Singaporen etniset kaupunginosat: Chinatown ja Little India

Kun Singaporessa haluaa nähdä muutakin kuin pilvenpiirtäjiä ja loistohotelleja, kannattaa suunnata kaupungin etnisiin osiin: Chinatowniin tai Little Indiaan. Näissä kaupunginosissa tunnelma on hyvin erilainen ja sieltä löytyy sitä vanhaa ja aitoa Singaporea. Varsinkin Chinatown oli mielestäni viihtyisä vanhoine kiinalaistaloineen. Little Indiasta en sen sijaan pitänyt. Se vaikutti yhtä kaaosmaiselta ja rähjäiseltä kuin Intiakin. Mutta joka Intiasta pitää, viihtyy varmasti myös Little Indiassa.

Chinatown

Chinatown sai alkunsa vuonna 1822, kun Sir Thomas Stamford Raffles laati kaavoituksen, joka jakoi kaupungin selkeisiin kaupunginosiin. Nämä kaupunginosien väliset linjat pitävät vieläkin. Kiinalaisia saapui rahtilaivoilla maahan ja he työskentelivät raskaissa töissä sekä asuivat ahtaissa oloissa. Alueelle rakennettiin kiinalaisia temppeleitä, mutta myös taolaisia sekä hindulaisia. Lisäksi alueelle nousi asuinrakennuksia, kirkkoja ja moskeijoita. Alueella asui myös intialaisia työläisiä ja muiden alueiden tapaan Chintown ei ollut väestöltään yhtenäinen.

chinatown

uppcross_street

chinatown

sri_mariamman_temple

Singaporen vanhin hindutemppeli; Sri Mariammanin temppeli

chinatown

Chinatownista toki löytyy myös ostoskeskuksia sekä hotelleja. Hintataso on siellä huomattavasti edullisempi kuin muualla kaupungissa. Reppureissaajat varsinkin viihtyvät Chinatownin hostelleissa. Me kävimme viikon aikana pari kertaa Chinatownissa. Ensimmäisellä kerralla piipahdimme siellä lounaalla. Toisella kerralla kiertelimme aluetta pidempään ja koska ruoka oli siellä edullista, jäimme silloinkin syömään. Kananuudelia sai paikallisten suosimassa ravintolassa 3,5 Singaporen dollarilla (2 €) ja kun kyytipojaksi otti kiinalaista olutta Tsingtaoa, ei senkään hinta päätä huimannut. Hintoihin tuli toki verot päälle, mutta senkään jälkeen loppulasku ei ollut kallis.

Toisella kerralla lounastimme hawker centerissä eli ruokahallissa. Siellä on vieri vieressä ruokakojuja, joista voi ostaa esimerkiksi kiinalaista, intialaista ja korealaista ruokaa. Hinnat ovat edullisia ja ruokahallit ovat todella suosittuja. Tilasimme toisesta kojusta ruokaa ja viereisestä juomat. Tyhjiä paikkoja hallissa ei ollut monta, mutta lähes täpötäydestä pyöreästä pöydästä löytyi paikat. Sinne vaan paikallisten setien väliin istumaan ja syömäpuikkoja heiluttamaan. Kojuista ei saanut servettejä, vaan ne ostettiin erikseen vanhuksilta, jotka kiersivät myymässä niitä. Singaporen sosiaaliturva on heikko ja servettien myynnillä mummot saavat pientä lisätuloa.

chinatown

Torilla oli kaikennäköisiä hedelmiä, osa tuttuja ja suurinosa ei

chinatown_foodmarket

Mitäs tänään syötäisiin?

chinatown_food

chinatown_food

Muistuttaa koulun ruokalaa. Ei välttämättä niin viihtyisä ruokailukokemus, mutta hyvin autenttista

tsingtao

Chintatowniin olisi hienoa päästä kiinalaisen uudenvuoden aikoihin, koska silloin katujen ylle ripustetaan valoja sekä punaisia koristeita. Kaduilla on paraateja, joissa voi nähdä erilaisia tanssi-, musiikki- ja akrobatiaesityksiä. Katujen yläpuolella oli nytkin koristeita, mutta uudenvuoden aikaan alue on varmasti ihan erinäköinen.

Little India

Little Indiaan menoa siirsimme päivä päivältä, kun aina jokin muu mielenkiintoisempi paikka vei voiton. Myönnän, ettei Little India tehnyt vaikutusta samalla tavalla kuin Chintatown. Syynä saattoi olla sekin, että sinä päivänä Singapore näytti meille sateisen puolensa ja jouduimme odottamaan erinäisten katosten alla sateen loppumista. Näkemisen arvoinen se kuitenkin on ja joidenkin mielestä Singaporen parhaimpia ja aidoimpia kaupunginosia.

