Browsing Tag

Vietnam

Hoi An Vietnam Vinkki

Vaatteiden teettäminen Aasiassa

lauantai, tammikuu 20, 2018

Vaatteiden teettäminen Aasiassa on huomattavan edullista ja yllättävän nopeaa. Jos joku Vietnamin kaupunki niin Hoi An on kuuluisa räätäleistään. Reilun sadantuhannen ihmisen kaupungissa on satoja räätäleitä, joten valinnanvaraa todella löytyy. 

Ronny tiesi jo kauan ennen lähtöämme Aasiaan, että tällä reissulla hän haluaisi teettää puvun, ehkä kaksikin. Meidän kohteistamme Hoi An oli ehdottomasti otollisin paikka räätälivisiittiin. Onneksi olimme etukäteen perehtyneet sopiviin kandidaatteihin, sillä kaupunki toden totta oli niitä pullollaan! Heti ensimmäisen kerran keskustassa kävellessämme sisäänheittäjä jos toinenkin yritti houkutella meitä omaan kauppaansa. Olin etukäteen bongannut Yalyn monesta blogista, mutta halusimme tehdä omaa vertailua ja olla varmoja hyvästä hintalaatusuhteesta. Yalyn huomattavasti korkeampi hintataso ja tympeä palvelu saivat meidät kuitenkin kääntämään takkimme ja jatkamaan matkaa. Teimme täsmäiskuja etukäteen valittuihin kauppoihin ja lopulta päädyimme Simon the Tailor -nimiseen räätäliin. Ensivaikutelma oli huomattavasti parempi kuin muissa kaupoissa. Työntekijä toivotti meidät tervetulleeksi iloisesti samalla kun edellinen asiakas teki lähtöä ja antoi suuret suositukset. Räätäli oli todella sympaattinen ja aidosti onnellinen saatuaan meistä asiakkaan.

Ensin oli vuorossa värien ja materiaalien valitseminen. Melko nopeasti päädyimme yhteistuumin keskiharmaaseen ja laivastonsiniseen kankaaseen, joka oli kasmir-villa-silkki -sekoitetta. Materiaali tuntui huomattavasti paremmalta kuin toisessa kaupassa testaamamme puuvilla-kasmir-sekoite.  Taitaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus, että räätälit myyvät kankaita parempilaatuisina kuin mitä ne todellisuudessa ovat.

Kun hinnasta päästiin sopuun, oli aika ottaa mitat ja kertoa tarkemmat toiveet ja yksityiskohdat. Vaikka Ronnyllä oli tiedossa, minkälaisen puvun hän haluaa, tuli valinnanvaikeus kaikkien niiden räätälin kysymysten kanssa. Suosittelen siten miettimään etukäteen mallin lisäksi, minkälaisen sisäkankaan haluat, montako taskua housuihin, minkälaiset paidan kaulukset, montako nappia… Tai sitten voit vaan tehdä niinkuin me ja luottaa räätälin sanaan.   Seuraavana päivänä oli ensimmäinen sovitus. Olin yllättynyt, miten valmiita puvut jo siinä vaiheessa olivat! Vähän vain kavennettiin vielä lahkeita ja levennettiin puvun selkää. Saman päivän iltana puku oli jo valmis. Viimeinen sovitus ja tarkistus, meidän hyväksyntä ja rahat tiskiin. Yhteishintaa kahdelle puvulle, kahdelle kauluspaidalle ja kravatille kertyi kokonaiset 220 euroa. Lopputulos oli kuin suoraan Selected Hommen kuvastosta, se tuntui laadukkaalta ja yksityiskohdat olivat tismalleen sellaiset kuin sovittiin.

Ronny innostui vielä teettämään kengätkin. Ainakin Hoi Anissa kenkien teettäminen on todella yleistä. Kävelet sisään kenkäkauppaan ja ensimmäinen lause usein on: Whatever you want I make for you. Nahkakengät valmistuivat saman päivän aikana ja niille kertyi hintaa 45 euroa.

