4,5 kk kuulumisia

Tänään hän on neljä kuukautta, yksi viikkoa ja neljä päivää vanha. Ei mikään tärkeä merkkipäivä, mutta nyt olisi hyvä hetki hieman laittaa ylös tämänhetkisia kuulumisia. Neljän kuukauden neuvolalääkäri tuli käytyä eilen ja hirveästihän tässä on tapahtunut viime kuukausien aikana!

Paino ylitti jo 7 kilon rajapyykin eilisessä mittauksessa ja pituuttakin on jo 67 senttiä! Huhh mikä kasvutahti! Dante kasvaa aika tarkalleen siinä keskikäyrällä, pituus on pari kertaa hypellyt siellä pluskäyrällä, mutta muuten keskikäyrä on ollut meille tuttu paikka. Pian ollaan siis tuplattu syntymäpaino, mikä on ajatuksena jotenkin ihan älytön. Miten ne kasvaa niin nopeasti?! Ja onko hän oikeasti ollut joskus puolet tästä?! Päänympärys kulkee keskikäyrällä myöskin ja kaikki toiminnot sydämestä keuhkoihin sai puhtaat paperit. Jäntevä, pitkätukkainen ja aktiivinen. Siinäpä niitä huomioita, mitä on hänestä tehty. Allekirjoitan nämä.

Tällä hetkellä meillä on kova into istua ihan itse, mikä kauhistuttaa. Toki lapselle kehittyy se taito silloin kun kehittyy, mutta jotenkin on vaikea kuvitella, että kroppa kestäisi sitä painetta vielä ihan hirveästi. Joka tapauksessa tällä hetkellä mieluisin paikka on tutkia maailmaa sylistä istuma-asennosta tai sitten rintarepusta, jossa ollaan alettu pitämään kasvot menosuuntaan päin jo pari viikkoa sitten. Selältä ei vielä ole suurta inspiraatiota kääntyä mahalleen, vaikka kyljelleen usein pyörähteleekin. Mahalta selälle oppi kääntymään suunnilleen kolme viikkoa sitten, ja sen jälkeen onki ollut sangen haastavaa yrittää lepuuttaa tyyppiä masullaan. Vippaa ittensä ympäri salamannopeasti. Ainoa, mikä saa viihtymään masullaan pidempään, on Benji, jota tykkää katsella. Nytkin mies heittelee Benjille palloa, jota tämä riemulla hakee ja Dante makaa vieressä mahallaan tilannetta seuraten. Vielä ei onneksi ole mitään yrityksiä lähteä ryömimään. Mä oon vaan tyytyväinen, jollei ole ihan supernopea liikkeellelähtijä, nimittäin nautin tästä, että hetkeksi voi vielä jättää jonnekin vaikka vessassa käynnin ajaksi :D Sitteri alkaa käydä viimeisiä hetkiään, nimittäin yritys nousta istumaan on niin valtaisa, että koko laite kippaa kohta ympäri.

Aloiteltiin ruoan ja korvikkeen maistelu vähän aikaa sitten. Rinnan hylkiminen pitkittyi sen verran, että oli helpompi tuoda hieman korviketta mukaan rinnalle. Öisin mennään rintaruokinnalla ja päivälläkin useimmiten, mutta kerran tai pari päivässä on saanut Arlan luomukorviketta, jos en ole ehtinyt pumppaamaan tai sulattelemaan maitoa. Ei tunnu lehmänmaito aiheuttavan mitään ongelmia masun suhteen onneksi. Ei tätä vieläkään osaa nimittää rintaraivaroinniksi, kun ei heppu raivaroi vaan kohteliaasti kääntää vaan päänsä johdonmukaisesti pois :D Välillä taas saattaa roikkua rinnalla vaikka tunninkin, eli otapa tuosta selvää. Välillä haluaa pulloa, välillä rintaa. Ollaan menty vähän sillä ajatuksella, että jos ei kelpaa, niin ei kelpaa. Mulle täysimetys ei oo mikään elämää suurempi asia, oon oikein tyytyväinen siihen, että edelleen mennään 85 % rintamaidolla ja se olisi tarkoitus säilyttää vielä puolivuotiaaksi asti.


Soseita ja sormiruokia ollaan alettu maistelemaan pari viikkoa sitten. Ostin Dantelle sellaisen hedelmätutin, ja se on ollut maailman paras juttu! Sinne oon laittanut välillä banaania ja välillä mangoa, ja molemmat maistuu. Siitä saa hupia pitkäksi aikaa, kun tyyppi saa sen tutin käteensä ja voi sieltä kiskoa sitten sitä hedelmää turvallisesti niin kauan kuin jaksaa. Soseita ollaan maistatettu ensin ihan vaan vähän ja nyt jo pari-kolme teelusikallista kerralla. Kokeiltu on parsakaalia ja perunaa, porkkanaa ja perunaa, palsternakkaa, mangoa, persikkaa, nektariinia, banaania, bataattia, luumua ja päärynää. Kaikki muu uppoo oikein suurella ruokahalulla, paitsi peruna ja parsakaali aiheutti lähinnä sellaista “mitähän p*** tämä sitten on?” ilmeilyä :D Se ei oikein uponnut. Tyyppi suhtautuu niin innolla kaikkiin soseisiin, että vaikea nimetä suosikkeja, joskin suurinta ilonkiljahtelua taisi aiheuttaa päärynä ja yllättäen palsternakka. Osan soseista oon tehny ite, osan ostanu valmiina. Ollaan haluttu antaa vain luomusoseita maistatukseen ja valikoimat on yllättävän rajallisia.

Parin viikon kokeilujen perusteella ei vaikuttaisi ainakaan vielä löytyneen allergioita aiheuttavia ruoka-aineita. Meillä on miehen kanssa tosi vähän ruoka-aine-allergioita, joskaan en tiedä kuinka periytyvää tuo on. Omena jätetään suosiolla myöhemmäksi ja mansikat, kiivit ja ananakset paljon myöhemmäksi. Haluaisin alkaa pikkuhijaa antaa iltaisin ruoaksi velliä, mutta tuntuu olevan aika olemattomissa luomuvellit :/ Täytyy ehkä etsiä vielä paremmin, Prisman ja Cittarin hyllyistä ei löytynyt. Meille suositeltiin tuoda kiinteitä pikkuhiljaa neljän kuukauden kohdilta tuon refluksihistorian takia, ja ajatuksena olisi, että kuuden kuukauden kohdalla alettaisiin jo kerran päivässä korvaamaan maitoruoka soseruoalla ja siitä sitten pikkuhiljaa tuomaan enemmän soseita ruokavalioon. Tällä hetkellä ollaan vaan maisteltu eri juttuja vasta maitoruoan jälkeen vähän sellaisena jälkkärinä.

