“Miksi toit lapsesi osaksi blogia?”

Kysymys, joka kysytään multa jatkuvasti ja yksi toivotuimpia postauksia oli ajatukseni siitä, miten tämä blogissa esiintyminen vaikuttaa lapseni elämään ja miten näen hänen yksityisyytensä tässä valossa.

Nyt kun kirjoittelin Mungolifen puolelle somesta, voisin vihdoin vastata tähän asiaan. Tämä ja kaksikielisyys kiinnostaa hirveästi, mutta suoraan sanottuna tästä asiasta kirjoittaminen ei ole mulle mitenkään mieleistä. Tiedän tasan tarkkaan tämän olevan ihan lempiaihe, josta vihaajani voivat repiä vaikka mitä iloa irti, joten en tähän mielellään tartu. Kuitenkin tiedostan, että aihe kiinnostaa monia ihan vilpittömästi, ja siksipä otin haasteen vastaan.

Kun aloimme puhua perheestä, puhuimme myös yksityisyydestä, lapsen/lasten turvaamisesta ja kaikesta muusta. Jo ennen kuin edes ajattelin kirjoittavani erillistä babyblogia, olimme päättäneet, että lapsi saa näkyä blogissa ja hänen nimestäänkään emme tee mitään kovin salaista. Syitä on useita.

Painavin lienee se, että jos olisin jättänyt lapsen täysin blogin ulkopuolelle, olisi ollut se myös Mungolifen loppu. Blogini on ollut sananmukaisesti elämästäni kertova, ja jo ennen kuin olin raskaana, tiesin, että jos äidiksi tulisin, olisi lapsi elämäni keskipiste. Suurin osa elämääni. Jotenkin tuntuisi oudolta kirjoittaa elämästäni ilman lasta. Toki olisin voinut tehdä tämän ilman lapsen kuvia ja esillä oloa. Mihin se olisi johtanut?

Bloggaajana oon paljon esillä ja se kirvoittaa ihmisissä mielipiteitä. Niin positiivisia kuin negatiivisiakin. Se herättää ihmisissä myös rajattoman paljon uteliaisuutta. Keskustelupalstoilla tiedettiin mieheni nimi ja ammatti ennen kuin olin aikanaan sanonut sanaakaan poikaystävästä. Joku oli nähnyt meidät jossain ja siitä oli lähtenyt homma vyöryämään. Juoruja alkoi myös siitä, kuka mieheni on ja asiaan vedettiin aivan eri ihmisiä. Esiteltiin kuvaa henkilöstä X poikaystävänäni ja ilkuttiin, kuinka en näytä miestäni, koska hän on niin ruma ja häpeän jne. And the list goes on. Kun samana kesänä joku yritti ei-niin-onnistuneesti salakuvata meitä Lintsillä, meni mulla hermo. Mies päätti, että esiintyy mieluummin oma-aloitteisesti blogissa, ja kun mieheni näkyikin blogissani, uteliaisuus laantui ja pahin stalkkaaminenkin loppui.

Tästä lähtökohdasta pidimme itsestään selvänä, että halusimme lapsemme näkyvän julkisuudessa oma-aloitteisesti. Haluan “hallita hänen julkisuutta” laittamalla hänestä sellaisia kuvia, jotka me miehen kanssa molemmat hyväksymme. Sen sijaan, että uteliaisuuden kasvaessa jättimittasuhteisiin spekuloitaisiin pitkin nettiä siitä, että lapsemme on sitä ja tätä ja tuota, ja siksi en häntä näytä. Joutuisin kahvilassa, ravintolassa tai missä tahansa varomaan hänen nimensä käyttöä ja jos hän joutuisi jonkun salakuvaamisen uhriksi, menettäisin varmaan hermoni lopullisesti.