Fakta kuitenkin on, että vaatteiden teettämisessä on aina riskinsä. Joskus aikoinaan teetin hameen ja paidan Thaimaassa, joita en ole käyttänyt koskaan. Hyvänkin räätälin kohdalla kommunikaatio-ongelmat ja kielimuuri voivat tulla tielle vaatteita teettäessä, etenkin yksityiskohtia suunniteltaessa. Monesti erityisesti naisten vaatetuksessa mallit ja leikkaukset muuttuvat tiuhaan tahtiin. Oma käsityksesi esimerkiksi trendikkäästä bleiseristä voi olla hyvin erilainen kuin paikallisella. Simon the Tailorilla naisten bleiseri olisi kustantanut 60 euroa, joten en uskaltanut ottaa riskiä uudesta epäonnistumisesta.

Niin Thaimaassa kuin Vietnamissakin myös räätäleiden laadussa on valtavasti eroja. Myyjä ei ole läheskään kaikissa tapauksissa se, joka puvun lopulta tekee. Räätälit saattavat lupailla mahdottomia hyvän kaupan toivossa, ja todellisuudessa olla täysin tietämättömiä vaatteen toteutuksesta. Lisäksi Hoi Anissa meitä varoiteltiin siitä, että niin hotellien henkilökunta kuin paikalliset oppaat ja taksikuskit saavat provisiota kauppaan tuoduista uusista asiakkaista. Joten tässä tapauksessa ei kannata luottaa paikallisten sanaan sokeasti. Ei ole myöskään tavatonta, että joutuu huijauksen kohteeksi. Haistoin huijauksen samantien kun eräs rouva väkisin raahasi meidät räätälikeskittymään aivan Hoi Anin ytimessä. Väkisin myynti ja epäilyttävän alhainen hinta=ota jalat alle!

Vinkkilista vaatteiden teettämiseen:

  • Perehdy kohteen räätälivalikoimaan etukäteen: mitä haluat teettää, mikä budjetti, minkälaisesta materiaalista?
  • Paikan päällä älä kävele ensimmäiseen kauppaan vaan tee vertailua: kysele millä aikataululla puvun saisi, paljonko maksaa, minkälaisia materiaaleja käytetään ja niin edelleen.
  • Sovi aina hinta jo etukäteen ennen vaatteiden valmistusta. Jos ostat paljon, tingi hinnasta. Muista kuitenkin olla reilu myös räätäliä kohtaan. Sinulla länsimaalaisena on varmasti huomattavasti enemmän pelivaraa.
  • Näytä kuva haluamastasi vaatteesta, varsinkin, jos siinä on paljon yksityiskohtia.
  • Muista olla tarkkana materiaalien kanssa. Tekokuituja saatetaan myydä luonnonmateriaaleina ja sekoitteena.
  • Älä kainostele muutosten kanssa, tärkeintä on että sinä olet lopputulokseen tyytyväinen!

*************************************************************************************************

Matkan varrella -blogin löytää myös FacebookistaInstagramista ja Blogit.fi:stä!

Aasia Hoi An Vietnam

Kolme ihanaa päivää Hoi Anissa

sunnuntai, tammikuu 14, 2018

Hyvin harvoin jokin paikka muistuttaa tismalleen sitä, mikä on tuttu haaveista. Hoi An oli juuri sellainen kuin olin odottanut. Kolme päivää kaupungissa tuntui aivan liian lyhyeltä ajalta, vaikka todellista nähtävää kaupungissa on vähän. Se tunnelma ja kauneus houkuttelivat jäämään ja saavat varmasti monet palaamaan kaupunkiin aina uudestaan ja uudestaan.

Hanoin räkäisen hotellin ja Halong Bayn minihytin jälkeen oli ihana päästä majoittumaan kunnon hotelliin. Hoi An Le Pavillion Luxury Resort & Spa löytyi Hotels.comista päivän diilinä ja yksi yö kustansi kokonaiset 32 euroa. Kun saavuimme hotellille en voinut uskoa silmiäni. Saako todella parilla kympillä näin mahtavaa palvelua näin hienoissa puitteissa? Saimme kaiken kukkuraksi vielä pienen upgraden parempaan huoneeseen parvekkeella, mikä oli myös mukava yllätys.

