Muutonjälkeisiä kuulumisia

Pahoittelut hiljaiselostani täällä Mungobabyn puolella. Tiivistettynä voisi sanoa, että miehen ensimmäinen työkuukausi vanhempainvapaan jälkeen ei ole paras mahdollinen yhdistelmä kodin kunnostelun, muuton purkamisen ja lähes puolivotiaan vauhtiveijarin kanssa :) Nyt kun viimeinenkin laatikko on kotona purettu, tuntuu siltä, että on aikaa ja mahdollisuus hieman purkaa ajatuksia myös Mungobabyn puolelle. Paljon on tapahtunut ja paljon asiaa on tälle puolelle, joten toivottavasti olette malttaneet odottaa uusia postauksia. Laitoin tähän kuvitukseksi hieman viime päivien kuvia, jotka olen puhelimella napsinut :)

Viime päivät ovat sisältäneet aika perusjuttuja, pitkiä kävelyitä hyvässä kelissä ja kotona maailmaan tutustumista masullaan kaikkialle pyörien. Tosin, vähän on ollut jännitystäkin. On ollut vauvauintia ja mummien vierailuja. Ollaan leikattu hiukset kolmatta kertaa jo ja Dante on päässy kotitöiden makuun rintarepussa iskän kanssa haravoiden :D En ymmärrä, miten jostain, joka oli vielä puoli vuotta sitten mahassani, on ihan muutamassa kuukaudessa kuoriutunut tällainen pieni persoona, jolla on vahva tahto ja selkeästi halu osallistua kaikkeen. Tyytyväisenä jäbän saa pidettyä ottamalla sen mukaan kävelylle, rintareppuun suorittamaan mitä tahansa hommaa tai muuten vaan jos hän on osallisena tekemisessä. Reppu on ollut pelastus kyllä.. Ja välillä joku korikin näköjään :D Mihin tyypin vaan saa hetkeksi käsistään laskettua :) 

Hymy on herkässä ja kaikki kiinnostaa aivan valtavasti. Myös äitin puhelin.

D täyttää ensi viikolla puoli vuotta! Ihan hullua, miten nopeasti aika menee. Tällä hetkellä tyyppi tahmeasti ryömii eteenpäin pienenpieniä etäisyyksiä ja ennemmin kierii vauhdikkaasti ympäri, päästäkseen kohteeseen, joka on kiinnostava. Yleensä se on joku muu, kuin oma lelu ja lähes poikkeuksetta joku sellainen, mihin ei saisi koskea. Ruoka uppoo erinomaisen hyvin ja tällä hetkellä maidon lisäksi tyyppi syö kolme kertaa päivässä soseita. Vihanneksia, vihannes-hedelmäsekoituksia ja hedelmiä. Unet on maistuneet ja kaiken muuttohärdellin keskellä oltiin aika kiitollisia, kun yksi yö tyyppi posotteli kymmenen tunnin yöunet putkeen. Muuten ollaan heräilty lähinnä aamuyöstä tankkaamaan ja jatkamaan unia. Kaikki siis erinomaisen hyvin ja täällä valmistaudutaan ensimmäiseen talveen ja pidempään ulkomaan matkaan vauvan kanssa.

Neuvolassa kävimme pari viikkoa sitten hakemassa rokotukset ja vähän seuraamassa kasvua. Dante kasvaa omalla käyrällään melko lailla tarkkaan keskellä. Pituutta on vähän enemmän, painokin on ottanut hyvin kiinni ja tyyppi saa joka puolella kommentteja jäntevyydestä ja aktiivisuudesta. Sellainen sylihyrrä hän onkin, joten saa nähdä millaisessa kiipelissä tullaan vielä olemaan, jahka tuo saa jalat alleen.

Isin pikku häir… apulainen :D

Besties ♥

Näin meillä yleensä herätään. Iloisena ja mahallaan. Vaikka kuinka olisi laitettu selälleen nukkumaan. Yleensä myös herätessään tyyppi on pää siellä, missä jalat oli nukahtamishetkellä :D

Seuraavaksi olisi vuorossa ensi viikolla annettava MPR-rokote, joka annetaan varhennettuna matkan takia ja päästään taas tsekkaamaan hieman kasvukehitystä.

