Browsing Category

Vinkki

Tallinna Vinkki

Autolla Helsingistä Tallinnaan – vinkit onnistuneeseen matkaan

sunnuntai, lokakuu 7, 2018

*Kaupallinen yhteistyö – Tallink

Lähdimme viime viikonloppuna Ronnyn kanssa pitkästä aikaa viikonloppureissulle Tallinnaan. En voi uskoa että kyseessä oli tämän vuoden ensimmäinen visiitti lahden toiselle puolelle, sillä viime vuonna kävin Tallinnassa kokonaiset viisi kertaa! Tallinna on siten varsin tuttu kohde, ja halusimme tällä kertaa tehdä ja nähdä Virossa jotain ihan uutta. Siitä syntyi idea lähteä matkaan auton kanssa, sillä antaahan se huomattavasti laajemmat mahdollisuudet tutkia tätä tuttua, mutta kuitenkin niin tuntematonta maata.

Mitä ottaa huomioon ennen matkaa?

Itse en ollut koskaan aiemmin käynyt Tallinnassa auton kanssa, Ronny sen sijaan on jo vanha konkari kun on reissannut kisamatkoilla pitkin Baltiaa. Viroon meneminen autolla on tehty (ainakin Tallinkin puolesta) hyvin helpoksi ja vaivattomaksi. Varauksen yhteydessä autosta ei tarvita muita tietoja kuin tyyppi (henkilöauto, rekka jne.) ja rekisterinumero.

Ennen matkaa kannattaa hyvissä ajoin selvittää, onhan kaikki tarvittavat dokumentit hallussa ja ajan tasalla. Tarvitset mukaasi seuraavat:

  • Passi ja ajokortti
  • Rekisteröintitodistuksen tekninen osa – tekninen osa on ollut Suomessa jo kolme vuotta sähköinen, joten ote kannattaa tilata hyvissä ajoin Trafista. Tilaaminen on maksutonta ja sen saapuminen kestää noin viikon verran. Meillä reissu tuli niin yllättäen, että tekninen osa ei ehtinyt saapumaan ajoissa, joten ratkaisuksi jäi tulostaa Trafin sivuilta paras mahdollinen saatavilla oleva ote, joka sisälsi auton viralliset (tekniset) tiedot sekä omistaja- ja haltijakuviot.
  • Valtakirja, mikäli auto ei ole oma.
  • Lisäksi mukana on hyvä olla kansainvälinen liikennevakuutustodistus, mutta se ei ole enää pakollinen.

Viroon autolla matkustettaessa pitäisi olla mukana myös ensiapulaukku, heijastinliivi ja jauhesammutin. Meidän kokonaissaldoksi tuli kokonaiset 1/3 kyseisistä vaatimuksista, mutta matka sujui silti ongelmitta. Ensiapulaukku löytyi auton takakontissa (uudemmissa autoissa se taitaa nykyään olla aina vakiona), mutta muiden artikkelien hankkimisessa ilmaantua hieman haasteita, joten jouduimme uhmaamaan Viron sääntöjä sakkojen uhalla.

Satamaan olisi hyvä saapua viimeistään tuntia ennen laivan lähtöä. Suosittelen myös lämpimästi tekemään lähtöselvityksen etukäteen Tallinkin sovelluksella. Laivaannousukortti tulee näppärästi suoraan sovellukseen, ja se siten ripeyttää myös autoilijoiden lähtöselvitystä. Online check-in alkaa vuorokausi ennen lähtöä ja sen saa tehtyä sovelluksella tai verkossa aina tuntia ennen lähtöä asti.

Seuraa satamassa kylttejä, niin et voi möhliä laivaannousua

Tallinkin laivat lähtevät uudesta Länsiterminaalista, ja autolla liikkuminen on tehty todella mutkattomaksi. Kiinnitä huomiota siihen, että seuraat oikeita check in -kylttejä – henkilöautot ja rekat menevät eri porteista. Tauluista ei voi jäädä huomaamatta, mitkä lähtöportit ovat oman laivan. Me pääsimme Tallink Megastarin kyytiin ja asetuimme luonnollisesti Megastar 10.30 -jonoon. Lähtöselvitysluukulla pyydetään näyttämään kaikkien matkustajien passit ja laivaannousukortit.

Miten toimia laivassa? 

