Subscribe by Email

Completely spam free, opt out any time.

Email address
(*)
Browsing Tag

Varsova

Vinkkejä Varsovan kävijälle

Julkisia liikennevälineitä varten 24 tunnin lippu maksaa 15 zlotya. Jos saavut lentäen, osta Frederic Chopinin lentokentältä ja hyppää bussiin lentoterminaalin edestä. Esimerkiksi bussi 175 vie suoraan Varsovan sydämeen.

Chopinista kuulematta ei voi käydä Varsovassa. Lentomatkustajta saapuvat Frederic Chopin-kentälle. Keskeisillä kulkureiteillä on Chopin-penkkejä. Istu alas ja paina nappulasta niin voit nautiskella katumaisemasta Chopinia kuunnellen. Jokaisella penkillä soi oma Chopinin musiikkiteoksensa.

Chopin soi tällä penkillä Varsova_ul. Krakowskie Przedmiescie MG_5024 pieni

Chopin soi tällä penkillä, Varsova_ul. Krakowskie Przedmiescie

Chopinin nimellä löytyy myös vodkaa, purjelaivoja ja taisi olla jokin asteroidikin.
Chopinin sydän on haudattu Pyhän Ristin kirkon pilariin. Varsinainen hautapaikka on Père-Lachaisen hautausmaalla. Avauskuvan kirkon historiallista ulkonäköä esittävä kuutiö löytyy ul. Krakowskie Przedmiescie -kadulta.

Pyörällä pääsee

Kaupunkipyöriä Varsova ul. Krakowskie Przedmiescie _MG_5036 pieni

Kaupunkipyöriä Varsova ul. Krakowskie Przedmiescie

Kaupunkipyöriä voi vuokrata Varsova ul. Krakowskie Przedmiescie _MG_5031pieni

Tavataan palmun alla

Jos paikallinen sanoo, että tavataan palmun alla, hän ei pyydä etelän rantakohteeseen vaan Varsovaan pystytetyn tekopalmun juurelle. Se on kuulemma suosittu kohtaamispaikka. Vähän niin kuin Stockan kello Helsingissä oli mummon nuoruudessa.

Varsova joukkoliikennettä tämäkin _MG_5023 pieni

Varsova, joukkoliikennettä tämäkin

Pää pyörällä juhlista – Puola, Varsova

Vappumarssiin valmistautuvat. Se oli ensimmäinen ajatukseni, kun näin paraatien harjoittelevan Varsovan vanhan kaupungin aukiolla vapun aatonaattona. Katselin asiaa suomalaissilmin.

Puola Varsova Vanhankaupungin aukio_MG_5069 pieni

Puola Varsova Vanhankaupungin aukiolla harjoitellaan

”Vappu ei ole meille iso juttu”, kertoo kaupunkioppaani Kuba Wesołowski.

Kuba on parikymppinen paljasjalkainen varsovalainen.

”Liian lähellä kommunismin ajan pakkoparaatit. Oma isoisäni kertoo, kuinka tuli pakotettuna seisomaan kadunvarteen. Teki asiaankuuluvat eleet, ja heti kun pomot olivat ohittaneet isoisä ja muu kansa suhahti omille tahoilleen.”

Puola Varsova kaupunkiopas Kuba Wesolowski MG_5116 pieni

Kuba Wesolowski Puola Varsova kaupunkiopas

 

Puolalaisilla oli tänä vuonna mahdollisuus pitkään viikonloppuun. Perjantaina iltana se näkyi kulkuvälineissä. Lauantai on viikkovapaa, samoin sunnuntai.

1.5. on aina vapaapäivä. Se on myös EU:n liittymisen päivä. Maanantain moni otti vapaaksi, sillä tiistaina juhlitaan perustuslakia. Neljän päivän loma siis.