Muuten arki on tosi samanlaista päivästä toiseen. Joka päivä on toki aivan erilainen ja D oppii hirveästi uutta koko ajan, mutta tavallaan ollaan löydetty sellainen arkinen rutiini. On ollut jotenkin tosi helppoa, eikä ehkä sinänsä mitään akuuttia kirjoiteltavaakaan ole tullut mieleen, kun kaikki on sulavasti sujunut eteenpäin.

Ajattelin kuitenkin lähipäivinä kirjoitella ainakin näistä: 

– Talvitarpeistoa; meidän talvivaatevalintoja
– Imetys; 6 kk takana, mitä ajatuksia ja tunteita nyt
– Nukkuminen; missä mennään 6 kk:n kohdalla, miten liikkeellelähtö ja kääntyminen on vaikuttanut
– Danten huoneesta hieman kuvia (ensimmäinen huone tässä taloudessa, joka on jotakuinkin valmis :D)
– Oma kroppa – 6 kk synnytyksestä
– Pomeranian ja vauva – puolen vuoden kokemus

Mitkä muut jutut teitä kiinnostaisivat tässä vaiheessa? Jättäkää ihmeessä postausehdotuksia, niin saan niistä varmasti ammennettua ideoita lähiaikojen postauksiin :)

9+

Related Posts

33 Comments

  • Reply Minski Wednesday, September 27, 2017 at 16:53

    En kestä kuinka suloinen<3 on kyllä ihan isinsä näköinen poika<3

    • Reply Anna Friday, September 29, 2017 at 13:19

      Kiitoksia :)

  • Reply Tsasse Wednesday, September 27, 2017 at 17:08

    Hei, kiinnostais kovasti mungodaddyyn liittyvät jutut. Viimeksi luin kyynelsilmin miehesi tekstiä :) Esimerkiksi loppuraskaus ja synnytys sekä vauva-arki miehisestä näkökulmasta.

    Kivaa syksyä teidän perheelle!!

    • Reply Anna Friday, September 29, 2017 at 13:19

      Mungodaddy ei hirveen innoissaan kirjoittele mitään, mutta voin yrittää terrorisoida hieman ja pyytää häneltä kirjallisia näytteitä ;)

  • Reply Julia Wednesday, September 27, 2017 at 17:18

    Kiva kuulla taas teistä! On hän kyllä niin söpö ihana poitsu ja tuo tukka ennenkaikkea😍 Mistä on tuo viimeisen kuvan ihana pipo?💕 Tahdon samanlaisen meidän pikkuiselle😍

    • Reply Miuku Friday, September 29, 2017 at 09:29

      Luulisin, että tuo kyseinen karvatupsupipo on suomalaisen Pono-merkin pipo :)

      • Reply Anna Friday, September 29, 2017 at 13:23

        Just se :)

    • Reply Anna Friday, September 29, 2017 at 13:19

      Kiitoksia :) Se on PoNo Designin :)

  • Reply P Wednesday, September 27, 2017 at 17:53

    Siis mä en kestä!!! Miten voi joku olla noin syötävän söpö! Niin kaunis lapsi teillä <3

    • Reply Anna Friday, September 29, 2017 at 13:19

      Kiitoksia, hän on kyllä ihan hypersuloinen pakkaus <3

  • Reply Maikki Wednesday, September 27, 2017 at 19:01

    Moi! Olisi kiva kuulla tarkemmin mitä syötte, tai siis Dante syö:) millaisia soseita ja makuyhdistelmiä olet tehnyt? Meillä on soseiden maistelu aloitettu niin olisi kiva saada uusia vinkkejä tuleville kuukausille:) ylipäätään lapsen ekan vuoden ruokailu kiinnostaa kovasti! Dante on kyllä hurmaava poika!

