Happy days part two

Eihän tässä vaan hetki taas mennyt viimeisestä postauksesta. No mutta niinkuin sanonta kuuluu ”parempi nyt kun ei koskaan”. Tässä on tulee siis osa kaksi mun matkasta. Enjoy.

Niin mihis minä jäinkään.. Noosaan eikös vaan? Eli Noosaan saavuin maanantaina 10.9 noin 12 aikaan päivällä. Olin kuullut Noosasta paljon hyviä asioita, joten menin sinne hyvin mielin. Yövyin hostellissa nimeltään Halse Lodge, joka on ehdottomasti paras hostellin missä minä olen ollut, ja mikä hauskinta, yksi respan tytöistä oli suomalainen. En ehtinyt olla Noosassa kuin 3päivää/3yötä, olisin ehdottomasti halunnut jäädä kauemmaksi aikaa! Noosa on paikallisten asukkaiden suosiossa, eli esim Brisbanelaisia siellä on paljon sillä he haluavat päästä pois kaupungin hälinästä. Emma ja John pitää Noosasta myös paljon. Ihana rantalomapaikka, joka sopii kaiken ikäisille!

Welcome to Halse Lodge.

 

 

Noosa national park.

Ensimmäinen päivä Noosassa meni rannalla makaamiseen. Asteita taisi olla n. 28..ei paha. Toiselle päivälle halusin jotain tekemistä, joten käväisin Steve Irwinin Australia Zoossa. Steve Irwin oli siis maailmankuulu australialainen krokotiilimies. Hän kuoli kuusi vuotta sitten.  Eläintarha on sittemmin ollut hänen perheensä vastuulla. Jos jossain eläintarhassa kannattaa käydä niin tämä on se. Eläintarhassa on kaikennäköisiä eläimiä ja upeita esityksiä, lisäksi jotain eläimiä voi syöttää ja silittää. Kaiken kaikkiaan minulla taisi mennä 5 tuntiä kyseisessä eläintarhassa, joten kokopäiväinen retki tämä on.

Steve Irwin

 

tui tui 🙂

 

 

 

 

Tällaisia liskoja juoksenteli ympäri eläintarhaa.

 

Nam nam maitoa 🙂

 

Just chillin’

Kolmas päivä oli vain ja ainoastaan puolikas koska bussi lähti kohti Brisbanea jo klo 13. Heräsin aamulla klo 8, jotta ehtisin käydä Noosan kansallispuistossa ja ottaa vähän aurinkoa vielä hehe. Me kävelimme ehkä tunnin ennen kuin käännyimme takaisin. Koko kansallispuiston kiertämiseen menee ekhä noin kolme tuntia (?). Jossain vaiheessa tulee nudistiranta vastaan, mutta me emme sinne asti kerkeneet kävellä 😀

 

Upeat maisemat. Jos hyvä tuuri käy, saattaa bongata valaita ja delfiinejä.

 

 

 

Noosasta matka jatkui Brisbaneen, joka on periaatteessa pienempi versio Melbournesta. Brissyssä olin kolme päivää ja tapasin sattumoisin toisen suomalaisen tytön, Riikan. Päivät meni laguunilla ja iltasin hostellin baarissa muita backpackereitä tavatessa. Brisbane festival oli käynnissä kun olin siellä, joten ensimmäisenä iltana kävin valoshowssa. Brissy ei ole kummoisempi paikka, mutta ihan kiva.

 

 

The lagoon.

Brisbane festival.

Brissy by night.

Valoshow

Brisbanen jälkeen matka jatkui Gold Coastille Surfers Paradiseen. Surfers on erittäin kaupallistettu ja erittäin korkeita asuintaloja/hotelleja. Musta vähän tuntu, että seuraava hotelli on aina korkeampi ja hienompi kuin se edellinen. Nuoriso suosii tätä paikkaa ja viikon jokaisena päivänä riittää menoa. Minä en kuitenkaan ollut Surfersilla kahta päivää enempää, ja molempina päivinä satoi :/ Mentiin yhden kaverin kanssa Dream Worldiin, joka on eeeeeerittäin iso huvipuisto (ja erittäin kallis), mutta hauskaa oli. Ostettiin rannekkeet joilla pääsi myös vesipuistoalueelle.