Refluksivaivat Dantella parani aika lailla heti sen kielijänneleikkauksen jälkeen. Nyt kun hän kierii tosi paljon ja liikkuu paljon, on selkeästi takaisinvirtauksia tullut enemmän, mutta lääkärin mukaan se on normaalia, kaikilla lapsilla on niitä jonkin verran. Refluksiin liittyvät itkut loppuivat aika lailla sen leikkauksen jälkeen ja pakko sanoa, että tässä asiassa meillä on kyllä käynyt älytön tuuri. Dante itkee tosi vähän. Tuossa hieman ennen neljän kuukauden ikää oli selkeästi pientä hulinointia nukahtamisten kanssa ja päivänukahtamiset vaati pidempää heijailua ja ennen unta saattoi itkeskellä hetken jos toisenkin. En tiedä opittiinko me vaan tulkitsemaan väsymyksen merkkejä paremmin ja ennakoida tilannetta paremmin, vai oliko se vain joku vaihe, koska tällä hetkellä tyyppi nukahtaa yleensä tosi nopeasti ja itkutta.

Unihommat on kyllä muutenki ollu tosi mallillaan. Jos jostain on todella kiitollinen, niin siitä, ettei olla kertaakaan vielä jouduttu valvomaan öitä. Pahimman refluksinkin aikaan kaveri nukkui yöt. Vähän jännitti tuossa se, kun jouduttiin ottamaan kapalo pois käytöstä. Kun siirrettiin Dante kehdosta (joka kävi pieneksi) pinnikseen ja hän oppi kääntymään, ei enää voinut kapaloa käyttää. Alkuajathan D nukahti yöunille niin, että hänet laitettiin kapaloon ja kehtoon, tutti suuhun ja hän jäi itsekseen nukahtamaan. Kun kapalosta piti luopua, hieman kyllä pelotti, että osaakohan enää itse rauhoittua yöunille. Osasi. Nykyään meillä iltarytmi menee aika lailla samalla tavalla. 19.30 ja 20.30 välillä mennään kylpyyn (jota meillä rakastetaan!!) ja sen jälkeen sitten pyjama päälle, maitoa nassuun ja poitsu pinnikseen. Tutti suuhun, pupu kainaloon ja hyvän yön pusu. Siellä sitten pyörii yleensä 2 – 20 minuuttia itsekseen. Pupua ja sen korvia näprää ja jossakin vaiheessa nukahtaa. En vieläkään tiedä, mikä magia tossa yönukahtamisessa on. Päivisin kun ei itsekseen juuri koskaan nukahda, mutta iltaisin aina. Korkeintaan joutuu käydä antamassa pari kertaa tutin. Ihmeellistä. Joka ilta on kyllä todella kiitollinen olo tämän suhteen. Päikkäreitä meillä edelleen nukutaan 3-4 päivässä. Lyhyet aamulla, pidemmät keskipäivän aikoihin, lyhyet 14-15.30 välillä ja mahdollisesti pikatorkut vielä joskus 17-18 välillä. Lyhyet päikkärit on yleensä vain puolisen tuntia, mutta tuntuu riittävän. Uneliaana saan yleensä huijattua paremmin rinnalle, mutta viimeiset pari viikkoa se on alkanut käymään vaikeemmaksi ja vaikeemmaksi. Nimittäin kun itkuhälyttimestä kuuluu ensimmäinenkään hiljainen ääni, on tyyppi yleensä hereillä. Dante ei juuri itke herätessään, vaan tutkii uninurkkansa ympäristöä ja oikeastaan “kutsuu” hassuilla äänillä sitten luokseen. Siinä vaiheessa hän onkin yleensä ihan todella hereillä ja ihan Hangon keksinä. Yritä siinä sitten saada kiinnostusta rinnalla oloon :D

Dante ei vieläkään nuku “yötä läpi”, mutta en kyllä valita. Yleensä hän nukahtaa ennen 21 ja otan hänet nukkuvana rinnalle n. 23 aikaan, kun olen menossa nukkumaan. Siitä yleensä n. 4-5 välille nukutaan, kunnes tulee herätys. Tosin tyyppi ei edelleenkään vaivaudu avaamaan edes silmiään, vaan mekkaloi sen aikaa kunnes pääsee rinnalle ja nukkuen vetää yömaitonsa. Sitten takaisin nukkumaan ja herätys on yleensä 6.30-9 välisenä aikana. Miten milloinkin. Välillä herää supervirkeänä jo seiskalta, välillä nukkuu yhdeksään. Vähän riippuu edellisillan nukkumaanmenoajastakin. Dante on jo pari viikkoa nukkunu omassa huoneessaan. Huomattiin jossakin vaiheessa, että rauhoittuu yöunille oikeestaan missä vaan (lentokoneessakin :D), joten hyödynnettiin tilaisuus. Yöunet on mulla ollu ihan eri tavalla sikeitä tän jälkeen ja selkeästi tuo ensimmäinen herätys Dantellakin siirtynyt myöhemmäksi. Yleensä tuon herätyksen jäkeen D nukkuu mun kainalossa viimeiset pari tuntia, kun en raaski häntä viedä takaisin, vaan nuuskin ja halailen onnellisena aamuun asti. Päikkärit nukkuu pääsääntöisesti pinniksessä myös, jos itsekin haluan nukkua, nukutaan päikkäreitä yhdessä.

Lelut ovat tällä hetkellä todella kovan mielenkiinnon kohteena, mutta kaikista parasta on seurata Benjin menoa. Tällä hetkellä yhteiselo on oikein mukavaa. Benji tykkää tulla nuoleskelemaan Danten sormia, varpaita ja kasvojakin, ja Dante rakastaa kun Benji pomppii vieressä. Nauraa ääneen välillä, ja valitettavasti pari kertaa on saanut kiinni turkista. Kerran nappasi kunnon otteen ja Benji vähän jo äännähti siihen malliin, että kipeää teki. Toisaalta Benkku kuitenkin jatkoi Danten luona pyörimistä, joten eipä se vissiin kunnolla sattunut. Kauhulla odotan, mitä tapahtuu jahka Dante lähtee liikkeelle. Benji-raukkaa.