Olen nyt kaksi kappaletta keskittynyt bloggaamisen varjopuoliin, hatereihin, jotka kaivaisivat kyllä lapsen nimen ja kuvan jostakin ja levittäisivät sitä. Se on vain puoli totuutta. Toinen osa sitä on hyvinkin iloinen ja positiivinen. Mä olen blogannut kohta vuosikymmenen. Monet lukijani ovat mukana yhdeksättä vuotta. He ovat olleet mukana, kun minä olen kasvanut 19-vuotiaasta 28-vuotiaaksi kaikkien näiden seikkailujeni kautta. Olen kuin kaveri joillekin. Virtuaalituttava, jonka kanssa ollaan kommenteissa ja meileissä kommunikoitu vuosia. Jolle on toivottu hyvää, jolle on toivottu onnea, ja jonka kanssa ollaan kuljettu ehkä joitakin oman elämän polkuja samanaikaisesti. Minusta tuntuisi jotenkin omituiselle piilotella näiltä lukijoilta lastani. Jotenkin minulla on sellainen fiilis, että he “ansaitsevat” tuntea minut myös äitinä, “tuntea” lapseni.

Tosiasia on se, että Dante ei pysy ikuisesti vauvana. Ei mene kovin pitkääkään aikaa kun hän kävelee ja tämä mama kipittää perässä Dantea kailottaen. Hänen nimensä olisi selvinnyt joka tapauksessa. Jossakin vaiheessa myös jollekin hieman surulliselle ihmiselle, jolle viihdettä on tuntemattomien ihmisten ruotiminen nettipalstoilla. Silloin sitä nimeä olisi levitelty siellä näiden ihmisten omassa säälittävässä joukossa. Dante ei myöskään tule kasvamaan kuplassa. Hän käy vauvauinnissa, neuvolassa, siellä ja täällä. Jatkossa hän tulee toivottavasti viihtymään temppukerhossa ja musiikkikerhossa, jossakin hoitopaikassa ja meidän kanssa kaupungilla ja eri tapahtumissa. Hän tulee olemaan kosketuksissa ihmisiin. Näin sen jotenkin harmittavaksi, että inhottavien ihmisten pelossa ihanat lukijani jäisivät sivuun niin tärkeästä osasta minun elämääni. Ja samalla minä joutuisin aina miettimään uskallanko laittaa hänestä kuvan Facebookiin jne. Pitäisi pitää mummeja ja tätejä ja kaikkia hirveässä salailuringissä, ettei vaan nimi tai kuva lipsahda minnekään.

Suoraan sanottuna, se ei tuntunut millään tapaa fiksulta. Päätimme siis, että jaamme vauvastamme sen, minkä itse koemme sopivaksi niin, että voimme itse vetää rajan. On jopa jotenkin omituista, miten paljon asiasta on minulta kyselty ja asiaa on ihmetelty. Huomattavasti minua korkeamman profiilin bloggaajat näyttävät lapsiaan päivittäin, enkä ole huomannut, että he joutuisivat asiaa mitenkään kommentoimaan. Kuten tänään kirjoitin Mungolifen puolellekin, some on valtava osa meidän elämäämme nykyään ja olisi jotenkin hassua, jos lapsi ei olisi ollenkaan.

 

No entäpä se lapsen yksityisyys? Meillä on selkeät pelisäännöt miehen ja vanhempiemme ja sisarustemme kanssa siitä, mitä Dantesta saa olla julkisuudessa ja mitä ei. Nyt kun hän on pieni eikä hänen oma luonteensa juuri välity someeni, hän on mukana kaikessa. Kun hänen oma persoonansa alkaa kehittymään ja hänestä tulee taapero, tulee hänen esilläolonsa varmasti vähenemään.

Kun minä aloin bloggaamaan, en osannut kuvitellakaan, että minusta tulisi tämän skenen pieni “julkkis”. En osannut kuvitella, että kymmenet tuhannet ihmiset tunnistavat minut. Tässä sitä nyt kuitenkin ollaan. Tästä lähtökohdasta lähdin perustamaan perhettä. Meidän lapsi on siis syntynyt olosuhteisiin, joissa hänen yksityisyytensä on suppeampaa kuin ihmisen, joka ei ole mitenkään esillä. En kuitenkaan koe sitä kovin hankalaksi asiaksi. Maailma on muuttunut radikaalisti meidän nuoruudesta. Nykyään suurempi osa ihmisistä jakaa lapsistaan asioita, kuvia ja juttuja somessa. Dante ei tule olemaan jotenkin “omituinen” sikäli, että hän on ollut esillä. Niin ovat lähes kaikki muutkin bloggaajien lapset. Niin ovat monet julkkisten lapset ja monet tavisten lapset.

