan siirrytty korvikkeeseen, vauva arjessa on niin paljon muitakin asioita mitä voi alkaa stressaamaan jos vain antaa sille luvan joten helpommalla pääsee kun ei joka asiaa ota liian vakavasti! Olet ihana äiti pojallesi ja kiitos blogistasi, pidän todella kirjoituksistasi ja niistä paistaa aitous, lämpö ja rakkaus Dantea kohtaan! :) Hyvää syksyä sinulle Anna!

    • Reply kms Wednesday, October 4, 2017 at 20:03

      Ihan kuin olisit kertonut meidän imetystarinaa! Meillä kans piti tytölle antaa alusta asti lisämaitoa ja pikkuhiljaa pullon suosiminen alkoi siitä. Puolivuotiaaksi asti yritin aina tarjota rintaa ensin, välillä kelpasi vähän, välillä ei ollenkaan. Lopulta sekä äiti että tyttö itkivät ja isimies oli aivan kypsä koko tilanteeseen . Hän totesi, että aivan samanlainen ihminen tuosta kasvaa, vaikka saisikin kaiken maitonsa pullosta. Nyt tyttö on kohta 8kk ja viimeinen kuukausi menty täysin korvikkeella. Tyttö on ollut huomattavan paljon tyytyväisempi vauva ja äitikin alkaa päästä pikkuhiljaa yli pettymyksestä. Vielä kun nämä jotkut “täydelliset täysimettäjä-äidit” ymmärtäisivät, ettei se jokaisen äidin ja vauvan imetystarina voi olla juuri samanlainen ja tärkeintä on aina vauvan kasvu ja kehittyminen, niin meistä moni muukin voisi uskaltaa ääneen myöntää, että minä annoin vauvalleni myös korviketta.

      • Reply Anna Thursday, October 5, 2017 at 14:48

        No juuri näin. Mä tätä asiaa jo kommentoinkin tuossa yllä :)

    • Reply Anna Thursday, October 5, 2017 at 14:42

      Mä en tiedä onko mussa jokin vialla, kun en ole edes kokenut syyllisyyttä asiassa. Miksi kokisin? Osittainen pulloruokinta oli tavoite meille, jotta arki sujuu meillä järkevimmin ja lapsi saa viettää paljon aikaa myös isänsä kanssa. Jos tämä on vaikuttanut negatiivisesti rinnan haluamiseen, se oli tiedostettu riski. Ja tämä vuorostaan vaikuttanut tuotannon vähenemiseen. Samalla kuitenkin saan nauttia läheisyydestä lapseni kanssa ja imettää aina kun hän haluaa ja öisin. En näe syytä potea huonoa omaatuntoa. Hän saa tarpeeksi ruokaa ja laadukasta luomumaitoa. Jos tekisin tästä itselleni ison asian, niin hän vain kärsisi siitä. En siis oo missään vaiheessa kokenut syyllisyyttä, ennemmin kaipausta. Mä mielelläni imettäisin enemmän, sillä hän on niin ihana kun sylissä syö ahnaasti <3 No, otan sen minkä saan ja nautin muusta puuhailusta hänen kanssaan lopun aikaa :) Joten ihan turha näitä on stressata :)

      Kiitoksia kovasti ja myös sinne ihanaa syksyä! :)

  • Reply Suvi Wednesday, October 4, 2017 at 18:33

    Aivan ihana poika teillä! Hei paljonko suurinpiirtein annatte korviketta ja soseita? Meillä on kuukauden vanhempi poika ja täysimetyksellä (+ soseet/vähäinen sormiruokailu) menossa, mutta on niin hankala arvioida riittääkö oma maito kuitenkaan lopulta vai pitäisikö yrittää antaa lisäksi korviketta. Ja juu, tiedän puheet siitä, ettei maito yhtäkkiä lopu, mutta kun itsekään en ole enää vähään aikaan herunut pumpulle, niin on jotenkin _tosi_ hankala arvioida… Yksilöllistähän se tietenkin on ja aina voi koittaa syökö vielä korviketta, mutta jotenkin kiinteiden alotuksen jälkeen on ollut hankala arvioida syökö vauva ylipäätään tarpeeksi, kun kiinnostus on jo kaikessa muussa. Soseetkin saattaa joskus upota, joskus ei, riippuen koostumuksesta, mausta, tähtien asennosta jne. :D