Viime aikojen mun lempparein kehitysaskel on ääneen nauraminen. Maailman kaunein ääni ♥ Eniten naurua ääneen saa aikaiseksi masun pärisyttely ja pusuttelu ja Benjin seuraaminen. Vauvauinnissakin naurattaa välillä ja isoimmat hymyt säästetään muille vauvoille ja omalle peilikuvalle. Vauvauinnissa ollaan nyt käyty reilu kuukauden verran ja oltaisko nyt oltu neljä vai viisi kertaa siellä.. No, joka tapauksessa. Vesipeto tää tyyppi on ja viihtyy kylvyssä niin pitkään kun vaan annetaan olla. Meillä on onneks sellainen kylpyamme, missä on selkä ja päätuki, joten hän siinä nykyään potkiskelee menemään itsekseen, ja me ollaan vaan valvovassa roolissa enimmäkseen. Vauvauinnit on ollu aina viikon kohokohtia. Niin paljon vauvoja ja vesileikkejä, Danten suosikkijuttuja! Kahtena kertana ollaan jo lentosukellettu (eli siis koko jäbä veden alla sukeltanut) ja neki on menny hyvin. Pari kertaa pääsi rääkäisy säikähdyksestä, mutta yleensä on ollut ihan ei-moksiskaan. Ylihuomenna mennään taas ja mulle vauvauinti on aina ihan viikon kohokohta, tuo kun tykkää olla siellä niin paljon. Me joudutaan tosin aloittamaan Lempäälässä ihan alusta koko homma, siellä kun alkeisryhmä aloittaa vasta syyskuussa, mutta ei se mitään. Tärkeintä, että päästään sinne leikkimään ja polskimaan.

Aina sanotaan, että ensimmäiset kolme kuukautta on rankimmat, ja kyllä mä sen allekirjoitan. Meillä ei edes kovin rankkaa oo ollut missään vaiheessa, refluksista huolimatta, ja sen takeena on ollut kyllä se, että meillä on nukuttu yöt niin hyvin. Nyt kuitenkin huomaa jotenkin eron ekoihin kuukausiin. Dante on superseurallinen, hän tuntuu kehittyvän koko ajan ihan hullua tahtia ja kaikki kiinnostaa. Hän höpöttelee omalla hassulla kielellään ja on tosi kiinnostunut seurustelusta. Samalla hän on vahvistunut koko ajan, ja on helpompi käsitellä. Vaikkei vielä samaa kieltä puhutakaan, niin tuo hänen ääntelynsä on tuonut myös hirveästi uusia ulottuvuuksia arkeen. En edes oikeasti muista milloin hän olisi viimeksi itkenyt :o Tyytymätöntä ääntelyä kyllä poitsusta lähtee kun väsyttää tai haluaa ruokaa, mutta varsinaista itkua… No, on sitä varmasti jossain vaiheessa ollut, mutta enemmän täällä “jutustellaan”. Välillä valitetaan ja välillä kiljutaan onnesta.

Kaiken kaikkiaan tällä hetkellä täällä eletään aika ihanaa arkea. Odotan välillä kauhulla hampaiden tuloa tai ensimmäistä räkätautia, kun olen jo ehtinyt tottumaan tähän tämänhetkiseen seesteisyyteen :D Ainoa tällä hetkellä “ongelmia” aiheuttava tilanne on turvakaukalossa matkustaminen autossa, kun siinä pitää olla mun antamassa pullosta maitoa juuri ennen lähtöä tai sitten Danten pitää nukkua lähtövaiheessa. Muuten tulee kiukku. Oon jopa miettinyt, voiko hän olla perinyt miehen suvun pahat matkapahoinvoinnit? :D

Nyt mä jätän läppärin kyllä sohvalle ja lähden mun poikien kanssa kävelylle. Valitettavasti vaunulenkkeily on Danten kanssa aika harvinaista, kun siellä ei hirveesti enää viihdytä. Reppu on pelastaja! Tosin onneksi pian pääsee vaihtamaan kopasta seuraavaan malliin, jossa kaveri voi olla istuvammassa asennossa, ehkä vaunutkin on sitten kivempi paikka.

Sellaista siis kuuluu tänne tällä erää. Ihan älytöntä, miten nopeasti aika menee ja miten nopeasti tuollainen pieni kehittyy!

12+

Related Posts

47 Comments

  • Reply Repe Thursday, August 17, 2017 at 19:28

    Noihin velleihin sen verran että ne on superhelppo tehdä itse myös luomuna. Ostaa kaupasta maissi- tai riisijauhoja (ja sitten 5 kk jälkeen esim. kaura), keittää niistä puuron, pistää tuttipulloon muutaman ruokalusikallisen puuroa, täyttää maidolla ja sekoittaa :)

    Näin ainakin tietää mitä lapselle syöttää ja saa itse säännöstellä vellin “täyteläisyyttä” :)

    Ja sitten vielä allergioista. Me altistimme vauvan (nyt 9,5 kk) heti alusta pitäen myös niille ruoka-aineille joille me vanhemmat olemme pahastikin allergisia, mm. mansikka ja ananas. Vauvalla ei ole tullut mitään oireita ja ainakin mansikka on noussut yhdeksi parhaista herkuista :)

    Teidän perhe näyttää onnelliselta ja on mukava lukea näitä vauvajuttuja :)

    • Reply Anna Thursday, August 17, 2017 at 20:58

      Mä oon jostain mielestäni kuullut, ettei mansikkaa suositella vielä näin nuorelle, mutten saa yhtään mieleeni mistä tällainen on. Mustikoita aion antaa syksyllä, ja puolukkaakin, jos se menee alas :D Kotimaisia marjoja suoraan luonnosta, mikäs sen parempaa :)
      Ja kiitoksia! :)

  • Reply Kiasa Thursday, August 17, 2017 at 20:03

    Kaikki tekee tyylillään mutta nykyään vellejä ei enää suositella. Puuro puurona ja maito maitona.
    Kannattaa liittyä simppeli sormiruokakeittiö ryhmään facebookissa jos siellä et vielä ole. Sieltä saa todella paljon ihan käytännön vinkkejä ja neuvoja vauvan ruokailusta. Jos siis sormiruokailu tai edes osittainen sormiruokailu kiinnostaa :)

    Maitoaterian korvaaminen soseella vähän särähti korvaan. Maito on kuitenkin se pääasiallinen ravinto vuoden ikään mennessä. Kiinteät ruoat tulevat siinä lisänä ei korvaamaan maitoannosta.

