Etusivu > Matkavinkit > Kenen kanssa kannattaa matkustaa?

Lähteäkö matkalle yksin, kaksin vai koko joukolla? Puolison, poika- tai tyttöystävän kanssa, pariskuntana, koko perheellä vai kaveriseurassa? Matkaseuran valinta vaikuttaa ratkaisevasti reissun luonteeseen!
Oma rakas on usein luontevin valinta matkakumppaniksi. Lyhyet lomat ja harvinainen yhteinen aika halutaan käyttää sataprosenttisesti hyväksi – kerrankin on aikaa kahden kesken ilman arjen velvoitteita. Rantalomat ja kaupunkikohteet sopivat hyvin pariskuntamatkailuun, pieni pyräys vaikka viikonlopuksi kylpylään piristää.
Pidemmälle matkalle tai varsinkaan reppureissuun kannattaa lähteä vasta suhteen siinä vaiheessa, kun toinen on jo todettu “matkailunkestäväksi”. Matkailun ei turhaan sanota lujittavan hyvää suhdetta, mutta pilaavan huonon lopullisesti.
Lasten kanssa matkustavalle tärkeintä on ottaa jo kohdevalinnassa lasten tarpeet huomioon. Kuinka kauas kannattaa lähteä esimerkiksi lentämään pienten lasten kanssa vai onko kätevämpi liikkua omalla autolla? Millaiset palvelut majapaikassa on vai onko järkevämpää vuokrata mökki oman perheen tukikohdaksi? Isommat lapset osallistuvat mielellään matkan suunnitteluun jo alusta lähtien. Teinitkin viihtyvät paremmin, kun ovat itse saaneet vaikuttaa järjestelyihin.
Parasta seuraa ulkomaanmatkalle on usein hyvä ystävä. Reissua suunnitellessa, etenkin ensimmäistä yhteistä sellaista, kannattaa silti varmuuden vuoksi ottaa molemminpuoliset odotukset reilusti puheeksi. Mitä paikan päällä halutaan tehdä? Onko kohde varmasti molemmille mieleinen ja kiinnostava? Millä tavoin halutaan majoittua, eihän vain toinen mieti hotellia ja huonepalvelua ja toinen hostellin dormia? Onko käsitys rahankäytöstä suurin piirtein sama?
Ystäväporukalla matkaaminen on usein kaikkein rattoisinta. Lomaa vietetään kuin yhdessä suuressa perheessä yhdessä kokkaillen ja rennosti iltoja viettäen.
Isommalla joukolla majoitusratkaisuksi sopii parhaiten mökin tai talon vuokraaminen. Kaupunkilomilla kyseeseen voi tulla myös huoneistohotelli tai hostellin ison salin varaaminen kokonaan oman ryhmän käyttöön.
Vaikka yksi hoitelisikin lippu- ja majoitusvaraukset, kannattaa isommalla porukalla matkustaessa etukäteen keskustella suuntaviivoja reissun luonteesta siten, että kaikki ovat läsnä ja varmasti saavat mielipiteensä kuuluviin. Onko tarkoitus kulkea koko ajan samaa matkaa vai hajaannutaanko pienempiin porukoihin kiinnostusten mukaan, syödäänkö yhdessä, kuinka kohteessa liikutaan, juhlitaanko illat vai otetaanko rauhallisemmin, millaisella budjetilla matka toteutetaan? Perusoletukset saattavat olla hyvinkin erilaiset, paras keskustella niistä etukäteen.
Monet toteuttavat yhteismatkoilla päivän jänis -ideaa: jokaiselle lomapäivälle valitaan yksi tai kaksi henkilöä vetovastuuseen. He myös saavat päättää, mitä tehdään. Näin jokainen pääsee vuorollaan ideoimaan, eikä matkanjohtajana toimiminen jää koko ajaksi vain yhden harteille.
Yksin matkustamisen suuri viehätys on sen vapaus. Voi tehdä mitä huvittaa ja muuttaa suunnitelmia joutumatta neuvottelemaan niistä kenenkään kanssa. Yksinäiseksi matkaaminen harvoin käy, juttuseuraa löytyy aina. Se toki vaatii omaa aktiivisuutta, mutta small talkiin tottumaton suomalainenkin sen maailmalla nopeasti oppii.
Yksin matkustamisen haittapuoli on sen vaatima riskinsietokyky. Varsinkin turvallisessa ja tasa-arvoisessa pohjoisessa kasvaneiden naisten on kaukaisemmissa maailmankolkissa liikkuessaan otettava huomioon paikalliset tavat – ja naisen omatoimisen matkailun tavattomuus.
Teksti: Riikka Krenn