Portugali vs. espanja on ollut viime aikoina kovasti mielessä. Vielä vuosi sitten en osannut juuri sanaakaan portugalia, ja espanjaa taas olin lukenut noin 7 vuotta ja oppinut sitä jonkun verran Buenos Airesissa puolen vuoden vaihdossa. Sitten menin Portugaliin viideksi kuukaudeksi, ja päädyin Brasiliaan yhtä pitkäksi aikaa. Tänään menin puhumaan entisen espanjan opettajani kanssa kursseista, ja aloitin espanjaksi ja en saanut kunnolla sanaakaan suustani! Opettaja kysyi “Mia mitä tapahtui, vuosi sitten puhuit sujuvasti?” Niinpä niin, portugali ja espanja ovat omasta mielestäni aivan liian lähellä toisiaan! Ja muutenhan tässä ei olisi mitään ongelmaa, jatkaisin tyytyväisenä portugalin opintoja (aloitin viime viikolla kivan kurssin Helsingin kesäyliopistossa), mutta mun on päästävä läpi espanjan suullinen koe toukokuussa jotta voin valmistua toisesta maisterin ohjelmastani! Tein kokeen viime vuonna, ja kirjallisen osion pääsin läpi C1-arvosanalla, mutta suullisesta sain vain B1, kun läpipääsemiseen vaaditaan B2 (arvosanat huonosta parhaimpaan: A1, A2, B1, B2, C1, C2). Strategiani B2 tason saavuttamiseen on nyt käydä kaksi eri espanjan kurssia meidän yliopistolla, ja ilmeisesti käydä portugalin kurssista vain eka osa, eli helmikuun puoliväliin asti. Harmittaa, kun oon niiiin motivoitunu jatkaan portugalin opintoja nyt, mutta totuus on se, että pystyn jatkamaan niitä myös Brasiliassa kesäkuussa alkaen, mutta sen espanjan kokeen voin tehdä täällä vaan toukokuussa.

Onko kellään muulla ollut samanlaisia kieliongelmia? Ootteko keksinyt mitään ratkaisuja? Kaikki neuvot on tervetulleita!

Ja kaikille, voin suositella lämpimästi niin portugalin kuin espanjakin opintoja <3 Niin kauniita kieliä molemmat!

• Tweettaa
• 

Avenida Paulista

Riossa

Convento da Penha, taustalla Vitória

Brasilian auringon alta on palattu Suomeen kolme viikkoa sitten, ja vuoden ulkomailla asumisen jälkeen olis taas aika saada elämä käyntiin kotona Tämän kevään teema on back to school, eli olis tarkoitus saada viimeinen kurssi tehtyä ja gradu valmiiksi. Maisterin paperit häämöttää, niin lähellä mutta niin kaukana!

Mulla loppu työharjottelu Brasiliassa siis lokakuun lopussa, ja sen jälkeen vietin viisi viikkoo lomaa Vitóriassa, Bahiassa, Buenos Airesissa ja São Paulossa, jonka jälkeen vietin vielä viikon Lissabonissa ja Lontoossa ennen Suomeen päätymistä. Kierrettiin Buenos Airesissa kaikki tärkeimmät turistikohteet (mistä 6 kuukauden siellä asumisen ansiosta tiesin, en varmasti kaikista ), voisin laittaa jotain kuvia ja listaa omista tärkeimmistäni myöhemmin. São Paulossa vietin yhteensä vain noin neljä päivää, ja hävettää ihan myöntää, mutta näin oikeestaan vaan Avenida Paulistan alueen, eli siitä en voi sen enempää kirjotella Bahiassa näin Porto Seguroa, ja siitä Etelä-Bahian rannikkoa alaspäin jonkun verran, olin esimerkiksi kaks yötä intiaanikylässä ilman puhelinyhteyksiä tai tietokoneita, puhumattakaan autoista ja asvalttiteistä. Hevostaksikin tuli koettua Ja viimeinen viikonloppu Brasiliassa meni Riossa parhaiden brassikavereiden kanssa <3

Tämän blogin osalta seikkailu ei pääty tähän, vaan Portugali-Brasilia teemalla jatketaan. Helmikuussa oon menossa Madridiin ja Lissaboniin reiluks viikoks, ja isompana juttuna sain juuri eilen varmistuksen uudesta työharjottelusta Brasiliassa! Tällä kertaa kohteena maan pääkaupunki Brasília, ja kestona puoli vuotta. Lähtöpäivää ei olla vielä lyöty lukkoon, mutta toukokuun aikana olis tarkoitus nousta taas koneeseen Stay tuned!

