Kielijänneleikkauksesta

Kielijänneleikkauksesta on aika tarkkaan kaksi viikkoa mennyt ja elämä on muuttunut täällä taloudessa aivan selkeästi. Haluan kirjoittaa asiasta uudemman kerran, sillä kyseessä tuntuu olevan ihan liian alidiagnosoitu ongelma, joka oli ainakin tällaiselle ensisynnyttäjälle ihan uusi juttu. Jotenkin sitä esikoisen kanssa luottaa lääkäreihin ja hoitajiin, mutta nyt on tullut hieman kantapään kautta opittua, että omaakin tietoa pitää olla ja kysymyksiä pitää välillä jankata.

Meillä olisi täysin jäänyt Danten tiukka kielijänne diagnosoimatta, ellen olisi päättänyt käydä vielä varmuuden vuoksi refluksiin erikoistuneella lääkärillä juttelemassa pojan hoidosta.

En muista katsottiinko pojan kieltä sen tarkemmin lääkärintarkastuksessa synnärillä. Jotenkin ne ensimmäiset päivät on hieman pimennossa vielä itselläni ja vaikka lääkärintarkastuksen muistan, en muista sitä, katseltiinko sinne suuhun sen tarkemmin. Yleensä kireä kielijänne huomataan kuulemma synnärillä ja samantien myös korjataan. Neuvolalääkärin käynnin muistan hyvin, ja siellä ei kielijännettä olla katsottu. Eipä ole ollut sinänsä syytäkään. Vauva on kasvanut niin hienosti täysimetyksellä, että ei olisi ollut syytä epäillä kielijänteen kireyttä. Kun vielä hakeuduin yksityislääkärille myöhemmin aavistaen pojalla olevan refluksin, ei hänkään kieltä tutkinut. En itse asiassa tiedä miksi. Ehkä olettaen, että se on jo automaattisesti tutkittu neuvolalääkärissä tai synnärillä? 

Kun Dante sai refluksidiagnoosin, aloimme käyttää hänelle Gavisconia ja maidonsakeuttajia, mikä vei kipuhuudot päivässä pois. Jo seuraavana päivänä Gavisconin aloituksesta ei meidän taloudessamme kuultu niitä sydäntäsärkeviä itkukohtauksia, ja siitä diagnoosista eteenpäin annoimmekin pari viikkoa Gavisconia ja maidonsakeuttajia. Hyvin pieniä määriä, kitsastellen sen homman kanssa. Kun Helsingissä tuli mahdollisuus käydä asiaan erikoistuneella lastenlääkärillä, päätimme käydä juttelemassa hoidosta. Kaikki oli nostettu yläasentoon ja Gaviscon oli käytössä, mutta halusimme tietää myös yksityiskohtaisemmin asioita. Miten kannattaa vauvan mahallaan pitoa toteuttaa refluksi huomioiden jne. sata muuta tämäntyyppistä kysymystä. Töölön Mehiläisessä Visa Lautamatti otti meidät vastaan ja asiantuntevasti selitti kaikki asiat. Sitten hän tutki pikkuisen ja pysähtyi heti kielen kohdalla. “En ole asiantuntija, mutta hieman kireälle näyttää..” Hän hakikin paikalle sitten kurkku-korva -lääkärin (Mervi Närkiö), joka sattuikin olemaan Suomen ihan huippuja tuossa asiassa. Ja kuten tiedättekin jo, päädyimme leikkauttamaan poitsun kielen samoin tein.

Ainoa miinus koko tuosta hommasta oli se, että saimme ohjeistukseksi, ettei tuo leikkaus aiheuta kipua pahemmin ja kenguruhoito riittää. No, meillä leikkaus selkeästi aiheutti kovia kipuja, nimittäin sen illan huuto oli niin jumalatonta, että menimme Lastenklinikalle tarkistamaan, onko kaikki kunnossa. Pelkäsin jotain komplikaatioita leikkauksesta. No mutta, kolme kertaa Panadolia annettuamme enme enää kipulääkettä antaneet, eikä Dante kipuillutkaan kieltään enää.