”Tiistai 3.5. on juhlista suurin, sillä silloin tulee kuluneeksi 225 vuotta perustuslain allekirjoittamisesta”, Kuba jatkaa.
Täytynee ottaa hissankirjat esiin. Puola, perustuslaki ja vuosi 1791. Hahmottamiseen ei riitä edes mummon muisti.

Puola Varsova Vanhankaupungin aukio_MG_5071 pieniPuola Varsova Vanhankaupungin aukiolla harjoitallaan_MG_5075 pieni
Meidän vappuna Puolassa näkyy konsertteja ja kulkueita, joissa juhlitaan liittymistä Euroopan Unioniin. Se tapahtui vuonna 2014.
Rahayksikkö on yhä zloty.
Jaa miksikö Kuba, tuo kiva nimi?

“Oikea nimeni on Jakub ja Kuba on tavallinen lempinimi Jakubeille”, Kuba selventää. Jakub lienee sama kuin kotoinen Jaakoppimme, sillä Kuban mukaan nimi ei tällä hetkellä ole muodissa Puolassa.

Varsova

Varsovan kadut ovat pitkiä ja suoria, huomaan etsiessäni Gestapon päämajamuseon (Mauzoleum Walki i Męczeństwa)  kalsealta kuulostavaa osoitetta Szucha 25. Kartalla matka yliopiston liepeillä olevasta majapaikasta näyttää pikku pätkältä mutta todellisuudessa talsin puolisen tuntia. Onneksi on vilpoinen aamu sillä varjoa ei ole. Al. Ujazdowskie – kadun jykevät talorivistöt ovat etäällä ja puut harvassa.

Sokkeloiset kujat kuuluvat vanhaan kaupunkiin (Starówka, Stare Miasto), Varsovan sydämeen. Sekään ei ole kovin vanha sillä Varsova pommitettiin toisessa maailmansodassa lähes maan tasalle. Sodan jälkeen alkuperäistä 1200–1300 -luvun taitteen tyyliä mukaillen uudelleenrakennettu vanhakaupunki on Unescon maailmanperintökohde.

Edellisillan ruoka luovuttaa edelleen kaloreita kävelyyni. Annos possua, hapankaalia ja perunaa on yleensä paikassa kuin paikassa maukas mutta tuhti. Kyytipojaksi sopii olut, joka on hyvää ja ilmeisen suosittu juoma Puolassa. Teetäkin juodaan ruuan kanssa. Oluttölkin kanssa vaeltaminen ei kuulu vain teinien yksinoikeuksiin, niin tekevät myös keski-ikäiset.  Nuorilla naisilla saattaa olla olematon vyötärö ja silti tuoppi toisensa jälkeen hulahtaa sisuksiin.
Entisen Gestapon päämajan vaikuttavan näköinen portti, jossa on lipputangot kummallakin puolella, vie pienen pieneen museoon.  Museon vaatimaton sisäänkäynti löytyy portista vasemmalla Szucha 25 olevassa hallintorakennuksessa.  Näyttely, filmiesitys ja materiaalit ovat vain puolaksi, mutta historia on tuttua ja auttaa tulkitsemaan näyttelyn. Ei suositella alle 16-vuotiaille, enkä yhtään ihmettele.
Kävelymatkan päässä päämajasta on kansallismuseo Muzeum Narodowe (al. Jerozolimskie 3, www.mnv.art.pl). Ihmismielen rumuuden voi yrittää pyyhkiä pois mielestään mahtavia taulukokoelmia katselemalla. Museossa on myös esineistöä mutta pääosassa ovat maalaukset.  Mielenkiintoisia ovat arkkutaulut. Puolan aatelisilla oli tapana ennen kuolemaansa maalauttaa itsestään muotokuva, jolla arkku koristettiin hautauksen ajaksi. Kymmenkunta arkkutaulua on nähtävillä ensimmäisessä kerroksessa puolalaisen maalausgallerian alkupäässä.  Loppupäähän kannattaa kävellä katsomaan koko seinän peittävää Jan Matejkon Grunvaldin taistelukuvausta. Miten joku ehtii kaiken muun lisäksi yhden elämän aikana maalata niin paljon yksityiskohtia? Matkalla on myös muutamia italialaisen renessanssitaiteilija Tintoretton maalauksia.
Maitobaarit – kansankuppilat ovat Puolan yliopistokaupunkien edullisia ruokapaikkoja. Niiden alkuperäinen tarkoitus on tarjota kotiruokaa opiskelijoille. Nykyään niihin jonottavat niin laitapuolenkulkijat kuin valkokaulustyöläiset.
”Me syömme ulkona ravintolassa useimmiten vain erikoistilanteissa, kuten merkkipäivinä. Ravintolahinnat ovat liian korkeita monelle puolalaiselle”, lentoaseman neuvonnan Dorota kertoo.