Ottaen huomioon, että Megastarilla on jopa 800 henkilöautopaikkaa, täyttö sujui Helsingin päässä varsin sutjakkaasti. Muuta ei tarvitse tehdä kuin kiinnittää huomiota laivan työntekijöiden opastukseen. Kun auton on saanut parkkiin, huomioi seuraavat kohdat:

  • Vaihde ja käsijarru päälle!
  • Tarkista mihin kerrokseen ja kummalle puolelle auto on parkattu. Autolle pääsee takaisin vain 10 minuuttia ennen satamaan saapumista, joten hirveästi aikaa kadonneen auton metsästämiselle ei ole.
  • Autolle palatessa muista, että moottoria ei saa käynnistää ennen kuin autokannen ovi on avattu.

Autoilu Virossa

Liikenne Virossa on jonkin verran vauhdikkaampaa kuin Suomessa, mutta itsevarmalla ja tarkalla ajamisella pärjää hyvin. Liikennesääntöjä noudatetaan yleisesti ottaen melko lailla Suomen tyyliin, mutta ylinopeutta ajetaan reippaammin.  Toisaalta jalankulkjiat huomioidaan Virossa paremmin, ja suojateiden eteen pysähdytään huomattavasti useammin. Loppujen lopuksi on päivänselvää, että törttöilemään ei kannata lähteä, sillä turisti on aina heikoilla onnettomuuksien sattuessa. Kannattaa myös huomioida, että Virossa rattijuopumuksen promilleraja on matalampi kuin Suomessa, 0,2 promillea, eli käytännössä liikenteessä on alkoholin suhteen nollatoleranssi. Yleinen nopeusrajoitus on taajamissa 50 km/h ja maanteillä 90 km/h.

Takaisin Helsinkiin lähtiessä myös Tallinnan päässä kaikki viitoitukset ovat niin selviä, että väärään paikkaan ajaminen on teoriassa mahdotonta. Omistajien lupia tai rekisteriotteita ei kyselty lainkaan paluumatkallakaan. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö niitä kannattaisi ottaa mukaan: mikään ei ota päähän niin paljoa kuin laivasta ulos jääminen unohtuneen rekisteröintitodistuksen takia.

Tällä Viron reissulla ei käyty muuten Tallinnan vanhassakaupungissa kertaakaan, palataan vähän erilaisimpiin Tallinnan vinkkeihin seuraavissa postauksissa! 🙂

Oletteko te autoilleet Virossa? Minkälaisia kokemuksia?

********************************************************************************************************************************************

Matkan varrella -blogin löytää myös FacebookistaInstagramistaTwitteristä ja Blogit.fi:stä!

Itävalta Vinkki Wien

Paikallisen vinkit Wieniin

keskiviikko, elokuu 29, 2018

Vietin Wieniessä kolme päivää saksalaisen Saran luona, joka on asunut Wienissä rapiat seitsemän vuotta. En perehtynyt kaupunkiin etukäteen ollenkaan, sillä luotin, että Sara näyttää Wienin parhaat palat kaupunkikierroksellaan. Paikallinen opas on aina parempi kuin kartta kourassa turistinähtävyyksien tuijottelu, tosin aika paljon niitä perinteisiä Wienin helmiä saattoi myös jäädä näkemättä. Tässä neljä vinkkiä Itävallan pääkaupunkiin Wieniin:

1. Aloita kesäpäivä Krapfenwaldlbadin maauimalassa

Maauimala sijaitsee korkealla kukkulalla, ja näkymät Wienin kaupungin yli ovat mahtavat. Matkaan menee Wienin keskustasta reilu kolme varttia ja sisäänpääsy kustantaa 5,50 euroa. Jos haluaa nauttia rauhallisesta päivästä, Krapfenwaldlbad ei ole oikea paikka suunnata. Heinäkuisena hellepäivänä paikalla oli paljon niin paikallisia kuin turistejakin. Jos sen sijaan haluaa nauttia auringosta ja viilentävistä pulahduksista, suosittelen Krapfenwaldlbadia lämmöllä! Päiväreissuun saa näppärästi yhdistettyä myös visiitin viinitilalla, joita alueelta löytyy useita.

Osoite: Krapfenwaldgasse 65-73, 1190 Wien, Itävalta
Aukiolo: Kesäisin joka päivä klo 9.00-20.00
Miten saapua?:  Ota keskustasta metro U4 ja jatka aina Heiligenstadtin pääteasemalla asti, vaihda bussiin numero 38A 14 pysäkkiä ja jää Krapfenwaldsgassella pois. Pysäkiltä kävelee noin 5 minuuttia.