Nyt kun kaksi viikkoa on mennyt, en edes tiedä missä maidon sakeuttajat on eikä Gavisconiakaan olla annettu tuon jälkeen kuin pari kertaa heti ensipäivinä. Tiukka kielijänne aiheuttaa helposti sen, että vauvan syödessä masuun menee paljon ilmaa, sillä kieli ei pääse taipumaan oikeaan asentoon. Me kävimme varuilta myös sulkemassa pois kaikki rakenteelliset viat mahan ultrassa, jossa lääkäri totesi, että mitään vikaa ei ole, maha on vaan täynnä ilmaa. Vaikka Gaviscon ja sakeuttajat veivät kipuhuudot pois, pieniä refluksin oireita oli silti havaittavissa. Vauva nieleksi siltikin reippaasti ja peräpää paukutti aika lailla :D Jänneleikkauksen jälkeen pöräyttelyt on ollu harvassa, eikä refluksin oireita ole ollut juurikaan. Hassua kyllä, röyhtäykset alkoivat kulkemaan vasta leikkauksen jälkeen. Ennen oli harvinaista, että vauvalta tuli röyhtäisy ruoan jälkeen, nyt se on pääsääntö.

Dante ei oireile enää refluksia, ei ole kipeän oloinen, eikä ole ollut tarvetta käyttää enää mitään sakeuttajia tai Gavisconia. Kuten lääkäri selitti, ilman kertyessä suolistoon ja mahalaukkuun, ei uusi ruoka mahdukaan sinne kuten pitäisi, jolloin takaisinvirtausta tulee. Nyt kun tuo kieli on leikattu, mahassa on selkeästi vähemmän ilmaa, ja voisi sanoa, että refluksiongelmat on tällä erää selätetty. Omituista tässä kaikessa on lähinnä se, ettei tuota huomattu aiemmin. Toisaalta, leikkauksen jälkeen vauvan imuote ei ole ulospäin muuttunut yhtään, se vaan tuntuu hieman erilaiselta. Lisäksi vauva pysyy paremmin “kiinni” syödessään.

Mä ehdin epäillä jo kaikkea mahdollista maitoallergiasta suihkutisseihin refluksin aiheuttajana, mutta joskus selitys on näinkin simppeli. Sinne jäi hirveät kipuitkut ja ajoittain ilmapallon näköinen masu. Onneksi tuo huomattiin ja korjattiin, nimittäin refluksin lisäksi kireä kielijänne voi aiheuttaa myös r-vian ja muita puheen häiriöitä.

Nyt suuntaamme vielä huomenna Vaajakoskelle imetysneuvojalle. Saimme lähetteen käydä imetysneuvojalla varmuuden vuoksi, sillä kielijänneleikkauksen jälkeen on hyvä aina tarkistaa imetysote. Kun emme täältä Kuopiosta löytäneet mitään hyvää imetysneuvojaa, niin päätimme mennä tuon matkan sille imetysneuvojalle, jota leikkaava lääkäri suositteli. Katsotaan huomaako hän vielä jotakin korjattavaa.