    Ihanaa syksyn jatkoa! :)

    • Reply Anna Thursday, October 5, 2017 at 14:47

      Kiitoksia :) Apua, riippuu ihan hirveästi päivästä toi korvike. Ensisijaisesti aina rintaa, ja jos ei kelpaa, niin sitten korviketta. Meillä on aika isoruokainen muksu :D Silloinkin kun syö rintaa, niin saattaa hyvinkin mennä päivässä 500 ml korviketta ja kolme kertaa päivässä sosetta. Yleensä 0,5 purkkia / pientä puristuspussillista tai sama määrä itsetehtyä sosetta kerralla. Illalla sitten vihannessosetta vaikka kokonainen purkki, jos vaan uppoaa. Eli syö kyllä paljon :D
      Mä pyrin antaa aina ensin rintaa, sitten sosetta. Tai sitten niin, että ensin maitoa, sitten sosetta. Iltaisin toisinpäin tosin, esim. rutiini silloin on: sosetta, ilkosillaan makoilua, kylpy ja sitten pullon/tissin kanssa rauhoittumaan, jonka jälkeen unille.

      Meillä on kyllä sellainen suursyöjä, että soseet uppoo, varsinkin jos on vähänkin hedelmää joukossa. Ja esim. teen bataattisosetta ripauksella kookosöljyä ja sehän menee kyllä todella suosikkina alas. Välillä on toki sellaisia hetkiä, ettei yhtääään keskity syömiseen, ja välillä panee ensin hanttiin kun antaa pulloa tai rintaa väsyneenä, mut sit ahmatoikin hirveän määrän. Meillä ei voi sanoa vielä sormiruokailuksi, kun yleensä annan kyllä jonkun sormipalan suuhun, mutta sitä saa lähinnä imeskeltyä (kovahko ihan hieman höyrytetty porkkana tms.) Odotan, että kasvaa hieman vielä, sitten saa enemmän sormiruokailla. Soseita “sormiruokailee” välillä, eli sotkee koko ympäristön ja tunkee sormia suuhun. Antaa leikkiä :D

      Ja siis meillä tähtien asento taitaa olla määräävin tekijä syömisen suhteen. Välillä enemmän, välillä vähemmän :)

  • Reply Anna Wednesday, October 4, 2017 at 20:36

    Mä olen imettänyt yhtäjaksoisesti jo yli 4 vuotta ja kuulun siihen ihmisryhmään jolla muutama ylimääräinen kilo on ja pysyy. En kyllä kovin ole edes yrittänyt niistä päästä kun kuitenkin normaalipainoinen olen.

    Muuten, maitoa tulee niin kauan kuin imettää. Eli maito ei lopu ennen kuin lopetat imetyksen. Kaksi vuotta on se vähimmäissuositus imetykselle ja senkin jälkeen on hyvä jatkaa vielä jos se tuntuu hyvältä. ☺

    • Reply SAANA Thursday, October 5, 2017 at 11:28

      Täh kaks vuotta vähimmäissuositus? Itse olen kuullut neuvolasta ja lueskellut että suositellaan vähäntään yhden vuoden imetystä.. :o

      • Reply täysimettäjä Thursday, October 5, 2017 at 12:19

        WHO suosittaa imetystä väh. kahden vuoden ikään asti, mutta THL väh. yhden vuoden ikään.

      • Reply Anna Thursday, October 5, 2017 at 14:51

        Se on WHO:n suositus, mä avasin vähän syitä sille tossa ylempänä :)

    • Reply Anna Thursday, October 5, 2017 at 14:51

      Kyllä maito oikeesti vaan loppuu joillain vaikka kuinka yrittäisi imettää. Itse asiassa yllättävänkin monella käy näin :) Ja kaksi vuotta on se WHOn minimisuositus, joka on lähinnä senkin takia niin korkea, että koskettaa koko maailmaaa, myös kehitysmaita, joissa muut ruoat voivat olla sen verran saastuneita, että siksi suositellaan 2 vuoden täysimetystä. THL:n suositus on 1 vuosi, mutta kyllä musta tuntuu, että minimisuositus imetykselle on Suomessa 6 kk. Ainakin kaikissa neuvoloissa sun muissa on aina tämä 6 kk. Hienoa toki jos joku jaksaa ja pystyy imettämään 2 vuotta! :)