    • Reply Anna Friday, September 29, 2017 at 13:20

      Joo, täytyykin tehdä tästä postausta :)

  • Reply Henna Wednesday, September 27, 2017 at 19:06

    Dante on kyllä yksi hurmuri ainakin kuvista päätellen (en kestä noita hiuksia ja silmiä<3)!
    Oma kummityttö täytti just 9 kk ja on ollut kyllä tosi antoisaa seurata kehitystä, varsinkin kun ei joka päivä näe, niin muutokset huomaa helposti. Nyt täytyy jo olla tarkkana ettei pöydillä ole mitään särkyvää tai pöytäliinaa jonka voi nätisti kiskaista alas kun "pikkuinen" osaa jo seisoa tukea vasten. Silti tuntuu että hän oli kaksi päivää sitten ihan vastasyntynyt pieni nyytti.

    • Reply Anna Friday, September 29, 2017 at 13:20

      Hän on ihan livenäkin sangen hurmaava, ainakin näin äitinsä mielestä :) Joo, meillä pitää olla koko ajan tarkkana, ettei saa kiinni jostain, nimittäin ote on raudanluja ja äärimmäisen määrätietoinen :D

  • Reply Sara Wednesday, September 27, 2017 at 19:50

    Heippa! Varmaan Mungolifen puolelle menisi, mutta musta olisi ihanaa kuulla Benjin elämästä. Joutuuko hän olemaan yksin kotona paljon? Onko ollut ongelmia sisäsiisteyden kanssa? Ja kaikkea muuta mitä koiran omistukseen ja hoitoon nyt liittyy (jos siis sinua yhtään kiinnostaa kirjoittaa aiheesta). Ja toki, jos on esimerkkiä Simban / Jedin elämästä, niin kiinnostaa myös. :)

    • Reply Anna Friday, September 29, 2017 at 13:21

      Täytyy kirjoitella jossakin vaiheessa :) Benjihän on tosi vähän itse asiassa kotona yksin, koska mä teen kotoa töitä. Eli hyvin harvassa ovat ne päivät, että on yli 4-5 h yksin. Tuokin silloin, jos mä olen pidempään asioilla :) Sisäsiisteyden kanssa ei sinänsä, merkkailun kanssa oli ongelmaa ennen kuin kastroitiin, ja nyt sekin ongelma on loppunut :) Mä yritän tehdä jonkun kattavamman koirapostauksen jossakin välissä :)

      • Reply Sara Sunday, October 1, 2017 at 17:55

        Jee kiva!
        Ja ihanaa, kun jo nyt vähän avasit :)

  • Reply Ninnu Wednesday, September 27, 2017 at 20:23

    Ihana poitsu 😍 Naurattaa kun omat naperot ovat olleet lähes kaksi vuotiaaksi lähes kaljuja ( tulleet äitiinsä) et teil on jo tukkaa saksittu pariinkin kertaan.

    • Reply Anna Friday, September 29, 2017 at 13:21

      :D Joo, toi tukka on oikeesti aika levoton :D Sojottaa joka suuntaan, vaikka oon yrittänyt saksia sitä :D

  • Reply Eveliina Wednesday, September 27, 2017 at 20:52

    En tiedä onko aihe turhan henkilökohtainen, jos on ei tarvitse tokikaan kirjoittaa…. mutta olisi kiva kuulla, onko parisuhde jotenkin muuttunut lapsen tulon jälkeen..? Ja jos on niin mitkä asiat muuttuu ja muuttuvatko hyvällä vai huonolla tavalla? Haaveilen tulevaisuudessa äitiydestä ja tämä asia mua kiinnostais, kun harvemmin saa tietoa aiheesta eikä oikein kysyäkään rohkene…

    • Reply Anna Friday, September 29, 2017 at 13:22

      Tästä mä oon itse asiassa ajatellutkin kirjoitaa, eli pitääkin laittaa tämä toive ylös :)