    • Reply Anna Thursday, August 17, 2017 at 21:00

      Aijaa, en tiennytkään tosta vellistä? :o Mihin se perustuu siis, se, ettei suositella?
      Ja niin se on suositusten mukaan toki, mutta me ollaan asiasta jonkin verran tuttujen kanssa juteltu ja ajateltu, että kerran päivässä saa ensin soseen ja sitten maidon, jos vielä maistuu. Eli saa sosetta niin paljon kuin maistuu, eikä niin säännöstellysti jo valmiiksi täyteen masuun :)

      • Reply Laura Thursday, August 17, 2017 at 21:45

        Ainakin sellasta oon kuullut, et vellin ja korvikkeen ravintosisällöissä ei ole juurikaan eroa. Eli velli on lähinnä maustettua korviketta. Velli pitää kylläisenä kuitenkin pidempään, kuin ohkasempi korvike ja silloin vauva ei oo nälkäinen tarpeeks usein, eikä sit myöskään saa tarpeeks ravintoaineita.

        Mä en oo missään vaiheessa edes harkinnut vellejä, pelkällä tissimaidolla mennään 6kk ikään asti ja siitä valmiuksien mukaan aloitellaan sormiruokailu. Poika on kuitenkin alle nelikuisena jo yli 8kg mötikkä, et kasvaa kyllä ämmällä loistavasti :D

        • Reply Anna Thursday, August 17, 2017 at 22:35

          Meillä on sen verran hoikempi kaveri, että senki puolesta hyvä pikkuhiljaa lisätä muutakin :)

      • Reply Anna Saturday, August 19, 2017 at 09:19

        Mulla on myös sama tieto neuvolasta ettei velliä. Muutenkin valmisvellit ja -puurot on musta aika turhakkeita. Se on niin helppo ja halpa tehdä itse kunnon raaka-aineista.
        Hoikkuuteen ei myöskään kiinteät auta koska maito on paljon energiarikkaampaa kuin mitkään soseet.
        Tää on vähän paradoksi kun kiinteitä ehdotetaan jos vauva on hoikka mutta suositellaan myös jos vauvalla on paljon painoa.
        Maito on tärkein vuoden ikään asti ja suositushan on imettää vähintään 2-vuotiaaksi.

  • Reply Sirpa Thursday, August 17, 2017 at 20:44

    Joku kirjoittikin maissi- ja riisijauhoista. Tosi nopea keittää velli! :) Meillä ei velli tosin muuttanut asioita, saati pitänyt nälkää. Ihan vauvapuuroa annoin kun poju oli n. 5kk. Tykkäsi kovin. Syö yhä 5kk + puuroa ikää kohta 1v1kk, eh…. :D Kuulostaa aika samalta, kuin meidän arki 9kk sitten. :) Meillä herätään yhä kerran yössä, koska imetys. 😂 Se ääneen nauraminen. 😚😍 Ihana Dante. 😍

    • Reply Anna Thursday, August 17, 2017 at 21:01

      Apua, täytyy tarkemmin tutustua vauvapuuroihin, nää on mulle ihan uusia juttuja. Tuntuu, että luomuvalikoimissa on valmiina todella vähän ja mä en oo vaan vielä ehtinyt tutustua tarkemmin itsetehtyihin tässä muuttohärdellissä :/

      • Reply Keijuli Thursday, August 17, 2017 at 22:34

        Sauvasekottimella tai blenderillä puurohiutaleet vaan sileemmäks, jos ei vaikka semmosenaan kelpaa ☺ me tehtiin esikoiselle sileempää puuroa noin mut hän söi soseita ja nyt kuopus sormiruokailee niin puuro keitetään vaan vähä jämäkämmäks et saa ite syötyä ☺ Noissa monissa vauvapuuroissa on maitoa, vitamiinejä tai muuta ylimäärästä.
        Sormiruokailu jos kiinnostaa niin tosiaan simppeli sormiruokakeittiön face ryhmä 👌 ja sit simppelin sormiruokailun abc ni kannattaa tutustua 🙂

        • Reply Anna Thursday, August 17, 2017 at 22:41

          Joo, mä luin yhden kirjan siihen liittyen kun saatiin ystäviltä ja täytyy liittyä siihen ryhmään. Mä luulen, että meillä osittaissormiruokaillaan, tai katsotaan meille parhaiten sopiva malli. Ollaan aika paljon liikkeellä oleva perhe, niin täyssormiruokailu voi aiheuttaa vähän hankaluuksia, mutta sellainen kultainen keskitie :)

          • Anna Saturday, August 19, 2017 at 09:22

            Meillä nimenomaan sormiruokailu on ollut helpompi reissuissa. Soseiden kanssa tullut aina enempi sotkua niin on säästetty ne kotiin. 😂

  • Reply Zelinda Thursday, August 17, 2017 at 20:47

    Meillä oli ongelmana kanssa tuo kaukalossa ja vaunuissa viihtymättömyys :/ aina piti ajomatkat kaupunkiin ja takaisin suunnitella niin, että tyttö on tarpeeksi väsynyt ja nukkuu matkan, mikä rajoitti liikkumista. Vaunulenkillä oli aina reppu tai rengasliina mukana, että sai syliin kun ei viihtynytkään enää. Rataosa taidettiin ottaa 5kk iässä käyttöön (puoli-istuvassa asennossa siinä) niin helpottui lenkkeily kun tyttökin näki ympärilleen ja alkoi viihtyä :)

    • Reply Anna Thursday, August 17, 2017 at 21:01

      Me suunnitellaan niin, että on pullossa maitoa. Jos saa maitoa, sitten ei kiukuttele kaukalossa, vaan päästään ehkä perillekin :D Loppuiko teillä kaukalokiukku?