  • Reply Molly Thursday, October 5, 2017 at 09:34

    Maitoa ei todellakaan kaikilla tule niin kauan kun imettää. Tää on niiden äitien yleinen harhaluulo, joilla itsellä näin on käynyt. Mulla maito alkoi vähenemään jo 2 vkoa synnytyksestä. Yhdessä imetysneuvojan kanssa kokeiltiin kaikkea, mutta määrät vaan väheni ja korvikkeeseen oli siirryttävä lopulta. Imetysneuvojan mukaan tämä ei ole yhtään niin harvinaista kuin luullaan.

    • Reply täysimettäjä Thursday, October 5, 2017 at 12:17

      Kyllä se on harvinaista (vaikka ei toki mahdotonta), että maito yhtäkkiä vain loppuisi.
      Ongelma on yleensä siinä, että luullaan, ettei oma maito riitä, jolloin tarjotaan vauvalle korviketta lisäksi. Kun vauva saa korviketta, hän imee rintamaitoa vähemmän, jolloin elimistö tuottaa vähemmän maitoa. Ja kun vauva saa rintamaitoa taas vähemmän, korviketta annetaan enemmän eli vauva on vähemmän rinnalla ja taas äidinmaitoa syntyy vähemmän.
      Kysynnän ja tarjonnan laki. Vauvoilla on esimerkiksi tiheän imun kausia, jolloin vauva tilaa itselleen lisää maitoa – kyse ei ole siitä, että äidinmaitoa ei tule tarpeeksi. Tällöin vauvan tulee antaa olla rinnalla vauvantahtisesti.

      • Reply Anna Thursday, October 5, 2017 at 14:53

        Ei se edes ole kovin harvinaista. Ainakaan siitä päätelle, kuinka monelle tutulle on käynyt niin ja mitä sekä neuvolassa, että imetysneuvojalla on tullut puheeksi. Toki tuo sun mainitsema on yleensä se “syypää” tilanteeseen, mutta mulla on useammalla tutulla vaan ykskaks loppunut maito ihan ensiviikoilla, vaikka mitään korviketta ei edes harkittu siinä vaiheessa. Lapsen takia on ollut pakko alkaa antamaan korviketta.

    • Reply Kms Thursday, October 5, 2017 at 12:36

      Samaa mieltä! Hirveän helppo syyllistää toisia äitejä heidän, joilla maitoa vaan tulee ja tulee, voi pumpata pakkaseen eikä tarvitse miettiäkään korvikkeen antamista. Itse vietin vauvani kanssa ensimmäisen kuukauden sohvalla imettäen, imetysneuvojan luona ravaten ja hän välillä meillä, luin kaiken mahdollisen tiedon imetyksestä ja sen tehostamisesta vauvan nukkuessa. Vauva vaan ei saanut mahaansa äidinmaidolla täyteen ja kasvu oli hidasta. Lapsen on kuitenkin saatava tarpeeksi ravintoa, tissistä tai pullosta tai molemmista. Tuon “maitoa kyllä riittää kun vaan imettää” – järkeilyn mukaan mulla olis kyllä pitänyt jo kuukauden jälkeen suihkuta maito tisseistä, kun mitään muuta en tosiaan vauvan hereillä ollessa ehtinyt tekemää. Onneksi korvikkeet on keksitty ja ne on nykyään todella hyviä!

      • Reply Anna Thursday, October 5, 2017 at 14:53

        Juurikin näin. Ei se vaan aina ole niin yksiselitteistä :)

    • Reply Anna Thursday, October 5, 2017 at 14:51

      Juurikin näin :) Meilläkin imetysneuvoja kertoi tätä ja neuvolassakin varoiteltiin, että tämä on mahdollista :)

  • Reply Sanna Friday, October 6, 2017 at 13:49

    Mielenkiintoisia kommentteja!