Nämä kaksi viikkoa ovat siis menneet aivan ihanasti, joskin ainoa pieni haittapuoli leikkauksessa on. Tuollaisen jälkeen vauvan kielijännettä pitää venytellä kuukauden ajan 6 kertaa päivässä, eikä tauot saa koskaan olla yli 6 tunnin mittaisia. Tämä on tärkeää, sillä näillä venyttelyillä kielijänteeseen muodostunutta “haavaa” venytetään pidemmäksi, eikä jänne palaa takaisin alkuperäiseen muotoonsa. Venyttely ei kestä kuin minuutin, mutta alkuun se kyllä ärsyttä vauvaa. Ja äitiä, joka joutui herättämään vauvan yöllä venyteltäväksi aiheuttaen kesken yöunien takuuvarman itkukohtauksen. Tosin, ärsytystä kesti ehkä 3-4 päivää, sen jälkeen kielivenyttely on mennyt ihan hyvässä meiningissä. Venyttelyn lisäksi kieltä pitää aktivoida leikkisällä poski- ja kielihieronnalla, mitä ollaan kanssa tehty päivittäin. Vielä olisi pari viikkoa kielivenyttelyä edessä, mutta nyt jo selkeästi huomaa, miten vauvan kieli liikkuu vapaammin ja välillä hän jopa näyttää kieltä :)

12+

Related Posts

20 Comments

  • Reply A Tuesday, June 20, 2017 at 19:24

    Kielijänteisiin liittymättä pakko kommentoida että vitsi teillä on söpö vauva! Toi tukka ja noi ilmeet on niin ihanat :D

    • Reply Anna Tuesday, June 20, 2017 at 22:38

      kiitoksia <3

  • Reply M Tuesday, June 20, 2017 at 21:02

    En toki ota teidän vaivaan sen enempää kantaa kun en itse ole teidän hoitava lääkäri, hienoa että olette hyötyneet hoidosta. Näin kuitenkin lastenlääkärinä tunsin vähän huolta tästä postauksesta. Kireä kielijänne on tällä hetkellä selkeästi ylidiagnosoitu vaiva ja leikkauksessa on aina riskinsä varsinkin pienelle vauvalle mm. sen aiheuttaman infektioriskin vuoksi. On todettu esimerkiksi, että suurin osa sydämeen liittyvistä tulehduksista on suuperäisten bakteerien aiheuttamia. Tämän vuoksi lääkäri saattaa jättää lievästi kireän kielijänteen leikkaamatta, jos imetys sujuu, vaikka riski esim refluksivaivaan voikin olla jonkin verran suurempi. Lääkärin työ on usein riskien puntarointia suuntaan ja toiseen, harvoin mitään jätetään hoitamatta vain tietämättömyyttään tai potilaan ja perheen kiusaksi.

    • Reply Anna Tuesday, June 20, 2017 at 22:44

      No mitä mä olen ihmisten kokemuksia kuullut ja nähnyt, niin todella alidiagnosoitu tuo tuntuu olevan. Ja on ihan eri asia jos todetaan, että “lievästi kireä ei kannata leikata” kuin olla katsomatta ollenkaan. Kuten kirjoitinkin, kaksi lääkäriä ei edes katsonut kieltä. Lisäksi luotimme kyllä tuohon leikanneeseen lääkäriin ja hänen mielipiteeseensä, sillä mitä nopeasti lääkäristä oleviin tietoihin tutustuin, on hän alansa parhaita Suomessa.

      “Riski refluksivaivaan” on mielestäni melkoinen understatement, jos vauvan refluksi on jo todettu olevan sentasoinen, että sitä pitää lääkitä ja harkinnassa on jopa ph-mittaus. Kyllä minä näkisin, että pieni leikkaus, jolla saadaan vauva ilmavaivat ja refluksi hoidettua pois on ehdottomasti riskin arvoinen. Varsinkin kun infektioriskistä tiedotetaan tarkkaan ja kerrotaan, miten haavaa pitää hoitaa.

      Riskien puntarointi on asia erikseen, mutta silloinkin mielestäni lastenlääkärin tehtävä on kertoa vanhemmille, että esim. kyseessä on lievä kielijänteen kireys, ja sen negatiiviset vaikutukset ovat mahdollisesti nämä. Sitten myös kertoa, mitkä ovat leikkauksen riskit ja hyödyt sekä kertoa oma näkemyksensä kannattaako leikata. Se on aivan eri asia kuin se, että koko ruumiinosaa ei edes vilkaista.

