Uusia oireita

4af2af65a068893178e97407bd1054e8

Kirjoittelin tuossa aiemmin ensimmäisen kolmanneksen oireistani, ja pakko jatkaa tota listausta tuoreemmilla oireilla, ottaisin nimittäin mielelläni vastaan vinkkejä ja neuvoja saman kokeneilta :)

Ensimmäisen kolmanneksen oireista löytyy oma postaus täältä. Raskauden alkuvaiheessa tuota listausta lukevien lohdutuksesi täytyy sanoa, että nuo ovat kyllä melko lailla kaikki poistuneet! En olisi ikinä uskonut siinä pahimmassa väsymyksessä, että joskus vielä olen energinen ja aikaansaava, saatika, että en voi pahoin vähän joka välissä. Mutta tässä sitä nyt ollaan, rv 23 menossa enkä enää voi yhtään pahoin ja energiaa riittää! Keskiraskaus on ainakin minulla siis ollut luvatusti täynnä energiaa, mutta muutama epämiellyttävä oire tässäkin on tullut mukanaan.

1. “Nivussärky” – eli nähtävästi liitoskivut

Ihan oikeesti, tekisi mieli välillä lyllertää ankan lailla eteenpäin vaappuen, koska ai jumaliuta. Särky ei ole todellakaan kokoaikaista, mutta sitten kun alkaa särkemään, niin perhana. En eka edes tajunnut, mutta tää taitaa olla niitä paljon hehkutettuja liitoskipuja? Yngh, olisi voineet jäädä kokemattakin. Tuntuu vaan siltä, että koko alavatsa ja lantio on ykskaks tosi painavia ja se kaikki paino osuu nivusiin aiheuttaen sellaista ärsyttävää jomottavaa kipua. Auttaako tähän jokin? Tilasin itselleni kunnon tukivyön mahalle, ja se tullee näillä näkymin perjantaina tai ensi viikolla. En kyllä tiedä onko siitä apua, mutta jos näihin liitoskipuihin on joku apu, niin otan kiitollisena vastaan. Mä jotenkin odotin, että näitä ei ihan tässä vaiheessa vielä tulisi, mutta kas vain, sieltähän ne pamahti n. viikolla 21-22.

Kumma kyllä, kävelyssä nämä on inhan tuntuisia, lentopallossa liikkuessa ei tuntunut ollenkaan.

2. Iskias

Vasemman pakaran yläpuolella. Tuntuu just niin epämukavalta, että v****ttaa armottomasti, mutta ei kuitenkaan ole niin kipeä, että joutuisi olemaan levossa. Jälleen, seisominen ja kävely tuntuu epämukavalta, lentopallo ei aiheuttanut mitään ongelmia. Tulee ja menee, mutta on aina siinä samassa kohtaa vasemman pakaran yläpuolella. Tuntuu, että on suorassa yhteydessä siihen, miten päin vauva on. Kun maha on tosi isona ja tuntuu siltä, että vauva olisi peppu mahaan päin, ei ole kipuja. Kun maha on välillä pienempi ja tuntuu, että vauva on jossain “syvemmällä” selän puolella, tuntuu todella inhottavalta. Tänään löysin itseni maanittelemasta vauvaa liikkumaan eteenpäin, koska vihlo niin epämukavasti alaselkää aina kun en istunut. Again, kaikki neuvot oireiden lyömiseksi tässäkin asiassa otetaan vastaan ilomielin! 

3. Kuiva nenä

Tää itse asiassa on ihan alkuraskaudesta asti mukana kulkenut oire, mutta nyt se alkaa olemaan jo todella todella todella nähty. Oon nyt elänyt kohta 20 viikkoa nenä “tukossa”, ja alkaa riittämään :D Nenä on kuiva, tuntuu että koko ajan joku ärsyttää nenän limakalvoja ja limakalvot on herkillä. Olen ymmärtänyt, että tämä johtuu siitä että limakalvot ovat aika koetuksella hormonimyrskyn takia ja olenkin välillä suihkuttanut nenään Nozoilia, joka on 100 % luonnontuote (seesamiöljyä) yöksi, mikä on vähän helpottanut, mutta päivällä se ei toimi, koska tuntuu, että nenä vuotaa sen jälkeen kuin hana. Tää on oikeesti ihan tosi ärsyttävää, koska välillä olo on kuin flunssassa ja hengittäminen nenän kautta epämukavaa. Jatkuuko tätä oikeasti vielä koko loppuraskaudenkin ajan?

4. Ei nukuta. Tai siis ei nukuta yöllä.

Jos alkuraskaudessa nukuin helposti 16 h vuorokaudessa, niin nytpä ei nukuta :D Vessassa tulee ravattua vähintään kaksi kertaa yössä, yleensä kolme tai neljä. Joka kerta sen jälkeen ei meinaa uni tulla ja oon heräillyt täysin normaalisti välillä 5 aikaan aamulla. Ei sinänsä mitään, mutta en vaan usko, että pitkällä tähtäimellä hirveän kiva pärjäillä lyhyillä yöunilla. Ja kun nyt tässä ollaan varautumassa siihen, että vauvan ensikuukaudet menee aika vähillä yönilla, niin olisi ihan perhanan kiva nukkua nyt, kun siihen kerta on mahdollisuus :D Tää tietenkin näkyy päivisin siinä, että mun aivoitoiminta on ehkä 70 % normaalista. Jos sitäkään.

5. Käsien puutuminen 

Herrajumala tää säikäytti mut yks aamu! Mies oli jo töissä, ja kun heräsin niin ensin puutui sormenpäät vasemmasta kädestä ja sitten alkoi se puutuminen leviämään kohti ranteita ja siitäkin yli. Olin ihan shokissa ja googlasin oikealla kädellä kumpi käsi puutuu sydärissä :D Pikkuhiljaa kun jumppailin kättä, niin alkoi puutuminen katoamaan, mutta olipa outo tunne! Kun yleensä enemmänkin herää joku paikka puutuneena ja se siitä pikkuhiljaa lähtee pois, niin tässä tapauksessa tunne on tosi vieras, kun herää normaalisti ja sitten heti alkaa käden puutuminen. Kädet vuorotteli ja vähän joka toinen aamu puutu jompikumpi. Löysin tähän jotain ohjeistusta nukkumisasennolle, mutta eipä tuo ole auttanut. Lohduttavaa sentään oli se, että raajojen puutuminen on normaalia :D Aloin syömään iltaisin jotain suolaista, oon kitannut maitoa hulluja määriä tai ottanut kalsiumlisää, ja tää on poistunut. Jostain bongasin siis tiedon, että saattaa olla yhteyksissä kalsiumin puutteeseen tai suolan puutteeseen. En tiedä pitääkö paikkansa, mutta mulla ainakin näyttäisi auttaneen.

ecards-about-pregnancy2_grande

6. Hullu jano

Mulla on ihan hirvee jano koko ajan. Juon tosi paljon (en kuitenkaan liikaa), mikä sinänsä on ihan kiva noin niinku hiusten ja ihon kannalta. Varsinkin kun mulla on tapana juoda liian vähän. Tää ei vaan naurata sit öisin, kun heräilen melkeinpä tunnin tai kahden välein vessaan :D On myös ihan mahdoton ajatus lähteä jonnekin ilman vesipulloa pidemmäksi kuin tunniksi.

7. Maha kutisee

Maha on alkanut kutisemaan sietämättömän paljon aina vähän väliä. Tilanteeseen tosin auttaa rasvaaminen, ja pakko sanoa, ettei mun vatsan iho oo koskaan ollu yhtä sileä ja hyväkuntoinen. Terveisin: rasvailin mahaani laukusta löytyneellä käsirasvalla huoltsikan vessassa matkalla Helsingistä Kuopioon.

Oireista huolimatta en ole pahemmin valitellut mitään ääneen. Mun mielestä palkinto on tän kaiken arvoista, ja valittaminen ei auta. Oon pariin otteeseen ehkä todennut, että tää on kaikkea muuta kuin hehkeää, mutta en juuri valita. Kestän sen, mitä on kestettävä. Siksi….