Surfers Paradise

 

 

 

Big Brother is watching you. BB-talo oli kivenheiton päässä Dream Worldista ja ne kai muutenkin tekevät yhteistyötä.

 

 

 

 

 Surfersista lähdin Bayron Bayhin tiistaina 18.9. Olin valmiiksi jo suunnitellut, että vietän Byronilla eniten aikaa (5päivää) ja hyvä että tein niin, koska rakastan Byronia. Vielä kun siihen lisätään hyvää seuraa niin en usko, että aikani siellä olisi voinut olla yhtään parempi. Keskiviikkona tein Sky divingin, mikä oli aivan uskomaton kokemus. Menomatka ylös ei ollut niin hermoja raastava, mutta kun ovi avattiin ja oli aika hypätä ulos lentokoneesta olin valmis pissaamaan housuun. noei. Koska hyppäsin 4,3km korkeudesta, minulla oli 60 s. ”free fall”, eli siis kun vaan tiputaan alas. Ensimmäiset kaksi/kolme sekuntia olin aika shokissa, sillä tosiaan me menimme alas n 220km tuntivauhdilla. 60 s. jälkeen ohajaaja avasi varjon ja liitelimme n 7 minuuttia katsoen maisemia. Oli muuten aivan HUIKEA kokemus!

And up we go..

 

 

 

 

 

 

Voittajafiilis!

Muuten päivät kuluivat rannalla ja Byronin keskustaa ympäri kävellen. Kolmantena päivänä kävin surffaustunnilla ja viimeisenä päivänä kävelin light houselle.

Ensin harjoitellaan..

 

..sitten laitetaan opit koetukselle.

 

kuka se sieltä kurkkii..?

 

 

 Sunnuntaina 23.9 oli aika tulla takaisin Melbourneen. Lentoni lähti Coolangatta Airportilta, joten jouduin menemään takasin Surfersille ja sieltä lentokentälle. Kerrankin kun olin erittäin aikasin kentällä, lento on myöhässä noin 2 tuntia. Aika perus tuuria..

Byronissa viihdyin parhaiten, mutta Noosasta pidin paikkana eniten. Mun kolmen viikon matka oli mitä mahtavin, ei olisi voinut olla paremmin. Blogini oikeasta alakulmasta löytyy linkkejä eri hostelleihin ja paikkoihin missä olen käynyt 🙂

 

Presentation night.

Kerta se ensimmäinenkin. Täällä ausseissa kaikilla seuroilla (lajista riippumatta) on ns presentation night, mikä siis tarkoittaa palkintojenjakojuhlaa (MVP jne..) ja kauden päättymisen juhlimista. Oli kiva päästä mukaan juhlimaan semmosta, koska ei meillä kotona Suomessa mitään tämmösiä juhlia ole. Miehillä on puvut ja naisilla on coktail mekot, eli kyseessä on hieno juhla. Pääsen tulevana lauantaina uudestaan, koska Connorin Footy- seuran presentation night on sillon.

Ennen lauantaita on kuitenkin mun synttärit torstaina ja mulla on sopivasti perjantai vapaa, joten mennään Connorin kanssa Cityyn torstai-iltana. En tiiä mitä me tehdään sillä herra ei suostu kertomaan, eiköhän siitä ihan hyvä tule 🙂

Tässä vähän kuvia viime lauantailta. Enjoy.

Minä ja Kassie 🙂

 

 

minä + jessx2 😀

 

Tytöt olivat erittäin luovia haha 😀

 

Happy days part one.

