Los Angeles, Salt Lake City & Stockholm

12039335_1079187152104877_6353300966097032622_n

Tulevat matkasuunnitelmat inspas mua postaamaan vihdoin ja viimein meiän lokakuun jenkkireissusta.

Mentiin siis laivalla yli Tukholmaan ja siitä Lontoon kautta Los Angelesiin. Rehellisesti sanottuna mä en ihan hirveesti tosta paikasta pitänyt, enkä ehkä lähtis ihan heti uudestaan. Se  kaikkien unelma, Beverly Hills ja Hollywood on nyt nähty.

Tuli nähtyä myös kaupunginosa, jossa amerikan eniten kodittomia. Tää sijaitsi Hilton hotellin vieressä. Ihan kamala kontrasti. Se amerikkalainen unelma voi toteutua, tai sit voi käydä niin. Suomi tosiaankin on lottovoitto.

Mä pidän siitä, et mun reissut antaa ja opettaa mulle jotain, mut tää paikka ei oikein antanu, mut opetti. Se opetti, että Amerikka on oikeastaan tosi karu paikka, eikä ainakaan mun unelma. Se voi olla jonkun unelma, muttei mun. Sen lisäks, että jenkit oli mulle noinki pikasella visiitillä iso kulttuurishokki, ni mä en taida vaan viihtyä suurkaupungeissa. Ahistun melusta ja likasuudesta ja turisteista.

 

IMG_0917

IMG_0918

11326699_1688319848068232_246097612_n

Sen kaiken melun keskellä keskustan laidalla oli kuitenki yks pieni ”kaupunki”, jossa oli ihana fiilis eikä melusta ja ruuhkista tietoakaan. Ihana chinatown!

IMG_0920

IMG_0922

IMG_0931

IMG_0959
IMG_0966

Toinen oli puutarha Hilton -hotellin takana katolla. Ihan kuin aika ois pysähtyny tuolla. Siisti tunne tietää olevansa vaan sen kaiken sotkun ja melun yläpuolella. Ollaa kiitollisia meiän losin hosteille, et ne ties viedä meiät noihin ihaniin mestoihin.

IMG_0990

IMG_0991

IMG_0995

Tosiaan olin tolloin myös ihan hirveen kipee koko ajan ja tietenki seki toi mulle vaan negatiivisemman kuvan tosta paikasta, ku koko ajan oli huono olo. Mut kuitenkin vähän terveempänä Losin lämmöstä sit Salt lake cityyn!

IMG_1004

Mulla oli omat ennakkoluuloni tosta paikasta niin kuin varmasti kaikilla muillaki. Sen takia oli ihan mahtavaa tavata niin paljon mormoneja ja huomata, ettei he oo yhtää erilaisempia kuin kukaan muukaan. Kaikki varmaan tietää sen small talk -kulttuurin ja kuinka amerikkalaiset aina lupaavat kaikkea, mutteivat kuitenkaan mitään tarkoita. Mormonit poikkesivatkin eniten muista ja olivat ystävällisimpiä ihmisiä, keitä tuolla tuli tavattua.

IMG_1011

IMG_1049

12071145_1003549799697754_1463429791_n

Tässä taas mun koko matkan huippukohta. Haikattiin ihan mahtava(n pelottava) reitti ylös tonne kallioille. En ollu ennen tehny mitään vastaavaa ja tärisin välillä kauhusta, mut oli se vaan niin upeeta ja tekisin koska vaan uudestaan.

IMG_1068

IMG_1074

12142425_1700722893472454_324383560_n

IMG_1094

12120230_772189016241302_104859450_n

Luonnon lähellä mä olin onnellisin, ei sille vaan mitään voi! 😀

Tosiaan toi matka ollu niin helppo, vaikka huikeeta olikin, sitä en väitä. Olin joskus väsynyt ja vaan turhautunut. Se on vaan niin eri maailma eikä sitä tajua ennen, ku sen ite oikeesti näkee. Joskus vaihtarit uskaltaa sanoa, että tuntuu hirveältä eikä kuulu joukkoon ja heitä käsketään vaan nauttimaan unelmastaan. En mä tiiä mitään siellä asumisesta, mut tiiän sen, että mä koin jo tossa ajassa pienen kulttuurishokin ja mun oli vaikeeta olla mukana keskusteluissa tai saada itteäni ymmärretyks. Mun englanti ei oo täydellistä, mut kyl se on sujuvaa ja euroopassa oon sillä pärjänny joka kerta. Nyt vaan tuntu, etten osaa enkä pysty.

Mä vaan halusin sanoa, et matkustaessakin ennakkoluulot kannattaa unohtaa, mut ei myöskään pidä olla naiivi tai asettaa tiettyjä odotuksia. Ku oppii ymmärtämään ihmisiä, joiden ajatusmaailma on täysin sun omaas vastaan, moni asia helpottuu. Huomasin myös, et pelkään liikaa kaikkea ja asetan aina ennakko-odotuksia. Pelkäsin haunted houseja ja tota meiän haikkia ihan kuollakseni ihan vaan huomatakseni, et ne oliki siisteimpiä juttuja ikinä. Eli gotta be spontaneous eikä tehä kaikesta hirveetä jo omassa päässä.

IMG_1113

IMG_1098

Pitää mennä kauas nähdäkseen lähelle, ennen kotiin paluuta oli vielä yks yö Tukholmassa. Nähtiin se ihan eri silmin, ku ennen ja voi ku se onkaan kaunis. Tukholmassa vietettiin mun synttärit, oli kivaa alottaa viiminen teinivuosi parhaan ystävän kanssa tossa ravintolassa. Jensen’s Bøfhus, Vasagatan. Suosittelen!!

12120299_1644180042531848_128928615_n

12331932_185245605154904_1414376153_n

 

Pimee Suomi ilman tulevii suunnitelmia passivoi ja oli vaikeeta saada näitä kuviakaan koneelle. Uudet suunnitelmat kirkastaa aina mieltä ja nyt on varmana tulevaisuudessa keväällä Amsterdam-Peru-Lontoo ! Ehkä sitä ennen Portugali ja Sveitsi.

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta perjantai, joulukuu 11, 2015 at 02:59

    Mäkin oon kuullut paljon huonoa Losista… Ei itsellekään sellainen kohde, minne varta vasten lähtisin. Ellei löydy megahalvat lennot. 😉

    • Reply Mira perjantai, joulukuu 11, 2015 at 17:16

      Jep! Ehkä oli sit ainaki hyvä nähdä, ettei oo oikeesti niin upee mitä luullaan 😀

    Leave a Reply