+ BONUS: Täys kyvyttömyys minkäänlaiseen sympatiaan miehen “ongelmia” kohtaan

Valita mulle vielä kerran siitä, miten jumissa sun jalat on jalkapäivän jälkeen, niin ihan oikeesti tinttaan. Siinä vaiheessa ku joku monottaa sua virtsarakkoon viiden minuutin välein, painaa nivusiin liitoskipuja ja jumiuttaa koko selän iskiaksella sen jälkeen ku oot nukkunu n. 4 h yössä, saat luvan valittaa mulle manflusta tai salikivuista.

Mitäs muuta kivaa tässä on vielä odotettavissa? :D 

0

Related Posts

93 Comments

  • Reply Jenni Wednesday, December 14, 2016 at 22:55

    Niin tuttua. Mulla nyt vko 20 ja pari viikkoa zitten oli issias todella kipeä, kävin hierojalla ja se vähän autto. Se myös sano että kun lantion asento taas muutuu niin kipukom häviää ja niin se teki. Alaselkä on työpäivän jälkkeen välillä kiree ja tiukka, janottaa usein ja vettä meneekin hyvin. Nukkuminen mahallaan ei enää onnistu ja kääntyminen ei niin ketterää. Kädet myöskin puutuu melkein joka yö ja mahaan pitäis ostaa joku öljy..
    Puolivälisssä jo ;)

    • Reply Anna Thursday, December 15, 2016 at 15:34

      Suosittelen Weledan anti-stretchmark öljyä, mulla on jo toinen pullo menossa :)

      • Reply Paiju Thursday, December 15, 2016 at 18:37

        Mä en kestä sitä Weledan hajua! Kerran käytin ja tuolla se pullo nyt seisoo turhan panttina kaapissa :(

  • Reply kiasa Wednesday, December 14, 2016 at 23:03

    Voi ei! Jos sulla on jo tommosia kipuja noin aikaisessa vaiheessa niin toivottavasti ei mene pahemmaksi viimeisien viikkojen aikana jolloin vauva oikeasti jo painava ja todella alhaalla 😁

    • Reply Anna Thursday, December 15, 2016 at 15:34

      Joo, sitä tässä vähän pelkäänkin :D

  • Reply Hene Wednesday, December 14, 2016 at 23:11

    Ahhahhaa, kaikki oireet oli minullakin enkä edes muistanut niitä ennen tätä postausta :D iskias oli ärsyttävin. Googleta iskiaksen rentoutusohjeita, auttoi mulla jonkin verran. Makasin selälläni lattialla jalat tuolin päällä jne.
    Noiden lisäksi tuli n. rv30 törkee turvotus! En saanut kenkiä mahtumaan jalkoihin. Turvotuksen takia jalkapohjat ja sormet oli todella kipeät, yöllä vessassa ravaaminen tuntui ku lasinsiruilla kävelisi. Nesteet kertyi vaikka lenkkeilin, join vettä, söin mansikoita, ananasta ja kaikkeni tein. Ja sukkapuikkosohaisut häpyluun keskeltä kohtuun päin, niistä lähtee jalat alta…

    • Reply Anna Thursday, December 15, 2016 at 15:35

      :D Anteeksi muistutuksesta :D Tuota turvotusta pelkään, koska mulla on loppuvaihe talvella, ja voi olla vaikea löytää mitään jalkaan laitettavaa siinä vaiheessa sitten :D

  • Reply A Wednesday, December 14, 2016 at 23:18

    No sieltä se närästys vielä tulee ja se hetki kun saat astma kohtauksen pienestäkin ylämäestä.. myös kylkiluut joutuu jossakin vaiheessa aika koville, mulla oli myös loppuajasta päänsärkyä viikon putkeen, minkä vuoksi seurattiin neuvolassa hetken aikaa tarkemmin ettei kehittele raskausmyrkytystä. Myös silmäluomien ja nivelten turvotusta voi olla luvassa, mulla ainakin paisu sormien nivelet kunnon palloiksi :) ja kaikki päättyy siihen kun pusket keilapalloa itsestäsi ulos :)

    • Reply Anna Thursday, December 15, 2016 at 15:44

      Toivon, ettei närästys ilmesty koskaan enää, riitti alkuraskaudessa jo :D Ja hengästyminen on nyt jo sellaista, että toivottavasti ei pahene :D Mut sitä odotellessa :D

  • Reply Katri Wednesday, December 14, 2016 at 23:19

    Ai että, olin jo unohtanu noi vaivat, vaikka synnytyksestä vasta 8kk :D mulla tuli iskiaskipu tosi alussa, tai oletan että se oli iskias. Todella paska vaiva, en missään vaiheessa keksiny siihen mitään apua. Toinen toi sormien puutuminen. En muista missä vaiheessa se tuli, ainakin koko viimene kolmannes oli 24/7 sormenpäät puutunu. Härön tuntusta ja tosi inhottava jotenkin.

    Eipä tästä mitään apua sulle ollu, mutta lähetän sympatiat :D

    P.s. ite laitan kylmästi vaan bepanthenia nenän sisälle, jos kuivattaa :D

    • Reply Anna Thursday, December 15, 2016 at 15:44

      Ynghh, toivottavasti se ei siis pahene :D Kiitoksia! :)

  • Reply Pumpulipallero Wednesday, December 14, 2016 at 23:20

    Minulla oli unettomuutta raskauden puolivalista loppuun saakka eika siihen mikaan auttanut. Sen jalkeen kun poika auntie,han pitaa yot hereilla joten kai se oli jonkinnakoista harjoittelua tulevaan :D tosin nyt mielellani nukkuisin (vauva melkein 5kk).
    Lisaksi oli kaameaa sarkya lonkassa/pakarassa mutta oli pahimmillaan kun olin makuuasennossa. Ehka osittain sekin piti hereilla yolla. Siihen auttoi liikkuminen/hieronta muttei silla ongelma havinnyt. Vaiva havisi kun vauva syntyi.

    • Reply Anna Thursday, December 15, 2016 at 15:45

      Kuulostaa juuri niin hehkuvalta, kuin mitä melkeinpä osasin odottaakin :D

  • Reply nuppunen Wednesday, December 14, 2016 at 23:30

    Aiemmin en ole tainnutkaan kommentoida, mutta tämä toi niin voimakkaasti mieleen omien ipanoiden odotukset, että on ihan pakko! Liitoskivut, iskias ja jalkasärky check! Mun henkilökohtainen suosikki oli kun esikoinen tykkäs potkia kohdunsuulle ja ihan loppuraskaudessa porata päällä ja kuopia käsillä sitä vasten x_X Lopussa tuli myös yölliset suonenvedot ja supistukset. Muistan kun heräsi pissalle ja herätessä, ylös noustessa, pöntölle istuessa ja siitä noustessa sai joka kerta tehä tilannekatsauksen supistaako tai kramppaako vai voiko taas edetä :’D Onnea odotukseen, kaikista vaivoista huolimatta noita aikoja muistelee aina lämmöllä! :)

    • Reply Anna Thursday, December 15, 2016 at 15:46

      :D Kuulostaa tosi kivalta :D Ihanaa itsensä tarkkailua sitten se loppuaika :D

  • Reply Sofia Wednesday, December 14, 2016 at 23:33

    Voi onneks en oo enään raskaana.. Muistu niin elävästi mieleen toi sun listaus 😁 Ja oon pahoillani mut en saanu mihinkään helpotusta.. Ne vaan paheni loppuukohden.. Sitten ku maha oli jo niin iso että nukku kyljillään ni ne kyljen puutu tunnottomaks.. Eli ois pitäny olla liikkeessä paljon mut sehän oli ihanaa kävely ja kaikki liikkuminen ku vauvan pää oli niin alhaalla et tuntu et joku ois lyöny pesarilla tonne alakertaan.. :D ja mitäs vielä.. Synnytin siis toukokuussa ja kun ekat lämpökelit tuli niin nilkat/jalkapöydät turpos niin pahasti ettei saanu kenkiä jalkaan.. Croksitkin teki tiukkaa.. Ja loppuvaiheessa tuli se et hengästy jo sohvalta nousemisesta kun vauva paino keuhkoja.. Raskaus on kyl henkisesti ja fyysisesti niin raskas kokemus naiselle etten ymmärrä kuka jaksaa vuodesta toiseen olla raskaana.. :D