Noniin vihdoinkin saan kirjotettua mun matkasta 🙂

Lähdettiin matkaan Zoen kanssa 2.9 Melbournesta. Lennettiin noin kolme tuntia Cairnsiin, jossa ei vietetty enempää kuin 12 tuntia ennen kun matka taas jatkui, mutta se ei tarkoita ettei me oltais ehitty tehdä mitään siellä. Saavuttiin Cairnsiin klo 13 ja klo 15.30 oli mun bungy hypyn aika. HUHHUH mikä kokemus! En ole muuten ikinä ennen ollut niin hermostunut kun olin sillon. Alhaalta katsottuna hyppääminen näytti niin helpolta, mutta kun aloin kävelemään tornin rappusia ylös sydän alkoi hakkaamaan vain kovempaa ja kovempaa. Seisominen siinä kielekkeellä oli jotain aivan uskomatonta ja itse hyppy siitä oli jotain ihan hullua. Tunne hypyn jälkeen oli kyllä kuitenkin mitä mahtavin, aika epätodellinen tunne..

Juuri ennen bungy hyppyä..

 

Like a boss hypyn jälkeen.

Hypyn jälkeen mentiin Carnsin keskustaan viettämään iltaa ennen kun bussi lähti kohti Arlie beachiä. Bussimatka kesti noin 10 tuntia ja Arlie Beachille saavuttiin joksus 10 aikaan aamulla. Meillä oli pari tuntia aikaa ennen kun meidän 3pvä/2yötä risteily Whitsunday Islandseille alkoi.

Arlie Beach

 

 

Seilailtiin laivalla nimeltään Tongarra, joka on enemmän nuorison suosima. Mun ja Zoen lisäksi laivalla oli 15 muuta ihmistä Italiasta, Englannista, Saksasta, Americasta ja Belgiasta. Meillä oli hyvä ryhmähenki, joka oli tosi kiva koska mun mielestä porukka näillä toureilla tekee matkasta joko hyvän tai huonon. Meidän ohjaaja ja kapteeni oli ihan huippuja, hulluja ihmisiä, hyvällä tavalla siis :)Ensimmäisenä iltana ajettiin laivalla 6h, että seuraavana aamuna ei tarvitsis ajella niin paljoa.

Tongarra, meidän paatti 🙂

 

Lähtö satamasta.

 

Kylmä juoma ja aurinko. aaaaah.

 

Zoe joutu koekaniiniksi 😀

Ben (kippari) ja Dave (tour guide) 🙂

Seuraavana aamuna ensimmäsenä vuorossa oli Whitehaven beach. Kyseinen ranta on 7km pitkä ja siellä on maailman puhtaimpaa hiekkaa, valkoista ja kaunista. Whitehavenilla oltiin noin 2 tuntia jonka aikana ottettin aurinkoa ja käveltiin saaren korkeimmalle pisteelle.

 

 

 

 

TONGARRA

 

Meidän ryhnä 🙂

 

Matkaa jatkettiin ensimmäiselle snorklaus paikkaan Manta Ray Bayhin. Siellä snorklailtiin parisen tuntia ja ensimmäisen snorklauskerran tarkoituksena oli nähdä enemmän kaloja kun koralleja. Nähtiin muuten paljon ja ISOJA kaloja. eihän ne ollut moksiskaan, mutta oli se aika pelottavaa.

Siellä ne tytöt menee.

 

NÄIN isoja kaloja.

Matkaa jatkettiin seuraavan päivän snorklauspisteelle Caves Covelle jossa yövyttiin. Aika nopeasti heräämisen jälkeen mentiin snorklaamaan, ja tällä kertaa nähtiin enemmän koralleja kuin kaloja. Molemmat snorklauskerrat olivat tosi mahtavia, mutta koska olen snorklaillut Thaimaassa niin ei näissä kohteissa olut mitään erikoista.

