Retkillä Phu Quocissa

Tranh Stream

Muutaman rantapäivän jälkeen kaipasimme taas jotakin uutta tekemistä, ja niinpä päätimme lähteä katsomaan millainen on Tranh Stream –vesiputous. Vesiputous kuului kohteena myös joihinkin paikallisten järjestämiin retkiin, mutta koska paikka oli niin lähellä meidän Long  Beachin majoitusta, tuntui järkevimmältä mennä taksilla putouksille. Emme odottaneet paikalta mitään ihmeellistä, kun esitteissäkin oli etukäteen kerrottu, että kuivalla kaudella ei vesiputouksessa juurikaan vettä ole.

Puistoon oli pieni pääsymaksu (10000 VND, eli noin 40 senttiä). Porttien sisäpuolelta avautui puisto, jossa oli upeita, värikkäitä kukkaistutuksia ja erilaisia patsaita, joista suurin osa esitti villieläimiä. (Oli myös  ”luolaihmisiä” ja erikoisia ”sotureita”)  Pidin puistoa hauskana ja mielenkiintoisena ja kivana vaihteluna rannalla makoiluun.

Puistosta löytyi varjoisia levähdyspaikkoja, ravintoa ja WC:t, eli siellä viihtyisi hyvin vaikka pidempäänkin. Lähdimme nousemaan kivistä polkua ylöspäin, kohti vesiputousta. Mietin mielessäni, että onkohan siellä oikeasti vettä ollenkaan, kun vieressä kulkeva puro oli lähes kokonaan kuivunut. Kiipeämistä kesti ehkä parikymmentä minuuttia, jonka aikana ennätin toivoa lenkkareita lipsuvien sandaalieni tilalle, sekä pari suihkausta hyttysmyrkkyä ”viidakkoreitille”. Pysähtelimme välillä napsimaan valokuvia eläinpatsaista, joita näkyi polun varrella.

Viimein alkoi kuulua iloisia kiljahduksia, ja arvelimme, että ehkäpä siellä kuitenkin löytyy sen verran vettä, että pääse pulahtamaan ja virkistäytymään kuuman kiipeämisen päätteeksi. Kyllä, sinne vaan muiden mukaan pieneen ja virkistävään lätäkköön. En ehkä ihan vesiputoukseksi olisi tuota kalloissa valuvaa pientä puroa kutsunut, mutta ihana paikka kuitenkin.

Kaikkiaan puisto oli kiva kokemus ja mukava paikka viettää päivää.

Köysirata

Jo ensimmäisestä kerrasta, kun näimme ja Sunworldin köysiradan, ja kuulimme, että se oli juuri auennut edellisellä viikolla, päätimme tehdä retken tuonne. Otimme taksin An Thoi Stationille, josta köysirata lähti. Pituutta köysiradalla on peräti 7900 m ja aikaa tuon matkan tekemiseen menee reilu 15 minuuttia, joten köysiradalla ennättää hyvin ottamaan valokuvia ja ihailemaan upeaa maisemaa. Aluksi hinta tuntui melko kovalta, eli 500 000 VND/ hlö, (hinta on edestakainen matka) mutta tarkemmin laskettuna sehän onkin vain parikymmentä euroa, jolla saa hienon, ainutlaatuisen kokemuksen.

An Thoin lähtöaseman julkisivu oli hauskan näköinen roomalaistyylinen raunio.

Lähtöhalli noudatteli sisutuksessa samaa roomalaistyylistä linjaa.

Monella oli kamerat ja kännykät valmiina kuvaamaan upeita maisemia.

Päätepysäkki oli Hon Thom saarella. Laskeuduimme rullaportaat ja lähdimme kävelemään muiden mukana kävelytietä eteenpäin, kunnes saavuimme busseille, jotka veivät ihmiset rantaan. Tämä oli täysi yllätys. Luulimme, että saarella kävellään ja etsitään omatoimisesti sopivia rantoja, joissa voi viettää päivän. Saavuimme siis varsin vilkkaalle rannalle, jossa oli lapsille oma suuri vesipomppulinna ja ravintoloita ja paljon ihmisiä. Onneksi löysimme sivummalta mukavan rauhallisen rantapaikan.

Päätepysäkki, Hon Thom saari. Liukuportaat ja koko asema hohti uutuuttaan.

Matkalla rannalle. Katsoitpa mistä suunnasta tahansa, aina näkyivät köysiradan jykevät pylväät.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *