Laos

Hanoista suuntasimme kohti meille entuudestaan melko tuntematonta kohdetta, Laosia, jossa ensimmäisenä matkasimme Luang Prabangiin. Kyseisestä kaupungista sai nopealla googlettelulla melko eurooppalaistuneen kuvan, mikä pitikin kyllä paikkansa. Ranskalaisajan arkkitehtuuri sekä ruokakulttuuri oli nähtävissä varsinkin pitkällä pääkadulla. Kaupunki oli kyllä erittäin kaunis, siisti sekä seesteinen kaikin puolin. Kaupungin keskustassakin luonto oli heti ensisilmäyksellä uskomattoman upea.

Majoituimme pienehköön majataloon, jonka omisti vietnamilainen pariskunta. Ensimmäisenä iltana he pyysivät meidät seurueensa kanssa illastamaan yhdessä, kun näkivät meidän norkoilevan aulassa. Meillä ei harmiksi ollut varsinaisesti nälkä ja kasvissyönnin selittäminen yhteisen kielen puuttuessa tuotti hieman ongelmia. He tarjosivatkin alkuun erilaisia liharuokia, mutta onneksi pystyimme lopulta selittelemään itsemme kohteliaasti hymyissä suin niin sanotusti pois pinteestä. Söimme heidän kanssaan kuitenkin ”sticky ricea” chilikastikkeen (tu-lis-ta) kanssa sekä papaijasalaattia, joka saikin sitten jo kyyneleet melkein valumaan pitkin poskia tulisuutensa vuoksi. Pöpälle tulisuus ei ollut ongelma, mutta Ellan hikoilulle nauroikin koko pöytäseurue. Vaikka heistä juuri kukaan ei puhunut englantia, ystävällisyys ei ainakaan jäänyt epäselväksi.

Seuraavat päivät menivät pitkälti kaupunkiin tutustuen pyörien selässä sekä edullista ruokaa herkutellessa. Kaupunki oli sen verran rauhallinen, että pyörillä oli oikein leppoisa kulkea ja nauttia mahtavista maisemista. Erilaisia markkinoita oli ympäri kaupunkia, ja käytiin esimerkiksi yömarkkinoilla syömässä loistavasta vegebuffetista vatsamme täyteen. Teimme myös retken läheisille Kuang Sin vesiputouksille, jotka olivat kyllä ehdottomasti upeimmat putoukset, jotka olemme tämän reissun aikana nähneet. Vesiputouksilla pääsi myös hieman patikoimaan ylös kukkulalle, jossa teimme pienen ”veneretken” vesiputouksen alkupisteelle. Näille putouksille suositellaan kyllä menevän, jos Luang Prabangiin matkustaa. 😊

Luang Prabangista jatkoimme matkaa minivanilla Vang Viengiin. Olimme lukeneet melko sekalaisia arvosteluja tästä etenkin reppureissaajien suosimasta kaupungista etukäteen. Vang Vieng on tunnettu ”tubingista”, eli joessa kellumisesta kumirenkailla baarista baariin alkoholin huuruisissa tunnelmissa. Vang Viengiä on pidetty todellisena biletyskeskuksena, jonka menoa Laosin hallitus joutui lopulta rajoittamaan useiden turistien loukkaannuttua ja jopa menehdyttyä tubingin merkeissä. Tubing on edelleen osittain voimissaan, mutta joen varrella olleet hyppypaikat on vedetty maan tasalle ja useat baarit suljettu kokonaan. Joki näyttikin olevan enemmänkin kajakkien suosiossa nykyään.

Kaupunki oli edelleen kuitenkin aika lailla brittien sekä korealaisten suosima biletyskaupunki, jossa ei juurikaan ollut bilettämisen lisäksi mielenkiintoista tekemistä. Vuokrasimme taas polkupyörät, ja lähdimme keskustan ulkopuolelle kiertelemään maaseutumaisemiin sekä tutustumaan lähellä olleisiin blue lagooneihin. Luonto on kaupungin ympärillä uskomattoman kaunista ja sinne suositellaankin suuntaamaan itse keskustassa pyörimisen sijaan.

Vang Viengistä matka jatkui aivan Thaimaan rajalla sijaitsevaa pääkaupunki Vientianea kohti. Vientiane vaikutti oikein mukavalta pieneltä suurkaupungilta. Tuli hieman mieleen Kambodzan Phnom Penh, mutta huomattavasti siistimpänä versiona. Kaupungissa aika meni tuttuun tapaan pyöräillessä ja paikkoja tutkiessa. Löysimme muun muassa aivan loistavan pakistanilaisen ravintolan, jossa ihastuimme käsittämättömän hyviin falafeleihin (joiden löytäminen Kaakkois-Aasiassa ei ole lainkaan itsestään selvää). Kauniita temppeleitä näkyi rutkasti ja poljimme myös Vientianen tunnetuimman maamerkin, eli riemukaaren (Patuxai) luokse. Kävimme myös muun muassa elokuvissa läheisessä kauppakeskuksessa. Päädyimme katsomaan uusinta Avengersia, koska se oli ainoa leffa, jota ei oltu dubattu. Vaikka ei suuria Marvel-faneja ollakaan, niin tykättiin kyllä tuosta leffasta. 😊

Laosista jäi kyllä todella hyvä kuva, ja tykättiin kovasti erityisesti kauniista luonnosta ja ystävällisistä ihmisistä. Yllätyttiin hieman turistien määrästä, mikä ei (vielä) kuitenkaan ihan esimerkiksi Thaimaan tasoa ole, mutta suurimmissa kaupungeissa turismi näkyi kyllä jo selvästi. Aitoa Laosia etsivän kannattaneekin suunnata maaseudulle näiden kaupunkien sijaan, vaikkakin sivukujilla ja hieman kaupunkien keskustasta ulospäin lähtiessä paikallista elämää näki myös rutkasti.

Previous Post Next Post

No Comments

Leave a Reply