  • Reply Nimetön Thursday, September 28, 2017 at 10:06

    Ihana postaus! Pienet tauot ei haittaa, täällä me ootellaan :) Kirjavinkkinä on pakko mainita Elina Kauppilan Ihana perhe – tietoisen vanhemmuuden abc. Ainakin itse rakastin tätä kirjaa! Tämän kirjan neljä vanhemmuuden periaatetta ovat:
    1) Itsestä huolehtiminen
    2) Vanhemman ja lapsen välisen yhteyden vaaliminen
    3) Vanhemmuus kasvun ja kukoistamisen mahdollistamisena kurinpidon ja rankaisemisen sijaan
    4) Ilo tärkeänä osana jokapäiväistä elämää

    Tässä puhutaan myös mm. siitä, miten on tärkeää opettaa lasta pyytämään oikeasti anteeksi, ei niin että vain “pakotetaan” sanomaan anteeksi heti, vaikka ei olisi vielä valmis – kirjassa myös aina verrataan aikuisiin, esim. kuinka moni aikuinen on “riidan ollessa päällä” valmis sanomaan pakotetusti anteeksi? Kuinka moni aikuinen haluaa ensin leppyä? Ja jäähyn kanssa tässä myös kivasti korostetaan sitä, että negatiivisista tunteista ei saisi rangaista, ne kuuluvat elämään. Tärkeintä on oppia kohtaamaan negatiiviset tunteet, pettymykset, viha, suru ja oppia sanoittamaan niitä tunteita vanhemman tuella. Joo tästä tuli aika pitkä kommentti, mutta itselle tämä kirja tarjosi miljoona ahaa-elämystä niin pakko hehkuttaa! :D

    • Reply Anna Friday, September 29, 2017 at 13:22

      Hei kiitos hyvästä vinkistä, täytyy ehdottomasti tutustua :)

  • Reply M Thursday, September 28, 2017 at 13:37

    Ootte siis jo leikannut Danten tukkaa? Meillä on myös melkoinen pörröpää, mutta olin ajatellut antaa sen tukan vain kasvaa, en tiennyt että vauvojen tukkaa edes voi leikata :D tai tietysti voi, mutta että niin ei tehdä. Mutta joo, vähän höpsö ajatus ehkä. Tosta rintarepusta vielä, se ei taida olla kovin ergonominen kun vauva on noin päin, mutta sen varmaan tiesitkin jo aiemmista kommenteista ^^” jos se toimii teillä niin mikäs siinä.

    • Reply Anna Friday, September 29, 2017 at 13:23

      Joo, kolme kertaa itse asiassa. Alkoi mennä tukka silmille ja takkuun takana, niin olen kaikkialta hieman lyhennellyt :)
      Ja kyllä, tiedän, että se ei ole ergonomisesti paras mahdollinen noin päin, mutta saa vauvaa kantaa noin päin lyhyitä aikoja ja D tuntuu siinä oikein hyvin viihtyvän aina välillä :)

  • Reply Elli Thursday, September 28, 2017 at 15:53

    Kiinnostaisi “imetys”pukeutuminen ja miten olet sen myötä koostanut asuja yms. Sekä sun kokemukset liikunnasta synnytyksen jälkeen. Itsellä hieman nuorempi vauva niin erityisen mielenkiintoista lukea teiän elämästä🙂

    • Reply Anna Friday, September 29, 2017 at 13:23

      Mä voin tästä kirjoittaa, mutta en oikeesti osaa sanoa, onko musta apua. Mä oon rintaruokinnan lisäksi aina syöttänyt myös pullolla, niin ei ole ollut niin hankalaa kikkailua missään vaiheessa. Aika paljon pitänyt myös omia vaatteita jo muutaman kuukauden :)

  • Reply Heli Friday, September 29, 2017 at 08:12

    Hei joo, imeytyspukeutuminen! Vinkkaisitko ihan tiettyjä vaateostoksiasi jos napakymppejä? Mulla menee hermo näpräillä nappipuseroita auki, avarista kaula-aukoista vilkkuu venyttelyjen takia jo rintsikat alta, ja varsinaisissa imetystopeissa on tuntunut olevan kuiteskin hankala se piiloreikä, neuvoja kaivataan :D