    • Reply Anna Thursday, December 15, 2016 at 15:47

      Niin, en mä varsinaisesti odota, että se helpottaa tästä ja oon kiitollinen, että oon selvinnyt näinkään helpolla :D Ja joo, nostan hattua kaikille, jotka on tehny tän monta kertaa peräjälkeen :D

  • Reply Sohvi Wednesday, December 14, 2016 at 23:34

    Itse sain poikani päivälleen 7kk sitten ja kärsien niin kovista iskias kivuista että jäin töistä kotiin rv22.. olen lähihoitaja ja kotihoidossa joten kävelin paaaljon vuoron aikana, siirtelin asiakkaita yksin esim sängystä pyörätuoliin jne joten ei se iskias saanut lepoa juurikaan päivän aikana. Itselle lääkäri sanoi “lohduttavasti” että kipu jää synnytyssaliin ja niin kyllä kävi 😅 Minun kipuihini auttoi lämmin kauratyyny, jalat 3-4 tyynyn päälle maatessa ja nukkuessa imetystyyny vatsaa tukien! Myös tukiliivin sain apuvälinelainaamosta (hardcore versio) mutten pystynyt sitä käyttämään kun tuli sellainen olo että vauva Litistyy. Liitoskipuihin auttoi tukivyö anita merkkinen muistaakseni 🤔 Toivottavasti kivut hellittävät ja saat nauttia loppu raskaudesta täysin siemauksin! ☺️

    • Reply Anna Thursday, December 15, 2016 at 15:55

      Hmmm, täytyy hankkia kyllä lämpötyyny, jos se auttaisi :)

  • Reply Rosa Wednesday, December 14, 2016 at 23:38

    Kuulostaa vähän liiankin tutulta :D Toivottavasti vältyt vaivoista veemäisimmältä, nimittäin närästykseltä!
    Joko teillä on pienelle nimet mietittynä? Onnea loppuodotukseen ja h-hetkeen! <3

    • Reply Anna Thursday, December 15, 2016 at 15:56

      Ahh, toivottavasti tosiaan :) Ja on joo, oli jo itse asiassa ennen raskautta :)

  • Reply Laura Wednesday, December 14, 2016 at 23:42

    Iskias, check. Kuiva nenä, check. Vessahätä, puutuminen, jano ja sympatian puute, kaikki check. Iskiaksesta en oo kyl ihan varma, saattaa myös olla SI-nivel, mikä tuolla selässä vaivaa. Välillä tuntuu, et jalat lähtee alta. Ja tosiaan viikkoja vasta 22… Napakipu on myös aika mukava oire.

    Mun mies sairasti man-flun mun alkuraskauden pahoinvoinnin aikaan. Nyt taas on miesflunssa löytänyt meille, ku mun selkäkipu on sen verran paha välillä töiden jälkeen, et normaali kodin siisteyden ylläpito vaatii ponnistuksia. Ja miesflunssa estää kaiken siivoomiseen liittyvän toiminnan. Toi valittaminen aiheuttaa mulla voimakasta silmien pyörittelyä ja ärsytystä :D En tiedä kummalle miehen sairastaminen on raskaampaa: mulle vai hänelle itelleen…

    • Reply Anna Thursday, December 15, 2016 at 15:56

      Voi eiii, sulla kuulostaa vielä pahemmalta ku täällä :/ Tsemppiä! :)

  • Reply Katja Wednesday, December 14, 2016 at 23:45

    Mahan kutinaan voin suositella Weledan (http://www.weleda.fi/kauneudenhoito/raskaus-ja-imetys/raskaus/pregnancy-oil/) öljyä. Sekä synnytykseen valmistavaa (http://www.weleda.fi/kauneudenhoito/raskaus-ja-imetys/raskaus/birth-preparation-oil/) öljyä raskauden loppupuolella.

    • Reply Anna Thursday, December 15, 2016 at 15:57

      Mulla on noi molemmat :) Öljyä käytän raskausarpiin ja tota synnytykseen valmistavaa alan käyttää sitten rv 34 :)

  • Reply AnnaS Wednesday, December 14, 2016 at 23:48

    Tuo iskias on kyllä inhottava vaiva, mulla oli n kuukauden ajan vaihtelevasti iskiaskipuja, pahimmillaan tietty just kun oltiin reissussa kesällä ja ois pitänyt kävellä. Siihen vielä päälle noi liitoskivut, niin voit kuvitella miltä näytin vaappuessa hitaasti miehen perässä (hengästyneenä tietty). :D mulla auttoi tukivyö selkäongelmiin ja tais se vähän auttaa liitoskipuihinkin, mutta kokonaisuudessaan niistä pääsi ikävä kyllä vasta synnytyksen myötä. Unettomuus mulla lisäänty kokoajan loppua kohden, viimeiset yöt meni tyyliin 4h unilla, tuskailin silloin myös tota, että nyt pitäis nukkua kun kohta sitten valvotaan seuraava vuosi. :D Mutta minäpä oonkin nukkunut synnytyksen jälkeen paremmin kuin raskaana ollessa. Meillä on nimittäin 2kk ikäisestä saakka nukuttu kokonaisia öitä! Toivottavasti teille syntyisi samallaisilla unenlahjoilla varustettu lapsi! ;) Mulla oli isoimpana ongelmana turvotus, alkoi siinä puolivälin jälkeen ja paheni loppua kohti, loppuajan kävelin 42-kokoisilla crockseilla:D se turvotus myös teki kipeää ja vaikeutti pukeutumista entisestään. Mutta mulla tosiaan todettiinkin raskausmyrkytys, mikä nimenomaan aiheuttaa tuota turvotusta.. toivottavasti säästyt niiltä ongelmilta! <3

    • Reply Anna Thursday, December 15, 2016 at 16:00

      Yngh, ei kuulosta mukavalta :/ Toivottavasti teidän pieni unikeko jatkaa noilla unenlahjoilla nukkumista ja toivottavasti meillekin tulee yksi moinen, joka antaa vanhempiensa nukkua :D

  • Reply Henna Wednesday, December 14, 2016 at 23:50

    Itellä kans niin tuoreessa muistissa noi oireet vielä! Luin tätä tekstiä ja monen kohdalla tuli vaan ajatus “odotappa vaan loppuraskautta…” :D Siinä vaiheessa kun heräät tunnin välein ihan järkyttävään pissahätään, yrität nousta sängystä mutta kipujen takia siihen menee ainakin 5min kun yrittää ettiä oikeeta asentoo mistä nousta. Sitten kävelee niiden kipujen kanssa vessaan (tai luistelee villasukilla kuten ite tein kun ei saanu otettua askeleita ilman että vedet tuli silmistä). Pääsee perille ja pissaa tulee ehkä alle desi ja ei muutakun takas sänkyyn vain todetakseen että taas ois pissahätä. 😂 Ja sitten kestää että saa taas unenpäästä kiinni 😄 mutta kuten sanoit, palkinto on mitä parhain!
    Huomaan ite jo haluavani uudestaan raskaaks, vaikka raskausaika oli ihan hirveetä kaikkien kipujen takia. Ja synnytyksestä vasta kuukausi. Nopeesti sitä unohtaa sitten sen kaiken! Tsemppiä loppu raskauteen!