Pyrin siis pitämään sisällön sellaisena, että hänen ei tarvitse sitä hävetä aikuisena. Pyrin myös siihen, että kasvatamme lapsemme niin, että hän ymmärtää valintamme. Toivomme hänen ymmärtävän, että kaikessa mitä teemme, pyrimme hänen parhaakseen. Toivottavasti hän haluaa joskus palata näihin juttuihin ja kerrata lapsuuttaan tästäkin näkökulmasta. Toivottavasti hän on ylpeä siitä, että hän on Mungobaby. Että tekstit ja kuvat hänestä ovat ilahduttaneet, innostaneet ja luoneet hyvää mieltä. Että hänen äitinsä on saanut paljon nautintoa siitä, että on päässyt jakamaan pieniä paloja meidän elämästämme. Jos näin ei ole, niin asia käsitellään hänen kanssaan parhaan osaamisemme mukaan. Ja jos hän vihaa minua tästä hyvästä, niin sillekään en mitään voi. Sen spekuloiminen on aika turhaa tässä vaiheessa. Jos lapsi on vihatakseen vanhempiaan, hän löytänee siihen syyn.

Aika näyttää mitä hän on mieltä tästä, mutta jotenkin veikkaan, että hänen ollessa sen ikäinen, että hän alkaa asian päälle ymmärtämään kovin syvällisellä tasolla, on Mungo-blogit kuolleet ja kuopatut, eikä kukaan hänen ikätovereistaan juuri tiedä tai muista, mikä ihme oli Mungobaby.

30+

Related Posts

49 Comments

  • Reply O Saturday, July 8, 2017 at 22:36

    Mun mielestä on ollut aivan ihana seurata blogin kautta sun kasvua nuoresta aikuiseksi ja äidiksi! Tulee itellekin niin ihana tunne, kun miettii sun häitä, raskautta ja nyt lasta. Oon onnellinen sun puolesta! :) Sillon kun kerroit muuttavas Kuopioon, ni mä ajattelin, et voi kunpa kerran edes pääsisin juttelemaan sulle, et säkin näkisit kuka “ruudun toisella puolen” on. Mut oon nähny sut kaks kertaa vilaukselta, joten taidan tyytyä siihen :D

    • Reply Anna Sunday, July 9, 2017 at 16:00

      Kiva kuulla :) Ja kiitoksia kovasti! Ensi kerralla kun näet, niin tuu ihmeessä moikkaamaan :) Onhan tässä vielä pari kk :)

  • Reply Mia Saturday, July 8, 2017 at 22:58

    Loistava kirjoitus!! Jokainen päättäköön itse, mitä elämästään, lapsestaan tai mistä tahansa muusta jakaa minnekin. Sitä ymmärrän huonosti, että miksi jotkut ihmiset olettaa, että niitä päätöksiä, olivatpa ne mitä tahansa, pitäisi jotenkin selitellä tai puolustella kymmenille tuhansille ihmisille…

    • Reply Anna Sunday, July 9, 2017 at 16:00

      Juuri näin :)

  • Reply Minski Saturday, July 8, 2017 at 23:05

    En kestä tätä suloisuutta ! Aivan ihana Dante <3! Ja kääk ! En haluu tietää mitä teen sitten kun blogisi lopettavat. Itken varmaan :D oon ollu tääl seurana niin pitkään että tämä on jo osa mun rutiinia päivässä :D toivottavasti saamme lukea vielä pitkään <3

    • Reply Anna Sunday, July 9, 2017 at 16:01

      Hahah, no toivottavasti sitä ei tarvitse hetkeen ajatella :)

  • Reply MaijaS Saturday, July 8, 2017 at 23:05

    Niin fiksusti ja kauniisti kirjoitettu teksti. :)

    • Reply Anna Sunday, July 9, 2017 at 16:01

      Kiitoksia :)

