Rantapallo

Hostellielämää part 2

Hostellielämää part 2

Kirjoitan tätä tekstiä puolen yön aikaan. Oveni ulkopuolella olohuoneessa on bileet täydessä käynnissä. Mikäli aikoisin viipyä pidempään Melbournessa niin olisin heti aamulla etsimässä asuntoa..;) herätys seitsemältä ensimmäiseen työpäivään.
Mutta eipäs nyt surkutella omaa valintaani vaan mennään asian ytimeen.
Luottamus!
Elämässä sitä useimmiten luottaa – tai luota – asioihin ja ihmisiin. Tämä backpacker porukka (jengi joka siis matkustaa hostellissa mukanaan rinkka ja mielessä hauskanpidon lisäksi hanttihommat) on tullut maahan avarin mielin. Osalla on rinkassaan koko elämä mukana.
Nykyisessä hostellissani ovet ovat lukossa tai auki. Eräs 10 hengen dormi (sillä nimellä kimppahuoneita kutsutaan) on toiminut pitkään siten, ettei juuri kenelläkään ole siihen avaimia. Ovi on aina auki. Kaverini on asunut huoneessa noin 8kk ja tasan yksi iPhone on varastettu huoneesta.
Oma huoneeni on 6 hengen dormi lähimpänä ulko-ovea. Yleensä ovi on lukossa, mutta jos ollaan paikalla niin ovi on auki ja kaveritkin pääsee kätevästi käymään huoneessa. Huonekavereilla on ärsyttäviä tapoja, kuten ajan myötä aina kimppa-asumisessa ilmenee, mutta toisiin on luottamusta.
Yleisimmin näissä hostelleissa pöllitään ruokaa – tarkoituksella tai vahingossa. Kyseessä on pieni rahamäärä, mutta harmittava isku kun ruokaan laitettavaa kermaa ei löydykään jääkaapista.
Viime yön ja tämän päivän aikana huonekavereilla on alkanut luottamus kadota. Huonekaverin kännykkä pöllittiin yöllä. Mä yritin unenpöpperössä yöllä etsiä adapteria iphoneeni mutten löytänyt sitä. Onneksini jouduin jättämään vempaimen yöksi sänkyyni ilman virtaa. Kännykkä olisi nimittäin ollut pöllityn vieressä. Ovi oli auki välillä yön aikana, joten pöllijä oli kuka tahansa.
Tänään päivällä saimme tiedon, että toisesta huoneesta oli pöllitty läppäri. 
Nämä ovat siis ensimmäiset selkeät varkaudet jotka olen kuullut 5 viikon aikana.
Kaikista pahinta on, että varastaja on mitä ilmeisimmin yksi “meistä”. Täällä osa porukkaa on asunut kuukausia. Tämä on ihmisten koti maailmalla. Hostellikaverit ovat kämppiksiä, kavereita ja kuin perhettä.
Suurin osa omista arvotavaroistani on lukkojen takana. Olen välillä tuntenut olevani vainoharhainen, kun hyvä jos uskallan jättää iPhonen huoneeseen lataukseen suihkun ajaksi. Näköjään kannattaa olla jatkossakin vainoharh
Miksi kirjoitin tästä asiasta? Tietokone, kännykkä ja muu omaisuus on ihmisille muutakin kuin pelkkää rahalla saatavaa omaisuutta. Niillä pidetään yhteyttä tärkeisiin ihmisiin kaukana täältä. Lisäksi kukapa haluaisi pelätä tai varoa kotonaan?

Lähetetty iPhonesta

Kirjoita kommentti

Ajankulua

 

Tovi on vierähtänyt kun viimeksi muistin tänne kirjoitella. Aika menee huomaamatta ja olen huomannut olleeni täällä jo melkein kuukauden!