    • Reply Anna Thursday, December 15, 2016 at 16:00

      :D :D :D Eiiii :D Oot kyllä aika trooper, jos jo nyt kiinnostelisi toinen samanlainen koettelemus :D

  • Reply Kaisu Wednesday, December 14, 2016 at 23:59

    Pakko kerrankin kommentoida, kun tulee niin oma raskausaika loppukeväältä/kesältä mieleen :D Poika tänään 5kk vanha. Nenän tukkoisuus oli itsellä yks ärsyttävimmistä vaivoista, joka jatkui ihan loppuun saakka. Välillä oli pakko käyttää öisin Nasolinia, kun unista ei meinannut tulla tukkoisen nenän takia mitään. Lääke taitaa tosin olla kiellettyjen listalla, mutta ajattelin että isompi paha on olla nukkumatta. Sallituista nenäsuihkeista ei valitettavasti ollu apua.. Loppuraskaudesta tulikin sit vielä muutamia kivuliaampia vaivoja mukaan, mutta onneks niistä ei tarvinu kärsiä montaa viikkoa! Tsemppiä kovasti, onneks osa vaivoista varmasti häviää viikkojen kuluessa :)

    • Reply Anna Thursday, December 15, 2016 at 16:01

      Kiitoksia :)

  • Reply Jenni Thursday, December 15, 2016 at 00:12

    Enpäs alakaan sua pelottelemaan millään tulevilla vaivoilla, ne tulee jos on tullakseen, ja hyvin voi jäädä tulematta :). Itsellä takana kolme hyvin erilaista raskautta ja synnytystä, keskimmäinen oli molempien puolesta helpoin, bodypumppailin vielä laskettuna päivänä. Tämä viimeisin taas täynnä vaivoja alusta asti, ja synnytyskin päätyi lopulta kiireelliseen sektioon :D. Ensimmäinen raskaus oli sitten jotain näiden väliltä.

    Jos käsien puutuminen tarkoittaa sormia ja kämmeniä, voi kyse olla rannekanavaoireyhtymästä, mille raskaus myös altistaa. Tämä tuli itselle tutuksi viimeisimmän raskauden ensimmäisellä kolmanneksella. Kerran sain oikeaan ranteeseen kortisonia, mutta synnytys oli lopulta se, mikä vaivan paransi :D.

    Liitoskivuista kärsin jo ensimmäisen raskauden aikana. Niihin sain apua nukkumalla halaten isoa vartalotyynyä, päällimmäinen jalka siinä päällä. Ja lämmin kauratyyny nivusissa oli myös ihan huippujuttu! :)

    • Reply Anna Thursday, December 15, 2016 at 16:02

      Joo, tuosta mä vähän googlailin, ja mulle näköjään se kalsium auttoi, koska nyt ei oo hetkeen ollut kun oon painostanut tähän maidon kittaamiseen :) Ja jep, kauratyyny pitää kyllä hommata :)

      • Reply Essi Saturday, December 17, 2016 at 12:15

        Puutumiseen mulla auttoi vähän ranteiden sitominen/tuet öisin, mutta vaan aluksi ja kun vaivasi lähinnä aamuisin. Lopulta muutamat sormet olivat puutuneina 24/7. Mulle kans lääkärit sanoivat että rannekanavaoireyhtymää ja synnytyksen jälkeen helpottaa. Ei kyllä varmaan 1,5kk helpottanut ja edelleen pientä vaivaa kun synnytyksestä tulee jo 3kk. Toivottavasti pääset vähemmällä :) En muista missä vaiheessa raskautta mulla alkoi.

  • Reply Liina Thursday, December 15, 2016 at 00:16

    Rv 22 menossa ja muutamaan voin samaistua. Oon yleensä ollut tosi hyvä nukkuja mutta nyt heräilen aina aamuyöstä ja valvoskelen jonkin aikaa ennen kuin uni taas tulee. Alaselkä vaivaa myös ajoittain mutta on nyt lisääntyneen salitreenin myötä vähän helpottanut. Janottaa ja erityisesti huulet on tosi kuivat ja kieli menee helposti rikki. Uusimpana tällä viikolla tuli myös sormien nivelien kipeytyminen, aamuisin ei saa käsiä nyrkkiin ennen kuin on vähän jumppaillut ja pyöritellyt ranteita. Liitoskipuja ei täällä vielä ole, niitä odotellessa. Ei oo siis paljoa hehkua näkynyt :D

    • Reply Anna Thursday, December 15, 2016 at 16:03

      Mulla on suunnitelmissa ollut alkaa nyt uimaan kun lentopalloilu loppuu, niin ehkä sekin hieman helpottaa :) Ja joo, huulipunat on out ku huulet on niin rohtunu, vaan huulikiiltoa voi käyttää :/

  • Reply I Thursday, December 15, 2016 at 00:31

    Itellä menossa rv37 ja lähes kaikki noi oireet poistunu. Iskias lähti 2vk sitte ku alko mammaloma. Liitoskivut tais poistuu siinä samoihi aikoihi, niitä oikeestaa pahens se työ kun 12h liikkeessä. Kävely oli pahasta ja samalla myös liian pehmee patja/sohva. Et nyt ku on ollu 2 vk mammalomal ni ei oikeestaa näitä oireita oo. Vaikka vauva onkin jo pääalaspäin ja maha on alhaalla ;)
    Hankin myös sen tukivyön samoilla viikoilla kun sinä, en nyt tiedä oliko siitä sinällään mitään apua mutta kylhän se tuntu siltä että joku “pitää” sitä mahaa :D

    Kuiva nenä on kyl sit tää KOKO raskauden oire! Ei oo ikinä aikasemmi esim vuotanu verta nenästä, mut ai että ei kyllä mikään siihen auta :D

    • Reply Anna Thursday, December 15, 2016 at 16:04

      Ahhh, ihanaa, ehkä tää siis joskus taas normalisoituu :D Ja tää nenäjuttu on kyllä raivostuttava :/

      • Reply Emma Sunday, December 18, 2016 at 11:46

        Itse en ole koskaan ollut raskaana, mutta nenä kuivuu muutenkin välillä niin, että tulee verta nenästä ja sain tähän vaivaan A-vitamiini – suihketta. Mielestäni on auttanut, ja ainakin itse olen voinut käyttää sitä päivälläkin eikä nenä ole vuotanut sen jälkeen. Se voisi myös auttaa jos sitä saa raskausaikana käyttää? 😊

  • Reply Emsu Thursday, December 15, 2016 at 01:59

    Täällä heti bongasin tuon kutinan! Sisko sai hetki sit vauvan, ja hällä oli tuota kutinaa mahassa ja jalkapohjissa (tosin vasta 30rv jälkeen kuten se vissiin yleensä alkaa jos tuoa todetaan) ja todettiin hepatoosi! Luultavasti sulla muuta kutinaa mutta kunhan mainitsin asian mieleen juolahtaessa :)

    Oon super intona sun raskaudesta, suuret onnittelut teille siis ja kaikkea hyvää <3 ja toivotaan oireiden pysyvän maltillisina että saat nautittua ajasta :)

    • Reply Anna Thursday, December 15, 2016 at 16:07

      Mä luulen, että mulla on kyseessä ihan vaan mahan venyminen ja sen aiheuttama ihon kutina :) Ja kiitoksia kovasti! :)

  • Reply Elisa Thursday, December 15, 2016 at 08:06

    Hei kannattaa kokeilla laittaa nenän kuiviin limakalvoihin aloe vera -geeliä! Toimii ainakin mulla eikä saa nenää valumaan. :)

    • Reply Anna Thursday, December 15, 2016 at 16:07

      Hmmm, pitääpi kokeilla :)

  • Reply Tuija Thursday, December 15, 2016 at 08:11

    Ei oo ollu kuivaa nenää tai muita kuin nuo iskias ja jano. Mulla iskias vaivasi aina oikean pakaran päällä mut nyt 32 viikolla en ookaa muistanu koko asiaa kun mennyt jossain vaiheessa itsestään ohi. :)

    • Reply Anna Thursday, December 15, 2016 at 16:07

      ohhh, toivottavasti se siis loppuu tässä jossakin välissä :)

  • Reply M Thursday, December 15, 2016 at 08:45

    Suosittelen lämpimästi osteopaatilla (sellaisella joka hoitaa raskaana olevia) käyntiä. Tosi monet ovat sillä saaneet helpotusta puutumisiin ja iskiakseen.