    Meillä mentiin alusta asti pullo- ja rintaruokinnalla ja oli tietoinen valinta, koska haluttiin et oppii myös pullosta syömään. Pumppasin siis maitoa et välillä sai pullosta.

    Mulla taas asia eteni niin päin et todennäköisesti maitoa olis riittänyt, mutta imetys ahdisti eikä ollut yhtään oma juttuni. Vauva oli niin suursyömäri et ahmi maitoo imuote irtoili, ilmaa kertyi kauheasti mahaan, mulla oli suihkutissit ja mitä kaikkee.. käytiin imetysneuvojilla ja juttelin asiasta vaikka missä mut ei helpotusta. Reilu 2 kk jaksoin täysimetystä ja sit otettiin korvike mukaan ja pikkuhiljaa ihan tietoisesti jäi rintaruokinta pois. Enkä ole kokenut kertaakaan huonoa omaa tuntoa tai minkäänlaista syyllisyyttä asiasta, koska tämä oli meidän perheelle ehdottomasti oikea ratkaisu :) Jos meille seuraava lapsi suodaan, tottakai toivon että imetys olisi helpompaa ja luontevampaa ja teen kaikkeni sen eteen, mutta jos ei ala sujumaan, niin en aio viivytellä rintaruokinnasta luopumista. Tuntui että olin tämän esikoisen kanssa sen 2 ekaa kuukautta ihan sumussa kun imetys stressasi vaan, sen jälkeen vasta pystynyt alkaa nauttimaan vauva-ajasta ilman et on “paha olo”- kokoajan takaraivossa.

  • Reply O Thursday, October 19, 2017 at 22:34

    Hei, kerroit käyttäväsi kotimaista luomu korviketta, tarkoitat ilmeisesti arlan little baby organic:ia, mutta se ei ole kotimainen tuote, se valmistetaan Tanskassa. Vain valiolla on tällä hetkellä kotimaista Tuuti-korviketta :)
    Tämä kotimaisuus on siis minullekin tärkeä juttu, halusin vain huomauttaa :)

  • Reply Amaalia Saturday, October 21, 2017 at 19:50

    Mulla on yksi korvikevauva ja toinen ei ole koskaan juonut muuta kuin äidinmaitoa. Toisen kohdalla oli tietoinen valinta imetyspettymyksen jälkeen että teen kaikkeni imetyksen onnistumiseksi. Se oli itselleni niin tärkeää, että pulloa ei koskaan edes kokeiltu.

    Esikoinen oli hankala imetettävä kielijänteen takia ja imetys loppui kokonaan äkillisesti omaan sairastumiseen. Kokemusta siis myös siitä että vaikka oli täysimetetty ilman pulloa, vauva oppi hädän hetkellä juomaan myös pullosta.

    Jokainen saa tehdä omat valintansa enkä paheksu missään tapauksessa korvikeruokintaa, onhan mulla siitäkin kokemusta ja tiedän hyvät puolet asiasta.

    Vähän silti harmittaa, ettei omasta imetystaipaleesta voi puhua, kun joku saattaa loukkaantua. Eli siis siitä että täysimetin 6 kk ja sen jälkeen 1,5-vuotiaaksi asti osittain ja miten onnellinen olen siitä, että sain kokea onnistumisen imetyksessä vaikka hankaluuksia koin (esim 1-vuotiaaksi asti vauva söi rintaa vain makuuasennossa – eli julkisella paikalla imetys oli hyvinkin mielenkiintoista :D). Kaikesta silti selvittiin ja ainut asia mikä jäi harmittamaan oli se, että ympäristön painostuksesta lopetin imetyksen lapsen ollessa 1,5-vuotias. Jos vielä vauvan saan, imetän aivan varmasti suosituksen mukaan 2-vuotiaaksi asti sanoivat sukulaiset tai ystävät mitä vain.

    Eli itsellä on enemmän se kokemus että etenkin isomman lapsen (yli 6kk) imetystä on saanut selitellä ja suorastaan salailla ettei kukaan loukkaannu..

    Näyttää siltä että kaikki vanhemman valinnat aiheuttaa arvostelua teit miten vaan..

  • Leave a Reply

    Previous Post Next Post