      • Reply Minni Thursday, August 17, 2017 at 21:20

        Hei pakko sanoa tuohon maidon antamiseen ajon aikana. Jos vauva vetää maitoa kaukalossa väärään kurkkuun, niin kuinka äkkiä saat hänet turvallisesti kaukalosta irti taputeltavaksi? Tai jos tulee äkkijarrutus tai törmäys niin pahaa jälkeä saa jos maitopullo lentää vaikka 100km tuntivauhtia vauvan päätä kohti. Tämän takia ei saisi olla esim painavia lelujakaan automatkalla. Ja kaukalossa tai istuimessa ei pienet saisi syödä mitään koska jos väärään kurkkuun päätyy on panikoimisen ja vöistä irrottamisen sekunnit aika pitkiä ennen kuin pääsee antamaan ensiapua tukehtuvalle. Puhumattakaan kuskin panikoimisesta ajon aikana jos takaa alkaa kuulua tulehtumisen ääniä. Asento vieläpä kaukalossa/istuimessa on niin takakenoinen että helposti päätyy väärään kurkkuun tavara kiinteitä syövällä. Ymmärrän että hankaloittaa ajoa kun lapsi ei viihdy ja maito tuntuu helpolta, mutta tässä kannattaa miettiä lapsen turvallisuutta. Toivottavasti on nopeasti ohi menevä vaihe ja alkaa pian taas viihtyä! Kokeilkaa lasten musaa radiosta ja vaikka rapisteltavia pehmeitä kirjoja:)

        • Reply Anna Thursday, August 17, 2017 at 21:24

          Aaaa, olinpas epäselvä! Ei saa siis ajon aikana vaan kaukalossa ennen liikkeelle lähtöä :D (tai pysähdytään syömään pitkillä reissuilla jos alkaa rutina) Huuto alkaa siis kun laitetaan kaukalo autoon ja sitten saa maitoa siinä paikallaan ollessa remmit auki. Sitten lähetään ku on tyytyväisenä paikallaan :D Ajon aikana viihteenä on sit lelut ja äiti takapenkillä :D Ongelma on siis tosiaan se autoon meno ja se alkuhetki siellä. Rauhoittuu maidolla, jonka vaihdan tuttiin tai leluihin ja sit lähetään :) Ja siis Dantehan ei tietenkään syö valvomatta kun ei osaa vielä kunnolla ohjailla pulloa, menee liiaksi ilmaa väliin vaikka haluaisikin jo kovasti “minäitse”.

          • Minni Thursday, August 17, 2017 at 21:37

            Aivan, mahtavaa! Oli vaan pakko kommentoida kun tuntuu että ihan yleistä syöttää vauvoja ja isompia lapsia ajon aikana ja itseä hirvittää että mitä jos jotain käy… Oma veli meinasi vuoden ikäisenä tukehtua autossa kun äiti oli antanut leivän käteeen ja lähtenyt ajamaan. Onneks kuitenkin loppu hyvin. Tuntuu että tätä ei vaan moni ajattele ja tiedänpä tapauksen jossa imetettiin vauvaa liikkuvassa autossa sylissä kun ei kaveri viihtynyt kaukalossa hui! Mä uskon että kyllä ne lapset tottuu autoiluun ja kitinät on pientä verrattuna siihen mitä voisi käydä jos lähetään turvallisuudesta joustamaan :)

          • Anna Thursday, August 17, 2017 at 22:35

            Joo, meillä on harkinnassa kaukalon vaihto sellaiseen hieman erilaiseen, jos se sitten auttaisi asiaa :)

  • Reply Nina Thursday, August 17, 2017 at 21:14

    Vellejä ei vissiin suositella joo ja olikohan syynä et ravitsemuksellisesti ei sen täyttävämpää oo kun maitokaan (tai sit horisen taas omiani), mutta kyllä meillä velleiltiin ja mun mielestä piti nälkääkin ja meidän superhuono nukkuja veti pidempiä pätkiä unta palloon :)

    Ps. Oli kiva nähdä maanantaina, Dante on oikein supersuloinen!

    • Reply Anna Thursday, August 17, 2017 at 22:33

      Kiitoksia :) Ja oli tosi kiva tilaisuus, kiva kun pääsitte paikalle :)

  • Reply Emmi Thursday, August 17, 2017 at 21:24

    Vellit tosiaan mielletään turhiksi koska eivät ravitsemuksellisesti ole sen kummempia kuin maito. Puuro puurona ja maito maitona :) Me ei myöskään käytetty vauvapuuroja, vaan ihan keitettiin samaa puuroa kuin aikuisillekin. Sihtikurkuille puurohiutaleet voi toki jauhaa alkuun pienemmäksi.

    • Reply Anna Thursday, August 17, 2017 at 22:33

      Okei, mielenkiintoista ja helpompaakin niin :) Täytyy siis joku päivä kokeilla vähä blendata kaurapuuroa tolle kaverille :)

  • Reply Sari Thursday, August 17, 2017 at 21:28

    Mun sisko on neuvolatäti ja sanoi velleistä että ovat sama kuin maito käytännössä, että ei ole tarpeellinen. Oon antanut omalle vauvalle puuroa ja hyvin on maistunut :) Lisäksi saa maitoa ja soseita jne tietty. Muistelisin että Hipp-merkillä on luomu puuroa, mutta en ole aivan varma.