Töitä siis hain, laitoin viisi hakemusta, yksi työhaastattelu ja sain töitä! Kyseessä on työ, jossa ei ole vielä tietoa tuntien määrästä. Katsovat varmaan miten ahkera on… Paljastetaan itse työpaikka sitten, kun olen tehnyt ekan työpäivän. Sinällänsä mulla kävi tuuri, koska osa tuntuu etsivän töitä ihan urakalla. Työpaikkojakaan ei ole samallalailla tarjolla kuin kesän alussa. 

Kaupunginosassa, jossa asun, vietettiin viikon verran festivaaleja. Eilen festarit huipentui isoon ulkoilmatapahtumaan, jossa oli bändejä esiintymässä ja kaikkea muuta sirkusmenoa tarjolla. Ihmisiä oli todella paljon liikkeellä! Sattuipa sopivasti ekan kerran satamaankin kunnolla..

Hostellin kimppa asumiseen on pikkuhiljaa alkanut tottua. Tosin välillä menee hermo joidenkin meininkiin ja tapoihin, mut kaikkea oppii sietämään..:) nukkumiseen otin avuksi korvatulpat. 

Vaikka kaikkea kivaa olen kirjoitellut ja laittanut Facebookin kevyitä päivityksiä, niin kyllä täällä eletään ihan tavallista arkeakin. Pyykinpesusta, ruoanlaitosta, siivoamisesta ja asioiden hoitamisesta ei ole vaan niin kiva kirjoittaa…:)


Muutama arjen huomio:
- kaupassa kaipaan salmiakkia ja lakritsia. Yritän niitä tuloksetta sieltä löytää..
- Hintataso on samaa luokkaa kuin Suomessa. 
- musiikkia soitetaan joka paikassa aivan liian kovalla. 
- Oma paistinpannu tuli hankitt- Kävelen ns. väärällä puolella katua ja seison väärään suuntaan menevillä ratikkapysäkeillä, koska täällä kaikki on toisinpäin kuin Suomessa.
Kirjoita kommentti

Hostellielämää

Mainittakoon postauksen alkuun, että olen aiemmin vältellyt yksin matkustamista ja hostellissa nukkumista. Nyt teen näitä molempia.

Hostellissa asuminen on välillä meno kuin lastentarhassa. Tietyt pelisäännöt on olemassa, mutta niitä rikotaan välillä. Joka päivälle on aikatulut, mutta ne joustaa jokaisen kohdalla yksilöllisesti. Kavereita ollaan just sen kanssa kenen kanssa tykkää olla.
 Yleisesti ihmisten kanssa jutellaan samat perusasiat: mistä olet kotoisin? Mistä tulit tänne? Kuinka pitkä reissu? Nimikin kerrotaan, muta eipä niitä enää muista hetken päästä. Tärkeää on esittäytyä “kansainvälisellä nimellä”. Mä olen Katie, koska se on paljon helpompi lausua. Norjalainen on Kiki, koska hänen nimeään en edes minä osannut lausua. Suomi ystäväni on Tess.

Hostellissa on aulatilat, joissa tälläkin aikaa parikyt tyyppiä Facebookaa, etsii töitä, soittaa Skypellä tai juttelee muiden kanssa. Pöytiä, sohvia ja säkkituoleja joissa hengata. Viereisen lasiseinän takana on tv-huone. Sieltä on viime aikoina tullut lähinnä tennistä. Mä en ole katsonut täällä ollessa kertaakaan telkkaria kuin pari minuuttia kerrallaan. :) olen päässyt tv addiktiostani eroon!;)