      Meidän tapauksessa kun ei kyse ollut mistään lievästä kireydestä vaan kireydestä, joka oli ihan selkeä ja vaati toimenpidettä ja siltikin asia olisi voinut hyvin jäädä huomaamatta, mutta onneksi kolmas lääkäri sen sitten huomasi ja kertoi mahdollisesta vaikutuksesta tilanteeseen. Me maallikkoina kun emme todellakaan olisi osanneet kuvitella, että selitys refluksiin olisi kielen jänteessä.

      • Reply M Wednesday, June 21, 2017 at 17:46

        Kuten jo aiemminkin sanoin, en ota kantaa teidän tapaukseenne ollenkaan. Hienoa että hyödyitte hoidosta, mikä viittaa siihen että oikeaan ongelmaan on löydetty oikea vastaus:) Lautamatti on kollegani ja kunnioitan hänen arviotaan tilanteesta. Tapanani vain ei ole ottaa kantaa kenenkään muiden kuin omien potilaideni hoitoon, olin asiasta mitä mieltä tahansa.

        Itsekin olen vauvojen vatsavaivoihin vahvasti perehtynyt ja aiheeseen liittyen tohtoriksi väitellyt, jonka vuoksi tämä kielijännetrendi on ilmennyt vastaanotoillani koko ajan enenevissä määrin. Viimeisen kahden vuoden ajan minulta on lukemattomia kertoja vaadittu vanhempien toimesta kielijänteen leikkausta ilman kunnon löydöstä ja välillä olen kuullut myös ‘eikö sen voisi edes varmuuden vuoksi’. Kolmen lapsen äitinä ymmärrän halun löytää ratkaisu vauvan kärsimykseen ja ‘pieni napsaus kielen alta’ voi tuntua mitättömältä asialta vaikka ihan kokeilumielessäkin. Jos kuolemanriski toimenpiteeseen olisi 1/1000, voi perheestä se tuntua omalla kohdalla mitättömältä. Minulle keskimäärin kerran päivässä kielijänteen leikkaavana (koska kyllä sen mielelläni teen jos näen tarvetta) tämä kuitenkin tarkoittaisi kuollutta vauvaa joka kolmas vuosi. Jokainen kuollut lapsi jää lääkärin mieleen ikuisesti, kannan heitä ja heidän hoitoonsa tekemiäni päätöksiä harteillani ikuisesti.

        Pointtina siis, että kaikki jotka lapsen terveydenhuollossa kohtaavat, haluavat lapsen parasta ihan yhtä paljon kuin tämän vanhemmatkin. Halusin tuoda toisen puolen asiasta esiin, edelleenkään mitenkään arvostelematta teidän lapsenne tarkastuksia tai hoitoa. Lapsen hyvinvointi on meille kaikille sydämen asia, sen takia alalla olemme:)

        • Reply Annika Wednesday, June 21, 2017 at 18:21

          Oliko tää 1/1000 nyt joku heitto vai siis todellinen riski?

          • M Wednesday, June 21, 2017 at 21:28

            Vain helposti hahmotettava luku havainnollistamiseksi, kuoleman riski ei varmasti ole noin iso onneksi:) Itse en ole onneksi koskaan kuolemantapausta tähän nähnyt, sillä infektio onneksi yleensä jää kiinni, vaatii vain vahvat antibiootit hoituakseen ja helposti kumoaa leikkauksella saadut hyödyt. Infektioita taas tulee vastaan useampia vuodessa, maanlaajuista prosenttia en tiedä.