    • Reply Anna Thursday, August 17, 2017 at 22:34

      Meillä on aika hyvä syömään lusikasta, niin vois melkein sitten vaan antaa puuroa suoraan :)

  • Reply Minni Thursday, August 17, 2017 at 21:29

    Ihanan seesteiseltä kuulostaa teidän elo! Aivan hurmaava tuo teidän pieni herra, mitkä vekkulit ilmeet ja tuo tukka! Niin suloinen<3
    Ja harrastukset vauvan kanssa ihan parasta, mahtavaa että ootte päässy vauvauintiin. Suosittelen tsekkaamaan lempäälästä vauvojen muskaritarjonnan (tutkimusten mukaan jo vauvana aloitettu muskari lisää myöhempää älykkyyttä;)). Ja vauvakerhot ja perhekahvilat on huippuja kanssa kun pääsee saamaan vertaistukea ja päivä kuluu mukavasti kun on jokin meno miehen työpäivän aikana:) Saa juoda kahvia muiden äitien kanssa höpötellen kun vauvat viihtyvät toisiaan ja leluja tuijotellen ja vähän vanhempana leikkien. Ja meillä ainakin muksut nukkuneet pitkät keskipäivän unet aina harrastusaamujen jälkeen, saa äiti juoda vaikka sen toissn kupin kahvia vielä kotonakin rauhassa:D

    • Reply Anna Thursday, August 17, 2017 at 22:34

      Kiitoksia! <3

      Ja joo, ehdottomasti samaa mieltä. Mun serkku itse asiassa omistaa muskarin Helsingistä ja oon jo parikyt vuotta seurannut kaikkea muskariin liittyvää (omat siskot kävi vauvasta asti) joten ehdottomasti sellainen hakusessa sitten Lempäälässä :) Vauvakerhot on kanssa to do -listalla, täytyy heti alkaa aktivoitumaan kun Lempäälään päästään :)

      • Reply S Friday, August 18, 2017 at 20:51

        Tuli mieleen näitä kommentteja lukiessa, että ainakin Ahjolan kansalaisopisto järjestää Tampereen Hervannassa venäjänkielisiä muskareita. Ne ovat tosin 2-vuotiaille ja sitä vanhemmille, että ei vielä ihan ajankohtaisia teille. Ajattelin kuitenkin tulevaisuutta varten kertoa, mikäli et ollut tällaisesta mahdollisuudesta tietoinen. :)

  • Reply m Thursday, August 17, 2017 at 21:43

    Velli on käytännössä samaa kuin maito, eli mieluummin puuroa jos haluaa noin aikaisin sen aloittaa. Ja normikaurahiutaleet voi surauttaa tehosekoittimella hienommaksi tai sit vaan hauduttaa pitkään. Tulee edullisemmaksi ja saa luomuna.

    • Reply Anna Thursday, August 17, 2017 at 22:35

      Joo, täytyy kokeilla tätä tekniikkaa :)

  • Reply Taija Thursday, August 17, 2017 at 21:52

    Itse jauhan luomukaura-tms. puurohiutaleet blenderissä hienommaksi ja keittelen mikrossa puuroksi. Kun ikää tulee lisää, jätän karkeammaksi ja pikkuhiljaa samaa puuroa kun muullekin perheelle, tosin ilman suolaa.

    • Reply Anna Thursday, August 17, 2017 at 22:36

      Toihan vois olla toimiva ratkaisu :)

  • Reply Jessica Thursday, August 17, 2017 at 21:57

    Oih mikä hymypoika <3
    Täällä vähän kateellisena luin teidän öistä! :D meillä on myös nukuttu tosi hyvin oikeestaan sieltä ensimmäisistä viikoista lähtien. Nyt sit viimeset pari viikkoa tyyppi on ollu sitä mieltä että on ihan jees olla hereillä 1/2-1h pari kertaa yössä kun on niin kiva kääntyillä, höpötellä ja yrittää ryömiä eteenpäin. Ja tänään tunsin jtn ihanaa terävää ikenissä ja hammashan sieltä pilkottaa, et saa nähä mitä tämä yö tuo tullessaan :D poika on tosiaan nyt 4kk3viikkoa, et välillä kauhistuttaa kuinka nopeesti nää uudet taidot ja kasvut ym tuleekaan, silmänräpäys niin pian kävelee, menee kouluun, muuttaa pois :D
    Mutta vaikka nykyään aamusin vähän väsyttääkin yölliset heräilyt niin en oikeesti valita, tiedän että pahemminkin voisi olla.
    Tsemppiä teille tulevaan muuttoon!

    • Reply Anna Thursday, August 17, 2017 at 22:36

      Apua, toivottavasti meille ei tuu kanssa tollasta yökukkumisen kautta :D Oon jo niin tottunut tähän luksukseen :D Ja yritän hirveesti neuvotella kaikkien hammaskeijujen kanssa, että ekat leegot tulee vasta puolen vuoden jälkeen :D

      • Reply Jessica Friday, August 18, 2017 at 08:12

        Joo toivotaan että saatte nauttia jatkossakin hyvistä yöunista <3 :D harmi etten itsekin tajunnut neuvotella, nimittäin noita hampaita tuntuu tulevan nyt kuin sieniä sateella. Alahammas tosiaan puhjennut nyt kunnolla ja ylhäälläkin tuntuu jo seuraava, apua!! Kai sen jälkeen pieni breikki, jooko? :D
        Meillä muuten myös turvakaukalo on nykyään kunnon hirviö, kun aikasemmin ehdin juuri laittaa vyöt kiinni niin poika jo veti sikeitä. Meidän matkat nyt pääasiassa on lyhyitä vielä, mutta silti odotan että saisi vaihtaa seuraavaan istuimeen, luulen että kivempi sitten lapselle kun saa seurailla ikkunasta vaihtuvia maisemia :)

  • Reply Ilona Thursday, August 17, 2017 at 22:24

    Hei! Pakko vedota noihin uusiin päivitettyihin ravitsemussuosituksiin, eli nykyään katsotaan, että on parempi kun antaa alusta asti monipuolisesti eri ruoka-aineita eikä mitään herkästi allergisoivaa vältetä. Päinvastoin, jos esim. kalaa, mansikkaa tai sitruksia antaa vasta isommalle vauvalle, voi allergioiden riski kasvaa. Mansikkaakin saa antaa jo nelikuiselle :-)

    Velleistä tulikin jo monta kommenttia. Mieluummin siis puuro tai kiinteät sellaisenaan ja maito omanaan. Vellit voi viedä maidolta turhaa tilaa.