Oon kirjottanut valmiit tekstit päivästä vapaaehtoistöissä, ja työkulttuurista Brasiliassa, kunhan saisin ne vaan julkaistua. Haluisin myös kirjoitella portugalin kielestä ja opiskelusta, itse aion jatkaa kielen opiskelua nyt keväällä, motivaatio on korkealla!

Palataan pian, até mais!!!

Viime aikoina mielessäni ovat olleet Brasilian yhteiskunnan epäkohdat, ja olen törmännyt ilmiöön jota en suomalaisena pysty käsittämään. Se on nimittäin erot eri yhteiskuntaluokkien välillä. Tiesin, että tuloerot Brasiliassa on suuret, mutta en koskaan ajatellut että näin merkittävät. Tässä esimerkkejä luokkaerojen näkyvyydestä:
 
-  Kun ihmisillä on rahaa, se pitää yleensä myös näyttää kalliilla vaatteilla, asusteilla, autoilla, asunnolla. Uskomattoman monille on erittäin tärkeää erottua “köyhistä” ja varakkuus pitää siis näyttää kaikille.

- Ne, joilla on varaa, käyttävät lähinnä vain yksityisiä palveluja. Rahakkaille on yksityiskoulut, yksityislääkärit, yksityiset kielikoulut (julkisen koulutuksen kautta on turha kuvitella oppivansa puhumaan toista kieltä, edes englantia), yksityiset kerhot joihin liittymällä saa käyttää esim uima-altaita (julkiset uima-altaat ovat kuulema niin likaisia että niissä käyvät vain köyhät, joiden vuoksi altaita ei myöskään puhdisteta, koska heillä ei ole vaikutusvaltaa).

- Busseissa näkee suurimmaksi osaksi vain tummempi-ihoisia. Tämä tarkottaa yleensä (ei aina) sitä että he ovat myös köyhempiä. Minulla on täällä tuttuja jotka eivät suostu bussin kyytiin, koska eivät halua matkustaa köyhien kanssa. Joskus se on myös turvallisuuskysymys, mutta itse en ole kokenut busseja täällä vaarallisiksi, tosin en ole iltayhdeksän jälkeen bussilla enää mennyt.

- Pääsymaksut klubeille on välillä järkyttävän kalliita, 30-45 euroa on täysin normaali hinta ns paremmille klubeille. Syy tähän on kuulema se, että köyhät saadaan pidettyä poissa sillä heillä ei ole varaa maksaa niin kalliita pääsymaksuja. Myös konsertteihin on monia erihintaisia lippuja, ja halvimpia ei kukaan keskiluokkainen tai sitä ylempi edes osta, koska ne ovat täynnä köyhiä. Tässä voi taas olla kyseessä turvallisuustekijöistäkin, sillä “¨köyhemmillä” tuntuu olevan enemmän aseita käytössä ja väkivalta heidän keskuudessaan on yleisempää.

- Puolison etsinnässä useimmat huomioivat avoimesti toisen varakkuuden. Rikkailla on paljon kysyntää. Brasiliassa järjestetään tiettyihin työpaikkoihin “julkinen kilpailu” (concurso publico), jota kaikki voivat kokeilla ja parhaan tuloksen saaneet palkataan. Yleensä näissä työpaikoissa on vielä erittäin kilpailukykyinen palkka ja vaikea saada potkut. Usein käykin niin, että kun joku (yleensä mies) pääsee tästä testistä läpi, johan alkaa naisia pörrätä ympärillä. Jotkut varakkaammat ystäväni täällä ovatkin sanoneet, että varakkuutta ei aina kannata pahemmin mainostaa, koska sen jälkeen ei voi tietää kuka haluaa heidän seuraansa rahan takia vai muuten vaan.

- Varakkuus näkyy usein ihonväristä, vaikka ei kylläkään aina, mutta vaaleaihoiset mielletään usein rikkaimmiksi. Katumainoksissa näkyykin useimmiten vaaleaihoisia malleja, ja usein sinisilmäisiä blondeja, vaikka todellisuudessa täällä on enemmän ainakin “puoliksi” tummaihoisia, ja erilaisia sekoituksia. Työkaverini myös sanoi, että häntä on syrjitty ihonvärin (melko tumma, mutta ei afrikkalaistaustaisen näköinen) takia.
 