    • Reply Anna Thursday, December 15, 2016 at 16:08

      Täytyypi tutkia, onko niitä Kuopiossa minkä verran tarjolla :)

  • Reply Paula Thursday, December 15, 2016 at 09:19

    Tervetuloa kerhoon, mul on about nää kaikki kans :D liitoskivut on perkeleestä, ekassa raskaudessa alko viikolla 17 ja tällä kertaa tyyliin heti. Eikä auta mikään. Tukivyötä voi kokeilla mut varotuksen sanana et kivut voi olla entistä kovemmat ku sen riisuu. Nukkuessa voi auttaa pitkä tyyny jota voi halailla ja pitää jalkojen välissä.

    Tukkoseen nenään oon käyttäny physiomerin merivesisuihketta, en tiiä onks siit hirveesti hyötyä mut ihan ok.

    Unettomuuden takia kävin jo lääkärissäkin, mulla siihen liitty hengenahdistusta mut sille ei löytyny mitään erityistä selitystä. Sain kuitenki närästyslääkettä ja oon kans rakentanu tyynyistä keon minkä päällä nukun, hengitysvaikeuksia ei enää oo mut unettomuus goes on. Enpä oiskaan halunnu levätä ennen vauvan syntymää.

    Tsemppiä vaivoihin!

    • Reply Anna Thursday, December 15, 2016 at 16:08

      Eihhhh, apua :D No ehkä mä uskallan kokeilla :) Tsemppiä myös sinne! :)

      • Reply paulahelena Friday, December 16, 2016 at 10:23

        yks lohdutuksen sanakin: ekassa raskaudessa liitoskivut myös loppu jossain vaiheessa jo ennen synnytystä! :D

  • Reply Kätilö Thursday, December 15, 2016 at 09:46

    Minäkään en ole aiemmin kommentoinut, mutta samanlaiset “oireet” sai kirjoittamaan :)
    Minulla oli liitoskipuja juuri samoihin aikoihin. Ne muistaakseni kestivät h26-27 asti ja eivät ole tulleet vielä takaisin (tänään h34). Mulla liitoskivut olivat tosin vain tuossa häpyliitoksessa. Kohdun kannattimet venyy niin siitä johtunee nivusten kipu. Itse käytin myös kevyttä (?) tukivyötä ja hieman lenkillä auttoi.

    Nenän tukkoisuus myös tuttua. Vaiva on edelleen ja luulen että poistuu vasta synnytyksen jälkeen kun limakalvoturvotus häviää.

    Käsien puutuminen – ikävin vaiva tähän mennessä :/ Minulla aina on herkästi yöllä kädet puutuneet, mutta nyt oikean käden keskisormi on koko ajan puutunut. Välillä vaiva herättää yöllä ja kättä pitää alkaa jumppaamaan. Tukityyny käden alla auttaa selvästi. Kyseessä on turvotuksesta johtuva rannekanavan ahtauma tai sit hartiajumeista + turvotuksesta johtuva hermopinne :/

    Tsemppiä vaivojen kanssa! :)

    • Reply Anna Thursday, December 15, 2016 at 16:09

      Kiitoksia ja samoin sinne loppuraskauteen! :)

  • Reply Riina Thursday, December 15, 2016 at 10:47

    Itsellä rv 15 menossa ja kauhulla odotan mitä tuleman pitää! Onneksi vielä toistaiseksi olen selvinnyt suht vähällä. Piristykseksi haluaisin jakaa tänne reseptin kaikille kylmäsavulohen ystäville, itselle aivan uusi tuttavuus ja menee kokeiluun nyt joulun aikaan :)

    http://www.hs.fi/ruoka/art-2000004886340.html

    Hauskoja odotushetkiä kaikille ja kiitos mukavasti blogista :)

    • Reply Anna Thursday, December 15, 2016 at 16:09

      Kiitoksia ja kiitos vinkistä, täytyykin kokeilla tuota :)

  • Reply KatieSusanna Thursday, December 15, 2016 at 11:08

    Kuivaan nenään auttaa Bepanthen! Ja siis ihan sitä rasva versiota vaan sormen päähän ja reilusti pistä vaan nenään sisälle :D Kuulostaa ällöttävältä mut eipähän oo sit kuiva nenä enää.

    • Reply Anna Thursday, December 15, 2016 at 16:10

      Mulle se ei vaan toimi, oon kokeillut ja tuntuu vaan todella epämiellyttävälle pitkään sen jälkeen :/

      • Reply Emma-Lotta Thursday, December 15, 2016 at 18:54

        Hei, kokeilepa Aqualan Oilia. Se on siis ihan sellaista öljymäistä ja juoksevaa. Ei tunnu niin epämiellyttävältä kuin Bepanthen. Mulle suositeltiin sitä aikoinaan kun ehkäisypillerit kuivatti kaikki limakalvot mitä naiskehosta löytyy. Laitoin siis myös nenään sisälle ja autto ihan huomattavasti. En ainakaan ite kokenut epämiellyttävänä ollenkaan, vaikka just esim Bepanthen oli ihan no no mulle, vaikka hieman sotkuistahan se on kun se on siis ihan juoksevaa :D

  • Reply Hoo Thursday, December 15, 2016 at 11:52

    Kiva kun jaat näitä, näistä “vähemmän hehkeistä” asioista kun tosiaan ei taideta hirveästi puhua. Raskaudesta ei ole kokemusta, mutta kuukautiset aiheuttaa mulla iskiastyylistä kipua (tai mitä onkaan, jomottavaa kipua oikean pakaran yläpuolelle). Vahvatkaan särkylääkkeet ei auta (eikä sun tapauksessa ole varmaan suositeltaviakaan), ja mulla kesti aiiivan liian kauan tajuta että lämpö auttaa. Kuumavesipullo selän/pakaran alle niin ainakin mulla helpottaa! Kun pitää liikkua esim kaupassa, niin välillä olen pitänyt kangaskassia silleen seläpuolella, ja siellä kuumavesipulloa tai sitten sellaisia tarralla kiinnitettäviä “kuumalätkiä”.

    • Reply Anna Thursday, December 15, 2016 at 16:10

      Joo, mä en oo ottanut yhtäkään lääkettä raskauden aikana ja toivon, ettei tarviikaan :) Mut tuo kuumavesipullo tai kauratyyny on kyllä laitettava kokeiluun :)

  • Reply H Thursday, December 15, 2016 at 12:12

    Auts, tsemppiä! Mulla noihin auttoi vasta synnytys… 😬 Liitoskipuihin auttoi kyllä lepo ja liiallisen rasituksen välttäminen. Pari kertaa loppuraskaudessa erehdyin juoksemaan bussiin, ja se kyllä tuntui koko loppuillan hillittöminä liitoskipuina.

    • Reply Anna Thursday, December 15, 2016 at 16:10

      Joo, ehkä siis hyvä, että lentopallo loppuu nyt tän kuun loppuun meikäläisen osalta :D

  • Reply Heli Thursday, December 15, 2016 at 13:07

    Tsemppiä, toivottavasti oireesi helpottavat (joskus voi kuulemma käydä niinkin, sanoi neuvolalääkärini minua lohduttaakseen)! Minulla liitoskivut ovat tällä hetkellä sitä luokkaa, että yötä varten joudun ottamaan panacodia pystyäkseni edes hetkellisesti nukkumaan silloin tällöin, päivisin pillahetlen välillä itkuun, koska sattuu niin. Käveleminen sattuu, istuminen sattuu, makaaminen sattuu, seisominen sattuu… Eli siis koko ajan sattuu ja toimintakyky on ehkä 20 % entisestä. Kiva näin neljävuotiaan vilkkaan pojan äitinä. Nyt raskausviikkoja 28, kivut alkoivat noin viikolla 20. Pieni “parempi hetki” oli tuossa välissä, mutta entistä kovempina kivut sitten palasivat. Niin että puheet raskauden mukanaan tuomasta hehkusta voi kyllä minun kohdallani haudata jonnekin hyvin syvälle juuri nyt… :D

    • Reply Anna Thursday, December 15, 2016 at 16:11

      Voi eiiiii, mullahan menee siis todella kevyesti vielä tuohon verrattuna :/ Ihan hirveesti tsemppiä sinnekin! :)

  • Reply Elina Thursday, December 15, 2016 at 13:27

    Apua, noi kivut nivusissa ja tossa häpyluun päällä. Mulla oli onneksi vasta ihan viimisen viiden viikon sisällä mutta se oli hirveetä. Ja nimenomaan mikään ei auttanut. Tai joo, olis varmaan auttanut jos olisin maannut sisällä ja lopettanut liikkumisen kokonaan mutta ei pysty. Tsemppiä!