Jonossa mies täsmentää: ”Me tiedämme missä syödään halvalla. Maitobaareissa. Niissä käydään kyllä.”

Turisteja maitobaareissa käy vähemmän koska katukuvassa niitä on vaikea havaita. Vain pieni Bar Mleczny -kyltti kertoo missä ruoka piileksii.  Bambino sijaitsee lähellä kansallismuseota, Krucha 19. Tyypillisiä ruokia ovat täytetyt letut, piirakat ja tietenkin erilaiset liha-annokset. Pääruoka saattaa olla joskus yllättävän makeaa. Sen luokittelisi jälkiruuaksi kuten esim. mannapuuroa muistuttavan vanukkaan, jonka päälle ripotellaan sokeria. Oluen, saati sitten viinilistan, perään on turha haikailla; kompotti, marjamehu näyttää olevan yleisin ruokajuoma. Ruoka on maittavaa mutta sitä täytyy osata tilata puolaksi. Keitot ovat maitobaarien parasta antia ja maksavat reilun euron.

”Self service” tykittävällä tahdilla kuuluu usein henkilökunnan suusta Varsovan tavallisten ihmisten anniskelupaikoissa. Katse sanoo ”älä vaan kysy mitään vieraalla kielellä”. Joku saattaa arasti tunnustaa puhuvansa vähän englantia. De luxe -paikoissa, joissa turisteja käy, mutta joihin keskivertopuolalaisilla ei ole varaa, saa palvelua monella kielellä.
1860-luvulta peräsin olevassa Bliklen kahvilassa, sekin lähellä kansallismuseota, Nowy Świat 33, voi nautiskella hienostuneesta ilmapiiristä, ruusuhillomunkeista ja kahvin lisäksi lukemattomista teelaaduista.
Nowy Świat –kadun varrella on muitakin kahviloita ja ravintoloita sekä tasokkaita myymälöitä. Jatkeena oleva Krakowskie Przedmieście –katu johtaa vanhaan kaupunkiin. Se on osa historiallista Kuninkaan reittiä, jota myöten kuninkaalliset saapuivat Varsovaan. Aateliset rakennuttivat palatsinsa reitin varrelle. Alueelta löytyy valtaosa Varsovan päänähtävyyksistä. Historiallinen Kuninkaallinen reitti alkaa vanhasta kaupungista ja jatkuu etelään Wilanówin palatsiin asti.
Illallispaikkaa etsivät ja huvittelunhaluiset vaeltavat iltaisin näillä kaduilla kohti vanhaa kaupunkia. Vaikka ihmisiä kävelee joukoin, silti kuuluu vain muminaa. Varsovan aukiot imevät äänet suureen syliinsä. Pimeän laskeuduttua meno on haamumaista, mitä nyt satunnaiset humalaiset mölähtelevät.

Myös sunnuntai-iltapäivällä moni suunnistaa vanhaan kaupunkiin. Katukuvassa näkyy selvästi juhlavammin pukeutuneita, korkokengissään huojuvia naisia ja suittuja miehiä. Kropan painopiste on monella yläosassa. Naiset kävelevät käsikynkkää. Vauhdikkaampaa menoa mielivät hakeutuvat Veiksel-joen (Wisła) rantatielle rullaluistelemaan ja pyöräilemään.