2. Nappaa eväät Naschmarktilta ja nauti jossain Wienin lukuisista puistoista

Käyn aina kaupunkimatkoilla paikallisissa kauppahalleissa. Wienissä sen paikkaa toimitti valtava Naschtmarkt joka levittäytyi monen sadan metrin pituiselle alueelle aivan kaupungin ytimen tuntumassa. Sara ehdotti, että haemme eväät sieltä ja suuntaamme Burggartenin puistoon piknikille. 20 falafelia kustansi vain 2 euroa! Siihen päälle nappasimme erilaisia kastikkeita, täytettyjä paprikoita ja leipää sekä tuorepuristettua mehua. Koko setti maksoi alle 10 euroa kahdelta ja oli todella maukas. Naschtmarktilta löytyy lukuisien ruokakojien lisäksi myös perinteisiä krääsäkauppiaita ja varmasti hyviä löytöjäkin on mahdollista tehdä.


Aukiolo: Avoinna arkisin klo 6-19.30, lauantaisin 6-18 ja suljettu sunnuntaisin.

3. Ulkoilmaelokuviin kaupungintalolle

Wienin kaupungintalo pimennetään valoistaan joka ilta aina 30.6.-2.9. välisenä aikana. Kaupungin 28. elokuvafestivaali vetää paikalle satoja ihmisiä aina kello kahdesta puoleen yöhön 65 päivän ajan. Siellä esitetään niin erilaisten konserttien taltiointeja popista sinfonioihin, balettiklassikkoja ja oopperoita kuin elokuviakin. Ruokakojuilta löytyy streetfoodia joka lähtöön ja juomakojuilta saa niin kaljaa kuin drinkkejäkin. Koko ohjelman näkee täältä.

Osoite: Rathausplatz 1100, 1010 Wien, Itävalta
Aukiolo: Elokuvafestivaali jatkuu aina 2. syyskuuta asti. Ruokakojut aukeavat klo 11.00 ja sulkevat 23.00. Paikka hiljenee päivästä riippuen puolenyön molemmin puolin.

4. Bailaamaan Prater Sauna -klubille

Praterin alue on yöaikaan vilkas. Suuntasimme Prater Sauna -klubille, jossa oli siisti ulkoilmabaari isossa puutarhassa. Klubikuntoon kunnostettu entinen sauna on suuri ja vetää paikalle juhlijoita arkisinkin. Suuri uima-allas oli valaistu nätisti ja baaritiskejä koristi kasviköynnökset ja valot. Rakennus jakaantuu kahteen eri tilaan, joskin musiikki oli samantyylistä teknoa molemmissa. Elektroninen musiikki näytti vetoavan itävaltalaisiin vähintään yhtä paljon kuin saksalaisiin: DJ-setit vetivät tuvan täyteen ja bailut jatkuivat aina aamuun asti. Itävallassa yleisesti ja erityisesti Wienissä porukka kuitenkin polttaa myös sisällä, mitä en vaan voi sietää, joten lähdin ajoissa kotiin jättäen muut savuun tanssimaan.

Osoite: Waldsteingartenstraße 135, 1020 Wien
Aukiolo: Beach club joka päivä klo 11:30 – 20:00, sisäänpääsy ilmainen. Keikkapäivinä bailut aamuun asti. Sisäänpääsymaksu +-10 euroa esiintyjistä riippuen. Tsekkaa eventit etukäteen täältä.

+ Yksi must-see-nähtävyys: Schönbrunnin palatsi

Kun on Wieniin asti tullut, yksi keisarillinen linna on nähtävä. Schönbrunnin palatsi on pikkuisen keskustan ulkopuolella, mutta sen valtava puistoalue kuvankauniine paikkoineen on ehdottomasti visiitin arvoinen.

Osoite: Schönbrunner Schloßstraße 47, 1130 Wien
Aukiolo: Joka päivä klo 8-18.30

Siinäpä ne, paikallisen vinkit Wieniin. Olivatko kaikki teille tuttuja vai tuliko kenties uusia tuttavuuksia? 

********************************************************************************************************************************************

Matkan varrella -blogin löytää myös FacebookistaInstagramista ja Blogit.fi:stä!