Aulan vieressä on keittiö. Tämänkin olisin voinut nimetä ennakkoon omaksi painajaiseksi. Jääkaapeissa on ruoat merkityissä ostoslaukuissa. Jokainen tekee ruokansa ja tiskaa omat tiskinsä… Jos tiskaa! Pannut ovat todella huonoja ja veitset todella tylsiä. Olen harkinnut oman paistinpannun ostoa. Varsinkin iltaisin on kuitenkin tekemisen meininki kun jengi tekee ruokia. Toisilta oppii paljon uusia kikkoja…:) keittiö on myös helppo paikka aloittaa juttelu.
Meillä on kiva sisäpiha, jossa hengataan iltaisin. Joinakin iltoina siellä on pientä tarjottavaa ja arvontoja, skaboja yms. Meillä on ns. lukujärjestys joka viikolle jossa on vinkkejä menoista.
Mulla on seitsemän huonekaveria ja huone on ollut joka yö täysi. Joidenkin kanssa olen ollut kolme yötä huoneessa, joitakin kämppiksiä en ole edes nähnyt. Tavaroista osa on lukollisessa laatikossa, mutta eihän multa mahdu kuin arvotavarat sinne…;) Jokaisen rytmi on erilainen. Valot siis menee päälle mihin aikaan sattuu ja välillä jengiä löytää nukkumassa koko päivän (osa ihan yötöiden takia). Tavaraa kun on kiitettävästi, niin ne menee joillakin sekaisinkin ja osa unohtaa tavaroitaan. Mä löysin sängyn välistä shortsit, mekon ja kaksi paitaa. Hylätyt ja juuri mun kokoa…:)
Yhteiset suihkut ja wessat on siistejä, eikä ne ole vielä ikinä olleet täynnä. Muutoinkin tämä on aika siisti hostelli..:) pyykinpesukin onnistui multa tänään.
Minulla oli vahvat enakkokäsitykset tulenko viihtymään tällä elämntyylillä. Nyt voin paljastaa, että en haluaisi enää matkustaa millään muulla muodolla kuin majoittua hostellissa!! Tietty iän myötä tämä ei tule kysymykseen ja romanttiset lomat on erikseen, mutta yksin matkustaessa tämä on ihan parasta! Täällä ei tartte olla koskaan yksin ja jos haluaa tehdä koneella juttuja, niin niitä saa tehdä rauhassa. Täällä on ihania ihmisiä, joihin saa tutustua!:)
1 kommentti

Aussi elämä startattu

 

 


Päivät ovat menneet hurjaa vauhtia. Tajusin, että huomenna tulee viikko täyteen siitä kun tulin. Mitä on siis tullut tehtyä? Tämä on nyt päivitys, jossa ajatus virtaa aiheesta toiseen…;)

Taidan vastata ensin laajemmin, koska lyhennettynä se olisi vain yksi sana jota olen täällä eniten tehnyt. Suomessa tunsin tv-ohjelmat, täällä tiedän nyt kaikki listahitit. 

Täällä asuu siis vanha opiskelukaveri, joka on ollut suureksi avuksi! Hänen ystävä tuli kylään, joten mulla o ollut seuraa joka päivä. Yhtenä päivänä käytiin tutustumassa hieman keskustaan ja lähialueilta on kierrelty kiitettävästi. 

Jotain käytännön asioita on tullut tehtyä kuten majoitus seuraavaksi kolmeksi viikoksi, kännyöiittymän avaaminen ja veronumero hakemuksen laitto. Lähipäivinä pitää aloittaa työnhaku tosissaan. Töitä tosin täällä vaikuttaa olevan. Tavallista on, että jengi valehtelee hakemuksissa omasta työhistoriastaan.. Mä ajattelin kyllä mennä ihan rehellisellä cv:llä ja saada siten duunia. 

Kävimme likkojen kanssa Great Ocean raidat ajamassa. Oltiin yksi yö reissussa ja kilsoja tuli jotain 600. Maisemat oli upeita!! Huh! Kalliota, kiviä ja rantoja. Vietettiin yö todellisessa tuppukylässä, jossa oli todella hiljainen meno. Onneksi täällä Melbournessa on elämää. 