Varsovassa on paljon kauniita ja ilmavia puistoja, joissa lepuuttaa jalkojaan nähtävyyksien lomassa.

Kesäsunnuntaisin järjestetään Chopin- ulkoilmakonsertteja Łazienki-puistossa Chopinin patsaan juurella. Fryderyk Chopinin syntymäkoti on Żelazowa Wolan kylässä noin 60 kilometrin päässä Varsovasta.

Pikaruokakojuja on tiuhassa ja katukuvassa vilahtaa vähän väliä zapikankaa mutusteleva suu.  Zapikanka on lämmitetty patongin puolikas, päällä useimmiten sieniä ja juustoa, ja koristeena ketsuppiraita.
”Zapikanka on Puolan ensimmäinen pikaruoka”, kertoo matkamuistokauppias Willy Brandtin aukiolla. ”Pikaruoka on Amerikan lahja Puolalle markkinatalouteen siirtymisen jälkeen 1989. Hot dog tuli heti perään.”
Nykyään kaikki tunnetuimmat pikaruokaketjut ovat rantautuneet Puolaan.
Jos käyttää paljon julkisia kulkuneuvoja ja pyhittää päivänsä nähtävyyksille ja museoille, kannattaa Varsova-kortin hankkiminen. Sen saa turisti-infosta. Yksittäisiä bussilippuja voi ostaa kioskeista. Ne kannattaa hankkia etukäteen. Niitä saa kuljettajaltakin, mutta syystä tai toisesta aina saa jonon aikaiseksi.
Yksi päivä vierähtää helposti vankilasta vankilaan kävellen, ja voi olla varma että yölläkin vilisevät sellit silmissä, sillä kokemus on rankka. Ei kovin nuorille tai herkille silmille sopivaa.
Jos on Varsovassa ensimmäistä kertaa, vankilavierailuja on vaikea ohittaa. Mikäli aika ei riitä Gestapon päämajan, Pawiakin ja etäämmällä keskustasta olevan Sitadellin linnoitukseen tutustumiseen, voi keskittyä keskustassa olevaan Pawiakin museovankilaan (Dzielna 24/26 www.muzeumniepodleglosci.art.pl). Esittelyt ovat puolaksi mutta mikäli haluaa kuulla vankien kirjeitä luettavan englanniksi, kannattaa pyytää henkilökuntaa laittamaan ääninauha. He valitsevat rauhallisen sellin, jossa voi kuunnella. Aikoinaan vankilasta kuljetettiin vankeja kaksi kertaa päivässä kuulusteltavaksi pelättyyn Gestapon päämajaan, Szucha 25:n.
Faryno Tadeusz – juuriltaan italialainen – on yksi museovankilan vahdeista. Hän innostuu kuultuaan että olen Suomesta. Ylpeänä hän kaivaa takahuoneesta lehden, jossa talvisotaa ja Suomea esitellään.  Mannerheim on arvossa ja mainitaan mielellään Puolassa.