        • Reply Minna Saturday, June 24, 2017 at 16:37

          Ongelmahan ei ole vain vauva-ajan ongelma vaan koko elämän kestävä ongelma, ja siksi kysyisinkin miten suhtaudut kireän kielijänteen aiheuttamiin purentavirheisiin, puhevikoihin ja jopa sosiaalisten tilanteiden hankalaoitumiseen aikuisena (jopa jäätelön syönti on hankalaa puhumattakaan kielisuudelmista -sillä ei vauvana ole merkitystä, mutta voi osoittautua aikuiselle ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi parisuhdetta hankkiessa)? Tutkimusten mukaan vastasyntyneiden ja hyvin pienenä tehtyjen kireiden kielijänteiden korjaukset ovat huomattavasti turvallisempia kuin aikuiselle tehtävät. Vastasyntyneen vauvan suussa ei muuten tutkimuksien mukaan ole streptokokkia, joka on sydänperäisten ongelmien syy kun puhutaan suukirurgisista toimenpiteistä.

          Minun on muuten pakko ihmetellä ammattietiikkaasi. Tuollainen pelottelu lasten mahdollisilla kuolemilla blogin keskustelupalstalla ei kuulosta lääkärin toiminnalta. Nuoren lääkärin kokemattomuuden piikkiin se ehkä vielä voisi mennä, mutta erikoislääkäri ja väitellyt kolmen lapsen äiti ei ole enää millään mittakaavalla niin nuori, että laukoisi tuollaisia mielipiteitä ammatillisista asioista tällaisilla foorumeilla.

    • Reply Noonis Wednesday, June 21, 2017 at 01:09

      Anteeksi mitä mä just luin? Kireä kieli/huulijänne ei todellakaan ole ylidiagnosoitu tai ns. muotidiagnoosi, vaan erittäin alidiagnosoitu vaiva joka vaikuttaa (täys)imetyksen onnistumiseen valtavasti. Lastenlääkärinö olet toivottavasti tietoinen alhaisista imetysluvuista ja täysimetykseen liittyvistä terveyshyödyistä sekä äidille, että vauvalle?

      Kireitä jänteitä tutkitaan edelleen väärin katselemalla ja toteamalla äidille, että imuote näyttää hyvältä, sen sijaan että vauvan suun toiminta tutkittaisiin käsin ja äidin imetystuntemukset otettaisiin tosissaan. Jos imetys sattuu siitä huolimatta, että imuote näyttöä hyvältä, jossain on vikaa. Imetyksen ei kuulu sattua.

      Suosittelen lukemaan esim Bobby Ghaherin artikkeleita aiheesta, jenkkilääkäri joka on ehdottomia huippuja näissä kireiden jänteiden hoitamisessa.

    • Reply Kaisun Wednesday, June 21, 2017 at 15:17

      Pakko nyt kommentoida että mielestäni nuo kireät jänteet ovat päinvastoin hyvinkin alidiagnosoitu ongelma ja lääkäreillä tuntuu olevan kovin puutteellinen tietotaito niiden suhteen.
      Kiitos Annan aiemman postauksen heräsin itsekin näitä asioita miettimään. Meillä esimerkiksi imetys epäonnistui vauvan ollessa 1kk ikäinen. Yksi lääkäri on ainostaan suuhun sen verran katsonut että totesi kielen tulevan hyvin pihalle, ja ei hänen mukaansa ole silloin siis kireä. Ja nyt jälkeen päin olen oppinut että kielen ulos tulos ei kerro vielä mitään jänteen kireydestä.
      Kävimme tällä kyseisellä lääkärillä ja tytöltä leikattiin sekä kieli- että huulijänne ja molemmat olivat lääkärin mukaan hyvin kireitä. Hän kertoi että kireän huulijänteen vuoksi olisi lapselle isompana tullut todennäköisesti komea rako hampaiden väliin > oikomishoitoja. Kielijänne taas olisi todennäköisesti aiheuttanut ongelmia kiinteiden syömisessä > huono painon nousu. Ja lisäksi äännevirheitä kun lapsi oppii puhumaan > puheterapiaa. Eli ei siis todellakaan ihan pikku jutuista mielestäni ole kyse.
      Ja varmasti lääkäri punnitsee juurikin nuo hyödyt ja haitat eikä tietenkään turhaan jänteitä leikkaa.