Itävalta Kohdeopas Salzburg Vinkki

Monipuolinen Salzburg yllätti positiivisesti

tiistai, heinäkuu 31, 2018

Salzburgin vinkkejä googlatessani luin useamman kaupunkia tylsäksi parjaavan tekstin. ”Päivässä nähty” kohde osoittautui kuitenkin aivan ihanaksi kesäkaupungiksi, jonne todellakin haluan joskus palata. Kompaktissa keskustassa kaikki on kävelyetäisyydellä, mutta ympäristöstä löytyy myös useampi päiväretkikohde. Ja pääsehän Salzburgista näppärästi vaikka Saksaan jos Itävalta rupeaa kyllästyttämään.

Monelle varmasti tulee Salzburgista ensimmäisenä mieleen Mozart ja Sound of Music. Rehellisesti sanottuna en ollut erityisen kiinnostunut kummastakaan, joten skippasin suosiolla Sound of Musicin kuvauspaikat ja Mozartin kodin. Kaupungin vilinän seurailu kahviloissa ja päivän viettäminen leppoisasti kaupungin lukuisissa puistoissa oli huomattavasti enemmän mieleeni. Pakko pari linnaa oli kuitenkin kurkata, ja ne itse asiassa osoittautuivat varsin kivoiksi paikoiksi.

Salzburg on Suomen hintatasoon nähden edullinen kaupunki, mutta majoitus on kesäaikaan yllättävän kallis. Kysyntä ja tarjonta selvästi kuitenkin kohtaavat, sillä kaupunki oli pullollaan turisteja. Kaupungissa järjestettävät musiikkijuhlat heinä-elokuussa toimivat turistisesongin kuumimpana vetonaulana.

Keskustassa kaikki on kävelymatkan päässä


Salzburg jakaantuu monen eurooppalaisen kaupungin tapaan uuteen ja vanhaan puoleen. Vuorien ympäröimällä kaupungilla on keskustan kupeessa monia kukkuloita, jonne voi kiivetä ihailemaan kaupungin siluettia auringonlaskun aikaan. Kahviloita on suurinpiirtein jokaisessa kadunkulmassa ja rasvaisten itävaltalaisten ruokien tuoksu leijuu vanhakaupungin kujilla.  Gedreidegassen ostoskatu on kesäaikaan pullollaan turisteja, mutta se on silti visiitin arvoinen. True-turistit ostavat Mozartin kuulia ja syövät ne Mozartin aukiolla tai Mirabellin puutarhassa.   

Hohensalzburgin linna on kiva nähtävyys, jossa kierrellessään kannattaa ehdottomasti kuunnella opasäänite. Linnasta saa huomattavasti enemmän irti kun kuuntelee kiinnostavia tarinoita Salzburgin ja rakennuksen historiasta massiivista rakennelmaa kiertäessään. Linnan tornista näkee Salzburgin koko komeudessaan. Linnaan voi vaihtoehtoisesti joko patikoida tai ottaa muutamassa minuutissa huipulle kohoavan hissin.

Salzburg on parhaillaan illalla. Auringon laskiessa vuorien taa on maisema satumaisen kaunis ja erityisesti Salzach-joen rannalla on ihanan romanttinen tunnelma. Taitavat muusikot soittavat kaduilla ja jokiristeilijät lipuvat hiljalleen laineilla. Joen varrella järjestetään kesäiltaisin myös markkinoita.

Hellepäivän suosikki – Hellbrunin palatsi suihkulähteineen

Kuvittele istuvasi illallispöydässä ja yhtäkkiä persuksesi kastuvan. Tällaista hassunhauskaa vieraiden viihdyttämistä harrasti arkkipiispa Markus Sittikus kesäasunnossaan 1600-luvulla. Hellbrunin palatsi museoineen ja valtavan suurine puistoalueineen on kiva kohde erityisesti lapsiperheille. Puolen tunnin mittainen Wasserspiele-esitys sai lapset kiljumaan riemusta. Koskaan ei tiennyt mistä suunnasta vettä suihkuaa ja millä voimakkuudella. Hellbrunin visiittiin kannattaa varata ainakin puoli päivää. Temppusuihkulähteiden lisäksi myös museo on katsastamisen arvoinen.

 

Suosittelen lämpimästi Hellbruniin matkaamista pyörällä. Maisemat ovat jo joen varressa ihanat, mutta pikkuteille mentäessä vielä kauniimmat. Peltoa, vihreää kasvustoa ja vuoria. Vaikka palatsi sijaitsee vain kivenheiton päässä keskustasta, silti tuntui, että olisi tullut keskelle maalaisidylliä. Pyörätiet ovat erinomaiset ja liikenteessä ajamista ei tarvitse harrastaa. Jos pyöriä ei ole saatavilla, myös bussilla numero 25 pääsee parissakymmenessä minuutissa perille Hellbruniin.