Sitadellin Paviljonki X (Cytadela, ul. Skazańców 25, www.muzeumniepodleglosci.art.pl) Sitadellin vankilinnoituksen museossa on vankilasta vapautuneiden maalauskokoelma; 126 taulun kokoelma käsittää upeita ja koskettavia töitä, joiden vuoksi jo kannattaa tutustua linnoitukseen. Sitadellista moni jatkoi matkaansa Siperiaan. Aleksander Sochaczewskin seinänkokoinen taulu vuodelta 1863 esittää vankien saapumista Uralille, Euroopan ja Aasian rajapyykille. Muilta osin Sitadellin alue on suurimmaksi osaksi sotilaskäytössä, suljettuna siviileiltä.  Viikonloppuisin puisto on suosittu hääkuvauskohde.
Vankilasta vapautuneiden  maalauksia
Hotellit:
Hotellihinnat kelluvat kysynnän ja tarjonnan mukaan. Netistä löytyy tarjouksia, joita omatoimimatkailijan kannattaa hyödyntää. Joskus kalliin voi saada hyvinkin edullisesti.
Ylellinen: Bristol, legendaarinen hotelli yliopiston ja vanhan kaupungin läheisyydessä
42/44 Krakowskie Przedmieście
Keskihintainen ja keskeinen sijainti:
MDM
Plac Konstytucji 1
Edullinen
Logos
Wybrzeze Kosciuszkowskie 31/33
Yksityismajoitusta
Yksityismajoitusta tarjoava PHT Syrena aloitti kolmisenkymmentä vuotta sitten vuokraamaan huoneita puolalaisille, jotka tulivat kaupunkiin työn perässä. Sittemmin majoitusta on tarjottu opiskelijoille ja matkailijoille, myös liikematkustajille. Edullinen vaihtoehto on vuokrata asunto omalle porukalle.
Syrenan toimiston (Krucha 17) sisäänkäynti on takapihalla ja portti aukeaa summeria soitettaessa. Puolassa kotimajoitus on halvin yöpymismuoto. Paikallisista kiinnostunut törmää kielimuuriin sillä usein majoittaja on iäkkäämpi henkilö, joka puhuu vain puolaa.
Ravintoloita
Polka
Świętojańska 2
Kompania Piwna
ul. Powdale 25
Folk Gospada
13 Waliców St
Varsova Puolan pääkaupunki ja suurin kaupunki
1,8 miljoonaa asukasta
Ostoksille
Zlote Tarasy – liikekeskus lähellä Warszawa Centralna päärautatieasemaa Ul.  Zlota 59
Stadion Dziesiecioleccian ympäristö täyttyy kirpputorikauppiaista aamuseitsemän jälkeen, avoinna puoleen päivään. Raitiovaunut 9, 24, 22 Ponjatowskiego sillan jälkeen noin kilometrin päässä olevassa J. Waszyngtona-liikenneympyrässä on lähin pysäkki.
Matkalukemista
Tyttö Ei-Kukaan / Tomek Tryzna ; suomentanut Päivi Paloposki
Madame / Antoni Libera ; suomentanut Päivi Paloposki
Lublinin taikuri / Isaac Bashevis Singer ; suom. Jukka Kemppinen