Tässä nyt muutamia esimerkkejä, lisää löytyy vaikka millä mitoilla. Minulla on vaan tullut järkytyksenä se, miten “köyhiä” tunnutaan täällä vältettävän kuin ties mitä ruttoa välillä, Suomessa kun ihmisillä on melko tasapuoliset mahdollisuudet hyvään koulutukseen ja elämään. Ulkomaalaisia ajatellaan täällä automaattisesti rikkaiksi, ja useimmiten kohdellaan kuin kukkaa kämmenellä. Paikalliset eivät tajua, että Suomessa ei tarvitse olla rikas pystyäkseen esimerkiksi matkustamaan lentokoneella. Mielenkiintoisia eroja, itse en vaan voi sietää tällaista yhteiskuntaluokkiin erottelua.

Ajattelin nyt 7 viikon kokemuksella kirjottaa muutaman sanan Brasilian turvallisuudesta. Itse asun siis Espírito Santon osavaltiossa, Vitórian kaupungissa. Tilastojen mukaan Grande Vitórian alue (sisältää Vitórian kaupungin ja muutaman muun, kuten Serran jossa mun työpaikka sijaitsee) on yksi Brasilian vaarallisimmista, siellä tapahtuu eniten murhia suhteessa väestömäärään. Paikallisten kavereiden ja työkavereiden mukaan jotkut alueet on tosi vaarallisia, mutta yleisesti Vitória on suhteellisen turvallinen. Listaan tässä muutamia tapauksia tai kommentteja mitä tulee mieleen:

- Autoissa ovet menee automaattisesti lukkoon muutama sekunti käynnistyksen jälkeen (uusissa tosin vaan) koska ovet pitäis pitää lukossa ajon aikana.

- Noin puolenyön aikaan ja jälkeen autot ei yleensä enää pysähdy punaisissa valoissa ellei oo pakko, koska se on liian vaarallista, joku voi tulla aseen kanssa ikkunaan ja varastaa auton ja/tai kidnapata matkustajat

- Kuulin tästä vasta eilen, mutta tämän vuoden aikana mun työpaikan toimiston ikkunasta oli tullu luoti läpi kun joku oli ammuskellut ulkopuolella. Se ei onneks osunut keneenkään.

- Bussilla voi matkustaa yksin, mutta ei enää noin 21-22 jälkeen, koska sillon se on liian vaarallista. Bussissa kannattaa myös jäädä etuosaan.

- Mun talon edustalla on joka ilta prostituoituja, ja ne ei itsessään oo vaarallisia, mutta kuulema ne ihmiset jotka tulee ettimään niitä saattaa olla.

-Aina kun kun kaverit vie autolla jonkun kotiin, ne odottaa ja kattoo että se pääsee sisälle taloon ja vielä senkin jälkeen vähän aikaa.

-Rannoilla ei kannata liikkua pimeän aikaan koska siellä tulee luultavasti ryöstetyks. Menin ite mun Brasilialaisen kaverin kans rannalla olevan ravintolan läheltä vähän kauemmas, lähelle rantaa, ja tarjoilija käveli heti perään ja sano että siellä on vaarallista.

- Vitóriassa valtion yliopiston alueella on yleensä bileitä viikonloppusin, ja siellä tapahtuu kaikenlaista, joten sielläkään ei pidä koskaan liikkua yksin tai mennä kauas muista ihmisistä.

Tässä vielä viikon luetuimmat rikosuutiset paikallisen lehden nettisivuilta niille jotka portugalia ymmärtää. Välillä siellä on ihan älyttömiä juttuja, esimerkki parin viikon takaa, jossa poliisia esittäneet huumekauppiaat oli murtautuneet perheen kotiin ja kidnapanneet ja myöhemmin tappaneet sen perheen 17-vuotiaan pojan ja kiduttaneet muita perheenjäseniä pakottamalla ne alasti märkään sänkyyn ja antamalla sähköiskuja. Sairasta.

Jotta ei ihan liian masentavaks menisi, tässä kuva biitsiltä ja linkki mun viime viikon lempibiisiin