Meillä oli tasan yksi agenda Hoi Anissa: teettää Ronnylle kaksi pukua. Niinpä lähdimme heti ensimmäisenä päivänä metsästämään sopivaa räätäliä. Olin etukäteen bongannut Yalyn monesta blogista, mutta halusimme tehdä omaa vertailua ja olla varmoja hyvästä hintalaatusuhteesta. Yalyn lisäksi tsekkasimme kolme muuta räätäliä. Hintoja ja materiaalivaihtoehtoja huolellisesti vertailtuamme emme päätyneetkään Yalyyn, sillä ylivoimaisesti paras hintalaatusuhde oli Simon the Tailorilla. Puvut tulivat valmiiksi reilussa vuorokaudessa ja Ronny oli tulokseen todella tyytyväinen! Kirjoitan vielä oman postauksen vaatteiden teettämisestä Vietnamissa vinkkeineen.Illan hämärtyessä Unescon perintökohde, Hoi Anin vanha kaupunki, pääsi ihan uuteen loistoon lyhtyjen sytyttyä. Ja samalla täyttyi sadoista valokuvia räpsivistä turisteista. Ketään ei tuntunut haittaavan jatkuva vesisade, vaan ihan kaikkialla mihin meni, oli joku käsi ojossa ottamassa selfietä. Allekirjoittanut tietysti mukaan lukien! Hienojen kuvien ottaminen tosin osoittautui todella haastavaksi tehtäväksi siinä ihmispaljoudessa ja vesisateessa.

Kauniista maisemista pääsi nauttimaan myös joen rannalla. Lyhtyjen valot heijastuivat upeasti veteen ja yhtenä iltana jopa sadekin lakkasi rannassa istuskelun ajaksi. Jotkut hyppäsivät veneeseen jokiajelulle, me ihailimme maisemaa maalta käsin. Kaikkialla oli niin kaunista! Ihanan romanttista tunnelmaa lisäsi vastarannalta kaikuva livebändin soitto.Yhtenä päivänä aamu näytti kirkastuvan eikä sadepilviä näkynyt, joten uskalsimme lähteä pyöräretkelle. Ajoimme pitkin kaupunkia puoli päivää aina paikallisten asuinalueiden läpi, keskustan liikenteessä peläten ja riisipelloille ja rannalle pysähtyen. Tuoreen vastapuristetun ananasmehun nauttiminen typötyhjällä rannalla tuulen puhaltaessa hiekkaa silmiin oli yksi koko reissun mieleenpainuvimmista hetkistä. Myös tyhjät riisipellot ja siellä vallitseva hiljaisuus olivat pysäyttäviä.


Vaikka joka päivä satoi, me todella nautimme olostamme Hoi Anissa. Hanoin syke ja Halong Bayn intensiivisyys olivat muisto vain kun lipitin katetuilla terasseilla kahviani ja seurasin kaupungin elämänmenoa. Oli mukavaa kun ei tarvinnut kiirehtiä mihinkään. Oli aikaa käydä urheilemassa hotellin omalla salilla ja palauttavassa hieronnassa sen jälkeen. Syödä tasaisin väliajoin ja mennä aikaisin nukkumaan. Ihan tunsin kuinka hyvin keho voi Hoi Anissa.

*************************************************************************************************

Matkan varrella -blogin löytää myös FacebookistaInstagramista ja Blogit.fi:stä!

Hanoi Tapahtuma Vietnam

Uusivuosi Hanoissa

torstai, tammikuu 11, 2018

Lähdemme usein kaukomatkalle vuoden vaihteessa. Töiden ja opiskelujen puolesta se on kaikista helpoin aika ottaa lomaa. Haittapuoli toki on, että lentojen ja hotellien hinnat ovat huomattavasti korkeammat kuin offseasonina. Tänä vuonna päätimme jo liki puoli vuotta etukäteen, että uusivuosi vietettäisiin Aasiassa. Tiedostin, että idässä vuosi vaihtuu eri aikaan, mutta uskoin, että turisteille suunnattuja uudenvuodenaaton juhlia löytyisi ainakin suurimmista kaupungeista. Niinpä päädyimme viettämään uuttavuotta Vietnamin pääkaupungissa Hanoissa.