    • Reply Anna Thursday, December 15, 2016 at 16:11

      Kiitoksia ja tsemppiä myös sinne! :)

  • Reply Suvitsu Thursday, December 15, 2016 at 14:01

    Toi unettomuus on ihan sieltä ja syvältä. Todella mukavaa, kun kaikki sanoo, miten kannattaa nyt nukkua kun voi ja hereillä on ja pysyy. Mä olen nyt nukkunut kolme vuotta huonosti (2 lasta, pienet ikäerot), eli keskimäärin 6h yössä. Pisimmillään 8h, lyhimmillään 2h pätkissä. Molempia mahtuu viikkoon. Vihdoin kuitenkin kroppa tottunut ja valvominen ei tunnu enää kovin pahalta.

    • Reply Anna Thursday, December 15, 2016 at 16:12

      Voi eiiii, toivon sulle paljon tsemppiä ja ehkä joskus lähiaikoina mahdollisuutta lomaan, jossa voit nukkua kellon ympäri :D Tsemppiä!

  • Reply Jenny Thursday, December 15, 2016 at 16:16

    Voi noi on niin tuttua! Itellä melkein kaikki samat oireet ollu. Hankin itseki tukivyön,mutta liitoskipuihin se ei auttanut. Lähinnä vaan sen tukensa kanssa auttoi liikkumiseen kun sai tunteen, että maha ei roiku polvissa :D ja sitten noi tunteet.. Itsekin olin monta kertaa valmiina kuristamaan mieheni kun tämä sanoin työpäivän päätteeksi kuinka rankka päivä oli! Saatikka sit jos kehtasi valittaa jotain pikku kipuja kropassa :D eli tsemppiä miehellesikin ja koita nauttia loppu raskaudesta vaikkei se aina niin hehkeää aikaa olekaan! :)

  • Reply Kirsi Thursday, December 15, 2016 at 19:27

    Mulla tuli jo rv 11 niin pahat kivut SI – nivelen takia, että en voinut liikkua. Istuminen ei onnistunut. Ainoa asento oli kyljellään makuu ja tätä kesti yli kk… Samalla tietty oksennettiin. :) lopussa unta ei saanu sitäkään vähää mitä keskiraskaudessa . Maha oli jo niin iso, että hyvää asentoa oli vaikea löytää. Närästys oli myös kovaa. Että ei se hehkeetä ole, mutta silti palkinnon arvoista!

  • Reply emilia Thursday, December 15, 2016 at 20:06

    Lämmin kauratyyny liitoskipuihin ja muutenkin :). Ceridal-öljyä kutinaan. Mikään ei kyllä ehkäise raskausarpia jos niitä on tullakseen. Joillakin käy hyvä tuuri ja geenitkin vaikuttaa siihen ettei niitä paljon tule.

  • Reply Pauliina Thursday, December 15, 2016 at 20:23

    Kun luin sun postauksen niin palas raskausajalta kaikki muistot mieleen, jokainen oire täsmäs :D ihanasti kuitenkin aika kultaa muistot! Tuo heräily ja vessassa juoksu vaan paheni ja paheni loppua kohden :O itsellä tuo kutina todettiin rv 30 raskaushepatoosiksi, ja sitten juostiinki kontrollissa väh. Viikon välein kunnes päätettiin käynnistää viikolla 34 kun oli hepatoosiarvot sen verran pahat! Onneks sieltä tuli sellainen terve 3 kg kimpale <3 mutta ihme kyllä kun noita oireita luki niin tuli enemmänkin vauvakuume, kun kauhistus noita oireita kohtaan :D pari vuotta synnytyksestä tekee näköjään tehtävänsä!

  • Reply Terhi Thursday, December 15, 2016 at 20:33

    En ees kehtaa omia vaivojani mainita :D Kaikki mahdollinen on tullut nyt viimeistään tän toisen kanssa. Molemmissa eniten ärsyttävimpänä on mun astman paheneminen siihen pisteeseen, että oon nyt, rv 32, keuhkokuumeessa. Edellisessä olin keuhkokuumeessa rv 34 ja synnytyskin käynnistyi sen vuoksi silloin.
    Onneksi raskaudet on erilaisia ja eri asiat toimii eri ihmisille. Esikoisen kanssa kädet puutui rv 18 alkaen ja puutuminen paheni loppua kohti niin, että loppuvaiheessa oli kuin mannekiinin kumikäsi ois roikkunu kyynärvarresta. Oire muuten alkoi helpottamaan 2h synnytyksen jälkeen :D
    Kaikesta huolimatta suostuin tähän rulijanssiin uudelleen… kolmatta kertaa en kyllä ala.

  • Reply Pee Thursday, December 15, 2016 at 21:22

    Joo. Iskias. Voi auch. Tulee ja menee. Alkuraskaudes kävin hieronnas ja se jeesi. Kauratyynyä oon lämmitelly, vähän tuntuu auttavan. Liikkeellä pysyminen kivusta huolimatta on hyvästä. Tyyny öisin jalkojen välissä ja mahan alla on auttanu kivuttoman nukkumisasennon löytämisessä. Pää särki usein kans alkuvaiheessa. Yöheräämiset ja pissalla ravaaminen tuttua. Närästys, hengästyminen, väsymys, kuiva ja kutiava päänahka, turvotus jaloissa (tukisukat!)… mitä vielä. Vauva on perätilassa ja potkii mua kipeesti virtsarakkoon. Toisaalta aattelen päässeeni vähällä vs. esim kova raskaus pahoinvointi tai raskausmyrkytys, mut kyl mä odotan silti saavani oman kehon takaisin! Tottakai tää plus kymmenen kiloa tuntuu kantaa ja jalat väsyy. Ai niitä onnellisia (tiedän ja tunnen tapauksia), jotka on kokenu raskaana elävänsä elämänsä parasta aikaa ja nauttineensa siitä! :) Tällä hetkellä rv 34-menossa, joten valoa on tunnelin päässä!!!

  • Reply Riikka Thursday, December 15, 2016 at 21:43

    Osa kuullosti hyvinkin tutuille omasta raskaudesta. Liitoskivuille en saanut muuta ohjetta kuin että lepo ja tarvittaessa kipulääkettä. Semmoista lämpötyynyä pidin välillä pahimpiin kipuihin. ja joo, tukivyötäkin suosittelivat mutta enhän minä semmoista koskaan sitten hommannut. Ehkä nyt sitten kakkos kierroksella, kun ei ole aikaa makoiluun. :D

    Unohditihan tuosta listasta suonenvedot, ja muista toki että se ei laukea sitten millään. paitsi pienellä hippusella suolaa, mutta eihän se siinä käden ulottuilla silloin ole. Huusin ja itkin kivusta eräänkin kerran keskellä yötä suonenvedon iskiessä…. Villasukat ja magnesiumsuihke auttoivat ja se että mies hieroi jalkoja.

    Närästys. Pahimoilleen olin viimeisilläni vuosi sitten jouluna, jäi joulutortut syömättä kun pirulaiset närästivät. ja rennietä kului, paketti, kaksi, kolme… Vielä keväälläkin kaivelin laukkuni pohjalta rennieitä kun olin jemmailut niitä jokapaikkaan..

    nenänkuivuus oli täälläkin ongelmana, ja koko ajan vaan niitä kosteutavia suihkeita. muistelen kyllä että se ongelma hävisi sitten jossain vaiheesa raskautta, ihan vaan että tuli sitten synnytyksen jälkeen takaisin. :D

    Peräpukamat..Näistä en päässyt itse nauttimaan mutta useimmat kyllä kuulemma.