 

Puola : Itämeren rannoilta Tatran vuorille / Päivi Erola

Lukkojen takana Varsovassa

Puolan kiertueeni viimeisenä päivänä päädyn kotimajoitukseen Varsovassa. Monen portti- ja ovisummerin takaa löytyy välitysfirma, josta tilasin majoituksen. Huomaan heti että varauksessani on vaikeuksia.
”Isäntä rupesi hankalaksi. Perui viime tingassa”, kertoo virkailija ja vakuuttaa, että hänet poistetaan listoilta. Luonnollisesti se ei minua lohduta, sillä pää on saatava tyynyyn vielä yhdeksi yöksi ennen kotiinpaluuta ja hotellit ovat pyöräilytapahtuman vuoksi täynnä.
Uusi majoittaja löytyy.
”Ei aivan keskustassa” vaikka keskustasta alun perin tilasin. Itä-Varsovassa, Miedrynarodowassa sijaitseva majoitus on lähin mitä löytyy. Se on lähellä Stadionia ja kuulua kirpputoria.
Osoite osoittautuu hankalasti löydettäväksi myös paikkakuntalaisille.
Bussissa eräs englantia puhuva mies tarjosi apuaan. Hyppäsi pois samalla pysäkillä ja halusi opastaa minut perille. Rehellinen vai huijari, en jäänyt sitä selvittämään, sillä mielestäni hän ohjasi väärään suuntaan. Väitti vielä, että hänen mukaansa kannattaa lähteä sillä harvat pystyvät auttamaan alueella, jossa ei puhuta kovin yleisesti englantia. No, minullahan on kartta.
Alueella on korkeita kerrostaloja kuin entisen itäblokin lähiöissä. Osoite löytyy. Nokkelan, ovikoodien salamaailmaan perehtyneen nuoren naisen avustamana päädyn vihdoin betonitalon kolkkoon rappukäytävään.
12-kerroksessa emäntäni tulee vastaan hissille. Naisella on reikäiset sukkahousut ja puhuu vain puolaa – myös itsekseen huomaan myöhemmin. Hän johdattaa minut kammottavia käytäviä pitkin asuntoonsa. Matkalla hän heiluttaa avainnippua ja varmaankin kertoo miten pääsen etenemään monista rautaporteista.
Huoneeni näköala on huikea.
Olin jo vähällä pyörtää takaisin ja mennä hotelliin kun näin käytävät, lukkomäärän, ovikoodit ja muut, mutta kai tässä yhden yön pärjää.
Yöllä iskee ajatus, mitä jos en pääsekään sisään kun käyn aamulla kirpputorilla. Joudun odottamaan lukkojen avaajaa niin kauan että myöhästyn lennolta. Mitä jos tulee tulipalo. Nainen polttaa ketjussa.

Vinkkejä Puolaan

Varsovassa on kaupungin sisällä useita juna-asemia, ei siis kannata rynnätä ulos ensimmäisellä, jonka nimi on Varsova-jotain.
Junaliput kannattaa ostaa etukäteen. Jouduin pikajunana ekaan luokkaan, kun muualla ei ollut tilaa. Toisaalta hidas juna olisi vienyt viisi tuntia Krakovasta.
Junaturvallisuus: yksinmatkustavan kannattaa käydä wc:ssä heti kun juna on lähtenyt asemalta, mahdollisuus napata matkalaukut ja häipyä niiden kanssa on pienempi mitä kauemmin juna on liikkeessä ennen pysähtymistä.

Nettikahvilan käyttäjä helpottaa oloaan mikäli ottaa mukaansa kartan suomeksi tai englanniksi näppäimistöstä ja pudotusvalikoista. Ainakin valikot ovat samoissa kohdissa eri kieliversioissa. 

Puolassa onkin hyvä muistaa selvittää tarkka osoite mihin on menossa sekä nähtävyyden nimi myös puolaksi kirjoitettuna.  Usein on vaikea löytää etsimäänsä kun ei välttämättä tiedä minkälaista rakennusta hakea.  Jotkut neuvovat kädestä pitäen ja ohjaavat jopa paikalle. Toisaalta löytyy niitäkin jotka vain puistavat kieltävästi kättä kysyjälle.  Samoin autoilijat. Jotkut ajavat suojatiellä kannoille mutta toisaalta autojono saattaa pysähtyä antamaan tilaa turistille, joka yrittää vangita kamerallaan jotain kadun toiselta puolelta. 
Näin selätät 
kielen vaikeus – visualisoi valmiiksi käyntikohteiden kirjoitusasu
englantia puhutaan vähän – muutama fraasi valmiiksi
nähtävyydet usein puolaksi – tutustu niihin etukäteen
museot – olet yleistiedon varassa, ei saa irti mitään ylimääräistä – käytä opasta
Tupakointiin tottumaton kärsii, polttavat jopa kotonaan ja raskas historia voi masentaa. 
Puolassa lomailee edullisesti. Oikealla asenteella varustetulle valtavasti nähtävää ja koettavaa.

Miehen luo yöksi

Kotimajoitusta välittävä toimisto hehkuu punaisena.

Maksoin huoneen ja kysyin: ”Onko rouva kotona nyt eli voinko mennä suoraan asunnolle?”