Meille tärkein prioriteetti aatolle oli hyvä illallinen viihtyisässä ravintolassa. Vanhan kaupungin ravintoloissa ja baareissa mainostettiin erilaisia uudenvuoden kekkereitä, jossain naamiaisia ja jossain perinteisiä illallisia. Luotimme kuitenkin paikallisten sanaan, ja saimme kuin saimmekin pöydän neljälle vielä edellisenä iltana monta suositusta saaneesta Madame Hien -ravintolasta. Se vaikutti poikkeuksellisen lupaavalta, vaikka heillä ei mitään erityisiä uudenvuoden juhlia ollutkaan.

Madame Hien oli todellinen nappivalinta. Miljöö oli ihana ja ruoka älyttömän hyvää. Ravintolassa oli seuranamme niin paikallisia kuin turistejakin, mutta varsinaista riehakasta juhlatunnelmaa pahvitorvineen, serpenteineen ja hassuine hattuineen ei niinkään. Se ei haitannut meitä yhtään. Söimme neljän ruokalajin illallisen, jonka jokainen annos hiveli makuaistia eikä mitään jäänyt lautaselle. Kellon lähestyessä puoltayötä ravintola hiljeni, joten päätimme lähteä kohti Hoàn Kiêm-järveä, jonne tiesimme ihmisten kerääntyneen. Kymmentä vaille kaksitoista haimme vielä kioskilta skumpan ja kirmasimme kohti tungosta. Turisteja ja paikallisia oli lammen ympärillä paljon, mutta mahduimme kuitenkin hyville pelipaikoille aivan rantaan. Oopperatalon suunnilta raikasi jonkunnäköinen DJ-setti ja basso jumputti tahdit vuoden viimeisille minuuteille.Itse vuodenvaihde tuli jotenkin yllättäen. Vaikka ihmisiä oli paljon, kukaan ei laskenut ääneen vuoden viimeisiä sekunteja. Takanamme oleva orkesteri soitti ihan samaan tahtiin kuin edellisenä vuonna eikä tehnyt elettäkään vuoden vaihduttua. Lammen toisella puolella ammuttiin raketteja noin kolmenkymmenen sekunnin ajan. Siinä sitten kännykän kellosta huomattuamme vuoden vaihtuneen poksautimme skumpan, annoimme uudenvuoden pusut ja nostimme lasit uudelle vuodelle. Odotin vähän massiivisempaa ilotulitusta, mutta muuten vuodenvaihde meni juuri niin kuin olin etukäteen ajatellut.

Yllättävää oli se, mitä tapahtui vuoden vaihtumisen jälkeen. Alle puolessa tunnissa lammen rannat tyhjentyivät ihmisten lähtiessä valtavina massoina pois skoottereineen. Baariinko? Epäilen, että ei, vaan kotiin. Kävelimme muutaman baarin ohi, mutta minkäänlaista meininkiä ei näkynyt. DJ rannassa lopetti soittamisensa ja paikka tyhjeni silmissä. Meitä tämä ei haitannut, koska edessä oli aikainen herätys Halong Baylle. Varmaan jos olisi lähtenyt etsimään bailuja, olisi varmasti löytänyt etsimänsä ainakin niistä kuppiloista, joissa olimme aiemmin nähneet mainoksia uudenvuoden juhlista. Veikkaan, että myös joissain isommissa hotelleissa oli kekkereitä. Me majoituimme budjettivaihtoehdossa Hanoi View 2 -hotellissa (en muuten suosittele kenellekään, aika karsea hotelli), jossa ei ollut mitään vuoden vaihtumiseen viittaavaakaan. Kun saavuimme hotellille yhden jälkeen, ei aulassa ollut kuin kaksi nukkuvaa työntekijää ja muuten hiirenhiljaista.