  • Reply LLL Saturday, July 8, 2017 at 23:52

    Siis toi tukka on jotain niin mahtavaa! Ja noi ilmeet aivan ihania😍

    • Reply Anna Sunday, July 9, 2017 at 16:01

      Hahhha, joo sitä piisaa :D Ja ilmeitä myös :D

  • Reply Liisu Sunday, July 9, 2017 at 00:35

    Olet viisas ja rohkea nainen ja äiti. Hyvin kirjoitettu teksti <3

    • Reply Anna Sunday, July 9, 2017 at 16:01

      Kiitoksia :)

  • Reply Nea Sunday, July 9, 2017 at 01:04

    Itse olen ihan tavis vain, mutta silti en näe syytä laittaa jatkuvasti lapsestani kuvia someen. Itseasiassa mielestäni aika moni vanhempi nykyään rajoittaa lastensa näkyvyyttä somessa ja ihan aiheesta. Itse teen niin, että jos laitan lapsesta kuvan nettiin,niin se on sellainen, etteivät kasvot näy ihan suoraan. Joskus laitoin kuvan hänestä vauvana instagramiin ja tunsin huonoa omaatuntoa siitä. Hän ei tiedä joutuvansa satojen ihmisten katseltavaksi. Vaikka hän on vauva, hänelläkin on yksityisyys.

    Mielestäni bloggaajista esim. Xenia ja MouMou ovat hoitaneet lapsen näkymisen blogissa tyylikkäästi. Lasta ei piiloteta kokonaan, mutta ei myöskään esitellä joka kuvakulmasta jatkuvasti. Some on armoton ja uskon,että se on tullut jäädäkseen.

    • Reply Rosa Sunday, July 9, 2017 at 10:29

      Jos joskus saan lapsen olen ajatellut käyttäytyä samalla tavalla. En siis lisää itsestänikään kovin paljoa kuvia. Se, etten lisäisi lapsesta kasvokuvia tuntuu minusta hyvältä ja oikealta vaihtoehdolta, mutta en kyllä myöskään (ainakaan ihan hirveesti) kurtistele kulmiani ihmisille jotka lisäävät lapsista kuvia. Ei ole minun bebe eikä elämä joten aivan sama. Siinä vaiheessa kun someen lisätään jotain sauna, kylpy ym nakukuvia missä siis aivan kaikki paikat näkyy menee mulla kuppi nurin ja mietin kuinka vajaita ihmiset on. Facebookin kuvakansio ei kuitenkaan ole mikään kotialbumi.

      • Reply Anna Sunday, July 9, 2017 at 16:04

        Niin. Mielestäni tärkeintä olisi muistaa, että sitä omaa valintaa kehuessa ja miettiessä, kuinka hyvä se on, antaa muiden tehdä omalla tavallaan. Kellään meistä ei pitäisi olla oikeutta tuomita toisen valintaa kasvattaa lapsensa ja miten häntä tuoda esille. Samalla ideologialla voisi alkaa haukkumaan muita äitejä siitä, miten nämä pukevat lapsensa. Siihenkin on sitten perusteluina “saatetaan kiusata”, “kaduilla ihmiset näkee väärissä vaatteissa” jne.

    • Reply Anna Sunday, July 9, 2017 at 16:02

      Niin, jokaisella meistä on oikeus valita tässä itselleen sopiva malli :) Sinä valitset noin, MouMou ja Xenia valitsee näin ja minä valitsen tuolla tavalla :) Olemme kaikki erilaisia ja meillä on oikeus tehdä erilaisia valintoja. Hienoa on se, jos ei tuomitse muita :)

      • Reply Nea Sunday, July 9, 2017 at 16:28

        Juu anteeksi, jos kuulostin tuomitsevalta. En tarkoittanut sitä niin! Itselläkin on joka päivä fiilis, että olisi niin ihana jakaa tämä ja tuo kuva tyttärestä kaikille, koska hän on niin ihana ja mitä kaikkea hän onkaan tänään oppinut ja touhunnut. Hän on kuitenkin vielä alle 2-vuotias eikä ymmärrä somesta mitään. En tiedä, haluaisiko hän kuitenkaan kaikille äidin puolitutuille kertoa itsestään ja näyttää itseään. Usein päädynkin tykittämään näitä kuvia omalle äidilleni ja lapsen kummeille puolituttujen sijaan 😂 Mieluummin olen vähän varovainen, nykyaika on jotenkin karua ja raadollista..Sitä tekee kaikkensa suojellakseen lastaan.