Ensimmäiset intialaiset tulivat Singaporeen Rafflesin mukana vuonna 1819. He asuivat ensin Chinatownin alueella, mutta karjankasvatuksen lisääntyessä siirtyivät Serangoon Roadin halkomalle alueelle, joka tunnetaan nyt nimeltä Little India. Little Indiassa on kauniita värikkäitä taloja, mutta varjopuolena myös rähjäisiä pieniä kujia ja remonttia kipeästi odottavia rakennuksia. Katujen varsilla oli kojuja, joissa miehet sitoivat kukkaseppeleitä ja toisaalla paloiteltiin isosta ruhosta lihaa keskellä jalkakäytävää. Meininki vaikutti samanlaiselta kuin Intiassa konsanaan.

Kaduilla ja metroasemalla näkyi värikkäitä koristeita, koska hindujen suuri juhla Deepavali oli lähestymässä. Kyseessä on niin sanottu valonjuhla, joka vastaa meidän joulua.

Katukojuista voi ostaa kaikenlaista aina hedelmistä elektroniikkaan. Mustafa Centressä kannattaa piipahtaa. Se on valtava tavaratalo, joka on auki vuorokauden ympäri ja sieltä saa kaikkea intialaisesta krääsästä kultaosaston kalliisiin arvoesineisiin. Mustafaan pätee sanonta ”mitä sieltä ei löydy, sitä ei tarvita”.

little_india

buffalo_road

little_india_seinamaalaus

little_india

Parasta Little Indiassa oli kauniit, värikkäät talot.

lihan_leikkaus_little_india

Tässä paloitellaan lihaa ja kaverit hoitavat kärpästen ym. ”savustamisen”

sri_veeramakaliamman_temppeli

Sri Veeramakaliamman temppeli

little_india_deepavali

Lounas, jota emme koskaan saaneet

Pikkuhiljaa katuja ristiin rastiin kävellessä tuli nälkä ja alkoi operaatio lounaspaikan metsästys. Pieni, mutta ilmeisesti paikallisten suosima ravintola veti meitä ensin puoleensa ja menimme jo tarjoilijan perässä sisälle katsomaan sopivaa pöytää. Valitettavasti ainoat vapaat pöydät olivat valtavan tuulettimen alla ja ravintolassa oli niin voimakas suitsukkeiden tuoksu, etten pystynyt sinne jäämään. Kadun toisella puolella oli viihtyisämpi paikka valkoisine pöytäliinoineen, mutta hintataso oli heti yli 10 dollaria kalliimpi.

Metroaseman lähellä olevalla kadulla oli ravintoloita vieri vieressä. Ruokalistoja pystyi selailemaan ulkona ja yhden intialaisen paikan kohdalle pysähdyimme. Ulko-ovi oli kiinni ja kurkistelin sisään onko paikka edes auki. Tarjoilija avasi samassa oven ja kun paikka näytti kivalta, menimme sisään.  Tilasimme oluet ja ne tulivat melkein samantien. Kun kerroin tarjoilijalle, että voisimme jo tilata, hän vastasi ”Relax madam, I´ll be back in five minutes”. Tarjoilijaa ei kuitenkaan kuulunut viidenkään minuutin jälkeen, vaikkei ravintolassa meidän lisäksi ollut kuin pari asiakasta. Kutsuin häntä uudestaan ja taas hän pyysi odottamaan, tällä kertaa kaksi minuuttia. Siinä vaiheessa alkoi jo hermot kiristymään ja totesimme, ettei jäädä tällaiseen paikkaan syömään. Kulautimme loput oluet kurkkuun ja viitoimme häntä tuomaan laskua. Sen sijaan hän toi meille uudet oluet. Kieltäydyimme niistä ja sanoimme haluavamme laskun. Hän katsoi meitä ihmeissään ja varmisteli, etteikö me jäädäkään syömään keittoa, kun se olisi kohta valmis. Siis mitä? Hän ei koskaan edes ottanut meiltä tilausta vastaan, mutta silti keitot oli laitettu porisemaan. Ehdin kyllä mainita hänelle keitoista, kun hän toi oluet, mutta hän vaan käski rentoutumaan ja käveli tiehensä. Minun mielestäni se ei vastannut tilauksen vastaanottamista. Laskua saimme myös odotella tovin. Kun se vihdoin tuli, laitoimme pöydälle tasarahan ja poistuimme paikalta vähin äänin. Askeleet veivät yhteistuumin kohti metroa. Täältä ei edes yritettäisi löytää uutta ruokapaikkaa. Metrolla suuntasimme Bras Bahin alueelle ja sieltä löytyi ravintola, jossa vihdoin sai ruokaa.

Vaikka meillä oli lounaan kanssa huonoa tuuria, löytyy Little Indiasta myös ravintoloita, joissa palvelu pelaa. Kun viikon aikana juttelimme paikallisten kanssa ja he halusivat antaa meille Singapore vinkkejä, kaikki kehuivat Little Indiaa.