    • Reply Anna Friday, September 29, 2017 at 13:23

      Juu, minä palailen tähän aiheeseen, joskaan en ehkä ole hirveästi tässä avuksi, kuten tuossa yllä just vastailin :)

  • Reply Paula Friday, September 29, 2017 at 21:01

    Me käytiin kans ottamassa tuo mpr-rokote varhennettuna meidän ipanalle, tosin vasta tuossa 8 kk iässä. Ne oireethan tulee siitä yleensä jotain viikko rokotuksen jälkeen, ja saakeli miten kiukkuinen meidän hymynaama oli reilun viikon. Kuumetta ei pahemmin tullut, vähän lämpöili muutamana päivänä, mutta voi sitä kiukun määrää!

    Ja kiva kuulla, että muutkin leikkaa vauvan tukkaa. Meilläkin on nyt leikattu jo 3 kertaa ja kohta leikataan varmaan taas, ja yleensä ihmiset vain pyörittelee silmiään, kun mainitsen asiasta. Nomuttakun…isi on parturi😂

    • Reply Terhi Monday, October 30, 2017 at 07:50

      Meillä myös otettiin MPR -rokote varhennettuna matkan vuoksi. Matkailimme Saksaan, kun poitsu oli 8kk ja sai sitten 7kk iässä rokotteen. Saksassa oli juuri silloin ollut tuhkarokkoa, joten katsoimme parhaaksi ottaa varhennetusti.
      JA myös leikattu tukkaa useampaan otteeseen ennen vuoden ikää :D Nyt nuoriherra on kohta 3v ja käy isin kanssa parturissa noin 2-3kk välein. Hiusten kasvu on hillitöntä ja tukkaa on paljon. Jos antaa kasvaa, niin kuumakalle hikoilee hirveästi.
      Ihanaa vauva-arkea sinne :) Pitkästä aikaa palailin blogisi pariin, kun on tässä itselläkin ollut muutto, töiden aloitus ja 2 pienen miehen sekä yhden isomman kanssa jonglööraaminen :D

  • Reply Kaisa Saturday, September 30, 2017 at 22:40

    Suloinen poika ja ihania pipoja!! Olisi kiva tietää Danten ruokailusta :) Sormiruokaileeko hän vai syökö vain soseita?

  • Reply Saara Wednesday, October 4, 2017 at 11:16

    En ole aikaisemmin lukenut sun blogia ja nytkin vaan siksi kun sua arvostellaan aina tietyllä keskustelu palstalla, joten tulin nyt tsekkaamaan sun blogit.. ja joo myönnetään (näin anonyyminä), luen kyseistä palstaa. En ole siitä ylpeä :D
    Mutta siis asiaan. Teidän lapsi on kyllä tavattoman söpö tapaus!! Tulee niin ikävä oman lapsen vauva ja taapero aikaa.. Mun tyttö on nyt eskarissa, ja tuntuu siltä, että hän just oli ihan pieni. Itku tulee silmään kun ajatteleekin asiaa. Tytöllä oli kanssa pitkä ja paksu tumma tukka pienenä (ja edellen) Kaikki sitä ihasteli ja ihmetteli aina synnäriltä asti.
    Niin ja mun mielestä, ainakin näin muutaman postauksen sun blogeja lukeneena, ne arvostelut mitä olen susta lukenut eivät ole millään tapaa aiheellisia. Sä vaikutat hyvältä, tasapainoiselta ihmiseltä ja ennen kaikkea hyvältä äidiltä. Ja oot muuten tosi kaunis! Tulee mieleen vaan että sulle ollaan kateellisia, en keksi muutakaan syytä näille ilkeille kommenteille, mitä susta lukee.
    Hyvää syksyä sulle ja tietenkin myös ihanalle lapselle ja miehelle, koiraa unohtamatta!

  • Leave a Reply

    Previous Post Next Post