”Oikeastaan hän on mies”, Dorota (virkailija) vastaa ”Hän on erittäin  mukava”, Dorota vakuuttaa nähdessään ilmeeni. Tämä kuuluu ehdottomasti uusiin kokemuksiin, vieraan miehen luo yöksi. 
”Loppuviikosta huone on varattu egyptiläiselle naiselle, joka tulee opiskelemaan yliopistolle puolaa” Dorota selventää.
Tunnen olevani rajoittuneempi kuin kanssasisareni, joka saattaa olla peräti muslimi.
Lampsin kilometrin toisensa jälkeen rinkka selässä, toisessa kädessä marikassi. Yksityisosoitetta joutuu aina etsimään. Ovikoodeja täytyy osata käyttää. Portit ovat aina lukossa. Jokus summeri on sisäpuolella, mutta yleensä seinästä löytyy nappula.
Andrej-herran asuntoon on neljä avainta: porttiin, alaoveen ja kaksi varsinaiseen asuntoon.
Mies on siisti ja suittu. Koti moitteettomassa kunnossa kaappeja myöten. Sen huomaan kun hän kaivaa minulle pyyhettä kaapista. Pyyhkeet on pinottu varmaan viivoitinta apuna käyttäen. Myöhemmin huomaan, että huoneeseeni unohtunut märkä pyyhe löytyy kylpyhuoneen kuivaustelineestä. Hassulta tuntuu jakaa kylpyhuonevuorot vieraan miehen kanssa.
Iltapäivällä kun tulen kaupungilta eteisessä on muodikkaat mokkasaapikkaat, korkoakin  reilut kymmenen senttiä. Hetken päästä keittiöön suunnistaa nuori nainen, joka on kuin televisiosarjan täydellistä naisista tipahtanut. Olohuoneessa retkottaa mahtavan kokoinen matkalaukku. Nainen kertoo olevansa Krakovasta ja tulleensa viikonloppukurssille Varsovan yliopistolle. Ajatuksissani lajittelen sukulaistytöksi. Ikäepäsuhtaa on muuten vaikea selittää.
Aamulla isäntä on poissa. Varmaan yöpynyt kakkosasunnossaan.
”Ei, vaan hakemassa leipää”, selittää nuori nainen, joka vihdoin tulee ulos kylpyhuoneesta. Kuten olin edellisenä iltana arvellutkin, kylpyhuone oli varattuna tuntikausia, ennen kuin lopputulos oli valmis.

Neito kertoi, että isäntä oli nukkunut keittokomeron lattialla. Mielenkiintoista tämä kotimajoittautuminen. Olin ehtinyt laskea sängyt ja ihmiset ja tullut siihen tulokseen, että yhdessä sängyistä täytyy nukkua kaksi. En ollut edes ajatellut keittiön lattiaa, kaikkea muuta mahdollista kyllä. Jossain yhteydessä selviää, että nuori nainen opiskelee lakia ja on Andrejn vakioyöpyjä.
Seuraavana iltapäivänä kenkiä oli lisää eteisessä. Aloin jo hätääntyä kun vanhempi – isännän ikäluokkaa – rouva ilmestyi olohuoneesta. Yhteisen kielen puuttuessa en saanut selville hänen rooliaan. Hän lähti kuitenkin illansuussa.
Sunnuntaiaamuna luulin, että joku on tullut hulluksi. Puolalainen musiikki soi ja kun pongaan äänilähteen, huomaan sen tulevan kylpyhuoneesta. Mies tulee sieltä kiiltäväksi suittuna ja paita silityslaskoksilla. Menossa selvästi jonnekin.
Opiskelija tulkkaa minulle, että Andrej on lähdössä tyttärensä luo ja jos haluan lähteä mukaan , niin pääsen tutustumaan muuhunkin perheeseen. Mies on ylpeä isoisä.
Follow

Follow this blog

Get every new post delivered right to your inbox.

Email address

(*)