Enemmän irti museoista

Tuntuvatko museot lomamatkan pakkopullalta? Kokemuksen voi helposti muuttaa elämykseksi!

Museot ovat pullollaan tietoa, mutta harva asia jaksaa kiinnostaa, jos ei ole asiayhteyttä johon uutta kokemusta liittää. Louvren Mona Lisakin on vain myhäileva daami, jos ei tiedä, että hänen katseensa seuraa katsojaa lähes 180 astetta. Tai että taitelija Leonardo Da Vincin mallina oli firenzeläisen virkamiehen vaimo Lisa Del Giocondo, josta maalaus sai alkuperäisen nimensä La Gioconda. Mistä sitten tällaista nippelitietoa voi onkia?

Audiokierros tai näyttelykirja

Eniten tietoa näyttelystä saa lyöttäytymällä mukaan opastetulle kierrokselle. Ne saattavat kuitenkin maksaa pääsylipun lisäksi ja kierrokset alkavat vain tietyillä kellon lyömillä. Monessa museossa on myös tarjolla audio-opastusta. Kävijä saa käteensä puhelinta muistuttavan laitteen, johon painellaan taideteosten vieressä oleva numero. Ulkomailla opastusta on harvoin tarjolla suomeksi, mutta englanniksi lähes aina.

Toisinaan kannattaa suunnata museokauppaan jo ennen näyttelyä. Tuliaisten sijaan etsi käsiisi näyttelykirja. Vaihtuvista näyttelyistä julkaistaan usein kirja, jossa on paitsi kuvia teoksista myös tietoa taiteilijasta. Muutaman sivun selaamisella on jo selvempi kuva kuka taiteilija on ja yhtäkkiä teoksetkin tuntuvat kiintoisimmilta. Moni ei esimerkiksi osaa etsiä Marc Chagallin teoksista uskonnollisia ja kulttuurisia symboleita, ennen kuin tietää Chagallin syntyneen Valkovenäjällä juutalaiseen perheeseen.

Museoissa on aina paikalla henkilökuntaa. He eivät ole paikalla vain valvomassa, ettei kukaan koske teoksiin, vaan myös opastamassa. Heiltä voi myös kysyä vaikka museon itsensä historiasta, joka saattaa joskus olla jännittävämpi kuin vaihtuva näyttely, varsinkin kotimuseoissa.

Museoita jokaiselle

Museoita on omistettu lähes mille tahansa, eivätkä kaikki ole täynnä vain maalauksia tai patsaita. Eläinmuseoiden ja lasten museoiden lisäksi omia museoita ovat saaneet niin poliisit kuin puukotkin. Kukin voi valita juuri sellaisen museon, josta itse on kiinnostunut.

Maailmalla kannattaa olla hieman nirso museoiden suhteen. Eniten saa irti museosta, joka jollakin tavalla liittyy paikan historiaan ja kulttuuriin. Hong Kongissa on oma näyttely brittiläisen vallan ajalle ja New Yorkissa hip hopille. Liettuan Riian kommunismimuseo on kattava juuri maan historian takia. Aina ei siis kannata käydä paikallisessa luonnontieteen museossa, vaikka voihan maakohtaisia eroja olla hauska havainnoida.

Pienellä vaivalla voi löytää yllättäviäkin museoita. Esimerkiksi New Yorkissa on olemassa tv-ohjelmien museo, jossa näytetään dokumentteja yhdysvaltalaisesta tv-kulttuurista ja kulttisarjoista, kuten Lucy-show’sta. Ja kuinkahan moni turisti tietää, että Sofiankatu Helsingin keskustassa on katumuseo?

Eurojaan säästävälle

Pääsylippu New Yorkin modernin taiteen museoon MoMaan maksaa aikuiselta 20 dollaria. Ei kuitenkaan perjantaisin kello neljästä eteenpäin, jolloin museoon jaetaan ilmaislippuja. Useilla museoilla on edellisen kaltaisia ilmaispäiviä, jotka kannattaa tarkastaa museoiden nettisivuilta.

Vaikkei ilmaispäivänä museoon menisikään, kannattaa aina kysyä eläkeläis- tai opiskelija-alennuksista. Mikäli ei kuulu kumpaankaan ryhmään, pitää kaivaa esiin korttia. Suomessa jotkut museot ovat nimittäin lyöttäytyneet yhteen erilaisten vähittäiskaupan kanta-asiakasohjelmien kanssa ja joillakin korteilla saa pääsylipun hinnasta alennusta.

Kansainvälistä museopäivää vietetään 18.5.2010, jolloin hyvin monet museot avaavat ovensa yleisölle ilmaiseksi. Samalla Suomessa vietetään museoiden viikkoa (17.–23.5.), jolloin museoissa on opastuksia, työpajoja ja taiteilijatapaamisia.

Monesti museot ovat kiinni joko maanantaina tai tiistaina. Sen sijaan sunnuntaille ne ovat oivallisia käyntikohteita.

Anna Lehto