Vaellus Untersbergin huipulla

Jos Salzburgissa viettää useamman päivän, suosittelen lämpimästi visiittiä Unterbergin huipulle. On hauskaa, miten vuoren toiselta puolelta voi selkeällä kelillä nähdä kauas Saksaan ja toiselta puolelta Itävaltaan. Reippaat vaeltavat aina vuoren juurelta asti 1600 metrin korkeuteen, itse toipilaana menin hissillä tämän matkan. Huipulla on muutama helppo reitti, jotka saa näppärästi kierrettyä alle tunnissa. Meille sattui todella hyvä näkyvyys huipulla. Älä kuitenkaan luovuta, vaikka taivas ei olisi heti huipulle päästyäsi selkeä, muutos voi tapahtua muutamassa minuutissa harmaasta pilviharsosta kirkkaaseen näkyvyyteen.

Käytännön vinkkejä Salzburgin visiitille

🔹 Yövy The Little Guest Housessa. Keskellä paikallista naapurustoa sijaitseva majatalo on ehdottomasti paras guesthouse jossa olen koskaan ollut. Huoneet on siistejä, aamiaianen todella hyvä, puutarha ihanan idyllinen aurinkotuoleineen ja ruokailupöytineen ja omistajat todella sympaattisia.
🔹 Pyöräile pitkin kaupunkia. The Little Guest Housella on omat pyörät, joita saa ilmaiseksi käyttää vapaasti.
🔹 Kahvittele Salzburgin ihanissa kahviloissa. Hyviksi totesin ainakin ihanan puutarharavintolan Steinlecher – Das Wirtshausin, Kaffee Alchemien ja Cafe Wernbacherin.
🔹 Nauti Itävallan runsaista ruoka-annoksista vanhakaupungin tunnelmallisissa kortteleissa. Hintalaatusuhde oli kohdallaan Gasthaus Zwettler’sissä. Jos itävaltalainen ruoka ei maistu, My Indico -ketju tarjoaa terveellisiä salaatteja ja keittoja. Superhyvä vegeburgeri löytyi ravintola Ludwigista. Kannattaa pitää mielessä, että Salzburgissa suurin piirtein kaikkien ravintoloiden keittiöt menee kiinni viimeistään iltakymmeneltä, myös viikonloppuisin.
🔹 Tsekkaa ainakin seuraavat nähtävyydet: Mirabellin palatsi ja puutarha, Hohensalzburgin linna, Gedreidegassen ostoskatu, Hellbrunin palatsi sekä Domquartierin museo ja kirkkokeskittymä.
🔹 Tee päiväretki Untersbergin vuorelle. Bussi numero 25 kuljettaa matkailijat Hellbrunin palatsille ja siitä päätepysäkille Unterbergille. Vuorelle voi kavuta maasta asti, mutta me päädyimme menemään hissille ylös ja tekemään melko lyhyen vaelluksen huipulla.
🔹 Jos menet vuorelle, on se jo Salzburg-kortin hankkimisen arvoinen reissu, sillä muutaman kympin arvoinen hissimatka taittuu kortilla ilmaiseksi. Kortilla saa paljon muitakin etuja, kuten ilmaisen sisäänpääsyn museoihin ja linnoihin, jokiristeilyn ja tietysti julkisen liikenteen maksutta.

*******************************************************************************************************************************

Matkan varrella -blogin löytää myös FacebookistaInstagramista ja Blogit.fi:stä!

Espanja Resepti Ruoka Vinkki

Espanjalainen illallinen

perjantai, toukokuu 25, 2018

Reilu vuosi sitten perustimme kaveriporukalla illallisringin, jossa kukin vuorollaan tekee valitsemansa teemamaan mukaisen illallisen. Saimme vihdoin Ronnyn kanssa järjestettyä oman illallisemme viime viikonloppuna. Tuttu ja turvallinen teemamaa meidän illalliselle oli tietysti Espanja. Teema kulki mukana aina koristeista musiikkiin ja juomavalintoihin. Ajattelin, että Espanjan makumaailma saattaisi kiinnostaa teitäkin, joten tässä tulisi nyt läjä hyväksi todettuja reseptejä.

