Etusivu > Matkailijan terveys, Matkavinkit > Dengue-kuume, kaukomatkojen tuliainen

Dengue-kuume on suomalaisten kaukomatkailijoiden tauti ja samalla kasvava maailmanlaajuinen ongelma. Dengue-infektioita aiheuttaa denguevirus, joka tarttuu päiväsaikaan pistävän hyttyslajin välityksellä.
Tautia esiintyy subtrooppisilla ja trooppisilla alueilla kaikkialla maailmassa: tautia ilmenee yli 100 maassa ja siihen sairastuu vuosittain 50–100 miljoonaa ihmistä. Suurimpia riskialueita ovat Intia, Kaakkois-Aasia sekä tietyt Afrikan ja Latinalaisen Amerikan alueet.
Suomalaismatkailijoilla todetaan vuosittain kymmenkunta dengue-tapausta. Tapauksia on todennäköisesti kuitenkin enemmän, sillä matkailijan dengue-kuume paranee yleensä ilman komplikaatioita eikä diagnoosia tehdä.
Dengue-kuumeen itämisaika vaihtelee neljästä päivästä aina kahteen viikkoon. Suuri osa tartunnoista on vähäoireisia tai oireettomia, mutta vakavamman Dengue-kuumeen oireet ovat samankaltaisia kuin rajussa flunssassa.
Oireina ovat usein kuume, päänsärky, lihas- ja nivelkivut, ihottuma sekä pahoinvointi. Taudin oireet voivat kestää joskus jopa viikkoja.
Jos ensimmäisen tartunnan jälkeen saa noin puolen vuoden sisällä toisen tartunnan, potilaalle saattaa kehittyä verenvuotokuume ja sokki, joka vaatii sairaalahoitoa.
Korkeakuumeinen dengue-potilas tarvitsee sairaalahoitoa erityisesti nestetasapainon hoitoon ja elintoimintojen tukemiseen. Sairaalahoitoa vaativia tapauksia arvioidaan maailmassa olevan vuosittain noin puoli miljoonaa ja arviolta 15 000 henkeä kuolee dengue-kuumeeseen.
Dengue-kuumeeseen ei ole hoitoa ja rokote tautia vastaan on vasta kehitteillä.
Dengue-kuumeelta voi parhaiten suojautua yksinkertaisesti ehkäisemällä hyttysen pistoja. Subtrooppisilla ja trooppisilla alueilla hyttysen pistoilta tulee suojautua niin päivisin kuin öisin ihon peittävällä vaatetuksella, sängyn ylle laitettavalla hyttysverkolla ja hyttysmyrkyillä.
Lisätietoja dengue-kuumeesta löytyy esimerkiksi Terveysportista.
Matkailijan kannattaa ottaa selvää myös muista matkustusalueen tautiriskeistä, kuten esimerkiksi malarian vaarasta.
2 kommenttia aiheesta Dengue-kuume, kaukomatkojen tuliainen
Aika lepsua kieltä Denguesta. Tuosta saa semmosen kuvan että tauti aika huoleton.
DHF:n ja DSS:n voi saada myös ensimmäisellä tartunnalla eikä vain toisella. “Vähäoireinen” tässä yhteydessä tarkoittaa että selviää ilman sairaalahoitoa, mutta pitää käydä verikokeissa päivittäin korkeimman kuumeen aikaan. Lääkäriäni lainatakseni (sanottu perjantaina) “jos arvoja ei tsekata la-su aikana niin voi olla ettei maanantaina ole tarpeen tsekata enää yhtään mitään, kunhan pistetään poju puolen neliön yksiössä kotiin.” Eli vaara DHF:stä ja DSS:stä on todellinen myös terveille nuorille ihmisille ensimmäisen tartunnan yhteydessä. Se vähäoireinen tarkoittaa myös että kropasta on avuttomasti voimat pois kuukauden.
Kuvatekstiksi voisi laittaa että “kuvan hyttynen ei liity tautiin”. Aedes hyttysen tunnistaminen dengue-alueella olisi helpoin ja halvin henkivakuutus.
Yhden Mikkoz:n tekstiin. Itsellä meinasi Thaimaassa lähteä henki kyseisen kuumeen takia ja sairaalassa meni pitkä pätkä