        • Reply Anna Sunday, July 9, 2017 at 17:17

          Niin, ymmärrän sen hyvin :) meillä ne hauskat, epäonnistuneet ja elämäniloiset kuvat pysyvät perhe/kummi-piirissä, mutta sitten juuri nämä hieman pinnalliset otokset jaan lukijoillekin :)

  • Reply Anniina Sunday, July 9, 2017 at 07:16

    Ilahduttavan veikeitä ihmeitä teidän Dantella! :D
    Tulevana äitinä olen kiitollinen, että näin hyvällä maulla olet jakanut pienen palan vauva-arjestanne lukijoillesi: näistä saa iloa ja inspiraatiota. :)

    • Reply Anna Sunday, July 9, 2017 at 10:11

      Mun mielestä taas on aika naurettavaa vedota vauvojen yksityisyyteen, jos siitä vauvasta kuitenkin laittaa kuvan näkyville. Näkyy siinä kasvot sitten tai ei. Meistä kukaan ei oikeasti kyllä tunnista vauvaa kuvista aikuisena, vaikka varmasti yrität tämmöistä tulla seuraavaksi väittämään. Lisäksi siitä, kun kasvaa vauvasta aikuiseksi, on hirveän monta vuotta, ja kuten Anna sanoikin, todennäköisesti silloin kun Dante on vaikka 15 ja ymmärtää jo asioiden päälle, Mungo-blogeja (varsinkaan Mungobabya) tuskin on enää olemassa.

    • Reply Anna Sunday, July 9, 2017 at 16:02

      Kiva kuulla, kiitoksia <3

  • Reply Anniina Sunday, July 9, 2017 at 07:17

    Ilmeitä*
    (miksei voi oikolukea :D)

  • Reply Heta Sunday, July 9, 2017 at 09:31

    Itse olen ns. “vanhan kansan” ihminen, joka ei ole missään somekanavalla ja pitää hyvin tarkkaan kiinni yksityisyydestään.
    Omat lapseni (15v-26v) sen sijaan käyttävät sujuvasti kaikkia mahdollisia somekanavia ja heille näkyvyys on ihan normaalia.
    Danten ikäluokan kasvaessa some, tietokoneet ja netti on ihan arkipäivää alusta asti ja yksityisyys on jotain ihan muuta kuin pärstäkuvat ruudulla.
    Ymmärrän sun pointtisi ja mun mielestä olet tehnyt ihan oikean päätöksen.

    • Reply Anna Sunday, July 9, 2017 at 16:02

      Juurikin näin! :)

  • Reply Johanna Sunday, July 9, 2017 at 12:03

    Hyvä teksti! <3 tietisitpä vain (ja dante myös) kuinka paljon iloa tämä blogi voi aiheuttaa yhdellekin ihmiselle :)

    • Reply Anna Sunday, July 9, 2017 at 16:04

      Kiva kuulla :) Ja täytyykin Dantelle sitten joskus isompana kertoa :)

  • Reply Mannali Sunday, July 9, 2017 at 14:11

    Ota huomioon se asia, että lasta voidaan kiusata melkoisen paljon tulevaisuudessa. Joko alaluokilla tai sitten aikuisempana ilkutaan kuvilla ja teksteillä, jotka nyt suollat blogiisi.
    Aika yläkanttiin tuo kymmeniä tuhansia lukijoita. Onko sinulla esittää faktaa tuosta määrästä.
    Herää todellisuuteen!

    • Reply Anna Sunday, July 9, 2017 at 16:09

      Eli sinusta on OK raiskata nainen, jolla on minihame? Tai kiusata lasta, jolla on hassu nimi/hassut hampaat/lesbovanhemmat/hassu bloggaajaäiti/lapsuuskuvia netissä/omituinen puhetapa/r-vika/tms? Kiusaajat löytävät kyllä sata tuhatta syytä kiusata. Mielestäni kaltaisesi kommentointi kertoo vaan sen, että minä kasvatan ehkä lapsen, jolle voidaan etsiä kiusaamisen syitä. Sinä ehkä sitten kasvatat niitä kiusaajia, sillä koet tämän blogin “perustelluksi” syyksi kiusata. En aio kasvattaa lastani sen mukaan, mistä häntä saatetaan kiusata. Niin kuin raiskaajatkin perustelevat rikoksiaan.

