Happy days part two

Eihän tässä vaan hetki taas mennyt viimeisestä postauksesta. No mutta niinkuin sanonta kuuluu ”parempi nyt kun ei koskaan”. Tässä on tulee siis osa kaksi mun matkasta. Enjoy.

Niin mihis minä jäinkään.. Noosaan eikös vaan? Eli Noosaan saavuin maanantaina 10.9 noin 12 aikaan päivällä. Olin kuullut Noosasta paljon hyviä asioita, joten menin sinne hyvin mielin. Yövyin hostellissa nimeltään Halse Lodge, joka on ehdottomasti paras hostellin missä minä olen ollut, ja mikä hauskinta, yksi respan tytöistä oli suomalainen. En ehtinyt olla Noosassa kuin 3päivää/3yötä, olisin ehdottomasti halunnut jäädä kauemmaksi aikaa! Noosa on paikallisten asukkaiden suosiossa, eli esim Brisbanelaisia siellä on paljon sillä he haluavat päästä pois kaupungin hälinästä. Emma ja John pitää Noosasta myös paljon. Ihana rantalomapaikka, joka sopii kaiken ikäisille!

Welcome to Halse Lodge.

 

 

Noosa national park.

Ensimmäinen päivä Noosassa meni rannalla makaamiseen. Asteita taisi olla n. 28..ei paha. Toiselle päivälle halusin jotain tekemistä, joten käväisin Steve Irwinin Australia Zoossa. Steve Irwin oli siis maailmankuulu australialainen krokotiilimies. Hän kuoli kuusi vuotta sitten.  Eläintarha on sittemmin ollut hänen perheensä vastuulla. Jos jossain eläintarhassa kannattaa käydä niin tämä on se. Eläintarhassa on kaikennäköisiä eläimiä ja upeita esityksiä, lisäksi jotain eläimiä voi syöttää ja silittää. Kaiken kaikkiaan minulla taisi mennä 5 tuntiä kyseisessä eläintarhassa, joten kokopäiväinen retki tämä on.

Steve Irwin

 

tui tui 🙂

 

 

 

 

Tällaisia liskoja juoksenteli ympäri eläintarhaa.

 

Nam nam maitoa 🙂

 

Just chillin’

Kolmas päivä oli vain ja ainoastaan puolikas koska bussi lähti kohti Brisbanea jo klo 13. Heräsin aamulla klo 8, jotta ehtisin käydä Noosan kansallispuistossa ja ottaa vähän aurinkoa vielä hehe. Me kävelimme ehkä tunnin ennen kuin käännyimme takaisin. Koko kansallispuiston kiertämiseen menee ekhä noin kolme tuntia (?). Jossain vaiheessa tulee nudistiranta vastaan, mutta me emme sinne asti kerkeneet kävellä 😀

 

Upeat maisemat. Jos hyvä tuuri käy, saattaa bongata valaita ja delfiinejä.

 

 

 

Noosasta matka jatkui Brisbaneen, joka on periaatteessa pienempi versio Melbournesta. Brissyssä olin kolme päivää ja tapasin sattumoisin toisen suomalaisen tytön, Riikan. Päivät meni laguunilla ja iltasin hostellin baarissa muita backpackereitä tavatessa. Brisbane festival oli käynnissä kun olin siellä, joten ensimmäisenä iltana kävin valoshowssa. Brissy ei ole kummoisempi paikka, mutta ihan kiva.

 

 

The lagoon.

Brisbane festival.

Brissy by night.

Valoshow

Brisbanen jälkeen matka jatkui Gold Coastille Surfers Paradiseen. Surfers on erittäin kaupallistettu ja erittäin korkeita asuintaloja/hotelleja. Musta vähän tuntu, että seuraava hotelli on aina korkeampi ja hienompi kuin se edellinen. Nuoriso suosii tätä paikkaa ja viikon jokaisena päivänä riittää menoa. Minä en kuitenkaan ollut Surfersilla kahta päivää enempää, ja molempina päivinä satoi :/ Mentiin yhden kaverin kanssa Dream Worldiin, joka on eeeeeerittäin iso huvipuisto (ja erittäin kallis), mutta hauskaa oli. Ostettiin rannekkeet joilla pääsi myös vesipuistoalueelle.

Surfers Paradise

 

 

 

Big Brother is watching you. BB-talo oli kivenheiton päässä Dream Worldista ja ne kai muutenkin tekevät yhteistyötä.

 

 

 

 

 Surfersista lähdin Bayron Bayhin tiistaina 18.9. Olin valmiiksi jo suunnitellut, että vietän Byronilla eniten aikaa (5päivää) ja hyvä että tein niin, koska rakastan Byronia. Vielä kun siihen lisätään hyvää seuraa niin en usko, että aikani siellä olisi voinut olla yhtään parempi. Keskiviikkona tein Sky divingin, mikä oli aivan uskomaton kokemus. Menomatka ylös ei ollut niin hermoja raastava, mutta kun ovi avattiin ja oli aika hypätä ulos lentokoneesta olin valmis pissaamaan housuun. noei. Koska hyppäsin 4,3km korkeudesta, minulla oli 60 s. ”free fall”, eli siis kun vaan tiputaan alas. Ensimmäiset kaksi/kolme sekuntia olin aika shokissa, sillä tosiaan me menimme alas n 220km tuntivauhdilla. 60 s. jälkeen ohajaaja avasi varjon ja liitelimme n 7 minuuttia katsoen maisemia. Oli muuten aivan HUIKEA kokemus!

And up we go..

 

 

 

 

 

 

Voittajafiilis!

Muuten päivät kuluivat rannalla ja Byronin keskustaa ympäri kävellen. Kolmantena päivänä kävin surffaustunnilla ja viimeisenä päivänä kävelin light houselle.