Minulle espanjalaisesta keittiöstä tuli ensimmäisenä mieleen peruna ja kananmuna. Ja tietenkin punainen liha ja tuhti oliiviöljyn käyttö. Espanjalaiseen tyyliin halusimme tehdä jaettavia annoksia, mikä myös toi helpotusta haasteeseen pitää annokset lämpiminä. Tapasvalikoima oli helppo päättää, mutta alku- ja jälkiruokaa jouduimme miettimään pidempään. Emme olleet kumpikaan koskaan kokeilleet mitään näistä resepteistä aikaisemmin, joten aikamoisella riskillä mentiin.

Alkuruoaksi kylmä tomaattikeitto salmorejo

Raskasta pääruokaa keventämään tuotiin alkuruokana kylmä tomaattikeitto salmorejo, joka on tunnetumpaa keittokaveriaan gazpachoa täyteläisempi ja ainakin allekirjoittaneen mielestä myös herkullisempi.

Nappasin reseptin Eeva Kolulta ja muutin pelkästään annoskokoa:

1,7 kg tuoreita tomaatteja
1 dl mantelilastuja
5  palaa vaaleaa paahtoleipää
2 valkosipulinkynttä
2 tl etikkaa
2 dl vettä
1,5 dl oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria

1. Lohko tomaatit ja poista kannat. Silppua valkosipuli.
2. Paahda mantelilastuja paistinpannulla muutama minuutti.
3. Paahda leivät ja revi palasiksi.
4. Laita blenderiin pari kourallista pilkottuja tomaatteja, silputtu valkosipuli, leivät, etikka ja vesi. Blendaa sileäksi. Lisää tomaatteja useassa erässä ja blendaa aina välissä.
5. Lisää lopuksi oliiviöljy muutamassa erässä samalla sekoittaen. Mausta suolalla ja mustapippurilla.
6. Anna keiton jäähtyä vähintään pari tuntia jääkaapissa, jotta se on tarjoiltaessa viileää.

Suosittelen muuten tsekkaamaan etukäteen, riittääkö blenderissä tilavuus keiton tekemiseen yhdessä erässä. Meidän 2 litrainen kannumme oli ääriään myöten täynnä, ja juuri ja juuri saatiin blendattua keitto sileäksi.

Tapaksia moneen makuun

Tapaspöytämme koostui vihreistä pikkupaprikoista (Pimientos de Padrón), perunamunakkaasta (tortilla), jättikatkaravuista valkosipuliliemessä, Serranon kinkusta ja juustolautasesta, kroketeista (croquetas) ja erityisesti Aragoniassa varsin suositusta mättöannoksesta nimeltä Huevos rotos. Kroketeista ja huevos rotosista saimme tehtyä yllättävän helposti myös maukkaat vegeversiot meille kasvissyöjille.

Pimientos de Padrón

Galician reissullamme sain maistaa ensimmäistä kertaa näitä vihreitä pikkupaprikoita ja ihastuin täysin. Miten joku näin yksinkertainen voi olla niin hyvää? Kausi taitaa olla nyt, sillä useamman kaupan hyllyllä on notkunut vihreitä herkkupusseja jo jonkun aikaa. Joka kymmenes paprika on kuulemma tulinen, mutta omalle kohdalleni ei ole koskaan vielä sattunut tulista versiota.

Näitä herkkuja voisi valmistaa vaikka joka päivä, sen verran helpolla pääsee:

2 pussia Pimientos de Padrón pikkupaprikoita
Oliiviöljyä paistamiseen
Sormisuolaa

1. Paista paprikoita öljyssä muutama minuutti.
2. Asettele tarjoiluastiaan ja ripottele päälle sormisuolaa.

Laitoin ensimmäiseen satsiin myös raastettua manchegoa, mutta täytyy sanoa, että maku oli parempi pelkällä sormisuolalla höystettynä piilottamatta paprikoiden omaa ominaismakua. Yum!