    EIkun vaan, hehkää odotusta!

  • Reply MarI Thursday, December 15, 2016 at 21:46

    Tsemppiä ja jaksamista! Raskaana olo voi olla kipujen takia todella kurjaa ja ainut mikä niihin auttaa on synnytys.
    Kaikki nuo mainitsemasi oireet on kärsitty aikoinaan ja mistään hehkusta ei voinut puhuakaan (lapset nyt 3 ja 5 vee). Turvotus, iskias ja liitoskivut olivat ihan järkkyjä. Tukivyö hieman helpotti liitoskipuja (mut toisaalta jotenkin stimuloi sitä mahan helvetillistä kutinaa… Niin ja mulla kutisi tissitkin!) Turvotus oli niin infernaalista et kengistä meni viimeisen kuukauden aikana jalkaan vain kumpparit, nekin anopin kaksi numeroa suuremmat. Ja iskiaksen takia oli päiviä kun ei vaan voinut muuta kuin yrittää vaan olla.

    Itsekin odotin raskaushehkua esikoisen kohdalla mut toisen kohdalla tiesin jo mikä suo oli edessä tarvottavana. Ja kyllähän se “syö naista” kun ei ole sairas vaan onnellisesti raskaana mut toimintakyky erilaisten kremppojen takia niin huono. Esikoisen aikana sai onneksi vielä lepäillä ja hemmotella itseään mut kuopusta odottaessa mukana menossa oli se vajaa 2v uhmaansa aloitteleva esikoinen.

    Mut tsemppiä! Kyllä ne kaikki krempat hellittää sit synnytyksessä viimeistään!

  • Reply Maiju Thursday, December 15, 2016 at 22:03

    Check aikalailla kaikille molemmissa raskauksissa. Mahan kutina oli hirveetä ja rasvasin kokoajan. Se oli ainoa mikä auttoi. Toi uniongelma on mukamas luonnon tapa valmistaa äitiä tulevaan. Oli tai ei niin se on kyllä harvinaisen tympeä vaiva. Toisessa raskaudessa ei sitä ongelmaa kyllä ollut, kai toi esikoinen vei kaikki voimat niin tehokkaasti. 😄 Mulla ei tukivyö auttanut noihin iskias ja liitoskipuihin. Toisen syntymän jälkeen mulla itseasiassa oli liitoskivut pahimmillaan synnytyksen jälkeen sairaalassa. Ihan karseeta. Mutta mulla oli toinen raskaus aika lyhyen ajan sisään, joten toki kroppa oli kovilla ollut. Esikoisen aikana liitoakivut hävisivät heti synnytykseen. Ei musta kyllä apuja ollut 😄 Lähinnä haluan vain toivottaa tsempit vielä toiselle puoliskolle raskautta. Toivottavasti sulla se tukivyö auttaisi!

  • Reply Laura Thursday, December 15, 2016 at 23:44

    Äkkiseltään sanottuna kurjia vaivoja, mitä loppuraskaus voi tuoda tullessaan, on: kaamea närästys, nukahtamisvaikeudet ja yöllä kukkuminen lisääntyvissä määrin, ärsyttävät ja kivuliaat peräpukamat, “keilapallo toosassa”-tunne (ei paljoa huvita lenkkeillä koiran kanssa), se nahkan kutinan lisääntyminen etenkin tälleen talviaikana, supistukset ja harkkasupistukset, jalkojen turvotus ja kipuilu ihan lyhyenkin pystyssäolon jälkeen, turvotus vähän joka paikassa, mahan kasvaessa puhina vaan kasvaa, nivelkivut jalkapöydässä ja sormissa sekä mahdolliset nilkan nyrjähtelyt (löystyneet nivelet ja liukkaat kelit yhdistelmä, not good). Toivottavasti ja onneksi kuitenkaan kaikki oireet ei tule kaikille ja pääsisit mahdollisimman vähällä.
    T. Toista odottava, rv 32+

  • Reply EB Friday, December 16, 2016 at 07:06

    Saattaa hei myös olla, että noi oireet vaan katoaa eikä aina välttämättä tule tilalle uusia pahempia (tosin useimmiten mahan kasvaessa tietyt oireet tulee kyllä vähän väkisinkin, koska kohtu vaan vie tilaa muilta elimiltä). :-)

    Minä olin niin onnekas, että esikoisesta ei tullut yhtään mitään oireita, ei missään vaiheessa! Kuopusta odottaessa myös minua vaivasi iskias ihan loppu raskaudessa. Kävelin kuin klonkku siihen asti, että vauva syntyi. Iskiakseen ei oikein kai ole mitään kunnon apua ja just vauvan asento mahassa aiheuttaa sen. Mulla on kohtu taaksepäin kallellaan eli se oli osasyynä tuohon vaivaan, koska vauva on tuolloin just enemmän siellä takana. Sulla taisi olla just toisinpäin onneksi. :-)

    Närästystä tulee yleensä loppuraskaudessa siitä syystä, et maha on vaan niin iso ja painaa mahalaukkua/röörejä ja ties minne, joten hapot nousee väkisin ylöspäin jos on makaavassa asennossa. Mulla auttoi mantelit, joita oli aina yöpöydällä.

    Tsemppiä ja jaksamista!

  • Reply Riikka Friday, December 16, 2016 at 10:15

    Kuulostaapa tutulta 😅 Itsellä nyt parin kuukauden ikäinen poika, ja erityisesti tuo mahan kutina ja jatkuva nuha on vielä turhankin tuoreessa muistissa! Nozoililla mentiin täälläkin, mutta ei siitä varsinaista apua ollut. Nuha loppui synnytykseen, samoin mahan kutina. Tsemppiä, ei oo montaa kuukautta jäljellä! :)

  • Reply Laura Friday, December 16, 2016 at 17:45

    Tuo oli kyllä jopa raivostuttavaa ettei yöllä nukuttanut, mulla ensin vaivasi kylläkin se jalkojen hullu pakotus molemmilla kerroilla raskaana ollessani jonka takia en saanut nukuttua, mutta vaikka aloitin magnesiumin syönnin joka helpotti niin siltikin varsinkin loppua kohden ei vaan uni tullut. Oma ajatukseni oli että se on vain joku luonnollinen tapa valmistautua siihen vauvan tuloon ja yöheräämisiin :)

  • Reply Heli Friday, December 16, 2016 at 22:50

    Hei KIITOS Nozoil-vinkistä ja koko postista! En edes tajunnut että tää saharanokka on raskausoire, ihmettelin kun se vaan jäi kuumeflunssan jälkeen ikuisesti päälle. Mä luulin että on olemassa vaan niitä tukkoisuussuihkeita jotka vaan kuivattaa ja joihin en voi koskea. Nyt on paljon helpompi nukkua öljyt nenässä #grossbuthappy PS. Vähänkö repesin tolle apinakuvalle.

  • Reply anni Saturday, December 17, 2016 at 10:49

    Ah noita liitoskipuja ei oo yhtää ikävä! Itelläni ei ainakaa tukivyö auttanu yhtään ja tein vielä tarjoilijan hommia äitiysloman alkuun asti ja oli tuskaa vaappua täydessä ravintolassa viikonloppu iltasin!
    Jos ei vielä oo nii kannattaa hommata hyvä imetystyyny, jota voi nyt käyttää nukkuessa jalkojen välissä ja selkää tukemassa myös.