    Rinnalta kieltäytyminen voi johtua siitä, että on tottunut pulloon. Harva vauva suostuu koko imetystaipaleensa syömään onnistuneesti sekä pulloa että rintaa. Tottuu pulloon, kun on helpompi ja sit ei rinta kelpaakkaan :/

    • Reply Anna Thursday, August 17, 2017 at 22:39

      Aijaa, mä en tiennytkään tosta, jostain luin päinvastoin että mansikkaa kannattaa vältellä. No ehkäpä me sitten voitas kokeilla vähän kotimaisia marjoja, kun niitä on just nyt sopivasti :)

      Joo, voi hyvin olla. Meillä tosin menee tosi kausittain tää. Välillä ei halua pulloa, välillä ei halua tissiä. Välillä on vaikka pari viikkoa niin, että suostuu olemaan rinnalla vain unisena ja sit voi mennä vaikka viikko niin, että vois asua rinnalla. Mitä oon lueskellut ja imetysneuvojan kanssa puhunut niin taitaa vaan olla itsenäistymisen kausi, haluaa itse valita ruokailutapansa. Joko vähentää koko ajan rintaa tai sitten palaa siihen hiljalleen. Mä en jotenki stressaa asiaa. Dansku on kuiteski jo kohta 4,5 kk ja on syöny lähes 100 % rintamaitoa, viime viikot 1-2 korviketta vuorokaudessa, niin en koe tätä osittaisimetystäkään mitenkään ongelmallisena. Päivät menee helposti, kun voi pumpata ja syöttää pullosta ja yöllä roikkuu rinnalla vaikka kuinka pitkään. Oon onnellinen tähän asti tosi kivuttomasta imetystaipaleesta ja toivon, että saan pidettyä sinne vuoden vanhaksi asti edes vähän kiinnostusta rintaan yllä, että saa sitten tuoretta rintamaitoakin :)

  • Reply Pöö Thursday, August 17, 2017 at 23:28

    Kannattaa muistaa että maito/korvike on ensisijainen ravinto 1v saakka, että maitoaterioita ei tulisi mitenkään korvata soseella tai sormiruoalla, vaan ne kiinteät kulkevat siinä imetyksen/pullon ohella :) Ja kuten monet sanoivat, niin vellit ovat täysin turhia ja vievät tilan siltä tärkeimmältä, eli maidolta. Viljathan voi ottaa ruokavalioon 5kk eteenpäin, joten silloin sitten vaan suoraan puuroa :)

    • Reply Anna Friday, August 18, 2017 at 07:41

      Joo, mä luulen että meillä mennään suoraan puuroihin sitten :)

  • Reply Tukiäiti Thursday, August 17, 2017 at 23:40

    Hei jos kantaminen kiinnostaa, niin siihen kannattaa perehtyä. Rintareppu ei ole vauvalle sopiva, vaan kannattaa hankkia ihan kunnon kantoreppu, esimerkiksi Manduca tai Tula. Niissä lapsen jalat ovat ns.sammakkoasennossa, eikä paino jakaudu väärin. Rintarepussa lapsi “roikkuu” ja selkäranka rasittuu. Myöskään kasvot menosuuntaan kantamista ei suositella lainkaan, sillä silloin vauva ei “pääse irti ärsykkeistä”. Kantaminen on ihanaa ja kunnon kantoreppu tekee hyvää niin vanhempien kuin vauvankin keholle :) :http://www.bebesinfo.fi/sivu.php?artikkeli_id=48

    • Reply Anna Friday, August 18, 2017 at 07:46

      Meillä kokeiltiin kantoliinaa pari kertaa, mutta se ei sopinut meille. Ei kantajille eikä Dantelle, joka möykkää siinä samointein. Meillä on nykyisin Stokken kantoreppu, joka on juurikin ergonominen vauvan asennon kannalta, molemmin päin. Oli myös paljon ergonomisempi kuin Manduca ja saa helposti itse vauvan siihen. Virkeänä D ei halua olla selkä menosuuntaan, vaan on kiinnostunut kaikesta, ja on silloin kasvot menosuuntaan. Reppuillaan aina se max. 45 min kerrallaan, ja meidän aktiiviaikaan, eli virikkeet/ärsykkeet eivät silloin ole ongelma. Väsyneempänä on pari kertaa kulkenut selkä menosuuntaan.

      Jokaisella lienee oikeus tehdä ratkaisut, jotka kokee sopivimmaksi omalle perheelle, ilman että tilalle tuputetaan jotain muuta, kuten kantoliinoja, täysimetyksiä ja muita :)

  • Reply Ninna Friday, August 18, 2017 at 09:58

    Hei Anna,

    Onko THL:n Syödään yhdessä- ruokasuositus lapsiperheille tuttu (https://julkari.fi/bitstream/handle/10024/129744/KIDE26_FINAL_WEB.pdf?sequence=1)? Sieltä löytyy ajankohtaiset Suomen ravitsemussuositukset alle 1-vuotiaille (velleistäkin kannanottoa, ei enää suositella, kuten kommenteista tulikin ilmi). Opas on julkaistu viime vuonna ja perustamme neuvolassa ravitsemusohjauksemme THL:n ja Eviran ohjeisiin.

    Tässä myös linkki Helsingin neuvolan tuoreeseen sormiruokaohjeeseen, ehkä voitte saada ajatuksia täältäkin, jos toiveenanne oli ajatus osittaisesta sormiruokailusta ☺️ (https://www.hel.fi/static/liitteet/sote/perheentuki/sormiruokailu-ohje-neuvolaan-2017.pdf)

    Kaikkea hyvää jatkoon koko perheelle ja mukavia yhteisiä ruokailuhetkiä ❤️

    Terkuin, Ninna

  • Reply Eeva Friday, August 18, 2017 at 12:16

    Velli myös siitä huono että monet syö pitkään ns. liian paljon maitoa koska tykkäävät vaan juoda eivätkä malta syödä. On siis hyvä antaa se vähäinenkin puuro (josta ennen thtiin siis velliä maitoon sekoittamalla) lusikasta koska kaikki lusikalla syönti on hyvästä. Eli lusikalla syönti kannattaakin aloittaa puolikkailla lusikoilla eikä kuvitella että heti alkuun lapsi alkaa syödä kipollisia tuosta vaan.

    Sanoit arvelevasi ettei lapsi jaksa vielä istumassa kannatella painoaan. Ei jaksakaan ennenkuin oppii itse siirtymään istumaan, senhän vuoksi sitä pidelläänkin ja kevennellään sillon kun istutellaan lyhyitä aikoja. Itseasiassa rIntarepussa eteenpäin istutettaessa paine vauvan selälle on käytännössä sama kuin tuolilla istuessa. Sen vuoksi rintareppuja ei suositella vaan selän pyöreäksi jättäviä kantoreppuja joissa kannetaan siis vain kasvot kantajaan päin joko etu tai takapuolella eikä painetta selkään tule..