      Jos hän haluaa pukeutua poikana pinkkiin, harrastaa balettia ja tehdä muita asioita, joista joku saattaa kiusata häntä, niin se on niiden kiusaajien häpeä. Ei poikani.

      Faktaa on toki :) Voit tiedustella media kittiäni Rantapallolta suoraan, ei tarvitse minun sanoihin uskoa. Mungolife kerää kuukausittain 75 000 – 110 000 uniikkia käyttäjää ja Mungobaby siinä vieressä sen 25 000 – 40 000. Toki molemmilla blogeilla olisi varaa luopua yhdestä kaltaisestasi, joten ethän tule jatkossa kasvattamaan pottia :)

      • Reply Mia Sunday, July 9, 2017 at 22:49

        Haluan tykkäysnapin näihin kommentteihin;-)…

        • Reply Anna Monday, July 10, 2017 at 17:22

          :D

    • Reply Mariel Wednesday, July 12, 2017 at 15:15

      Et varmaan itsekään pistä lapsesi päätä pussiin julkisilla paikoilla vain välttääksesi tulevaisuuden koulukiusaamiset tai varjellaksesi lastasi muuten? Kannattaa pikkuhiljaa herätä nykymaailmaan jossa some on yhtä tuiki tavallista kuin 50-luvulla ilman televisiota eläminen. Elämä jatkuu ja meidän on sopeuduttava elämään sen mukana.

  • Reply Laura Sunday, July 9, 2017 at 16:39

    Hyvin kirjoitettu! Minua seuraa somessa lähinnä ainoastaan minulle tutut ihmiset. Silti jo vauvaa odottaessani mietin että mitä tietoa haluan lapsestani somessa jakaa muiden nähtäville. Olen itse sitä mieltä että vauvan kasvot tai nimi eivät ole kovin yksityisiä asioita. Vauvan kasvot näkyy aina kun jossain liikumme ja jos joku haluaa lapseni nähdä, ei siihen somea tarvita. Myöskään nimessä ei mielestäni ole mitään yksityistä; se on lapsen nimi ja julkinen kaikille. Olen itse vetänyt kuitenkin rajan siihen, että mitään lapsen terveydellisiä tietoja tms en jaa somekanavissa, enkä tietenkään mitään noloja kuvia lapsesta. Minusta tuntuisi jo oudolta suljetuissa “mamma-ryhmissä” jakaa kuvia vauvan oudon värisestä kakasta tai ihottimasta pyllyssä koska mielestäni nämä ovat lapsen yksityisiä asioita eikä kuulu tuntemattomille muille äideille. Uskon, että moni sinut esim. juuri vauvan kuvien julkaisusta tuomitseva äiti syyllistyy itse loukkaamaan lapsen yksityisyyttä paljon pahemmin kuin sinä. Nykyään äidit jakavat tuhansille muille äideille fb-ryhmissä PALJON “pahempia” asioita lapsistaan. Kukin kuitenkin toimii juuri niin kuin itse parhaaksi näkee!

    Dante on ihan uskomattoman suloinen tapaus! :) ihanaa kesän jatkoa teille!

    • Reply Anna Monday, July 10, 2017 at 17:21

      Kiitoksia kovasti :) Ja noinhan se tuntuu menevän, mutta bloggaajia on helppo tuomita :)

  • Reply Paula Sunday, July 9, 2017 at 17:40

    Onpa danteen tullu paljon sun näköä kasvun myötä, vastasyntyneenä oli ihan ville! :)

    • Reply Anna Monday, July 10, 2017 at 17:21

      No eikö? En ole siis ainoa, joka ajattelee näin :D

  • Reply Yozuz Sunday, July 9, 2017 at 18:59

    Ensimmäistä kertaa tulin katsomaan tänne puolelle, sillä jäi kiinnostamaan se lapsen osuus sinun blogaamisessa. Kivasti kirjoitettu. Ja olen kyllä samaa mieltä, että näin saat ehkä katkaistua pahimmat juorut.