 

Satmaan tultiin takas klo 12 maissa ja iltapäivä meni ottaessa aurinkoa ja illan loppujuhlaa odottaessa. Syötiin ja juotiin paikallisessa baarissa nimeltän Phoenix. Meillä oli tosi kivaa, mutta harmi vaan että mun ja Zoen piti lähteä bussilla eteenpäin jo klo 23.30 :/

 

 

Bussilla matkustettiin 14h Hervey Bayhin jossa yövyttiin kaksi yötä yhteensä paikassa nimeltään Flashpackers (TOSI hyvä hostelli!), yksi ennen ja yksi jälkeen Fraser Island tourin. Lähdettiin matkaan perjantai aamuna klo 7. Fraser Islandille on siis maailman isoin hiekkasaari ja se on tunnettu siitä ett siellä asuu dingoja. Me ei harmi vaan nähty yhtääkään.. Saarelle ei pääse muuten kuin lautalla tai omalla veneellä, ja koska meillä ei omaa venettä ollut niin lautalla siis (45min). Ensimmäinen nähävyys oli Central station eli entinen logging village (en tiedä sanaa suomeksi) keskellä metsää.

Meidän Bussi ja tour guide Martin. En ole muuten ikinä ennen ollut yhtä pomppuisella bussimatkalla. Tiet Fraserilla ovat pomppusia ja kapeita. Lisäksi teiden päällä on HIRMUISESTI irtohiekkaa..

 

Fraser Island satama

 

 

 Seuraavaksi vuorossa oli Lake Mckenzie joka oli tosi iso ja jossa oli ihana puhdasta vettä, kulmää oli tosin 😀

Lake McKenzie

 

Jump.

 

 

Tokana päivänä ajeltiin Seventy-Five mile beachiä koko päivä. Eli siis kyseinen ranta on eeeeerittäin pitkä ja sillä saa ajaa autolla max 80km/tunnissa, mikä on aika paljon ottaen huomioon että se on ranta. Päivän aikana käytiin Eli Creekissä, Indian headsillä ja Champagne pools ja nähtiin maheno shipwreck. Indian headsilta maisemat oli aivan käsittämättömän kauniit, ihan ei joka päivä näe 🙂

 

Eli creek.

 

 

 

Maheno Shipwreck.

 

 

Indian Heads

 

 

 

Champagne pools

 

 

 

Nimi Champagne Pools on peräisin siitä kuin aallot tulee sisään altaaseen ja muodostaa pieniä kuplia ja kun kuplat puhkeaa tulee ns sihisevä ääni niin kuin skumpasta 🙂

Päivän kohokohta oli kuitenkin ehdottomasti lentäminen Fraser Islandin yllä. Nähtiin kaikki ylhäältä ja esimerkiksi asioita mitä ei tavallisesti toureilla näe kuten esim. butterfly lake. Maksoin 70 dollaria 15 minuutista ja vaikka hinta oli kova oli se ehdottomasti sen väärti.

Meidän pienlentokone.

 

 

Ihania maisemia 🙂

 

Lake Butterfly

 

Maheno shipwreck ylhäältä katsottuna.

 

Seuraavana eli siis vikana päivänä nähtiin Hammerstone sandblow, lake Wabby ja lake Birrabeen. Hammerstone sandblow on siis vähän niinkuin aavikko keskellä metsää ja siellä aavikon keskellä oli lake Wabby, kuvankaunis järvi. Satuttiin olemaan ainoat siellä sillä hetkellä joten oli mukavan hiljaista. Lake birrabeenilla läytiin heti aamulla ensimmäisenä ja järvi on aika samanlainen kuin Lake McKanzie.. Klo 17 aikoihin lautta lähti takaisin kohti Hervey Baytä ja takaisin hostellilla oltiin joksus 18.30. Mentiin ulos syömään koska oli Zoen viimeinen päivä ennen kun hänen piti tulla takaisin kotiin töihin. Mun puolesta matka jatkui seuraavana päivänä Noosaan, mutta siitä lisää ens kerralla.. 🙂