  • Reply Ts Friday, August 18, 2017 at 13:21

    Yhdyn myös Tukiäidin kommenttiin. Olen itse todella laajasti perehtynyt eri ikäisten lasten kantamiseen eri kantovälineillä ja osaan tällä kokemuksella ja tiedoilla ohjeistaa myös muita. Tiedän ettet halua neuvoa, niin kuin kommentistasi tuli esille, mutta kommentoin silti.

    Mikäli innostut kantamisesta enemmän, niin kannattaa perehtyä noihin kantovälineisiin. Mikäli teillä on käytössä Stokken my carrier-reppu, niin minä en millään muotoa näe vauvan asentoa ergonomisena kasvot eteenpäin kannettuna. Ergonominen asento on sitä, että vauvan jalat/lonkat ovat M-asennossa/sammakko-asento, peppu syvällä pussissa. Tämä rasittaa vähiten vauvan lonkkia ja selkää. Kasvot eteenpäin kannettuna asentoa et mitenkään saa tuohon asentoon, vaan vauva ikäänkuin istuu jalat roikkuen. Mikäli haluat, että vauva näkee eteenpäin, niin suosittelen kantamista selän puolella. Repulla selässä kantaessa tulee ottaa huomioon se, että vauvan tulee osata istua. Tällöin asento on parempi, vauva voi katsella ympärilleen ja jos kohtaa epämiellyttåviä asioita, niin saa käännettyä kasvonsa vanhemman selkää vasten suojaan. Myöskin tärkeä muistaa se, että kun kyse on vielä hyvin pienestä vauvasta, niin et pysty mitenkään havainnoimaan vauvan ilmeitä eleitä kun et näe hänen kasvoja. Et voi mitenkään täysin tietää kuinka hän reagoi uusiin asioihin. Olen kyllä vahvasti sitä mieltä, että esim Manduca ja Tula ovat ergonomisempia reppuja kuin Stokke. Manducalla voit kuitenkin kantaa lonkalla, jolloin vauva näkee eteenpäin. Myöskin rengasliina toimii tässä asiassa hyvin ja on helppokäyttöinen. Toki tärkeää on myös kantajan ergonomia.

    Toinen asia liityen Stokken my carrier-reppuun (edelleen mikäli teillä se on), kannattaa vähän enemmän tutkailla netistä tuotteesta. Esim kemikaalicocktail-blogista löytyy hyvin tietoa eri repuista ja niiden materiaaleista. Meidän perheessä yksi tärkeimmistä asioista on se, että tuotteet ovat niin kemikaalivapaita kuin vai voivat olla. Kyseisestä tuotteesta on nimittäin löytynyt haitallisia kemikaaleja runsaasti, jotka voivat aiheuttaa mm syöpää ja heikentynyttä hedelmällisyyttä. Kun taas esim Manduca on vapaa kemikaaleista.

    Toki te teette omat ratkaisut mitä kantovälinettä käytätte ja onko mm tuotteen myrkyllisyydellä miten paljon väliä.

  • Reply Pauliina Friday, August 18, 2017 at 13:26

    Huhhuh. Taas tulee ohjetta joka asiasta :) Jokainen perhe ja lapsi on yksilö, ja usein omat vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten sekä osaavat tehdä ratkaisut sen perusteella. Toki on aina avartavaa saada eri näkökulmia ja ideoita, jos ne annetaan hyvässä hengessä!

  • Reply Ts Friday, August 18, 2017 at 13:36

    Korjaan hieman edellistä tekstiäni. Puhelimella kommentoidessa on todella hankala oikolukea ja tein sen kun olin kommentin lähettänyt. Kun laitoin että pepun tulee olla syvällä pussissa, tarkoitan sitä, että polvien tulee olla korkeammalla kuin pepun, josta sitten muotoutui kommenttiini “pepun tulee olla pussissa”:D

  • Reply lilla Saturday, August 19, 2017 at 20:32

    Toi hedelmätutti on kyllä paras keksintö ikinä. Meillä se oli esikoisella 6 vuotta sitten ihan hitti ja monta kertaa nukahti sitteriin/syötttötuoliin kun niin autuaasti sitä mussutti :D Pelasti muuten monta ruoanlaittohetkeäkin kun oli jotain tekemistä, kirjat ja lelut meinaan lensi hyvinkin äkkiä lattialle.

  • Reply Elli Saturday, August 26, 2017 at 18:47

    Kannattaa tosiaan tehdä kuin itsestä parhaalta tuntuu. Meillä lapsi siirtyi korvikkeen sijasta velliin 4.5kk iässä eikä enää juonut korviketta sen jälkeen. Auttoi myös refluksiin ja pullautteluun, kun on paksumpaa. Laps hyvin kasvanut ja kehittynyt eskarilainen, että ei ne vellit lasta pilaa. Hän oli jo vauvana suursyömäinen ja velleillä saatiin pidennettyä liian tiheää ruokaväliä. Kiinteät aloitettiin myös 4.5kk iässä, koska oli jatkuvasti nälkäinen (ja se pidempi ruokaväli). Soseita rikastettiin ruokaöljyillä energiamäärän lisäykseksi. Jos koet soseet teille oikeaksi, niin anna mennä. Mielestäni tuo hillitön hypetys “on pakko imettää ainakin 12-24kk tai lapsi menee pilalle” on ihan turhaa. Ihan yhtä hyviä niistä lapsista kasvaa oli se ruokamuoto mikä tahansa. Pääasia, että ruokaa saa riittävästi. Kaikille imetys ei edes ole mahdollista ja yhtä hyvin länsimaissa nekin lapset kasvavat ja kehittyvät.

    Kuten joku yllä mainitsikin, niin lapset ovat yksiöitä. Toiset eivät voi syödä mitään kokkareita ruoassa ja toiselle kelpaa mikä vain. Meilläkin samalla kasvatuksella osa lapsista syö kaiken, mitä eteen kannetaan ja osa syö sen yhden makaronin ja on kuulemma täynnä..

    Ihanaa syksyn alkua teille ja muista, että teet juuri niin kuin itse parhaaksi näet <3

  • Leave a Reply

    Previous Post Next Post