Olisiko sitten kannattanut viettää uuttavuotta jossain muualla? Me olimme tyytyväisiä valintaamme jäädä Hanoihin, mutta jos olisi halunnut perinteisemmän uudenvuoden, vähän turistimpi kohde olisi saattanut kuitenkin olla parempi. Myös lapsiperheille Hanoin uusivuosi olisi melko mitäänsanomaton. Esimerkiksi Hoi Anissa hotellimme oli järjestänyt juhlat, jossa tarjolla oli ”gala dinner” ja oletettavasti myös ilotulitteita ja hassuja somisteita. Samoin Phu Quocilla ja jopa Laosin Vientianeessa hotellit olivat panostaneet vuoden vaihteeseen ja se näkyi kaikkialla kaupungissa. Uskoisin, että suhteessa mitä enemmän länkkäreitä, sen suuremmin aattoon panostetaan.

Lähdimme Halong Baylle uudenvuodenpäivänä. Mietimme hetken, pitäisikö aatto viettää vesillä, mutta olen tyytyväinen, että päädyttiin lähtemään risteilylle vasta seuraavana päivänä. Meidän budjettimme ei taipunut luksusristeilijään ja keskivertopurkilla seilailu pimeällä lahdella ei välttämättä olisi ollut kovin hohdokasta. Halong Bayllä on talvella oikeasti melko kylmä ja inhottavan kosteaa. Lisäksi risteilyn ohjelma oli ainakin meillä niin intensiivinen, että en olisi varmaan pysynyt edes hereillä vuoden vaihtumiseen saakka, joten senkin puolesta aatto kaupungissa oli parempi idea.

Oletteko te viettäneet uuttavuotta Kaakkois-Aasiassa? Miten meni?

*************************************************************************************************

Matkan varrella -blogin löytää myös FacebookistaInstagramista ja Blogit.fi:stä!

Aasia Vietnam

Havaintoja Hanoista

perjantai, tammikuu 5, 2018

Hanoissa…

…on älyttömän kuvauksellisia ihmisiä ja katuja!

…ihmiset ovat superavuliaita ja hymyilevät ihanan paljon.

…kommunikointi englanniksi onnistui huomattavasti paremmin kuin mitä olin odottanut!

…liikenne on hullua.

…ei noudateta minkäänlaisia liikennesääntöjä. On ihan ok ajaa vastaantulevien kaistaa ja mennä punaisia päin.

…siten saa jatkuvasti pelätä jäävänsä skootterin alle.

…ei kuitenkaan kannata näyttää pelkoansa, tai ei pääse koskaan tien yli.

…julkinen liikenne on kaupungin kokoon nähden olematonta. Hyvä metroverkosto tekisi tälle kaupungille niin hyvää!

…myös autoja näkyy liikenteessä suhteellisen vähän.

…sillä vietnamilaiseen tyyliin koko perhe mahtuu saman skootterin kyytiin.

…jos kyydissä ei ole kolmea ihmistä, on siinä takuvarmasti jokin muu lasti. Kaikki kuljettavat jotain!

…kadut ovat ihmisten elintilaa. Päivätee on ok nauttia vilkkaan tien risteyksessä ja illallinen keskellä katua.

…kadut toimivat myös näppäränä liiketilana. Kuka tarvitsee kallista vuokratilaa, kun ihmisten hiukset saa helposti parturoitua myös kadulla.

…tekee koko ajan mieli pysähtyä syömään jotain.

…street food skene kukoistaa! Parilla eurolla saa kaksi nälkäistä turistia kylläiseksi.

…ainut miinus siitä, miten vaikea oli löytää pho-keittoa muilla täytteillä kuin kanalla tai lihalla.

…myös fancympi illallistaminen on todella edullista. Uudenvuodenaaton neljän ruokalajin supermaukas illallinen viineineen kustansi 30 euroa!

…on todella vähän virallisia nähtävyyksiä.

…on kuitenkin turha luulo kuvitella saavansa otteen kaupungista muutamassa päivässä.

…Hoàn Kiêm-järvi tuo tarpeellista tyyneyttä muuten kaoottiseen kaupunkiin.

…sinne niin paikalliset kuin turistitkin kerääntyivät juhlimaan myös uuttavuotta.

kukaan ei juo skumppaa vuoden vaihduttua. Paitsi eräät neljä suomalaista.

…tuli ehdottomasti fiilis, että tänne pitää palata!

***********************************************************************************************

Pssst! Aasian reissun kuulumiset päivittyvät reaaliaikaisemmin blogin Facebook-sivulla ja Instagramissa!