  • Reply S Wednesday, June 21, 2017 at 02:03

    Näin imetystukityötä tehneenä taas mielestäni todella hyvä ja aiheellinen kirjoitus. Hyvä että nostit näin hyvin esiin asian, joka todella tuntuu olevan alidiagnosoitu ja liian vähän tiedostettu ongelma, ja joka voi aiheuttaa todella monenlaisia erilaisia ongelmia vauva-arkeen ja vauvan kasvuun ja kehitykseen.

    Ja pienen vauvan lääkityskin on iso juttu, jos sen voi välttää niin pieni kirurginen toimenpide on todellakin harkintaan otettava.

  • Reply Merkkari Wednesday, June 21, 2017 at 09:23

    Voi kun olisin tästä tiennyt 5 vuotta sitten. Imetys epäonnistui ja lääkärikäyntejä oli useita pulauttelun ja allergiaepäilyn vuoksi. Kukaan ei huomannut kireää kielijännettä. Itsekin havaitsin sen vasta 3 vuotiaana kun kuopuksen kielijänne leikattiin synnärillä ja sain sieltä tietoa aiheesta. Nyt sitten seurataan tuleeko se r-kirjain sieltä vai ei, jos ei niin leikkaus on edessä :/
    Kiitos että teet asiaa tunnetuksi blogissa!

  • Reply Krista Wednesday, June 21, 2017 at 10:18

    Pitää todeta että myös näin raskaana olevalle ja ensimmäistä lasta odottavalle hyödyllinen ja mieleenpainuva postaus! Pitää myöhemmin muistaa nämä jutut jos tulee ongelmia…
    Ihana kuulla että teillä on kiukut loppuneet, taitaa olla helpotus että vauvalle mutta myös vanhemmille. Hyvää ensimmäistä juhannusta vauvan kanssa<3

  • Reply Lena Wednesday, June 21, 2017 at 11:59

    Mikäli minun lapsellani olisi vastaava vaiva, luottaisin kyllä täysin lääkärin näkemykseen asiasta. Mielestäni olette toimineet oikealla tavalla vaikka pieneen lapseen liittyvät leikkaukset herättävät aina kritiikkiä.

    Itselläni oli lapsena paha r-vika, joka saatiin hallintaan lopullisesti kun kireä kielijänne leikattiin. Tällöin puheterapeutilla käynnistä ja harjoituksista alkoi olla hyötyäkin kun kieli alkoi taipumaan. R-vika katosi lopullisesti ala-asteen ensimmäisillä luokilla. Näin jälkikäteen leikkauksen aikaisempi toteutus olisi varmaan ollut tarpeen. Onneksi nykyaikana ongelmiin puututaan aikaisemmin.

    En osaa imetyksen kannalta sanoa mitään faktatietoa, mutta luulisin, että kun olette itse huomanneet eron leikkaukseen jälkeiseen imetykseen ja refluksivaivojen poistumiseen niin leikkaus on kyllä ollut ihan perusteltu. Hyvinvoiva vauva, hyvinvoiva perhe. Tsemppiä jatkoon! :)

  • Reply Jennii Wednesday, June 21, 2017 at 15:58

    Minä olen lto:na päiväkodissa ja meidän eräällä lapsella oli puheentuottamisen kanssa haasteita. Ohjasin perheen neuvolan kautta puheterapeutin juttusille. Selvisi, että pojalla on kireä kielijänne. Hyvä siis, että teillä ajoissa huomattiin.

  • Reply Jennam Wednesday, June 21, 2017 at 17:34

    Meillä juoksutettiin kaikenmaailman erikoislääkäreillä eikä kukaan uskaltanut operoida vauvan kielijännettä. Huomattiin heti synnärillä kun imetys sujui vain rintakumin kanssa. Eivät enää ainakaan taysissa leikkaa kielijänteitä rutiinisti.