Ota blogi seurantaan myös Facebookissa, Instagramissa ja Blogit.fi:ssä.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

13 Comments

  • Reply Jenni / Unelmatrippi torstai, marraskuu 9, 2017 at 21:11

    Hahah! Myös meillä oli Little Indiassa epämääräinen ravintolakokemus. Tilauksesta puolet meni pieleen ja muutenkin siinä oli jotain säätöä. Tuollainen semisti kaurismäkeläinen ravintolakokemus meillä puolestaan oli Arab Streetillä. Palvelu pelasi niin hitaasti, että ajattelimme, että kokki lähti kasvattamaan niitä kanoja meidän syötäväksemme. Lopulta ruoka tuotiin pöytään jäähtyneenä. Totesimme, että Singaporessa on parasta pitäytyä hawker centereissä. 😀

    • Reply Merja / Merjan matkassa lauantai, marraskuu 18, 2017 at 07:20

      Eikä 😂 Ehkä se on siellä tapana. Oli vaan todella outoa kun tarjoilija ei halunnut ottaa tilausta vastaan ja sitten oli kuitenkin laittanut keitot tulille. Hawker centereissä oli kyllä paras hinta-laatusuhde.

  • Reply Emma maanantai, marraskuu 13, 2017 at 10:52

    Nään niin sieluni silmin juuri tuollaisen Jennin mainitseman kaurismäkeläisen meiningin Little Indiassa 😀 Chinatownista minäkin tykkäsin kovasti aikoinaan ja nyt näitä juttujasi luettuani tekee ihan hirveästi mieli taas Singaporeen…

  • Reply jonnahah /Allergic to Kiwi maanantai, marraskuu 13, 2017 at 21:57

    Mietin otsikkoa lukiessa, että kehtaanko kommentoida tänne mitä mieltä olin Little Indiasta, mutta kun näköjään vähän samoilla linjoilla ollaan oltu niin todettakoon että ei olla mistään paikasta poistuttu yhtä nopeasti kuin tuosta kaupunginosasta 😀

    • Reply Merja / Merjan matkassa lauantai, marraskuu 18, 2017 at 07:24

      Kiitos kun kommentoit Jonna 🙂 Samanlaisia kokemuksia tuntuu monilla olevan Little Indiasta. Kuulin siitä ennen matkaa myös hehkutusta niin sillä odotin sen olevan ihan jotain muuta.

  • Reply Suunnaton tiistai, marraskuu 14, 2017 at 08:43

    Kiva että Singaporesta löytyy myös pienipiirteisempiä alueita. Little India pitää ehkä köydä itse katsomassa, kun siitä tunnutaan olevan montaa eri mieltä. Tosin vissiin pitää ensin käydä syömässä jossain ihan muualla 😉

    • Reply Merja / Merjan matkassa lauantai, marraskuu 18, 2017 at 07:26

      Juuri näin! Kyllä siellä kannattaa käydä ja muodostaa sitten oma mielipide. Hyviä ruokapaikkoja sieltä pitäisi myös löytyä mutta meille sattui huono kokemus. 🙂

  • Reply Terhi/ Fammo matkalla keskiviikko, marraskuu 15, 2017 at 18:28

    No eipä olisi uskonut, että lihaa saa paloitella ulkona kun Singaporessa tuntuu siisteys olevan ensi sijalla.
    Olisi mielenkiintoista vierailla tuolla China townissa.

  • Reply Anna | Muuttolintu.com keskiviikko, marraskuu 15, 2017 at 23:56

    Olipa kiva nähdä tätä Singaporen toista puolta! Ensi vuonna varmaan tulee Singaporessakin pyörähdettyä, kun pitkin Aasia olisi tarkoitus lennellä. Ehdottomasti haluan vierailla sitten myös näissä!

  • Reply Mira torstai, marraskuu 16, 2017 at 15:15

    Singapore on mun lempparikaupunkeja! Aina voisin palata 😊. Ja palaan 😉

  • Reply Anna | Tämä matka -blogi lauantai, marraskuu 18, 2017 at 10:44

    😀 Ollaan lähdössä ensi viikolla jälleen Singaporeen ja kyllä – Juurikin ruuan takia! Tiedän vetäväni överit joka Hawker-keskuksessa.

    Menkää seuraavaksi tänne: Zhong Yu Yuan Wei Wanton Noodels on varmasti Tiong Bahru Market :in ja koko Singaporen hehkutetuimmista paikoista. Koju on päässyt esittelemään ruoka-annoksiaan Channel 8 ruoka-ohjelmiin ja kerää tasaisesti mainintoja lehdissä. Jonoa kojun edessä oli jo klo 0800 aamulla
    http://www.tamamatka.fi/tiong-bahru-market/

  • Reply Johanna / Fin Nomads lauantai, marraskuu 18, 2017 at 13:21

    Me pyörähdettiin Little Indiassa vain pikaisesti mutta se ei tehnyt ainakaan lyhyessä ajassa kovin suurta vaikutusta. Suurin osa rafloista vaikutti aika kalliilta ja turistisilta. Ääni menee täältäkin hawker centereille, joista saa huippuhyvää ruokaa halvalla!

  • Leave a Reply