Croquetas de jamón

Jos jotain ruokaa erityisesti kaipaan Espanjasta, se on sienitäytteiset kroketit. Ochenta Gradosin tekemänä, kiitos. Kun mietimme tarjoiltavia tapaksia, kroketit olivat ainoa oikeasti hankala ja monimutkainen ruoka tehdä, jonka onnistumista epäilin suuresti. Paisto ehkä vähän epäonnistui liian vähäisen öljyn käytön vuoksi, mutta maku oli kohdallaan. Krokettien ohje varioitiin Andalusian auringossa -blogin reseptistä:

24 krokettia:

2 rkl öljyä
4 rkl voita
4 rkl vehnäjauhoja
3 3/4 dl maitoa, kuumennettuna
1 1/2 dl serranokinkkua hienonnettuna
1 dl Manchego-juustoa raastettuna
suolaa, pippuria

Leivittämiseen:
2 kananmunaa
korppujauhoja

1. Kuumenna kattilassa öljy ja voi. Kun seos on sulanut, lisää jauho ja sekoita kunnes jauho on sekoittunut rasvaan.
2. Lisää noin desi maitoa ja nosta lämpöä kunnes seos kuplii. Lisää sitten loput maidosta ja jatka reipasta sekoittamista kunnes seos alkaa paksuuntua, n. 5-7 minuuttia. Vähennä lämpöä ja jatka keittämistä, jotta kaikki jauhot kypsyvät. Sekoita koko ajan, jottei seoksesta tule paakkuista. (Meillä paksuuntui jostain syystä samantien, joten sekoitettiin vain noin minuutti)
3. Lisää seokseen raastettu juusto ja hienonnettu kinkku. Lisää hyppysellinen suolaa ja pippuria ja ota pois liedeltä.
4. Levitä seos öljyttyyn (n. 1tl riittää) astiaan tasaiseksi massaksi. Jos H-hetki on lähellä, tyrkkää massa pakastimeen puoleksi tunniksi. Jos olet ajoissa liikkeellä, anna jäähtyä huoneenlämmössä ja siirrä sitten kylmään odottamaan tarjoilua vähintään pariksi tunniksi.
5. Ota lusikalla massasta sopiva määrä taikinaa ja pyörittele palloiksi. Pyöritä pallot korppujauhoissa ja kasta sen jälkeen vatkattuun munaseokseen. Dippaa sen jälkeen vielä uudelleen pallot korppujauhoissa ja ala paistamaan. Tässä kohtaa olisi hyvä laittaa pallerot vielä tekeytymään jääkaappiin, mutta meillä ei semmoiseen ollut aikaa. Ihan onnistuneita olivat ilmankin!
6. Paista kuumassa öljyssä muutaman kroketin erissä. Meillä öljyä oli selvästikin ihan liian vähän, minkä vuoksi paistotulos oli epätasainen ja kuivahko, mutta maku oli kuitenkin kohdallaan.

Vegeversion saa tehtyä jättämällä kinkun pois. Sieniversioita ei siinä kiireessä lähdetty kokeilemaan, mutta niitä täytyy ehdottomasti tehdä vielä joku päivä!

Katkarapuja valkosipuliliemessä

Kävimme Hakaniemen kauppahallissa vielä illallispäivän aamuna hakemassa katkarapuja, espanjalaista juustoa ja chorizoa. Katkaravuista kokattiin todella yksinkertainen setti, jonka resepti kuuluu seuraavasti:

3 valkosipulinkynttä
300-400 grammaa valmiiksi keitettyjä jättikatkarapuja
oliiviöljyä
1/4 tl cayennepippuria
Paprikamaustetta
Lehtipersiljaa

1. Kaada kuumalle pannulle tuhdisti oliiviöljyä ja lisää joukkoon mausteet. Heitä joukkoon silputtu valkosipuli ja pyörittele mausteseoksessa.
2. Lisää katkaravut ja jätä lämpenemään jälkilämmölle. Ravut sitkostuvat superhelposti jos niitä kuumentaa liian pitkään.
3. Kaada koko setti paistonesteineen tarjoiluastiaan ja ripottele päälle lehtipersiljaa.

Huevos rotos aka aragonilainen mättö

Ei, tämä ei ole Korson nakkikioskin erikoinen vaan ihan oikea espanajalainen tapasannos, jota olen nauttinut monia kertoja eri puolilla Espanjaa. Siitä löytyy monia erilaisia versioita, joissa kaikissa peruna ja kananmuna on vakiona mukana. Perunoiden kanssa olisi voinut lähteä hifistelemään, mutta me päädyimme ihan rehellisesti ajan säästön vuoksi rakentamaan annoksen valmiiden pakasteranskisten päälle. Kuvan versiossa on vegechorizoa, joka oli yllättävän maukasta!