    No imetysongelmat jatkui ja käytiin lääkärissä ja korva-kurkku-nielulääkärillä ja hammaslääkärillä. Ihmettelivät kovasti kieltä ja ehdottivat että otan yhteyttä jos kouluikäisenä ei tule kaikki kirjaimet… no satuimme sitten muuttamaan toiselle paikkakunnalle, jossa ekalla lääkärineuvolalla oli vanha kunnon “perhelääkäri” joka otti sakset käteen ja leikkasi jänteen saman tien. Ei puudutuksia tai muuta, lapsi ei itkenyt yhtään eikä meille kyllä neuvottu mitään venyttämisiäkään.. puhumaan on oppinut normaalisti joten oli varmaan onnistunut lopputulos :)

    Pikkuveljellään oli sitten kireä huulijänne, mutta imetys sujui erinomaisesti eikä sitä operoitu. Katkesi itsestään sitten 1-vuotiaana.

  • Reply Annika Wednesday, June 21, 2017 at 18:25

    Joo, näitä ei enää sairaalassa mielellään leikata, vaikka esim kätilö toteaisi kiräksi. Huoh. Tästä syystä me ollaan meidän kaksosten kanssa menossa huomenna lääkäriin asian tiimoilta (kireys todettu) ja toivotaan et saadaan hoito ihan täällä kotikaupungissa, mut tarvittaessa sitten Merville Helsinkiin.

  • Reply Emma Thursday, June 22, 2017 at 07:29

    Hienoa, että ratkaisu pulmaan löytyi! Totta se, että tarpeellista tietoa pitäisi olla jokaisella vauvoja hoitavalla lääkärillä/hoitohenkilökunnan jäsenellä, edes sen verran, että osaisi ohjata eteenpäin jollekulle, joka asiasta enemmän tietää. Fakta on valitettavasti se, että lääkäritkin on ihmisiä ja ovat usein perehtyneitä tiettyyn osa-alueeseen, eivätkä näin ollen hallitse kaikkea. Ja harmillisesti tekevät myös virheitä, niin kuin jokainen meistä. Lääkäreiltä toki niitä ei toivoisi, mutta niin valitettavasti joskus käy. Toivotaan loistokkaampaa tulevaisuutta kielijänneproblematiikkaan!

  • Reply Lotta Sunday, June 25, 2017 at 13:37

    Meidän pojalta leikattiin kielijänne hänen ollessaan 1 kk ikäinen, ja koko prosessi saatiin käyntiin KYSin imetyspoliklinikalta. En voi muuta kun kehua meidät vastaanottanutta kätilöä joka otti huolemme asiasta tosissaan ja tuki meitä suosittelemalla leikkausta lastenlääkärille, joka lähetti meidät korvalääkärille joka suoritti toimenpiteen. Tähän kaikkeen meni aikaa kaksi tuntia :) Ettekö ole tietoisia KYSin imetyspolista vai ettekö luota kyseiseen tahoon?

  • Reply Sipe Wednesday, June 28, 2017 at 20:44

    Moi!
    Kiitos tärkeästä asiasta kirjoittamisesta.
    Mulla oli pienenä r-vika (opin sanomaan r-kirjaimen vasta järkyttävän treenaamisen jälkeen 6-vuotiaana).
    Kukaan ei koskaan ollut tutkinut mistä asia voisi johtua, mutta lopulta ala-asteella jouduin hammaslääkärin tuoliin purentavian takia ja hammaslääkäri huomasi kireän kielijänteen. Kovasti kyseli onko ollut muuta ongelmaa kuin se purentavika.
    Kielijänne leikattiin seuraavalla hammaslääkärikäynnillä.
    Kyseessä ei siis oikeasti ole mikään pikkujuttu vaan noinkin pieni asia voi vaikuttaa moneen juttuun.
    Kiitos Anna!

  • Leave a Reply

    Previous Post Next Post