Viime päivinä mittari näytti yli +30. Muuten on ollut huomattavasti kylmempi keli. Tänäänkin joutuu varmaan pitkähihainen laittamaan päälle..;) lämpötilaero on tänään etelä-Suomeen verrattuna noin 50 astetta. Sää täällä voi vaihdella ihan miten sattuu. Täytyy siis aina tsekata ulkona keli ennen kuin lähtee liikkeelle.

Huomenna on vuorossa äänestäminen. Tänään siellä äänestyspaikalla ei voinut kuulemma äänestää, koska vaalikuoret olivat jääneet Canberraan.. Noh, tekevälle sattuu mut tässä kaupungissa on tasan kaksi päivää mahdollista äänestää. 

Tämä on jännä maa. Kaikki on jotenkin “väärinpäin”. Autossa kuskin paikka, kaistat, kävelykaistat yms. Täytyy vaan totutella..:)

Parastahan täällä on kuitenkin ihmiset! Hostellissa tutustuu hyvin porukkaan ja aina löytyy juttuseuraa jos haluaa. Ja bileitä..niitä on joka illalle! Täällä jengi bailaa ihan hulluna! Huomenna on Australia day ja silloin jengi menee entistä enemmän sekaisin….. Today Finnish girls are going out because today is the eve!:)
2 kommenttia

Helvetillinen jetlag

 

 


Happily @ Melbourne, mutta olo on aika järjetön. Oon nukkunut niin vähillä yöunilla, et ei mitään rajaa.. Yöllä en nukkunut taaskaan juurikaan, mutta menin sit nukkumaan yhdeltätoista päikkärit ja heräsin kahden unen pätkistä puoli kuusi illalla… 

Tämä hostelli elämä on oma rotunsa. Jengiä tulee ja menee.. Etukäteen monet sanoi, että tässä kaupungissa ole paljoa Suomi matkaajia. Aamiaisella tuli nainen kysymään “Do you want some orange?” “Kyllä kiitos!”. Sen jälkeen mulle tuotiin vielä pyykinpesuainetta ja juorulehti sekä parit vinkit. 

Muutoin keskustelut alkaa perusrataa: nimi, mistä kotoisin, mistä tullut tänne ja minne jatkaa matkaa. Osa kuulostaa aika monesti asian kertoneen…;) 

Huoneessani oli viime yönä viisi muuta. Aamulla selvisi, että kaksi on kanadalaista sisarusta ja toisella kundikaveri juuri tullut mukaan reissuun. Onneksi mun päiväunien aikaan isompi sisko oli kans nukkumassa, koska sängyn alla olevassa lokerossa alkoi todella ärsyttävästi hälyttävän kännykkä. Eikä se loppunut millään!! Sitä palohälytintä kun kuunteli aikansa, niin neuvokas isosisko keksi kuin keksikin salasanan.

Mä nukun yläpetissä, joka natisee. Mut tyyny on ok, samoin patja. Lämpötilakin on kohdallaan. Sänkyjen alla on siis isot laatikot, jotka saa lukkoon. Kiitos, että tajusin pakata oman lukon mukaan. Ei täällä yleensä pöllitä tavaroita, mutta parempi ottaa varman päälle rahojen ja elektroniikan suhteen. 

Tänne päivän ohjelmassa olen vain ihmetellyt täällä oloa. Kävin beachillä ja ruokakaupassa (itsepalvelukassa tuotti päänvaivaa, mutta avuliaasti autettiin) sekä yrittänyt pysyä hereillä. 

Kohta on vuorossa Ladies Night!;) Mun entinen opiskelukaveri punkkaa tuossa kisan päässä ja mennään juhlimaan myöhässä mun synttäreitä. Saattaa olla, että,yritän saada sieltä huoneen ensi viikosta lähtien kunhan jotain vapautuu. 

Vielä ei ole siis läjää uusia Facebook kavereita vaan yritän saada itseni ensin vaikuttamaan itseltäni… ;)

p.s. Mittarissa +25 luokkaa, muttaa tuulee. Loppuviikolsi lämpenee.
Kirjoita kommentti