Ensin harjoitellaan..

 

..sitten laitetaan opit koetukselle.

 

kuka se sieltä kurkkii..?

 

 

 Sunnuntaina 23.9 oli aika tulla takaisin Melbourneen. Lentoni lähti Coolangatta Airportilta, joten jouduin menemään takasin Surfersille ja sieltä lentokentälle. Kerrankin kun olin erittäin aikasin kentällä, lento on myöhässä noin 2 tuntia. Aika perus tuuria..

Byronissa viihdyin parhaiten, mutta Noosasta pidin paikkana eniten. Mun kolmen viikon matka oli mitä mahtavin, ei olisi voinut olla paremmin. Blogini oikeasta alakulmasta löytyy linkkejä eri hostelleihin ja paikkoihin missä olen käynyt 🙂

 

Bumps on the road.

Ei se helppoa ole, ei todellakaan. Olen ollut täällä nyt aika tasan viisi viikkoa ja kyllä se koti-ikävä tahtoo vähän puseroon hiipiä. Olen tavannut paljon uusia ihmisiä, mutta kavereita ei juurikaan niin paljoa ole. Ainakaan vielä. Viikonloput menee vielä kotona istuessa, joten ei se mieliala ihan huipussaan ole. Kaikkeni olen yrittänyt, mutta ei se ole helppoa tulla uuteen paikkaan kun ei tunne ketään. Pari kaveria on, mutta heistäkin on jotkut lähdössä kotiin. Tämä on ensimmäinen vastoinkäyminen, mitä mulle on käynyt täällä ja ei varmastikaan viimeinen. Ehkä tämä vaan kuuluu tähän asiaan. Pitää kuitenkin muistaa, että olen ollut täällä vasta hetken, joten peukut  pystyyn ja uutta matoa koukkuun.

Onhan tähän viikkoon mahtunut muutakin kun vaan haikeeta mieltä. Perjantaina käytiin Elisan kanssa Frankstonissa shoppailemassa. Löysin mun unelmien…ei miehen, vaan saappaat. Tosi hienot saappaat joilla oli kanssa tosi hieno hintakin. Perustelin ostoksen sillä, että tulen käyttämään kyseisiä saappaita monta vuotta tästä eteenpäin. Ja tiedän, että kun pappa tän lukee niin sillä pyörii silmät päässä ja ihmettelee itsekseen että ”oliko sen taas pakko ostaa uudet kengät?”. Ne meihet ei vaan ymmärrä..

Vihdoinkin se sunnuntaikin tuli. Pääsin ensimmäistä kertaa koskaan kokeilemaan surffausta. Oli muuten ihan TÖRKEEN siistiä. Menen aivan varmasti uudestaan. Se oli hieno tunne kun parin kerran jälkeen ymmärsin miten homma oikeen sujuu. Olin varmaan aika hauska näky, sillä meidän piti käyttää kypärää veden alla olevien kivien takia. Pää kun niihin olisi osunut niin olisi tullut vähän enemmän töyssyjä matkaan. Hienostelematta ja rehellisesti sanottuna niin olihan ne ohjaajat aika kuumia. Sellaisia surffaripoikia. Haha joo en pahaksi pistä kun niitä sai tänään seurata 😀

Pitäkää peukkuja mulle siellä koto-Suomessa, että hommat alkaa sujua toivotulla tavalla täällä. Niin siis lähinnä, että tapaan uusia ihmisiä. Koti-ikävä painaa, mutta huomenna on taas uusi viikko ja uudet kujeet. Good night everybody.

Mun uudet vauvat <3

 

Minä ja pari muuta au pairia surffaustunnin jälkeen.

 

Pe pe pe perjantai on kohta ovella. Wohoooo

Taas on melkein viikko vierähtänyt ja vihdoinkin se tavallinen arki lähti viime maanantaina käyntiin. Autoa olen jo ehtinyt ajaa erittäin paljon ja kohta alkaa tuntua siltä, että kun palaan takaisin Suomeen mulla tulee olemaan vieläkin isompia ongelmia ajamisen kanssa. Mitään kolareita en ole aiheuttanut (ainakaan tietääkseni), mutta kun luulee olevansa erittäni varma ja hyvä ajaja on riski kaikista suurin. Hehe eli nyt siis jalat takaisin maan pinnalle 😀

Mun oli tarkoitus mennä tulevana viikonloppuna Melbourneen ja olla siellä koko viikonloppu, mutta erinäkösistä syistä menen siis vasta kahden viikon kuluttua. Otsikko viittaa tulevaan perjantaihin kun pääsen viettämään iltaa ensimmäistä kertaa täällä. Toivotaan siis ettei homma lähde ihan lapasesta. Haha, Mamma älä hermostu, kunhan heitin 😀 Menen ulos yhden hollantilaistytön, Tahneen, kanssa. Tapasin hänet viime sunnuntaina ja tullaan erittäin hyvin toimeen. Käytiin tänään Tahneen kanssa Frankstonissa shoppailemassa, mutta koska emme ehtineet olla tuntia kauempaa on seuraava shopping-reissu tiedossa jo sunnuntaina.

Täällä on pari viimeistä päivää ollut upea sää (kuulin että Suomessa ei niinkään 😉 ) joten maanantai ja tiistai menikin Jacksonin kanssa rannalla ollessa. Tänään täällä on satanut, mutta eipä se paljoa ole haitannut. Sain eilen vahvistuksen siitä, että sunnuntaina 1.4 minulla ja yhdellä saksalaistytöllä on yksityinen surffaustunti tai no oikeastaan kaksi. Aika jännää tulee olemaan, sillä en ole ikinä ennen surffaillut. Jää nähtäväksi kuinka siinä käy.

Tahnee ja minä rannalla