  • Reply Siiri Saturday, December 17, 2016 at 14:36

    Heips ja kiitos vertaistuesta!:) Täällä menossa loppumetrit, laskettuaika on ylihuomenna ja aika rauhalliselta näyttää. Pieni on ensimmäinen, joten voi olla että menee yli jonkin verran :) Oireita ei mulla ollut aluksi juuri muuta kuin armoton väsymys. Se loppui ensimmäisen kolmanneksen jälkeen, jolloin iho alkoi voida mitä loistavimmin ja on sitä edelleen, mistä olen hyvin kiitollinen :) Puolivälin tienoilla alkoi närästys, mitä aluksi ihmettelin, koska en ollut sitä eläessäni aiemmin kokenut. Ja nyt saan nauttia siitä lähes päivittäin, varsinkin, jos mielitekona on ollut joulutortut tai mausteiset ruuat <3 Liitoskivut alkoivat minulla vasta n. kuukausi sitten, eli aika myöhäisessä vaiheessa. Ja niitä on tosi harvassa. Siksipä liikkuminen ja touhuaminen on onnistunut tänne raskauden loppumetreille saakka. Olen luonteeltani kova tekemään, joten pelkäsin etukäteen, miten pärjään, jos en pystykään raskauden aikana tekemään pieniä remonttipuuhia ynnä muita touhuja. Onneksi pelko oli turha :)
    Ainiin, ja tuo armoton pissahätä kaiken aikaa on niin tuttua! Lähinnä siis päiväsaikaan, öisin olen joutunut nousemaan vessareissulle vain kertaalleen per yö :)

    Paljon onnea ja jaksamista sinulle odotuksen loppuun asti! Lopussa on paras palkinto saada pieni tuhisija syliin :) <3 Niin, ja leppoisaa joulunodotusta!:)

  • Reply Henna Sunday, December 18, 2016 at 07:01

    Tämä on tätä hehkeää raskauden aikaa… :D Itse olen nyt rv 34 ja minulla on ollut alusta tähän päivään ihan kauheat pahoinvoinnit, myt sentään oksennan enää ehkä kerran viikossa mutta etova olo on päivittäin. Iskiaskivut tulivat minulle todella aikaisessa vaiheessa, varmaan jo rv 12. Kankku meni kipeäksi aina ne jälkeen kun olin liikkunut edes vähän, joten olen joutunut jättämään liikunnan lähes kokonaan raskauden ajaksi. Puolen tunnin kävelylenkinkin jälkeen seuraava yö on yhtä tuskaa kipujen kanssa. Närästys minulla tuli aikaisessa vaiheessa kans, mutta se on helpottanut myt loppuraskautta kohden. Ja myös käsien puutuminen on tuttua joka yöltä. Lisäksi minulle on tullut vasempaan käteen se rannekanavanoire hommeli.. Eli vasen käsi on niin kipeä aamuisin että se on vartin ajan lähes toimintakyvytön, siinä ei ole puristuvoimaa ja käteen sattuu ihan julmetusti. Lisäki kaikki nostaminen kädellä on hankalaa. Onneksi nämä ovat vain väliaikaisia vaivoja, jotka loppuvat sitten kun baby tulee maailmaan (ainakin toivottavasti :D) Tsemppiä kaikille oireista tällä hetkellä kärsiville ja niistä joskus tulevaisuudessa kärsiville 😘

  • Reply Marika Sunday, December 18, 2016 at 20:52

    Mulla oli tooosi kipeet liitoskivut kans! En muista enää millä viikolla alkoi, mutta loppuun asti kesti ja paheni vaan. Pelkäsin että kuinka voin edes synnyttää, mutta kyllä ne kivut sitten lähti siinä synnytyksessä :D

  • Reply Johanna Monday, December 19, 2016 at 16:07

    Nenän kuiville limakalvoille suosittelen länpimästi nenäkannua, siis sellaista sarvikuonoa mitä apteekeissa myydään. Huuhtoo ja kosteuttaa limakalvoja sieltä syvemmältäkin mihin rasva ei ylety, ja poistaa sitä turvotusta joka aiheuttaa tukkoisuutta. Vaatii pikkusen opettelua että saa veden kulkemaan oikein ja lämpötilan sopivaksi, mut sit ku sen osaa ni ei tunnu yhtään pahalta! :)

  • Reply S Monday, December 19, 2016 at 16:58

    Itsellä närästys oli jotain niin jäätävää ja mua närästi ihan älyttömästi vielä synnärillä! Muistan, ku mies joutu tarjoilee vettä vähän väliä. Kiva siinä supistellessa ja ilokaasua hengitellessä se närästys, voi tsiisus. :D se loppu kuin seinään, kun vauva tuli ulos:D

  • Reply Riikka Tuesday, December 20, 2016 at 20:24

    Tämä menis ennemminkin sinne sukupuoliveikkailupostauksen alle, mutta hei, tyttö tulee! :D
    Tää tais itseasiassa puuttua siitä sun veikkauslistasta, mutta sanotaan, että vasen puoli on feminiininen ja oikea maskuliininen ja tadaa, iskias vaivaa vasemmalla puolella = tyttö! Tämä, ja pahoinvoinnin voimakkuus oli ainoat (sen kiinalaisen kalenterin lisäksi), jotka mulla pitivät paikkaansa kaikilla kolmella kertaa!

    Onnea odotukseen ja tsemppiä erinäisten vaivojen kanssa <3

  • Reply Riina Wednesday, December 21, 2016 at 10:19

    Hei. En lukenut aiempia kommentteja joten en tiedä mainitsiko joku jo asiasta. Mahan kutinasta kannattaa sanoa neuvolassa. Voi olla kyse raskaushepatoosista.

  • Reply nemilian Wednesday, December 21, 2016 at 15:26

    Tuohon iskiaskivuksi kuvailemaasi kipuun.. mulla oli samaa ja mulla auttoi fysioterapian neuvosta seuraava jumppa: mene selällesi, jalat koukkuun ja nosta lantiota maasta HITAASTI ja VÄHÄN. Ihan niinku tekisit pakaralihasliikettä, mutta siis nostat pakaralihaksilla peppua irti maasta tyyliin sentin ja hitaasti kuin etana. Tarkoitus ei ole mikään lihastreeni, vaan semmonen ärsyttävän hidas ja pieni liike. Näitä muutama lyhyt setti aamuin illoin! Toivotaan että auttaa myös sinulla!

  • Reply Jude Wednesday, December 21, 2016 at 23:09

    Saitkohan tämän vinkin jo, mutta liitoskipuihin voi auttaa akupunktio tai raskausajan hieronta. Ja nimenomaan raskausajan hoitoihin erikoistuneella hoitajalla. Osaisin heti vinkata sinulle hyvän hoitajan Tampereelta (Eeva Koskinen), mutta Helsingistä en. Kärsin järkyttävistä liitoskivuista raskauden puolivälistä aina synnytykseen saakka. Kärsin, koska neuvolasta minulle vakuutettiin, että niihin ei auta mikään. No, neuvoivatpa väärin. En ollut koskaan ennen käynyt akupunktiossa enkä juuri missään hieronnoissakaan, koska ajattelin tällaisten raskausajan hoitojen olevan huuhaata rahastusta. Eivät olleet. Kävelin viimeisillä raskausviikoillani reippaammin kuin kuukausiin hoitojen ansiosta ja kävin jopa reippaalla kävelylenkillä vkolla 37! Kokonaan ne eivät kipuja vieneet, mutta helpottivat niitä huomattavasti. Hoidoissa oli myös se kiva lisä, että niiden aikana juttelimme paljon tulevasta synnytyksestä yms.

    • Reply Jude Wednesday, December 21, 2016 at 23:12

      Hoitajalta sain myös ohjeet kotona tehtävistä liikkeistä, jotka helpottivat liitoskipuja ja veivät ikävää paineentuntua pois alavatsalta.

  • Reply Maha kasvaa Monday, January 2, 2017 at 11:39

    Koittakaahan olla armollisia miehillenne, kun ei se toisen kipu toisessa tunnu! :) Täällä minä taistelen (onneksi koko ajan helpottaneen) pahoinvoinnin sekä iskiasvaivojen kanssa ja mies on flunssassa eikä tulisi mieleenkään vähätellä hänen tautiaan, koska tosiasia on se, että olen koko ajan äärettömän kiitollinen siitä, että koen tämän kaiken hänen kanssaan enkä yksin. :)

  • Leave a Reply

    Previous Post Next Post