Pidä hyttyset loitolla

Ikävä ininä ja kutisevat pistot saattavat muuttaa muuten upean loman pelkäksi tuskaiseksi raapimiseksi. Kotimaassa hyttysten tuomia riesoja ovat lähinnä kutina ja kosmeettiset haitat, mutta kaukomailla pistojen tuoma terveysriski voi uhata jopa henkeä.

Verkoin ja myrkyin hyttysiä vastaan

Kotimaan oloissa hyttysten torjuminen on vielä kohtuullisen helppoa: tiivistä ikkunat hyttysverkoilla ja ripusta oviaukkoihin tarvittaessa hyttysverhot. Hyttyskynttilä harhauttaa inisijät lentoreiteiltään ja estää niitä löytämästä ihmisten luo. Hyönteiskarkote tuo täsmäsuojan.

Herkkäihoisen kannattaa välttää hyttyskarkotteen laittamista suoraan paljaalle iholle. Sivele tai suihkuta ainetta hihansuihin, lahkeisiin, saappaiden aukkojen reunoille, hupun tai hatun reunukseen ja takin kaulukseen. Ikävimpiä hyttysenpistot ovat pään alueella. Tehokkain suoja niitä vastaan onkin perinteinen hyttyshattu, joka ei ehkä ole kovin muodikas, mutta käytännöllisyydessään vertaa vailla.

Varo malariaa

Malaria on koko maailman mittakaavassa vakavin hyttysen levittämistä taudeista. Tropiikissa matkailevan kannattaa ottaa hyvissä ajoin ennen lähtöä selvää kohdealueen malariatilanteesta, jotta estolääkityksen voi tarvittaessa aloittaa etukäteen. Malaria on hyttysen pistoksen kautta tarttuva loistauti, johon sairastuu vuosittain arviolta 300 miljoonaa ihmistä. Sairastuneista1–2 miljoonaa kuolee tautiin.

Lääketeollisuus työskentelee malariarokotteen parissa, mutta toistaiseksi sellaista ei ole kehitetty. Ainoat tavat ehkäistä malaria ovat ennaltaehkäisevä lääkehoito ja pistojen välttäminen.

Malarian itämisaika pistosta taudin puhkeamiseen on yleensä noin pari viikkoa. Joskus se voi itää kuukausiakin. Jos podet kuumetta malaria-alueella oleskelun jälkeen, kerro aina matkasta lääkärille. Taudin oireet voivat vaihdella, mutta tärkein oire on horkkamainen ja toistuva kuumeen nousu. Pahimmillaan malaria aiheuttaa aivo-oireita, kouristuksia ja tajunnan tason heikkenemistä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee Matkailijan terveysopasta, johon on koottu estolääkitykseen liittyvät ohjeet. Erilaisia malariatyyppejä on useita ja estolääkitys valitaan matkakohteen mukaisesti. Matkailijan terveysopas löytyy osoitteesta www.terveyskirjasto.fi

Varaudu omalla verkolla

Malariahyttyset ovat aktiivisimmillaan ilta- ja yöaikaan ja siksi pistoksilta suojautuminen on öisin erityisen tärkeää. Pidä malaria-alueella matkaillessasi omaa sängyn ylle ripustettavaa hyttysverkkoa mukanasi ja huolehdi sen ehjänä pysymisestä. Käytä sekä verkkoa että hyönteiskarkotetta aina, jos et ole täysin varma majoitustilasi tiiviydestä.
Pukeudu iltaisin käsivarret ja sääret suojaaviin vaatteisiin ja käytä pahimmilla malaria-alueilla tarvittaessa myös päiväsaikaan hyttyskarkotetta. Malariahyttyset tarvitsevat vettä kasvupaikakseen – pienikin lätäkkö riittää, mutta suurimman riskin alueita ovat maaseudun suot ja sademetsät. Myös suurten kaupunkien laitamilla ja slummialueilla hygieniaolosuhteet voivat käydä malariahyttysille otollisiksi.

On tärkeää muistaa lisätä hyttyskarkotetta säännöllisesti. Trooppisessa ilmastossa hikoillessa ainetta tulisi lisätä jopa 1–2 tunnin välein. Vaatteissa aineen teho säilyy pidempään kuin iholla. Keinokuituvaatteet saattavat kuitenkin kärsiä kemikaaleista. Jos pelkäät läiskiä, testaa karkotetta ensin nurjan puolen saumakohtaan tai muuhun huomaamattomaan paikkaan.

Pienten lasten iho tulisi suojata ensisijaisesti tiiviillä pitkähihaisella vaatetuksella – karkotetta suositellaan laitettavaksi heillä vain vaatteisiin.

Dengue-kuume voi jäädä huomaamatta

Malarian ohella toinen vaarallinen hyttysen levittämä virustauti on dengue-kuume. Dengue-kuumeeseen sairastuu vuosittain noin 50–100 miljoonaa ihmistä, joista noin 15 000 kuolee tautiin. Malarian tavoin myöskään dengue-kuumeeseen ei ole olemassa rokotetta. Tehokkain tapa välttyä siltä on suojautua hyttysten pistoksilta.
Dengue-kuumeen itämisaika vaihtelee neljästä päivästä aina kahteen viikkoon pistoksen saamisesta. Kaikki tartunnat eivät johda oireiluun tai oireita ei aina erota tavallisesta flunssasta, joten tauti jäädä usein diagnosoimatta. Tyypillisiä oireita ovat kuume, päänsärky, silmien takana tuntuva särky, lihas- ja nivelkivut, ihottuma ja pahoinvointi, jotka voivat pahimmillaan kestää jopa viikkoja. Ensimmäinen dengue-tartunta saattaa jäädä täysin harmittomaksi, mutta jos taudin saa uudelleen lyhyen ajan sisällä, voivat peräkkäiset dengue-tartunnat aiheuttaa hengenvaarallisen verenvuotokuumeen, joka vaatii aina sairaalahoitoa.

Teksti: Riikka Krenn