    Tuo lapsen tukan väri ja määrä on uskomaton! Ihana! :)

    • Reply Anna Monday, July 10, 2017 at 17:22

      Kiitoksia :)

  • Reply Maiju Monday, July 10, 2017 at 01:36

    Olipas hyvä kirjoitus! :) Tosin mun on pakko sanoa, että en ole kyllä pohtinut asiaa miksi julkaiset(julkaisette) kuvia pojastanne. Tällä tarkoitan sitä, että jokainen mielestäni tekee omat päätökset ilman tilivelvollisuutta siitä. Itsekin jaa lapsistani kuvia somessa. Toki mietin tarkkaan mitä kuvia sinne jaan. Mutta siis, kiva kirjoitus kaiken kaikkiaan ja vitsit tuota teidän poikaa. Varsinainen hurmuri! ❤

    • Reply Anna Monday, July 10, 2017 at 17:22

      Kiva kuulla, ja juuri näin, ei sinne tai tänne ihan kaikkea laiteta :)

  • Reply Liina Monday, July 10, 2017 at 16:47

    Kannattaa muistaa, että mielipiteellä ei tässä asiassa ole niinkään väliä, koska lain mukaan asia on hyvin yksiselitteinen: Lapsella on oikeus yksityisyyteen, ja tunnistettava valokuva kuuluu henkilötietolain piiriin. Kuvan julkaisemiseen täytyy siis aina pyytää kuvattavan, myös lapsen, lupa, ja lapsesi voi isompana halutessaan haastaa sinut oikeuteen jos julkaiset hänestä tunnistettavia kuvia. Tarkoitukseni ei ole saivarrella, mutta faktat pöytään.

    • Reply Anna Monday, July 10, 2017 at 17:24

      No me olemme lapsen edunvalvojina hänen isänsä kanssa annettu itsellemme lupa lapsen julkaisuun. Jos lapsi kieltää tämän, niin toki lopetamme samointein hänen kuvien julkaisun. Jos et saivartele, niin kaivatko vielä ennakkotapauksen tilanteesta, jossa vanhempien lapsestaan laittamista kuvista on laitettu sanktioita ts. koettu lainvastaiseksi? Mihin raja vedetään? Saako kuvaa näyttää kummille (joka on vanhempien ystävä, eikä mitään sukua lapselle?) Noin esimeriksi. Missä menee raja? Tutuissa? Perheenjäsenissä? Mikä ero on tutulla ja blogin seuraajalla?

      Lapsellani on täysi oikeus haastaa minut oikeuteen tästä halutessaan. Minä vastaan silloin hänelle, en kommenttiboksilaisilleni.

  • Reply Liina Monday, July 10, 2017 at 18:15

    Käsittääkseni Suomessa ei vielä ole ennakkotapausta asiasta, mutta eiköhän sellainenkin vielä tule kunhan nykyisen ns. “somesukupolven” lapset alkavat olla isoja. Kyllä, rajan vetäminen on hankalaa. Mm. täällä asiaa juurikin tuosta rajan vetämisestä ja lain soveltamisesta: https://indd.adobe.com/view/b831295d-ee19-4e67-a9fb-6581e1c227a4.

    Tämä osa vastausta on ihan puhtaasti oma mielipiteeni mutta minusta tutulla ja blogin seuraajalla on aika hurja ero. On täysin eri asia julkaista kuva yksityisellä sometilillä jossa sen näkee vaikkapa 200 seuraajaa, kuin julkisessa blogissa jota lukee kymmenet tuhannet ihmiset. En silti tiedä laittaisinko lapsestani tunnistettavaa kuvaa edes sinne sometilille.

  • Reply Jen Monday, July 10, 2017 at 23:29

    Vauva on vauva,vieläpä noin supersöpö linssilude,pakkohan noin kuvauksellisen hurmurin kuvia on jakaa!! :) Ei siinä ole mitään väärää. Mielestäni on aivan eri asia laittaa kauniita kuvia vauvasta sisällöltään asiallisessa,ja tyylikkäässä blogissa kun ruotia esim.facebookissa mitä hassua se meidän esiteini taas kysyi ja sanoi kuvien kera… Moni arvostelee ennenkun edes itse miettii omaa some käyttäytymistään.

  • Reply Emma Tuesday, July 11, 2017 at 10:38

    Kiva, kun kerroit näkökulmanne asiaan. Olen uskollinen fani ja tahdon teille pelkkää hyvää, mutta lukiessani Danten koko nimen huomasin ensimmäisen ajatukseni olevan, että miksi sen halusitte julkaista. Juurikin noiden surullisten tapauksien vuoksi ajattelin, että nimen julkaiseminen olisi jotenkin vaarallista. Onneksi todellisuudessa hyviä tyyppejä on niin paljon enemmän. Mutta kiusatuksi tulemisen pelosta ei kannata välittää, tärkeintä juurikin kasvattaa lapset arvostamaan ja kunnioittamaan muita lähtökohdista ja erilaisuudesta huolimatta. Samaan muottiin lasten kasvattaminen ei kiusaamista poista.

  • Reply Lotta Tuesday, July 11, 2017 at 19:47

    Tosi hyvin kirjoitettu teksti :)
    Strictly Styleä lukeneena pidin joskus aikoinaan Hannan valintaa peittää lapsen kasvot kuvista fiksuna, nyt tämän luettuna totesin, että perusteltu ja hyvä valinta tämäkin!
    Itselleni lapset eivät vielä ole ajankohtaisia ja on vaikea sanoa miten itse joskus teen, mutta mielestäni tärkeintä on, että jokainen osaa perustella valintansa itselleen ja tekee kuten perheelleen kokee parhaaksi :) Kiitos tästä!

  • Reply Merja Wednesday, July 12, 2017 at 17:29

    Vanhana ja viisaana ? voinen todeta, että Danten esikoulukaverit sun muut eivät varmaan Mungoblogeja lue, vaikka osaisivatkin? Ainoastaan heidän mahdollisesti tyhmät vanhempansa voivat heitä ilkeyttään valistaa. Suloisia kuvia on ihana katsella ja vauvahan on suuri osa Sinun ja miehesi elämää. Mitä ihmeen lässytystä ja latten juontia te arvostelijat haluatte katsella, sellaisia blogeja on ihan tarpeeksi teitä varten. Sinun blogisi on täynnä elämää, jota on kiva seurata. Piste.

  • Reply Johanna Thursday, July 13, 2017 at 14:57

    Fiksusti aateltu! Itsellä lapsien somekuvat ei ole ajankohtaisia, mutta silti olen miettinyt tämän jo päässäni puhki :D Ajattelen niin, etten lisäisi lapsesta mitään sellaista materiaalia mitä en voisi lisätä vaikka omasta miehestä tai muusta aikuisesta. Tätä lähinnä nakuiluun, potalla istumiseen jne suunnalta aatellen:) Ihan sama yksityisyys koskee lasta kuin aikuista. Ei ole kiva “nolata” toista jo vauvana, kun ei sellaisia kuvia aikuisenakaan laittaisi!

  • Reply Emma Monday, July 17, 2017 at 17:55

    Jokainen tekee niin kuin parhaaksi näkee. Kuitenkin kun kyse on pienestä lapsesta, joka ei osaa eikä kykene vielä vastaamaan näistä asioista, tilanne mutkistuu. Itse en ainakaan haluaisi lapsuuskuviani nettiin. Eikä pikku lapsi osaa eikä ymmärrä asiaa silloin kun ne kuvat sinne menee. Kukaan ei voi tietää mitä lapsi vanhempana ajattelee nettiin laitetuista vaippakuvista.
    Vanhemmat eivät voi päättää nyt, mitä lapsi asiasta isompana ajattelee. Itse en olisi ainakaan yhtään ilahtunut.

    • Reply Anna Monday, July 17, 2017 at 18:32

      No onneksi sinä et siis ole meidän vauva :) Toivotaan, että meidän vauva ei ole siitä pahoillaan, ja jos on, voimme siitä hänen kanssaan keskustella. Ja jos vieläkin kokee vääryytä, voi toki hakea meiltä korvauksia :)

    Leave a Reply

    Previous Post Next Post