2 x mättölautanen:

1 kg pakasteraneja
300-500 g chorizoa/vegechorizoa
6 kananmunaa
suolaa

1. Mikäli ostit chorizon tuoreena, aloita sen valmistamisesta. Lihamestari neuvoi meitä ensin keittämään makkaroita 15 minuuttia, sitten leikkaamaan paloiksi ja paistamaan pannulla vielä toiset 15 minuuttia. En itse maistanut, mutta kuulemma lopputuloksesta tuli ihan hyvä!
2. Paista ranet uunissa ja mausta suolalla.
3. Paista kananmunat pannulla sunny side up -tyyliin. Tässä tärkeää on, että kananmunat jäävät kunnolla löysiksi!
4. Kokoa annos isolle lautaselle. Kananmunat tulevat päällimmäiseksi ja kuten annoksen nimikin kertoo, ne on tarkoitus rikkoa juuri ennen syömistä.

Perunamunakas

Madridin kämppikseni tekivät vähintään kerran viikossa perunamunakasta, mutta itse en ole oikein koskaan syttynyt tälle perinneruoalle, eikä itsetehty ollut poikkeus. Jos kuitenkin haluat ottaa riskin ja testata perunamunakasta, tässä tulee helppo resepti:

6‒7 keskikokoista perunaa
1  sipuli
5  kananmunaa
1 dl oliiviöljyä
suolaa

1. Keitä perunat kypsiksi ja anna jäähtyä puolisen tuntia. Kuori ja paloittele melko pieniksi paloiksi.
2. Silppua sipuli ja yhdistä perunoiden kanssa ja mausta suolalla.
3. Riko kananmunien rakenne haarukalla ja lisää perunasipuliseokseen.
4. Kaada oliiviöljy paistipannulle, jossa on korkeahkot reunat. Anna lämmetä ja kaada kananmuna-peruna-sipuliseos tasaisesti pannulle. Älä säikähdä, paistoksesi hukkumista oliiviöljyyn, se kuuluu asiaan.
5. Anna kypsyä ja ruskistua pannulla 15‒20 minuutin ajan matalalla lämmöllä.
6. Käännä perunamunakas pannulla paiston loppupuolella ison lautasen avulla, ja anna kokonaisuuden kypsyä vielä muutama minuutti.
7. Kumoa tarjoiluastialle ja anna vetäytyä folion sisässä vähintään vartti.

Näiden lisäksi tarjosimme Serranon kinkkua, manchegoa ja savustettua lehmänmaitojuustoa.

Jälkiruoaksi jotain ihan muuta

Espanjalaiset jälkiruoat eivät ole mielestäni mitenkään erityisen hyviä. Kysyessäni vielä espanjalaisilta kavereiltani, mitä kannattaisi tehdä jälkiruoaksi minulle ehdotettiin niin Arroz con Lecheä kuin hunajamelonia serranon kinkulla. Raskaan pääruan jälkeen hedelmät tuntuivat parhaalta vaihtoehdolta, ja päädyimme tekemään kaksi jaettavaa herkkulautasta, jotka koostuivat mansikoista, mustikoista, hunajamelonista, ananaksesta ja ananaskirsikoista. Päälle puristettiin passionhedelmää ja ripoteltiin marenkia. Iskimme pöytään kaksi suklaakippoa, jonne hedelmiä ja marjoja sai dipata. Tämä oli todella hyvä jälkiruoka, jota aion varmasti tehdä uudelleen. Ihanan freesi, mutta kuitenkin tarpeeksi makea.

Kaikista hankalinta ruokien teossa oli annoskokojen arvioiminen ja ruokien lämpimänä pitäminen. Niinhän siinä tietysti kävi, ettemme olleet lähellekään valmiita kun vieraat saapuivat, vaan avokeittiössä kärysi paisto vielä puoli tuntia vieraiden saapumisen jälkeen. Yhdelletoista ihmiselle sai kokata oikeasti aika paljon. Salmorejoa tuli pikkuisen liian vähän, mutta muuten määrät osuivat nappiin. Siihen nähden että menu suunniteltiin edellisenä iltana puoli tuntia ennen kauppareissua onnistuimme valinnoissamme yllättävän hyvin!

Tässä vielä España-soittolistani Spotifyssä, joka on vuosien varrella kasvanut melko mittavaksi.

¡Buen provecho!

*************************************************************************************************
Matkan varrella -blogin löytää myös FacebookistaInstagramista ja Blogit.fi:stä!